Kirjoittaja Aihe: Nolousaspekti  (Luettu 3015 kertaa)

motomatti

  • Viestejä: 13 492
Nolousaspekti
« : Maaliskuu 17, 2011, 10:41:46 ap »
Noloja tilanteita sattuu, useimmille.
Noloudessa lienee asenteella ja ympäristön odotuksilla ja "normaaliudella" merkittävä osansa.
Seuraava ehkä lievimmästä päästä:

Kotihengetär pyysi viemään tyhjät astiat pullopalautukseen kun kerran kotona oleilen. Kolme pulleaa kassillista. Kuinka olikin päässyt kertymään. Tuttujakin oli kyllä poikkeillut.

Torstai kun on ja kerhoilta niin oli jo näin aamusta kerholiivit päällä ja keväisen motoristinen olo.

Availin kasseja palautuspisteessä. Taakseni samalle asialle saapui alan "ammattilainen" ja ilmeisesti kurkisteli pussieni sisältöä. Kuulin vaimeasti lausuttuna sanat: Hyi v***u, alkoholitonta! Huomasin myös itse että palautustölkit olivat 0% Nikolaita. Ilmeisesti pitkän ajan jäämistöä toisen perheenjäsenen raittiuskaudelta. Teki mieli selitellä, mutta tuskin asia siitä olisi parantunut...

mm

 

I.H.

  • Viestejä: 1 264
Vs: Nolousaspekti
« Vastaus #1 : Maaliskuu 17, 2011, 20:15:41 ip »
Tuosta alkoholittomasta tulikin mieleeni eräs juttu: Olimme joskus 80-luvulla auto/vaunumatkalla keskieuroopassa. Olimme Luxenburgissa ja saatuamme vaunun paikoilleen lähdimme kylille paikalliseen markettiin ruokaostoksille. Poikamme oli tuolloin n.10-vuotias ja minä tietysti katsatamaan oluthyllyä ja sen kummemmin tutkimatta  oluet ostoskoriin. Poika olikin seurannut mitä olutta otin mutta ei puhunut mitään vaan antoi minun kantaa oluet vaunulle. Ja kun ensimmäinen purkki sihahti auki niin kyllä siinä naurua riitti, vähän ihmettelin että mitä nyt ? Kun vähän silmäilin purkin kylkeä, no siinähän luki : alkoholfrei    >:(
Titaniumin kuski

MarkkuEVP

  • Viestejä: 966
  • Kauneus on katoavaista...rumuus sentään lisääntyy
Vs: Nolousaspekti
« Vastaus #2 : Maaliskuu 17, 2011, 20:31:34 ip »

heh..heh..

Vahinkoja sattuu....
Tuli tuossa mieleeni.... ostin omasta mielestäni aika hienon talvitakin ( siitä on aikaa ) ... ja eka reissu asioille pankkiin.

Aika tyylikkään mallinen mielestäni ...... ja  pankkineiti heti törmäliyäni tiskille ; Ai ..sinulla on uusi takki.
Siihen että.... jep.... huomasit....  ( hmmmm..  myönteistä muminaa   ))
Johon pankkineiti ; Niin.....  kainalossasi on vielä tuoteseloste ja hintalappu...

Sattuhan sitä...



Kahta asiaa en koskaan ole ymmärtänyt... mopon kaasutinta ja naisten sielunelämää

MarkkuEVP

  • Viestejä: 966
  • Kauneus on katoavaista...rumuus sentään lisääntyy
Vs: Nolousaspekti
« Vastaus #3 : Maaliskuu 19, 2011, 19:28:52 ip »

Tämä on niin hyvä aihe....

Eli pannaan vaimon ehdoton suosikki...

Laskettelin 90- luvulla ahkerasti....   ja eurosportista näin istuinmallin joka kiinnitettiin suksiin..
Eli sukset lyötiin hankeen pystyyn .. suorakaiteen muotoiseen istuinosan sivuihin oli ommeltu nauhat, joissa molemmissa päissä oli " lenkit ". Alemmat pujotettiin pystyssä olevien siteiden päälle ja toiset päät nokkiin. Väliin jain vapaa osa johon sitten istuttiin ( sellainen riippuistuin ).
Ja eikun hommiin.... ompelin vahvasta kankaasta vastaavan palasen ja kun oli huhtikuu, niin ainoa nokönen oli läheisellä parkkipaikalla.
Sukset vaan pystyyn.... kangas kiinni... ja eikun istumaan vaan reteesti... siihen se onni loppuikin.

Liian pitkä kangas... silmissä vain välähti kun kaksi kanttia leikkasi nenänpäätä hipoen ristiin....  voi VINETTO.
JA PAKETTI OLI VALMIS.....  jäin nalkkiin istiumeen kuin pakkopaitaan..... samalla sukset alkoivat taipua taakseppäin...

Makasin vaakatasossa lumikasan päällä enkä päässyt pois......
Onneksi viiden minuutin vaimo tuli huuteleman : mitä sinä siellä teet ?????. 
Ei olisi pitänyt vastata niin kiukkuisesti.... sen jälkeen naapuritkin osallistuvat hauskanpitoon....

Kyllä siinä pari varapärettä paloi

Kahta asiaa en koskaan ole ymmärtänyt... mopon kaasutinta ja naisten sielunelämää

motoesa

  • Vieras
Vs: Nolousaspekti
« Vastaus #4 : Maaliskuu 20, 2011, 08:16:00 ap »
Mulla sattui tossa -70 luvulla näin:
Autona oli -60 luvun Toyota Corolla jolla olin Turun keskustassa asioilla, ja kiire oli kova.
Auto oli keskellä Yliopistonkatua vinoparkissa ja tulin takasin sen luo, eikun ovi reippaasti AVAIMELLA auki ja sitä avainta virta lukkoon joka oli joskus ennenkin vähän kiukutellut eikä meinannut aina avain kääntyä, ja taas se teki sen, minä kirosin kuin mustalainen ja hakkasin kämmenellä rattia kunnes huomasin että joku vanha ukko seisoo siinä auton nokan edessä ja katselee touhuani, siinä sitten kirosin taas mielessäni mitä toikin tossa töllöttää.
Vanha herra käveli kuskin oven viereen ja näytti että avaa ikkuna, jonka sitten teinkin. Hän piti kädessään auton avaimia ja sanoi mulle koitappa poika noita, olin aivan h-moilasena, ja hän vaan vänkää siinä oven reijässä, että koita nyt ja koitankin, ne sopivat aivan hyvin. Sanoi herralle miten sun avaimet voi sopia tähän, johon hän: kun se auto on hänen, ja sitten vasta huomaan katsoa autoa sisältä tarkemmin, ja siellä oli tietenkin takana ihan vierasta tavaraa. :o
Noh, nousin autosta pois ja pyytelin anteeksi ja selittelin asian oikeaa laitaa, ja samalla huomasin autoni olevan siinä kahden auton päässä.
Eihän siinä muuten mitään, mutta kun lalkakäytävällä oli kerääntynyt porukkaa katselemaan touhuamme. ;D
Siinä sitten ihastelimme autojamme jotka olivat täysin samanlaiset, vain rekisteri n:o heitti muutaman numeron.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 20, 2011, 11:47:28 ap kirjoittanut motoesa »

MarkkuEVP

  • Viestejä: 966
  • Kauneus on katoavaista...rumuus sentään lisääntyy
Vs: Nolousaspekti
« Vastaus #5 : Maaliskuu 23, 2011, 21:47:08 ip »

ja lisää...

Tuli hommattua taas kilpailulisenssi...AGILITYYN...

Ja heti muistui mieleen kilpailumatka kevat-talvella Ouluun.... olisiko ollut viime vuosituhannen vaihteessa... tosin vaimoni kilpaili.
Kilpailut meni hieman perseelleen...ja kokemuksesta tiesin että "emäntä" viilenee siinä kymmenessä minuutissa.... Nohh... hiljaisuuden vallitessa pistin vaimon katsomaan ahtaassa paikassa kun peruutin , ettei  osu minkään peruuttaessa. Oli sellainen 7 metrinen matkailuauto... koirat sisällä.....emäntä näytti peilistä että Ok.... sivuovi paukahti kiinni... ja menoks...
Siinä ajeltuani itsekseni höpisten ajelin noin 10 min... ihmettielin onpa emäntä tosi möksätänyt... ( istui yleensä kuskin penkin takana kasvot tulosuuntaan ). Koirat vaikutti rauhallisinta ja matka jatkui... Puhelin soi... ( joku vieras numero.. ) ja vastasin kuitenkin...
Tarja soitti... kyseli oletko unohtanut jotain ???... SINUN VAIMOSI JÄI KILPAILUPAIKALLE..
Tämä hyytävä lause kummitelee vieläkin mielessä......ja varsinkin muut ovat kyllä tehneet tästä numeron... Perseletti.

No... nyt vaimonikin kykenee jo nauramaan asialle..
Kahta asiaa en koskaan ole ymmärtänyt... mopon kaasutinta ja naisten sielunelämää