Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Junkers - Kesäkuu 14, 2024, 00:17:30 ap
-
Kypäräkaupoille pitäisi lähteä kun vanhalla on liikaa ikää. Aika paljon näyttää olevan kypäriä alennusmyynnissä. Taitavat olla vanhaa varastoa ja ehkäpä vanhempien normien vaatimusten mukaisia, jotka pitää myydä pikaisesti pois uudempien alta. Avattava kypärä on hakusessa, se sopii omaan käyttötarpeeseen sekä silmälasien kanssa teutaroimiseen umpikypärää paremmin. Toki tiedostan sen, että umpikypärä on turvallisin kypärämalli. Katselin Sharp-kypärätestien tuloksia ja huomasin avattavien kypärien osalta varsin mielenkiintoisen tiedon, prosenttiluvun, joka kertoo kuinka monessa testitilanteessa kypärän leukaosan lukitus piti leukaosan kiinni. Vaihtelua oli melkolailla. Minusta tuo prosenttiluku on yksi valinnassa huomioon otettava kriteeri, onhan niin, että jos leukaosan lukitus pitää vain 70 %:ssa testitilanteista, voi tilanne tosipaikan tullen olla se, että lukitus ei pidäkään. Silloin voi tehdä leukaan kipeää.
-
Tuota avattavan leukaosan kiinnipysymistä tiukan paikan tullessa kohdalle minäkin mietin, ja sellainen kuva ainakin muutama vuosi sitten nettiä pöyhiessä jäi että aika kehnoja tuntuvat olevan... :( Tuntuu olevan ainakin halvemmissa malleissa pelkästään sääsuoja...
Kestääkö leukaosa sitten ensimmäisen osuman tiehen ja aukeaa sen jälkeen kypärän hankautuessa maata vasten? Tällöinhän on kenties pelastettu jo paljon, leuka lienee verillä muttei kokonaan murskautunut? Vai olenko tämän suhteen liian toiveikas ???
Vaihtoehtona umpikypärä saa minulta käytettävyydeltään täystuomion, silmälasien kanssa näprääminen avattavan kypärän kanssa on vain niin paljon helpompaa etten siitä luovu. Käytettävyys riippuu tosin itse kypärästä että silmälasien sangoista kuinka sopivat yhteen.
Mutta parempi tuokin on kuin pelkkä avokypärä. Ja liikkuu se pyörä ilman kypärää kuljettajan päässä vielä monessa maailmankolkassa. Itse en tähän pystyisi, ihan jo itikat ja kaikki irtosälä naamalla eivät innosta. Saatika se pahempi tilanne sitten...
Kaaduin tällä viikolla polkupyörällä asfaltille kun olin lenkittämässä koiria. Koirat tekivät vierellä stopin, minä ja pyörä emme ehtineet... Päällä oli huppari, pitkät housut sekä sandaalit sukkien kera... Vasen kämmen hyvin lievästi verillä, mutta erikoisin haava oli tullut vasempaan jalkapöytään varpaiden yläpuolelle. Siihen kohtaan missä sandaali on avoin, sukka oli revennyt ja euron kolikon kokoinen haava tullut. Ei voi käsittää mitenkä tuohonkaan on tuollainen osuma päässyt tulemaan noin pienen vauhdin kaatumisessa. Joten kyllä ne hyvät varusteet vain ovat poikaa. Vaan kylällä nöösit keulivat mankeilla käytännössä uimahousut ajovarusteena, kypärä on kyllä päässä mutta leukahihna auki...
Niin, ja se pyöräilykypärä... Puuttuu minultakin. Joten eipä auta saarnata, syntisiä ja kiviä yms.
-
Olen harjoitellut perinteisellä tavalla ajovarusteiden käytön ja tärkeyden:
Viimeinen muistikuva on - sinänsä älytön - ajatus "...onneksi on hyvä kypärä!" Ja sitten pimeni.
Töölön sairaalan epikriisissä lukee:
"Tulee anestesialääkärin saattamana. Kaatunut moottoripyörällä. Asiallinen ajoasu. Ei ruhjeita, haavoja, naarmuja."
Eipä muuta...
-
Työkaveri ajoi Guzzilla pikku mällin liikenneympärässä Lahdessa joitain vuosia sitten, ranne murtui ja kypärästä lähti leukaosa irti ja naamaan osumaa. Sanoi ettei osta avattavaa enään koskaan. Itsellä ei avattavaa ole ollut, tällä hetkellä kaksi kypärää käytössä, Arain umpiruukku ja Schubertin avopotta jota tulee käytettyä nurkka-ajossa vaikkei tuo mikään turvallinen tietysti olekkaan mutta ajofiilis on avopotalla aivan toista luokkaa kuin umpisella. Avattavaa ei ole ollut koskaan koska en ole keksinyt mitään järkevää syytä miksi sellainen pitäisi olla ? Helppo laittaa päähän ehkä ?
-
Kaikkia kolmea kypärien pääryhmää omistan. Avopotta on harvoin matkassa. Umpikypärä vielä harvemmin ns. nakupyöräkäytössä kun sellaisen ajointo ilmenee. Mukavuussyistä avattava suupertti. Herra Vilénin sanoin: kun halvalla sain. Kaveri oli potan ostanut mutta sovitellessaan ei ollut leukaremmiä kokeillut. Sitten kun kokeili niin painoikin niin kovasti aataminomenaa että ei ajosta mitään tullut. Minulla kyseinen rauhanen saa olla rauhassa. Mutta likeltä se remmi kulkee. Kyseisessä kypärässä on mukavuuksia ja valmiuksia moneen mutta en siihen puhelinta enkä radiota ota riesaksi. Kuuntelen vain vaimeata Guzzin puksutusta ja viiman suhinaa.
-
Käytännön kokemusta on...
Arain umpipotta oli ulosajossa kun pläjäytin päin liikennemerkkiä kaarteessa. Sellainen kaksitolppainen pitkä alumiinitaulu, jossa ne nuolet osoittamassa kaarretta. Oli olo kuin kelju-k-kojootilla, josta aina jäi märkä, kojootinmuotoinen pläntti milloin mihinkin kiviseinään. Tunsi kyllä naamassa kuinka visiiri puristui ihoa vasten...
Sairaalareissu siitä tuli, muta naama säilyi ehjänä. Ei sillä, että siinä mitään säilyttämisen arvoista olisi ollut, mutta lääkäri sanoi, että nyt korjattaisiin leukaa, hampaita, nenää ym. mutta onneksi oli se umpipotta.
Koska vakuutuksia oli hyvin piti neuvotella mitä uusitaan kokonaan ja mitä korjataan. Koska en halunnut kuljetella lentokoneessa risaa kypärää, (se tapaturma sattui eteläisessä Ranskassa,) piti osoittaa jotenkin kypärän vauriot, jotta saan uuden. Hoitajaopiskelija Miriam istui kypärän päällä painona kun otin valokuvan, (jota en nyt mistään enää löydä). Vain siten tuli näkyviin halkeama molemmin puolin siinä kapeassa kohdassa visiirin alapuolella sivulla. Se riitti vakuutusyhtiölle ja uusi kypärä korvattiin. Aika kova lukitus olisi pitänyt olla avattavalla mekanismilla.
Kun sairaalassa lääkehumalassa selostin santarmille tapahtumia hän nosteli niitä, jo ensihotajien silpuksi leikkelemä kamppeita, ja kehui: "Teillä pohjoismaalaisilla on hyvät ja turvalliset varusteet. Täälä päin ei mikään muu merkitse kuin ulkonäkö."
Meillä on kaksi silmälasipäistä Arain umpikypärän käyttäjää. Optikkoliikkeessä piti kyllä käydä, mutta rillit saa mainiosti paikoilleen siitä visiirin ikkunasta. Salaisuus on rillien sankojen siinä aivan liimeisimmässä, korvantakusessa kärjessä. Ne pitää taivuttaa loivasti sisään päin niin, että ne ei tökkää kypärän toplinkiin. Muotoiltunakaan lasien käytössä ei huomaa mitään erikoista. Pitää vain mennä sinne optikolle kypärän ja lasien kanssa, että voi sovittaa. Ihan helppo juttu.
Muuten – näkyvyyteen voi kypärällä kovasti vaikuttaa, mallista riippumatta. Se on kovin näkyvä osa silhuetissa. Valitsimme kuskille keltaisen ja markustajalle punaisen potan ja kyllä näkyy. Mustalla kypärällä niin tavalliset eteenajot sivuteiltä ja jopa vastaantulijoiden eteen kääntymiset lähes loppuivat kirkkaanvärisen kypärän myötä.
-
British Medical Journalin huhtikuun numerossa 2004 oli tutkimuksesta, jossa oli selvitetty kypärän ulkonäön ja onnettomuuksien korrelaatioita. Kokovalkoisten kypäröitten käyttäjillä oli 15% vähemmän onnettomuuksia verrattuna muunvärisiin.
Edit: muistin prosentin alakanttiin: linkki https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC387473/ (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC387473/)
-
Kaikkia kypärätyyppejä on ollut itsellä käytössä, tällä hetkellä ei ole umpikypärää.
Guzzilla ajelen yleensä Nolanin N100-5 -avattavalla ja olen ollut tyytyväinen. (näitä saa muuten nyt Motonetistä halvalla kun on uusi malli tullut!)
Pikkulenkit ajelen usein avokypärällä, Grex G4.2 Pro malli mihin kyllä saa halutessaan puolikovan leukasuojan nopeasti kiinni.
Vespalla ajot aina tuolla avokypärällä ja yleensä ilman tuota leukasuojaa.
Umpikypärää tuskin tulee enää hankkimaan, olkoonkin mahdollisesti turvallisempia. Avattavan kypärän kyseessä ollen en kyllä itse hankkisi mitään halpista vaan jonkun tunnetun valmistajan tuotteen.
-
Edellä kerrottu esimerkki kypärän leukaosan irtoamisesta kuulostaa todella pahalta. Tuon yksittäisen tapauksen merkittävyyden arvioimiseksi toki kaipaisi hieman tarkempia tietoja mm. käytetyn kypärän merkistä, mallista ja iästä, sillä avattavissa kypärissä on noiden Sharp-testien perusteella todella suuria laatueroja sen suhteen, miten hyvin kypärän leukaosan lukitus toimi testitilanteissa. Tuo leukaosan lukituksen toimivuutta kuvaava prosenttiluku vaihteli 116 testatun avattavan kypärän osalta välillä 100 % - 17 %. Huonoimmat lukemat osuivat tuntemattomammille kypärämerkeille, mutta myös monella ns. laatumerkin kypärällä tuo luku oli yllättäen vain 70 %. Suosittelen kaikille kypärää hankkiville tutustumista noiden Sharp-testien tuloksiin. Eivät nuo testitkään tietysti mitään ehdotonta totuutta tositilanteiden varalta anna, sillä todellisissa onnettomuustilanteissa lukemattomat muuttujat vaikuttavat siihen, minkälaisia voimia kypärään kohdistuu. Ja vaikka kypärä kestäisikin, kaularanka, rintalasta ja sisäelimet eivät ehkä voimia kestä.
-
Urpolla ja Turpolla on molemmilla silmälasit ja oltiin käytetty vuosikymmeniä avattavia kypäriä
kun oltiin oltu siinä uskossa, ettei umpikypärä sovi silmälasien kanssa.
Muutama vuosi sitten joku (en muista kuka) rohkaisi kokeilemalla etsimään sopivat mallit. Niinpä
messuilta sitten löytyi kummallekin sopivat ja siitä lähtien on oltu onnellisia umpikypärän käyttäjiä.
Sopivia malleja ei välttämättä ole kovin paljon. Esimerkiksi kypärän sivuilla korvien kohdalla olevien
urien pitää olla oikealla korkeudella, jotta silmälasien sangat istuvat niihin.
-
Kaikki kaatumiset ovat yksilöitä, eikä niiden perusteella voi pitäviä johtopäätöksiä tehdä. Itse kaaduin Kemorassa 80 vauhdista ja pyörin ensin asfaltilla, josta jatkoin myllyä soralla. Nahat otti kipeää ja ukko oli aika hakattu. Kypärässä ei jälkeäkään..
Arkiajot hoidan käytännössä aina avokas päässä, vieläpä nykymittapuulla laiton. Kiva päässä ja kevyt. Endurossa luonnollisesti crossimyssy ja lasit, radalla umpinen.
-
Onhan kaatumiset yksilöllisiä mutta itse en käytä avokypärää.Kaaduin pahasti turvalleni Itävallassa ja Nolani oli aika naarmuinen.Ois mennyt naama remonttiin ilman umpikypärää.Järkevä käyttää umpikypärää.
-
Osan mukkukypäristäni olen taltioinut. Niistä voi päätellä yhtä ja toista. Vakituiseen en ole kaatuillut vaan ovat olleet, niinkuin onnettomuudet yleensä, yllättäviä. Pari hirvikolaria joissa on ollut monta vaikuttavaa tekijää samaan aikaan. Harvoin ihan yhden syyn takia mukkua tulee. Se tulee paskalla säällä ja, lisäksi, yllättävällä paikalla, kuten kaupungin kadulla jossa remontin takia oli katuvalot pimeänä. Tänään, ajellessani, Teiskon ja Ruoveden perämettillä mutkateitä, metsäkauris katseli, kohta Muroleen kanavan jälkeen itään päin, minua ihan hollilla tien laidassa. Taisin saada tapahtuman tallennettua tankokameran muistiin. Pidän puukkoa matkassa jos tulee rikottua elukkaa sen verran että ei kuole. Kaulaan vaan reipas viilto. Nyt ei tarvinnut ja vakuutusyhtiö pääsi vähällä. Sitten on ne muut ajossa tapahtuneet pöljyydet joiden seurauksena olen ollut syrjällään.
Nykyään tämä ukko on liikenteen tulppa. Teiskossa meni yksipyttyinen jytkytin ohi kaksipäällä niin helkkarin kovaa että huvitti kun kölli näytti keskisormea mennessään. Sukupolvien välinen ero. Itsekin taisin olla aikoinaan, henkisesti, kuusi metriä pitkä ja kuolematon.
-
Pääsääntöisesti avokypärällä mennään.
Kolmas maalarin maalama menossa, joista ensimmäinen pääsetettiin eläkkeelle 17 vuoden ikäisenä, kun sisustus oli varissut pois...
Hyllystä löytyy pari avattavaa. Toinen talvikäyttöön sähkövisiirillä ja toinen kesäkäyttöön.
Jos on kunnon sadetta luvassa, niin sitten lähden avattavalla liikenteeseen, koska silmälasien käyttäjänä ajolasit ja vesisade ei ole paras yhdistelmä.
Sitten on semmoinen enskaumpikypärä, jossa lippa ja avattava visiiri ja tietenkin crossiruukku niihin hommiin.
Kuvassa uusin avopotta.
Maalarille annoin yhden vaatimuksen, joka oli vain valkoista, punaista ja vihreää väriä saa käyttää, vai oisko siinä kolme vaatimusta...
-
Aika paljon näyttää olevan kypäriä alennusmyynnissä. Taitavat olla vanhaa varastoa ja ehkäpä vanhempien normien vaatimusten mukaisia, jotka pitää myydä pikaisesti pois uudempien alta.
Aika monella on vähintään pari vuotta vanha kypärä... Joten Jos se viime vuotinen kelpasi viime vuonna, niin miksi se ei kelpaisi tänä vuonna.
-
Mutta parempi tuokin on kuin pelkkä avokypärä. Ja liikkuu se pyörä ilman kypärää kuljettajan päässä vielä monessa maailmankolkassa. Itse en tähän pystyisi, ihan jo itikat ja kaikki irtosälä naamalla eivät innosta. Saatika se pahempi tilanne sitten...
Omat kokemukset on että visiiriin ne itikat vasta tarttuukin. Avopotalla jonkin verran laseja saa putsata mutta ei ne ötökät ihoon tartu.
Umpisella mennään pitemmät reissut ja isommat tiet, avolla nurkkapyöritykset ja pikkutiet. Ehkä tyhmää mutta avokypärässä maailma tuntuu erilaiselta ja havannoi ympäristön paremmin.
-
Umpisella mennään pitemmät reissut ja isommat tiet, avolla nurkkapyöritykset ja pikkutiet. Ehkä tyhmää mutta avokypärässä maailma tuntuu erilaiselta ja havannoi ympäristön paremmin.
Samaa mieltä. Mutta ei ole sekään unohtunut että hyönteinen, pistävää lajia, poikkeaa poskipäässä ennen poismenoaan. Särkyä, umpeutunut silmä, korkea poskipää ja kavereiden naureskelua seurasi. Naapurin sälli sai ajelureissullamme pikkulinnun korvansa tietämin avokypärän sisään. Lievästi kakkaista oli se.
Kaikkilla ei ole em. tuuria enkä ole oppinut käyttämään huivia tai puffia naamani edessä. Suojalasit sentään on.
Samaa mieltä tuosta havainnoinnista niin kauan kuin ollaan kaupunkialueella tai muutoin hitaalla reitillä. Kuten taisit maininnallasi ilmoittaa. Kuuluu ja näkyy.
Harvinaisempi yhdistelmäkin on nähty: kokokypärä ja suojalasit.
Kokokypärän ongelma lienee tämäkin: ilmiötä kutsutaan nimellä värierottelu kun italianpata nousee vatsasta takaisin kokokypärän pleksin sisään pahoinvointihetken koittaessa.
-
Aussit vai oliko uusi-seelantilaiset teki joskus tutkimuksen siitä kumpi on kokonaisturvallisempi kypärä: umpi vai avo?
Voittaja oli yllättäen avopotta. Perusteena se, että ihmisellä on vaistomainen tarve yrittää tunnistaa toinen ihminen kasvoista. Mp onnettomuuksista kun luokkaa 90 prosenttia tapahtuu hitaassa taajamaliikenteessä ja siellä kanssa-autoilijat herkästi tahtomattaan huomaavat avokypäräisen motoristin kun yrittävän tunnistaa sen, kuin umpikypäräisen. Joka siis voi jäädä huomioimatta.
Avopotalla välttää kolarin mutta kyllä se umpikypärä kolarissa on turvallisempi?
-
Bluestonenen kirjoitukseen sen verran että pitänee paikkansa tuo hahmontunnistus. Ihminen näkee ihmishahmoja sielläkin missä niitä ei ole.
Asia siis puoltaa hitassaa taajama-ajossa avokypärää. Maantienopeuksissa, olettaisin, vähemmän koska tunnistamisaikakin on usein vähäisempi. Herää kyllä ajatus siitä että saisiko kypärälle ihmiskasvohahmoisen muodon? Vieläpä hieman isompana.
Oma kokemukseni on, muutaman vuosikymmenen moottoripyörilleenä, että motoristin on oletettava että häntä ei nähdä lainkaan tai ei vain huomioida. Pitää siis ottaa oma tila joskus ihan odottamallakin. Ei siis, näin käyttäytyessä, ole väliä silllä näkikö joku vai ei. Toki oman tilan ottaminen ei aina ole mahdollista. Joutuu riskeeraamaan.
Oma käytös liikenteessä tuo turvaa kun käyttäytyy rauhallisesti, ennakoitavasti autoilijankin näkökulmasta ja välttää yllättäviä toimia.
Omista mokista: kaatumiset ovat pitkälti jääneet sinne nuoruusaikoihin. Cross- ja enduropyörillä on varsin odotettavaa kaatuilla. Vain yksi kaatuminen katupyörällä on vienyt sairaalaan muutamaksi päiväksi. Johtui pyörän äkillisestä ja ennakoimattomasta viasta. Yksi hirvikolari on sattunut aikuisiässä. Hirvi kuoli. Ensiavun kautta kotiin ja sittemmin, jälkiseuraamuksien vuoksi, eläkkeelle ennenaikaisesti. Se hirvi hoipparoi taajama-alueella kaupungin kadulla. Ei kovin ennakoitavaa. Katutyön vuoksi oli muutama valotolppa pimeänä synkkänä syysaamuna.
Riskin kasvaminen lienee myös ikääntymisen syytä. Nykyään saatan olla teiden tukko vaikka pyrinkin ajamaan rajoitusten mukaan. Reaktiokyky ja muu ajattelu saattaa olla hidastunutta. Kompensoin sitä pyrkimällä ennakoitavuuteen.
-
Edellä kerrottu esimerkki kypärän leukaosan irtoamisesta kuulostaa todella pahalta. Tuon yksittäisen tapauksen merkittävyyden arvioimiseksi toki kaipaisi hieman tarkempia tietoja mm. käytetyn kypärän merkistä, mallista ja iästä, sillä avattavissa kypärissä on noiden Sharp-testien perusteella todella suuria laatueroja sen suhteen, miten hyvin kypärän leukaosan lukitus toimi testitilanteissa. Tuo leukaosan lukituksen toimivuutta kuvaava prosenttiluku vaihteli 116 testatun avattavan kypärän osalta välillä 100 % - 17 %. Huonoimmat lukemat osuivat tuntemattomammille kypärämerkeille, mutta myös monella ns. laatumerkin kypärällä tuo luku oli yllättäen vain 70 %. Suosittelen kaikille kypärää hankkiville tutustumista noiden Sharp-testien tuloksiin. Eivät nuo testitkään tietysti mitään ehdotonta totuutta tositilanteiden varalta anna, sillä todellisissa onnettomuustilanteissa lukemattomat muuttujat vaikuttavat siihen, minkälaisia voimia kypärään kohdistuu. Ja vaikka kypärä kestäisikin, kaularanka, rintalasta ja sisäelimet eivät ehkä voimia kestä.
Schubertin ruukku oli mutten muista mallia, aikaa on 4-5 vuotta.
-
Noissa Schubertin avattavissa kypärissä vaihteli leukaosan kiinnipysymisprosentti Sharpin testeissä välillä 100 % - 93 %. Tässä suhteessa testattujen kypärien kärkipäässä.
-
Kokeilin muutamia Schuberth-kypäriä - eivät sopineet mun päähän.
Ostin avattavan Acerbis - kypärän. Ei 100 prosentisesti hyvä, mutta ehkä noin 90 %.
Käytän silmälasit ja korvatulpat.
Neuvo : Kokeile kypärän . Ja voi olla ettei se sentään ole aivan huippusopiva ja hyvä esim ens vuonna.
En ole omistanut tähän asti aivan 100 % hyvän kypärän - saa nähdä jos tapahtuu vielä joskus...
-
Kypärissä on eroja ja sovittamalla se selviää.
Kun on sovitettu ja hyväksi todettu, niin sitten katsotaan merkki, malli ja hinta...
-
Joo kyllä - sovita oli oikea sana kypäräasioissa. :)
-
Ostin 2006 Schubert Consept -kypärän. Hyvä kypärä, mutta ei mielestänä missään suhteessa maineeseen ja hintaan. Se kului loppuun. Sitten oli Airoh, joka tovin muovautuessaan painoi karmeasti korvaa.
Verneri myi avattavan Davidan. Mielestäni paras kypärän, joka minulla koskaan ollut. Sen lunasti vakuutusyhtiö.
Välissä oli sitten pari "pottaa", ihan hyvin nekin.
Kaksi vuotta sitten ostin MTI Atom -kypärän. Mielestäni loistava hinta-laatu -suhde. Käytän hyviä korvatulppia, joten on myös yllättävän hiljainen.
Maailman paras kypärä odottaa vielä jossain puodin ylähyllyllä...
- - Mnää saan doevotta jokattell oikke lämmjä ja fiini Mittmaarja! - -
-
Koeajo myös hyvä idea jos melu on tärkeä kriteeri
-
Miula on kaksi eri merkkistä avattavaa ja niissä on eri sävelet samalla selkä suorana pyörällä.
Varsinkin käyttää nappikuulokkeita, niin toinen kypärä on melkein häiritsevän äänekäs, mutta korvatulpilla ihan hyvä.
Toisen kypärän melu ei juurikaan eroa nappikuulokkeilla tai korvatulpilla.
Kyykyllä ajaessa toinen avattava on taas näkökentän suhteen vähän haasteellisempi kuin toinen.
Avokypärä käy kaikkeen ja kaikilla pyörillä. Ainoa haitta on ajaminen vähänkin rivakammassa sateessa. Jos ei muuta, niin vesi pyrkii sisään kaula-aukosta, buffi on litimärkä ja ajolasit vuotaa jossain vaiheessa
Joten hyvän kypärän metsästys vaatii aikaa ja kokeiluja...
-
Laajan meta-analyysin https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7264075/ (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7264075/) perusteella ei jää epäselväksi minkä tyyppinen kypärä on turvallisin. Omia mieltymyksiä on kaikilla, mutta tosiasioista ei voi väitellä. Makuasioista voi.
Selvityksen johtopäätös: "Full-face helmets reduced head and neck injuries in motorcycle accidents to a greater extent than other types of helmet. Policy makers should recommend that motorcyclists use full-face helmets."
Avattavista kypäristä ei ole vielä vastaavia laajoja tutkimuksia. Olettaa kuitenkin sopii, että isommalla rahalla saa laatua ja turvallisuutta paremmin.
-
Laajan meta-analyysin https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7264075/ (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7264075/) perusteella ei jää epäselväksi minkä tyyppinen kypärä on turvallisin. Omia mieltymyksiä on kaikilla, mutta tosiasioista ei voi väitellä. Makuasioista voi.
En kiistä etteikö umpikypärä olisi turvallisin kolaritilanteessa. Minua kuitenkin häiritsee sillä liikkuessa näkökentän rajallisuus ja se ettei ympäristön äänten suuntaa hahmota. Avopotalla, myös tulpat korvissa, kuulee mistä suunnasta ääni tulee ja mielestäni etenkin kaupunkiliikenteessä tämä on tärkeää.
-
Paikallaan olevan ihmisen näkökenttä on noin 180 astetta. Viidenkympin nopeudessa näkökenttä on puolet alkuperäisestä eli 90 astetta. Kun nopeus kasvaa 80 kilometriin tunnissa, näkökenttää on jäljellä enää 60 astetta. Terävän näön alue on aina vain noin 2-3 astetta. Parhaimmillaan umpikypärien näkökenttä voi olla 190 astetta. Mutta päätä pitää kääntää, oli potta millainen hyvänsä.
-
Tässä olisi tutkimusta kypärämallien vaikutuksesta käytännön näkökykyyn ja visuaaliseen reaktioaikaan: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10077725/ (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10077725/)
Yhteenveto: Both full-face and half-face helmets significantly affect the stereopsis and contrast sensitivity with and without glare. However, they do not affect the VRT and visual field significantly. Further research is necessary to measure the optical properties and the curvature of the visor to determine its fitness to be included in helmets.
Eli se mikä vaikuttaa ja jota pitäisi tutkia lisää on visiirien optiset ominaisuudet, vääristymät jne. Hyvää ja halpaa ei varmaa tässäkään ole, oli sitten kyse visiiristä tai laseista. Näkökenttään tai visuaaliseen reaktiaikaan ei ole merkittäviä vaikutuksia.
Toisen tutkimuksen mukaan umpikypärän aukon korkeudella on merkitystä havainnoida lähelle ja kauas ja se päätyykin suosittamaan korkeampaa aukkoa, vaikka lujuuden takaaminen olisikin vaikeampaa (kalliimpaa). Tällaista ongelmaa ei avokypärässä ole, mutta sitten tulee kaikki ilmassa lentävä kuten hiekka, ötökät, pöly, kivet jne, joista ei niin suurta huolta ole umpikypärää käytettäessä. Ja tietenkin asvaltin auraaminen leukaluulla, jos sattuu kaatumaan.
Toiset tykkää äidistä ja toiset tyttärestä, mutta jos maksimaalista turvaliisuutta halutaan, kannattaisi valita umpipotta. Ja voihan sekin olla riski, jos tuntee olonsa tukalaksi umpipotta päässä.
-
Onkos liikenteessä käytettävä hyväksyttyä kypärää? Kun myynnissä on "Ei tieliikennekäyttöön" -merkinnällä varustettuja.
Puuttuko poliis / osaako puuttua asiaan? Sakottaa? Keskyttää ajon?
Tuli mieleeni kun tänään näin U:gissa varsinaisen himmelin...
-
Tieliikennelaki § 92, 1. momentti:
”Kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä asianmukaisesti kiinnitettyä suojakypärää ajettaessa:
1. Moottoripyörällä
…”
Tieliikennelaki § 167, 3. momentti:
”Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää ajon aikana 92 §:n 1 tai 3 momentissa säädetyn vastaisesti käyttämättä suojakypärää. Samansuuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 92 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen suojakypärän käyttämisestä.”
Säädöksenmukainen hyväksyntä pitää olla. Onko poliisi koskaan tarkastanut merkintöjä? …En ole kuullut. Veikkaan, että ekalla kerralla poliisi huomauttaa asiasta ja kehoittaa hankkimaan hyväksytyn kypärän. Vähän niin kuin korjauskehoitus vaikkapa valojen osalta. Tietysti jos päässä on vanha Jofan jääkiekkokypärä jäänee matkanteko siihen. ;)