Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Tuulenpoika - Kesäkuu 07, 2021, 23:54:43 ip
-
Viime syksynä piti lähteä lähteä reissuun Norjaan.No,tuli koronarajoitukset ja Cali ev:een,vm.2000 hajoaminen.Kun käynnistin pyörää, tuli nenään palaneen käry.Huomasin myös ettei kytkin liikkunut ja kytkin vaijerin kuori tulikuuma.Virta pois ja akunkenkä irti.
Sitten ihmeteltiin ja tutkittiin.Oikeanpuoleisessa katkasimessa oikosulku,johtoja kärähtänyt .Virtalukosta lähtevä johtonippu kärähtänyt.
Nyt on johdot korjattu.Uusi virtalukko.Sulakkeet ja releet kunnossa.Kälviältä Markku ajoi tänne ja teki hommia mutta ei käynnisty.Ei starttaa eikä pensapumppu hyrähdä.
Kärähtikö eku?
-
Kärähtikö eku?
Tuskin.
-
Jossakin sitten sähkökatkos.Yli kolmekymmentä vuotta hoitajana suljetuilla osastoilla ei ihan antanut parasta valmiutta ymmärtään sähkön kulkua.
-
kytkinvaijeri tulikuuma onko toiminut koneen maadotuksena eli onko nyt koneen / rungon / akun maadotus kunnossa ?
-
Kytkinvaijeri, eikä mikään muukaan vaijeri eikä edes moninaisista johtimista joita pyörässä on, eivät ole maadoitusta varten. Maajohto on ainoa maadoitustapa. Tosin jotkin komponentit maadoittuvat kiinnitysruuviensa kautta. Monella komponentilla on erikseen oma maadoitusjohtimensa. Jos keulassa on sähkökomponenttejä niin maadoitus ei myöskään saa kulkea laakeroinnin kautta vaan erillisellä johtimella.
-
Kytkinvaijeri, eikä mikään muukaan vaijeri eikä edes moninaisista johtimista joita pyörässä on, eivät ole maadoitusta varten. Maajohto on ainoa maadoitustapa. Tosin jotkin komponentit maadoittuvat kiinnitysruuviensa kautta. Monella komponentilla on erikseen oma maadoitusjohtimensa. Jos keulassa on sähkökomponenttejä niin maadoitus ei myöskään saa kulkea laakeroinnin kautta vaan erillisellä johtimella.
juurikin tarkotin sitä että onkohan maadotus pettänyt ja startti hakenut maat kytkinvaijerin kautta näitä on autopuolella aina silloin tällöin että varsinainen maadotus happanee ja sähkö menee väärää kautta tehden tuhojaan
-
Pari tuollaista tapausta nähnyt ja siinä on kyllä äkkiä tavaraa pilalla. Vaijeri helähtää hetkessä kirkkaaksi.
-
Autopuolelta muistan useammankin tapauksen kun remontin yhteydessä on unohdettu laittaa rungon ja moottorin välinen maajohto paikoilleen. Saman voi tietenkin tehdä moottoripyörässäkin mutta ei ole kovin monesti tullut vastaan koska useissa pyörissä maadotus menee runkoon ja moottori on pulteilla kiinni rungossa. Mutta kaikissa pyörissä moottori ei ole kiinteästi rungossa vaan kumityynyjen tai vastaavan rakenteen varassa. Silloin maattaminen johdolla on ensiarvoisen tärkeää. Tällainen pyörä on, esimerkiksi, California 1400.
Eiköhän tämä asia vielä selviä ja se keskusyksikkö, ECU, lienee kunnossa. Niissä on jonkin verran suojausta juuri oikosulun tai nurinkurisen kytkennän varalta. Jos virhekytkentä kestää pitkään se voi olla fataalia.
-
Vika tuli yllättäen.Kesän olin ajellut nurkka-ajoa pari tonnia.Normaalit huollot tuli tehtyä.Nää sähköongelmat alkaa välillä vetuttamaan.Vanhoilla vehkeillä kun ajelee niitä.riittää.
Lynxistä meni staattori,850 ekua.Tenerestä staattori ja säädin.Nyt mönkijän lataus pätkii.
Pitäskö ostaa sähköpolkupyörä?
-
Pitäskö ostaa sähköpolkupyörä?
Ei tietenkään! Osta tavallinen polkupyörä, jossa ei ole muuta sähköä kuin valojen patteri. ;D
Leikki leikkinä, mutta ne sähköiset osat ovat oleellinen osa moottoripyörän tekniikkaa. Niitäkin täytyy huoltaa siinä missä mekaniikkaakin. Ne täytyy pitää puhtaana ja kuivana ja tarvittaessa pestä, puhdistaa, kuivata ja öljytä. Pyörän pesun yhteydessä on hyvä tilaisuus tarkastaa liittimien puhtaus ja kunto. Akun navat kun aina talveksi avataan niin on hyvä tilaisuus aina keväällä öljytä ne samoin kuin maadoituksen rungon puoleinen pulttiliitos ja startin solenoidille tuleva iso +johtimen ruuviliitos. Vaihteistoöljy on sopivan paksua, että ei heti kuivu pois. Eikä siinä riitä ruikkaus tippakannulla öljyä päälle, vaan se liitos pitää avata ja pinnat puhdistaa ja öljytä. Ai miksikö... Niissä on poikkeuksetta kyse kahden eri metallin liitoksesta ja galvaaninen reaktio kehittää niiden väliin vääriä aineita, useimmiten alumiinin tapauksessa alumiinioksidia, joka on eriste. Myös liittimien muoviosat pitää puhdistaa ja liitosten päällä olevat muovitupet ja suojukset. En tarkoita, että kaikki sadat liitttimet pitäisi käydä läpi joka kevät, mutta ainakin likaiset ja isoimmat. Kaikkia liittimiä putsataan sitä mukaa kun ne pullahtavat eteen. Viimeksi avasin sylinterinkannen lämpöanturin liittimen ja samalla suuttimen liittimen siitä vierestä. Ennen takaisin laittamista puhdistin ne rätillä ja laitoin valkovaseliinia koskettimiin. Myös ajovalokompleksin liitin oli taannoin auki kun käytin diagnostiikkaa ja halusin, että akku ei kesken hommien tyhjene kun ajovalo ryystää sähköä, ja senkin tietysti putsasin ja voitelin ennen takaisin liittämistä.
Pyörän pesun yhteydessä tulee silmäiltyä kaikki osat muutenkin... Onko jarrupaloissa pintaa, renkaissa vielä kulutusvaraa, vaihteensiirtonivelissä klappia, jne... siksi on hyvä tilaisuus silmäillä sähköosat myös läpi silmämääräisesti. Painepesuri on vihonviimeinen tasmaniantuholainen. Pehmeä ja pitkäharjaksinen harja ja ämpäri ovat paras ja helpoinkin. Silloin tulee parhaiten tehtyä myös tarkastus. Kun siellä näkyy jokin epäilyttävä kohta on pikkuasia tarkistaa se, avata puhdistaa ja rasvata. Korjausvelkaa syntyy jos sitä katsotaan vaan pelokkaasti kaukaa kuin kipeätä p****a uskaltamatta koskea.
Jos sähköosat reistaavat vanhoissa vehkeissä yhtenään se viestii huonosta hoidosta. Jos sähköoppi on tevanjuontia ja sähkölaitteiden toiminnan opettelu ei pennin vertaa kiinnosta, siitä saa hyvän tekosyyn julistaa, että kun olen niin kädetön näissä sähkövehkeissä, ja lyödä laimin koko asia sillä verukkeella. Aivan kuin naapurini hieno rouva, joka joskus harvoin lainaa autoa. Hän ajaa äärimmäisen huolellisesti, mutta ei tankkaa autoa kun ei osaa käyttää niitä teknisiä laitteita kun on nainen ja ne ovat miesten laitteita.
Mitään rakettitiedettä ei tarvita. Sähköopin perusteet tietenkin ovat avuksi, mutta ei välttämätöntä. Riittää kun pidetään puhtaana ja kuivana ja öljytään liitokset, sitä useammin mitä isompaa johtoa. Ja kun aina tarkistetaan ja korjataan epäilyttävät kohdat niin näillä lääkkeillä ollaan jo hoidettu 98% sähkölaitteiden huollosta, eivätkä ne sitten reistaile kuin sen 2% joskus sattumalta kun nekin silti kuluvat.
Tuohon itse ongelmaan en osaa sanoa mitään. Se pitäisi päästä näkemään livenä...
-
Niin....jossain välissä tuli mieleen ehdottaa että lykkää Kolima järveen. ;D Mutta kahvassa kaikki pelaa paitsi ei starttaa vaikka painin pelaa ja kaikki toiminnot seuraavaan isoon liittimeen tarkistettiin. Jostain syystä, vaikka myös virtalukko ja pohja vaihdettiin , niin pumppu ei hyrähtänyt. Tosin suorakytkennällä kyllä pyörii. Kaikki releet ja sulakkeen pohjat johtoineen tarkistettiin.
Mutta kaikkia maadoituksia ei käyty läpi eli putsaus runkoon meneville voimaliitoskomponenteille (= pultti+mutteri ) kannattaa tehdä ::)
Mr
-
Hyvä kirjoitus Hajakenttä.👍
Myönnän ettei vehkeiden hoito ole mulla aina parasta.
Mutta,vehkeet vaan hajoo.Lynxi 5900 4500 ajettu.Staattori hajos,tyyppivika.
Tenere.Staattori öljytilassa.Hajalla.
No,sähköpyörää en osta.Ajan hypridilllä kuntoilun vuoksi.Ja nyt kunnostan Soutuveneyksikköä.Hyvää kuntoilua kesällä.
-
Markku evp muuten sanoi että mulla outoja vikoja vehkeissä.Näin varmaan käy kun on työelämänsä viettänyt mielisairaaloissa.
-
Taidan laittaa elämäni kuntoon ja ostan bemarin
-
Jos ei muu auta niin varaa majoitus, sauna ja viskiä , niin varmaan joku yrittää käydä korjaamassa. Käyntiin saanut voidaan sitten nimetä Guzzineroksi ;D
Varmaan pitää hakea peräkärryllä Pekka P:lle niin ongelma hoituu...
No...voisi kyllä näilläkin eväillä tehdä toisen reissun...
Mr
-
Eri pyörä ja todennäköisesti eri vikakin. Linkin viestiketjussa kuitenkin pyöritään kovasti ECU:n ympärillä ja pohditaan siihen liittyviä toimintoja
eri kanteilta. Kannattaa lukea läpi.
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=6217.0
Vian löytämisen kannalta on oleellista olla käytössä oikea sähkökaavio ja ymmärrys lukea sitä. EV:n sähkökaavioita taitaa olla pari erilaista, valmistusajankohdasta riippuen.
-
Sähkökaavio oli niin "patinoitunut" ettei saanut selvää...tosin täältä nyt löytyi manuaalin sivuilta n. 1391 sähkökaavio, josta saattaa olla apua. Siitä sai A4:sen kokoisen ja saattaa jopa kytkennöistä saada selvää. Tai eihän tuostakaan saa selvää kuin suurennuslasilla :o . Ja vaatii varmaan sähköasioihin perehtyneemmän henkilön kuin minä. Ecun kannet avasin varovasti ja mitään selvää "kärykohtaa" en löytynyt.
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta...
Mr
-
Pienellä rahalla saa täältä tarpeellisia tietoja: https://www.guzzitek.org/gb/accueil_gb.htm
Tästä mallikohtainen kytkentäkaavio em. osoitteesta: https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1100/
-
Tuo värillinen kaavio selventää paljon havannointia. Ps. onko releet jotka ovat "sillassa" kaikki samantyyppisiä ?
Mr
-
Tuo värillinen kaavio selventää paljon havannointia. Ps. onko releet jotka ovat "sillassa" kaikki samantyyppisiä ?
Mr
Releitä on useaa tyyppiä. Pääosin on kytkentäreleitä ja vaihtoreleitä. Toiminta ja releen kärkien perusasento löytyy kytkentäkaaviosta.
Monia on hämmentänyt se että relepalkkiin ne sopivat toistensa paikoille. Kannattaa katsoa tarkemmin mikä rele kuuluu mihinkin virtapiiriin. Virtapiirin "koostumus" selviää kytkentäkaaviosta ja myös muut toiminnalliset osat.
-
Sähkökaavioissa releet ja nappulat esitetään tilassa, jossa sähköjä ei ole päällä. Sitten on muistettava, että sähkökuvassa johdot on vedetty siististi A -> B, mutta johdotus pyörässä menee hyvinkin monen mutkan ja kytkentäruuvin kautta. Johdinsarja kun on tehty erillisenä nippuna "penkissä" ja linjalla se asennetaan paikalleen.
Monesti on käytetty vain 1-2 eri tyyppiä releitä. Nämä ovat joko vaihtokytkennällä tai pelkästään sulkeutuvalla kytkennällä. Yksinapainen vaihtorelekin on periaatteessa vain sulkeutuva kytkentä, jos toiseen lähtöön ei ole kytketty mitään. Näin ollen, jos virta-arvo ja kantakytkentä käy, niin tilalle eka eteen tuleva palikka. Releessä voi olla kaksi toisistaan erillistä vaihtokytkentää, ovat siis kaksinapaisia.
Kirjoitin joskus IlFaconeen jutun releistä.
Releet ovat niin halpoja ja saatavana "joka kaupasta", että niitä voi pitää yhden-kaksi varalla mukana. Puotiin mennessä malli mukaan. Releen merkillä ei oo niin nuukaa. Pyörissä on yleensä relearvot 12VDC / 15A. Voi olla diodilla tai ilman. Se diodi vähän rauhoittaa vetokäämin virtapiikkiä, mutta pyörässä nyt ne sähköt ovat monesti taynnä pärinää ja röpellystä.
Guzzin rele- ja sulakerima kerää itseensä hyvin näppärästi likaa, joten kontaktispray ajoittain on paikallaan. Samalla nyppäisee sulakkeet ja releet irti pari-kolme kertaa, jotta hapettumat raappiutuvat pois.
Muuten on kivaa...
-
”Voi olla diodilla tai ilman”
Mielestäni toisaalla on ollut juttua: Guzzin kohdalla ei diodilla varustettuja. Sulake palaa. Omalla kohdalla (V11) aina näin. Lisäksi käytän vain vaihtokytkentäisiä; yksi ja sama käy joka paikkaan (omalla kohdalla oikeasti tarpeen vain starttireleenä). Ja toisaalla, toisen sähköosaajan (”hajakenttä”) ansiokkaasti selvittämän Ducati regulaattorin toiminnan johdosta (purskeet vai mitkä piikit ne olikaan), tilaan parasta mitä rahalla lähikaupasta saa (Bosch). Niidenkin kärjet ja käämit ovat kovilla :o.
-
Se diodi...
Se on kytketty releen sisällä estosuuntaiseksi käyttöjännitteeseen. Se siis ei johda sähköä, jos johdotus on oikein. Tarkoittaa, että diodin "miinusnapa" on "plussähköä" vastaan. Diodihan johtaa vain yhteen suuntaan eli + => - .
Voi olla, että tehtaalla onkin johdotus tehty "ristiin", jolloin diodi on päästösuunnassa. Se tietenkin polttaa sulakkeen, jos muu kytkentä on sellainen, että virtaa tulee ja menee.
Olen ~40v telminyt hituvirran kanssa. Koskaan ei ole eteen tullut tuota diodiongelmaa. Diodireleitä sen sijaan on tullut vastaan paljon noissa vene- ja laivavärkeissä.
Mutta joo - en väitä vastaan, etteikö sulakkeita palaisi Guzzeissa...
-
Toinen yritys. Hinkattiin kaikki maajoitukset ja lisättiin runko/ teleskooppi maadoitusjohto. Releitä vaihdettiin ja uusia kokeiltiin. Pumpun relettä kun kiinnitteli ja irroitteli niin pumppu hyrähti. Kerran jopa pumpun hyrähdyksen jälkeen starttasi. Eforinen tunne ja toisaalta epäusko valtasi mielen josko nyt on kunnossa. Tankki kiinni ja bensat sisään ja siihen hyytyi mahdollinen onnistumisen tunne... ja v...taa
Jotenkin tuntuu että releen ärsytys antoi eculle jonkinlaisen impulssin että pumppu nosti paineen ja startti oli mahdollinen. Releen pohjat tutkittiin suurennuslasilla ja johdot olivat kiinni hyvin.
Vaatisi varmaan Ecun kokeilun toisessa pyörässä tai guzzidiagilla testauksen. Positiivisesti ajatellen kohta juhlitaan Guzzin vikaantumis vuosijuhlaa :D . Onnittelut Tuulenpoika !
-
Vika ei sitten ole ecussa..Yhtäkkiä tuli mieleen oisko sivarissa samallainen ecu.Cali 3 vm.1991.
Näin oli.Eveen eculla 3:en lähti käyntiin.Tutkinta jatkuu..
-
Pumpun relettä kun kiinnitteli ja irroitteli niin pumppu hyrähti. Kerran jopa pumpun hyrähdyksen jälkeen starttasi. Eforinen tunne ja toisaalta epäusko valtasi mielen josko nyt on kunnossa.
Jostain syystä tästä tulee minulle mieleen tappokytkin. Jos mahdollista verrata siihen Cali 3:een, niin virta päälle ja tappokytkin pois->päälle - silloin pa-pumpun pitäisi kaiketi surista aina sen 3-5 sek. Tekeekö tämän molemmat pyörät ?
Tämä nyt tällainen idea ja arvaus joka mieleen juolahti.
Toisaalta myös sivutuen kytkimen saan Nevadassa siten testattua, että sivutuki alhaalla ja virta päällä, niin vaihdevivun siirto ykkösen ja vapaan välillä tuottaa myös vapaalle siirtäessä tuon bensapumpun pyörintäsyklin.
-
Tappokytkimen toiminta tarkastettu ensimmäiseen liittimeen. Sivutuen jalan johdot yhdistetty, kun ei ole toimivaa kytkintä.
Moneenko paikkaan tappokytkin vie viestiä ennenkuin pumppu pyörähtää ? Osaako joku selittää ?
Luultavasti on siitä kiinni että kun pumppu ei pyörähdä ja silloin ei starttaakkaan.
Mr
-
Tietoa ei ole, mutta olisikohan siinä tappokytkimen (maadoitus)virtapiirissä ainakin kaatumis-turva-kytkin (videolinkki (https://www.youtube.com/watch?v=A2A9rN7EYYY)) ?
-
Kiitos pojat,Jouko,Keijo ja Markku.Guzzi käy.Mutta kaikkia ongelmia ei vielä ratkaistu.Tutkiminen jatkuu..
-
Niin.... neljäs kerta toden sanoo. Kolmas kerta meni v...si. Kävin viikoa liian aikaisin kun oli sovittu :o
Mutta rapsuttelin ja kokeilin eri laitteiden toimintoja ja räpsyttelin releitä pari tuntia kun omistajaa ei näkynyt kotosalla :D.
Nyt oli Guzzidiag laitteet paikalla ja mutta oletettu Ecu ei ollut se 15 malli vaan vanhempi. Kun ecu vavaihdettiin PC:ssä vanhemmaksi, niin jotain arvoja saatiin näkyviin.
Asianosainen PC:n käyttäjä kertoo lähemmin jos katsoo aiheelliseksi. Olimme saaneet paikalle kaksi uutta ongelmanratkaisijaa ja se kyllä auttoi kun löimme päät yhteen. Erikoista oli että kun polttoainepumpun releen kun jätti huulille niin pumppu saattoi ottaa paineet ja starttaus onnistui ja eka savut pyörästä saatiin ilmoille. Jostain syystä kun releen painoi perille niin kone sammui. Sitten sekin käynti hiipui.....ja toinen pytty meni pimeäksi. Tulppa oli kuiva ja syyksi "selvisi" polttoaineen vähyys. Polttoaineen tankkaus auttoi... tosin onnistuimme saamaan letkun irti ja osan tavarasta lattialle....emme siinä vaiheessa panneet tupakaksi ??? . Aikamme järkeiltyämme kokeilimme releen kannasta johdoilla releeseen kolmeen neljästä vaihtoehdosta. Järkeilimme pois ne johdot joilla ei ollut suoria yhteyksiä kuin sulakkeisiin tai viereisiin releisiin. HARMAA johto siis poistui kytkennästä. Ja ihme tämä auttoi ! Mutta eihän tämä voi olla normaalia ? Mutta katkaisin yhden releen liittimestä ja pyörä pelaa kaikilta osin. Onko jollain tietoa mikä on tämän HARMAAN johdon tehtävä ??
Kuva1 relekiskosta ja sen kohdalla sen rele ja kuva 2 rele joka pelaa katkaistuamme siitä yhden liittimen
MR
-
Laitoin jo aiemmin osoitteen josta mallimerkinnällä ja vielä tarkemmin määrittelemällä ECUn malliversion mukaan saa selkeän kytkentäkaavion.
Luin rivien välistä että ei ollutkaan kyse ilmeisesti 15M-järjestelmästä vaan vanhemmasta P8-ruiskusta. Onko näin?
https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1100/1100EV_P8_1997.gif
Jos näin on niin pumpun rele on 27. Rele 44 on ECUn ja suuttimien rele. Muita releitä ruiskutuksen virtapiirissä ei ole. Molemmat vaikuttaisivat kytkentäreleiltä. Releiden kuvien mukaan ylimmät johtimet ovat relettä käyttäviä johtimia ja alemmat kaksi nastaa, joista vasemmanpuoleiset ovat haarottuneita, käyttävät ruiskua ja suuttimia. Rele 44 ohjaa relettä 27.
Jos releestä, joka on oikeaa mallia, katkaisee liittimen niin jostain puuttuu jokin toiminto tai jossain on virheellinen kytkentä tai oikosulku.. Johdin, kuulemma harmaa, mutta kuva ei kerro sitä vaan se pitää päätellä sen mukaan mihin harmaa johdin päätyy tai haarottuu jonkin muun johtimen kanssa. Kytkentäkaavion viivaa seuraamalla saa selville mitä asiaa ko. johdin hoitelee.
-
Oikeassa olet että Ecu oli P8 eli linkissä gif 1100EV P8 1997 on varmaan oikea sähkökaavio ?
Harmaa johto mitattiin ja siihen liittyvässä avattavassa liittimessä ( tankin etupuoli ) oli ohmi mittauksella useita "pinnejä" siihen yhteydessä
Mr
-
Kuva1 relekiskosta ja sen kohdalla sen rele ja kuva 2 rele joka pelaa katkaistuamme siitä yhden liittimen
Mielenkiintoista, onko tuo todella polttoainepumpun rele? Positio 27 viimeisimmässä kaaviossa? Jos on, kaavion mukaan rele on tyypiltään väärä.
Ja olette nyt katkaisseet siitä toisen vetokäämin navoista. Tosin sillä varauksella etten löytänyt napojen järjestyksestä kuvaa nimenomaan Weherlen releelle 29 201 075 A Napojen järjestys ja kytkentä releelle 29 201 075 liitekuvassa, ilman A-kirjainta.
Tällaisella kytkennällä oleva rele pitäisi kaavion mukaan löytyä starttimoottorin sekä ajovalojen toiminnasta.
Jos sellainen nyt on polttoainepumpun releenä, pyörän ei pitäisikään käynnistyä. Kaavion mukaan polttoainepumpun ja ECU:n releet ovat kaksinapaista tyyppiä, niissä on kaksi 87-napaa.
Kaaviossa on kylläkin mielestäni jotain virheitä mm. startin releen kytkennässä, korjatkaa jos olette erimieltä.
-
Olin porukassa mukana ja tuo rele on startin rele. Siitä katkaistiin yksi kytkentä(harmaa johdin) ja pyörä lähti käyntiin ja kävi normaalisti. Kaaviosta ei oikein saa selvää, minne osa ko. releen johdoista menevät, koska ainakin minulla olevan kaavion mukaan kaavion numero 29:llä on merkitty releitä ja sulakkeitakin, mutta ei kerrota siis mitä releitä ne ovat. Ehkä on vain parempi koettaa etsiä johtoja seuraamalla paikan päällä.
Jouko
-
Puuttumatta kytkentäkaavioon vaan siihen että ottamalla harmaan johdon käytöstä pois onko toimenpiteen jälkeen havaittu jonkin toiminnon puuttuvan?
-
Kyllä kaikki toiminnat kunnossa.
-
Pekan kuvan releen napa 1 ( 86 ) karkaistiin. S&D luettelossa kaupataan vain yhtä tyyppiä releitä koko kiskoon. Eli rele on kiskossa oikealta kolmas jossa on päällä irtonainen mallina. Tarkasti katsoen siinä kohdalla on se tummanharmaa johto näkyvillä.
Mitään havaittua toimintojen vajavaisuutta ei havaittu releen navan katkaisun jälkeen...ihme kyllä :D
Mr
-
Kaikki releet voivat toki olla samanlaisia, siitä huolimatta mitä kaavioon on piirretty. Silloin vain todellinen kytkentä ei voi olla kaavion mukainen, ei ainakaan tuon viimeisimpänä esillä olevan kaavion mukainen. Pitäisi löytää se oikea kaavio, pahimmoillaan sitä ei ole olemassakaan.
Aika erikoinen on tilanne jos nyt startin releestä on katkaistu ohjausvirtanapa ja pyörä siitä huolimatta starttaa normaalisti?
Tulee mieleen, jos nyt ollaan oikeassa releessä, jossain johtosarjan kätköissä on klimppi yhteen sulaneita johtoja.
-
Tähän hätään en äkisti kahden konjakin välillä löytänyt parempaa vertailukohtaa kuin saman aikakauden Quota 1000 kytkentäkaavion. Siinä on myös näkyvissä ECUn johdotus väreissä.
https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1000/Quota1000_1991.gif
Tämä sillä ajatuksella että jos edellisessä kytkentäkaaviossa on virheitä voi sitä verrata tähän.
Mutta ei olisi eka kerta kun kesken mallisarjan komponentit ja kytkennät vaihtuvat kuten olen havainnut. Myös osavaihtoja tapahtui mutta se ei välttämättä näkynyt edes korjaamokirjassa.
-
No nyt on maisteltu tälläkin, Skottilaista ja tämä meidän seikkailukertomus alkoi vähitellen tuntua jopa mätäkuun jutulta...
Jos starttimoottorin releestä on katkaistu ohjausvirtanapa, ei oikein millään, tästä maailmasta olevalla, keinolla ole mahdollista että, starttaaminen onnistuisi napista.
Relepalkin kuvassa, sen irtonaisen releen kohdalla olevassa relekannassa, on valkoisia/vaaleita johtoja. Liitteen kaavion mukaan valkoista väriä olevia johtoja on sivutuen käynnistyksen eston releessä(41). Sinisillä johdoilla varustettu startin rele(35) on palkin oikeassa reunassa. Siinä välissä on töötin rele(40) ja se vasemman puoleinen tuossa ryhmässä on punaisia ja valkoisia johtoja käyttävä valorele (42). Äärimmäisenä vasemmalla näkyy toinen moottorinohjauksen releistä. Kaavion mukaan moottorinohjauksen releet ovat eri tyyppisiä kuin muut. Pitääkö kaavio tässä kohtaa paikkansa on sitten eri juttu.
Jos startin releestä katkaisee ohjausvirtanavan, on napista starttaus käytännössä mahdotonta. Jos ohjausvirtanavan katkaisee sivutuen releestä, sillä voi olla isosti positiivinen vaikutus käyntiinlähtöön. Ja moneen muuhun.
-
Jos innostuu oikein tosissaan tutkimaan mistä sähkö kulkee niin oheisen kuvan
mukainen releen välikanta on hyödyllinen. Liittimen naaraspuolta saa sieltä mistä
releitäkin, mutta koiraspuolta ei niinkään. Voi tehdä itse poistamalla releen
sisuskalut ja juottamalla niiden sijaan johtimet.
Toisessa kuvassa on kahta sorttia mittauspiikkiä. Niillä voi mitata jännitteen
eristeen läpi purkamatta kytkentää.
-
Toisessa kuvassa on kahta sorttia mittauspiikkiä. Niillä voi mitata jännitteen
eristeen läpi purkamatta kytkentää.
Näitä "piikittelijöitä" kiroan joka talvi kun kaivan lumi-suolasohjoisesta johtosarjasta, eristeen sisältä poikki syöpyneitä johtoja.
-
Mittauspiikin käyttö tosiaan vaatii vähän harkintaa. Kutistussukkaakaan ei oikein
voi käyttää suojana, koska sitten johto kuitenkin pitäisi irroittaa tai katkaista.
Ehkä paikkamaalia voisi käyttää. Täytyy myöntää, että en ole koskaan suojannut
mitään.
-
Kyllä johtimissa aina on pää. Ei pitäisi olla mitään tarvetta rikkoa johtimen eristettä. Jos on ihan välttämätöntä niin rikaman korjaamiseen voi käyttää pikaliimaa. Neulanreiästä tursutetaan sisään ja annetaan kovettua sinne.
Työkalupussissa mukana kulkevaksi olen tehnyt useitakin jännitteenkoettimia. Useita siksi kun niitä helposti "jää" tuttaville. Koettimelle, kuten yleismittarin mittapäällekin, on tärkeää, että koetuskärki on kovaa metallia ja hyvin terävä, silloin se ei lipsu ja aiheuta kalliita vahinkoja. Samasta syystä kärjen pitää olla hyvin eristetty niin, että vain pari milliä on näkyvissä ja kärjen on oltava aika pitkä, jotta se ylettyy ahtaaseenkin rakoon vaikka releen nastojen väliin. Silloin se ei kosketa luvattomiin kohtiin ja aiheuta oikosulkuja.
Koetinkynä, jännitteenkoetein, on yksinkertaisuudessaan varma ja helppo työkalu, eikä sen tulos jätä arvailun varaa, sähkö tulee/ei tule. Niitä saa kaupastakin useaa tyyppiä, mutta kaikissa on tuo sama vika: kärki on tylsä ja pehmeä ja paksu ja kömpelö ja aiheuttaa helposti vahinkoa. Ovat myös kalliita ja usein aivan liian hienoja, ja niitä parempi on yleismittari, joka ei ole oikeastaan niitä isompi.
Kuvan koettimen tein itse vuosia sitten ja se on palvellut hienosti. Tarveaineet: Entinen kuulakärkikynän runko, mielellään pituudeltaan työkalupussukkaan mahtuva. Superkirkas LED, mielellään iso ja punainen ja kirkas siksi, että näkyy täydessä päivänvalossakin. Ledin suojavastus n. 500 ohm, jolloin ledin virta on 20 mA vajaallakin akulla ja 25 mA moottorin käydessä, jonka led kyllä kestää. Iso parsinneula, kovaa terästä ja terävä, Pätkä liimatuppi kutistesukkaa neulan suojaksi. Pätkä taipuisaa johdinta miinusjohtimeksi. Pieni hauenleuka tai vastaava maa tai miinus liittimeksi.
Mielikuvitusta käyttäen sijoitetaan LED kynänvarteen haluttuun kohtaan, kun siihen on ensin tinattu suojavastus ja miinusjohdin. Miinusjohdin tulee ledin katodille, joka on se, jonka puolelta on muovikapseliin tehty tasainen "puolikuu" kohta. Johtimeen on hyvä järjestää vedonpoisto, paremman puutteessa solmu ja liima. Johtimet ja kytkennät kynän sisällä suojataan kutistesukalla. Miinusjohtimeen kytketään pieni hauenleuka, vast. Vastus on sopiva standardimalli ½ W 470 ohm (keltainen, violetti, ruskea) ja se tinataan ledin anodille, siis siihen johtimeen, jossa ei ole sitä viistettä. Vastus tulee sarjaan, joten sen toinen pää tinataan neulan "silmäpäähän". Kun neulaa kuumentaa vaikka sytkärinliekillä silmäpäästä heikkoon hehkuun ja antaa jäähtyä hiljaa, se pehmenee ja tina tarttuu siihen, varsinkin kun hiukan karhentaa. Käy siihen myös puristusliitos, kunhan teräs on pehmennetty. Neula liimataan paksulla "reaktioliimalla" kynän kärjeksi ja jätetään kaikki liikenevä pituus ulkopuolelle. Neula sujataan kuteistemuovisukalla, jossa on liima sisällä. Vain aivan terävin kärki jätetään näkyviin. Jos on valinnavaraa sukan värissä niin vaalea on hyvä kun se näkyy lampun valossa ahtaassakin kolossa. (Lopuksi ryypätään viinipullo tyjäksi ja korkista tehdään kynälle neulan tuppi.)
Toisessa kuvassa näkyy myös yleismittarin mittapää, joka kannattaa ostaa hyvästä liikkeestä samalla kun mittarikin, samoin hyvät mittajohtimet. Halpa mittari on yleensä varustettu täysin kelvottomilla mittajohdoilla. Hyvät johdot ja mittapuikko ja pari kunnon hauenleukaa maksavat saman kuin mittarikin, mutta ne jäävät käyttökuntoon vielä seuraavallekin mittarille. Mittarille ja varusteille kannattaa trokata jostain pehmustettu pussi. Perhokalastajien kaupasta löysin hyvän.
-
Releen välikannasta olen kuulevinani hiljaista hyväksyvää hyminää. Kritisoin itseäni: Releen
käämin rinnalla voisi olla valo, esimerkiksi hehkulamppu. Jos laittaa ledin, pitää laittaa kaksi
eri suuntiin tai huolehtia muuten, ettei ledin vastakkaissuuntainen jännite kasva liian suureksi.
-
Hajakentän toteutus jännitteenkoettimesta on hieno. Omaan käyttööni ledi merkkivalona ei käy. Normaalitilanne ajoneuvosta
vikaa haettaessa on että, jännitettä tulee kun kuormaa ei ole. Kuormitettaessa se jännite sitten häviää. Muutaman watin kuormitus
paljastaisi nuo "piilevät" viat. Käytän 21W polttimoa jos on epäilys huonosta virrankulusta, se yleensä riittää.
Epäilyttävissä tapauksissa kuormitetaan 55W ajovalopolttimolla hieman pidempään jos tutkittavan sähköjärjestelmän mitoitus tuon kuorman muuten sallii.
Toki pitää huomioida myös virran tulopuolella mahdollisesti olevan ohjainlaitteen sietokyky, siinä mielessä ledi puoltaa paikkaansa.
-
Harmaa johto mitattiin ja siihen liittyvässä avattavassa liittimessä ( tankin etupuoli ) oli ohmi mittauksella useita "pinnejä" siihen yhteydessä
Mr
Sivutuen releen(41) muiden johtojen värit on kaaviossa määritelty paitsi, navalta 30 napaan 86 (se nyt katkaistu napa) tuleva johdin.
Se voinee olla minkä värinen tahansa, mitä johtoa on sattunut johtosarjan tekijällä olemaan. Kaaviossa kytkentä on tehty suoraan 30-86.
Todellisuudessa liitos voi olla jossain muualla ja johto "häviää" nyt jonnekin johtosarjan sisään. Asia varmistuu kun katsoo releen kannasta.
Napaan 30 ja 86 tulee jännite kun ohjaustangon tappokytkin asetetaan asentoon RUN, samalla syntyy yhteys moneen muuhunkin paikkaan.
Siksi mitattaessa Ohmi-mittarilla releen(41) navasta 86 yhteyksiä muualle sähköjärjestelmään, niitä löytyy useista paikoista.
Jälleen kaavion mukaan, kun sivutuki potkaistaan ulos, sivutuen asennon tunnistavan katkaisimen(33) navat yhdistyvät ja sivutuen rele(41) vetää.
Silloin katkeaa virta startin releen(35) ohjauksesta, ECU:n releiden(27 ja 44) ohjauksesta ja bensahanalta(14). Guzzi on silloin vaaraton.
Nyt kun teillä on sivutuen katkaisimen johdot yhdistettynä Guzzin pitäisi myös pysyä vaarattomana....
Jos tilanne näyttää kuitenkin mittausten mukaan joltain muulta, johtosarjassa on edelleen jossain yhteen sulaneita johtoja
-
Muistaakseni oli jolloinkin puhetta että pyörän erikoisuus oli että" kytkinvaijerimaadoituksella " se käynnistyi automaattisesti sivutuen käännöllä....en muista oliko avatessa vai ylöslaittaessa?.
Että sillai
Mr
-
Lähti sitten tilaus Dinselle.Mukana tulee käytetty johtosarja releitten ja sulakeitten kanssa.Toivottavasti ratkaisee ongelman.
-
Taidan laittaa elämäni kuntoon ja ostan bemarin
Ei auta.
Ostin ekaks yhden ja se ei auttanut. Sit ostin toisen eikä sekään auttanut. Nyt on perhana kolme toimivaa 1100cc pyörää kaipaamassa ajamista ja huolenpitoa :I