Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Breeze - Helmikuu 20, 2021, 17:05:46 ip
-
Tämmöinen oli ilmestynyt.
Tieliikenne: L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttaminen
Dnro: TRAFICOM/497838/03.04.03.00/2019
Tyyppi: määräys
Antopäivä: 18.02.2021
Voimaantulopäivä: 15.03.2021
Voimassa: Toistaiseksi
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/454001/46695 (https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/454001/46695)
-
Mikäli oikein ymmärsin, takajousituksen saa muuttaa stereosta monoperäksi, muutoskatsastamalla runkoon tehdyt hitsattavat muutokset.
Ja takahaarukkaa saa nyt jatkaa hitsaamalla ja irrallisilla jatkoilla. Kunhan ne on siihen tarkoitukseen tehty ;D
Tämähän kuulostaa hyvältä..
-
Loppujen lopuksi aika vähän uutta mitä ei olisi käyty läpi jo useamman vuoden. Mutta meidänkin Gruppon jäsenten kymmenykset edunvalvontaan ovat taas hieman vieneet asiaa eteenpäin. Tällä kertaa runsain tarkennuksin. Se jonkin verran rajoittaa rakentelua mutta selkeyttää asiaa ja vähentää katsastustoimen mielivaltaa. Kokonaisuutena on enemmän tullut rajoituksia moneen kohtaan. Edelleenkin monessa muutosasiassa selviää rahalla sillä monet, varsin tavallisestkin muutokset, on alistettava Virallisen Tutkimuslaitoksen arvioitaviksi
Tuskin tämäkään Traficomin Määräyksen julkaisu kauas kantaa. Aina ilmenee jotain muuta.
On jo vuosia siitä kun teetin Hyväksytyllä Virallisella tutkimuslaitoksella lainmukaisia muutostarkastuksia. Se vain vaatii rahaa. Noin reilu tonni + kulut palaa rahaa oli sitten hyväksytty tai hylätty. Hyväksytyn tarkastuksen jälkeen tulee vielä katsastus. Siinä asiassa tämä Määräys hieman helpottaa mutta ei rahallisesti. Muutoskatsastuksen hinnoittelee katsastusasema. Siihen päälle. Mutta sielläkin voi tulla hylkäys. Muista syistä. Omat projektini olen sentään saanut, yhtä lukuun ottamatta, kerralla läpi. Senkin toisella kertaa. Mutta rahaa palaa. Vaan ei se sitä haittaa jolla sitä on...
-
Pointti omassa vastauksessa on se, että stereo- ja monoperä ovat erikseen mainittu olevan samaa tyyppiä. Näin ei ennen ollut, vaan kyseessä oli jousitustyypin muutos. Vielä jos saa muutokset tehtyä pulttikiinnitteisesti, ei muutoskatsastusta tarvita..
-
Olenko ymmärtänyt oikein, että teräsrungon saa tuon mukaan vaihtaa alumiiniseen?
Tuota yhden moottoripyöristä ymmärtävän katsurin kanssa pohdittiin jo vuosia sitten ja ko. kohta ei näytä muuttuneen.
Näissä muutiskatsastuksissa helpottaa, jos löytää sellaisen katsastusmiehen, joka tietää mitä on pakko vaatia, eikä mene Trafilta kyselemään lisää, koska silloin tilanne alkaa helposti muistuttaa yhtä Speden antiikkista sketsiä, missä vaaditaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat todistukset.
-
ECU softan päivitys tai polttoainemuutos vaatisi muutoskatsastuksen ::)
Tienvarsi-valvonnassa saa olla aika fakiiri, että muutoksen havaitsee.
Hmmm... lienee vaikeneminen yhä kultaa, eikä edelläkävijänä oleminen helppoa :-\
-
Näissä muutiskatsastuksissa helpottaa, jos löytää sellaisen katsastusmiehen, joka tietää mitä on pakko vaatia, eikä mene Trafilta kyselemään lisää, koska silloin tilanne alkaa helposti muistuttaa yhtä Speden antiikkista sketsiä, missä vaaditaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat todistukset.
Näin kävi, suurinpiirtein, kun vein tutulle katsurille Virallisella Tutkimuslaitoksella hyväksyttämäni teelmän. Tuttu katsuri olikin estynyt ja nuorempi ammattiveli vain oli paikalla. Mukana tuomani viralliset paperit eivät kelvanneet vaan tämä märkäkorva insinööri ylenti itsensä lain yläpuolelle. Siitäpä hauska juttu syntyi. Lopulta mentiin kuitenkin kirjoittamieni todistusten ja suorittamieni mittausten mukaan ja Tutkimuslaitoksen paperitkin lopulta olivat ookoo. Mutta paljon oli vastustusta. Tunteja kului ja tietoa etsittiin. Sitä samaa joita oli laaatimissani todistuksissa. Mutta turhaan. Trafillehan tämä katsuri soitteli. Otto Lahti siellä asiaan vastaili. Luuli ilmeisesti saavansa tukea omille oudoille mielipiteilleen. Joutu nöyrtymään. Mutta sen verran meni katsastus pieleen että teelmääni ei rekisteröity siihen ajonevoryhmään johon se olisi lain mukaan pitänyt eli L5e vaan papereihin tuli pelkkä L5. L5 on ei-eu-hyväksyntä eli kansallinen hyväksyntä jonka L5e:n voimaantulo kumosi.
Sinänsä hauska itsepäisyysvirhe tuo pikku-een jättäminen pois katsastustodistuksesta sillä se antaa paljon laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ko. ajoneuvoon sitä uudelleen tarkastukseen alistamatta. Vanhassa laissa kun oli paljon avarammat säännökset kuin nykyiset e-säännökset ovat.
http://www.motomatti.fi/2014/06/saaksjarvi-trike-muutoskatsastuspaiva.html
Tätä ennen olleet ja sen jälkeiset testaukset (Se kallis pakollinen toimenpide.) ja kaikki muut katsastuskerrat ovat onnistuneet erittäinkin kivuttomasti. Tästä olen päätellyt että kyse oli vain tämän yhden katsastushenkilön "huonosta päivästä" johtuvia häiriöitä. Myöhemmin olen käyttänyt toista katsastusasemaa muutoskatsastuksiin ja hankkimani ja itse kirjoittamani tositteet ovat kelvanneet hyvin. Toki joka kohdasta viittaus mihin pykälään viittaan.
Tämä edelläoleva siksi että kannattaa ehdottomasti teettää testaukset ja katsastukset sellaisten henkilöiden toimesta jotka siihen hyvin kykenevät. Ja mieluiten jo ennestään hyvin tuttujen.
Toivottavasti nyt keskustelun kohteena olevan ja kohta voimaan astuvan lainsäädännön sisäistäminen viranomaistoimissa on selkeää. (Hyväksyntämenettelyt, katsastustoimi ja Poliisi.) Sillä sitä se ei aina ole ollut. Kaikilla kolmella hieman eri linjat ja tulkinnat. Tulen tämän määräyksen, kunhan on hyvä hetki, lukemaan tarkasti ja katson antaako se jotain lisäarvoa ajoneuvojen suhteen. Voinko viedä nyt sellaisen pyörän muutoskatsastukseen jota ei ennen ole voinut viedä koska aiempi laki ei sitä salli.
-
ECU softan päivitys tai polttoainemuutos vaatisi muutoskatsastuksen ::)
Tienvarsi-valvonnassa saa olla aika fakiiri, että muutoksen havaitsee.
Hmmm... lienee vaikeneminen yhä kultaa, eikä edelläkävijänä oleminen helppoa :-\
(https://foorumi.guzziclub.fi/home/motomatti/Kuvat/Kuvakaappaukset/katsari.jpg)
Varsin osui kohdalleen ainakin kahdessa pyörässäni: 7/7 osuu ja ja toisessa 6/7. Saakohan joka ainosta "virheestä" sakot erikseen?
Jopa "uutukaisessani" eli California 1400 GTS:n suhteen on tullut tehtyä laittomuuksia puuttuessani moottorinohjaukseen. Tällaiset muutokset ovat hankalia valvoa tienvarsitarkastuksen osalta eikä katsastusasemallakaan voida kuin mitata päästöjä ja niitäkin rajoitetusti.
Selkeä ja helposti havaittava muutos moottorinohjaukseen on ns. lisäboksin käyttö joka vaikuttaa ruiskutusmääriin ja usein myös sytytykseen. Nämähän ovat suosittuja ruiskutusmoottorillisissa malleissa. Monella vieläpä laitteen mainostarra katteessa.
Paljon on asioita ns. harmaalla alueella.
Lainsäädännössä voidaan osoittaa kuluttajalle ns. näyttövelvollisuus että hänen käyttämänsä laite on laillisessa kunnossa. Eli teettämään mittaukset ja mahdolliset "palauttavat" muutokset omalla kustannuksellaan todistettavasti. Tässä pelkään tulevan ikävän tavan viranomaiselle viemällä kilven jemmaan vain epäilyksen perusteella.
Näissä asioissa lainlaatijat ovat yleensä jälkijunassa sillä ihminen on kekseliäs elukka ja kiertää määräykset innovatiivisesti. Ainakin ajan kanssa. Joku tietää aina paremmin...
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tuolla toisessa keskusteluketjussa on juttua mp-katsastuksesta. Onneksi EU on yleensä hidas käänteissään. Aina voi valittaakin ja asian käsittely siten venyy.
-
Vapauksien lisääminen on hyvästä, kuten tässä uudessa määräyksessä, että auton rengasta saa käyttää kaksipyöräisen takarenkaana tai sivuvaunullisen taka- ja sivuvaunun renkaana.
Tuosta pa-järjestelmään kajoamisen muutoskatsastamattomuudesta voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, mutta asian toteaminen tienpäällä on käytännössä mahdotonta (hajuaisti-mutua lukuunottamatta). Muutoskatsastuksessa ei ole muuta huonoa (vaatimukset helppo täyttää päästömittauksessa), kuin yleiset ennakkoluulot. Esimerkiksi se, että antaisin oman pyöräni liikkeessä vaihdossa uuteen muutetulla käyttövoimalla, niin liike todennäköisesti ei haluaisi tällaista vaihdokkia vaikkei siinä olisi mitään vialla. Toinen on se, että kuinka ulkomailla muutoskatsastettuun suhtaudutaan ? Voisinko esimerkiksi ajella Ruotsiin/Saksaan ja vaihtaa siellä liikkeessä pyöräni toiseen (Guzziin tietysti) ?
Muutos vie läppärillä muutaman minuutin, jos/kun johdot ovat penkin alla tarjolla. Tokihan tuota voi konttorilta kysyä, kun määräys astuu 15.3. voimaan. Josko rek tietoihin merkittäisiin vaihtoehtoinen käyttövoima ::) . Aikaa riittää mietiskellä - verohelpotusta ja/tai muuntotukea odotellessa ;D
-
Vapauksien lisääminen on hyvästä, kuten tässä uudessa määräyksessä, että auton rengasta saa käyttää kaksipyöräisen takarenkaana tai sivuvaunullisen taka- ja sivuvaunun renkaana.
Käytännössä tämä on ollut lievästi harmaalla alueella. Ainakaan poliisit eivät ole asiaan puuttuneet ja katsastuksen kautta auton renkaiden käyttö on ollut mahdollista jo pitkään. Ehkä nyt poistuu se yksi seikka jo piti aiemmin todistaa: Rengastuksen muutoksen pitää olla turvallinen. Omissa laitteissani turvallisuus on todettu käsittely- jarrutusteissä paitsi 1400 GTS:n osalta oman arvioni mukaan katsastusasemalla ajamatta metriäkään. Merkintä löytyy asiasta myös rekisteröintitodistuksesta.
-
6. Vanteiden ja renkaiden muutokset
Ajoneuvoa ei tarvitse esittää muutoskatsastuksen tässä kohdassa tarkoitettujenmuutosten johdosta. Ajoneuvo on kuitenkin esitettävä muutoskatsastukseen, josrenkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan yli 10 prosenttia taikka renkaan leveyttä suu-rennetaan yli 40 mm tai yli 20 prosenttia ajoneuvon tyyppihyväksynnässä ilmoitettuun tai ajoneuvon valmistajan ilmoittamaan tieliikenteessä käytettäväksi tarkoitetun renkaan ulkohalkaisijaan tai leveyteen verrattuna.
17 Nopeusmittari
Ajoneuvoa ei tarvitse esittää muutoskatsastukseen nopeusmittaria koskevien muutosten johdosta. Edellä 6 kohdan perusteella suoritettavassa muutoskatsastuksessa nopeusmittarin tarkkuudesta on kuitenkin varmistuttava, mikäli muutokset vaikuttavat nopeusmittarin näyttämään.
Itse ainakin käsitin tämän niin että renkaita ja vanteita saisi muutella aika vapaasti ilman muutoskatsastusta jollei renkaan ulkokehä tai leveys muutu kovin paljon. Jollei takapyörän ulkokehä suurene, ei myöskään nopeusmittaria tarvitse testauttaa.
-
Ajoneuvoa ei tarvitse esittää muutoskatsastukseen nopeusmittaria koskevien muutosten johdosta. Edellä 6 kohdan perusteella suoritettavassa muutoskatsastuksessa nopeusmittarin tarkkuudesta on kuitenkin varmistuttava, mikäli muutokset vaikuttavat nopeusmittarin näyttämään.
Nykypyörissä tämä on lähinnä teoreettista sillä moottoripyörä kyllä "tietää" kuinka nopeasti se kulkee.
Otan jälleen esimerkiksi Guzzin: esimerkkipyöränä voisi toimia liki kaikki uudet Guzzimallit joissa on ABS ja luistonesto, mutta kun itsellä on hieman vanhempi California 1400 niin siinä ajonhallintajärjestelmä vertaa etu- ja takapyörän kehäpituutta toisiinsa heti ajoon lähtiessä. Se myös huomaa jos jompikumpi renkaista vuotaa. Mutta ei kerro kumpi.
Sellainen ehto rengasvaihtohommassa on että molempia renkaita ei pidä vaihtaa kerralla mikäli eivät ole aivan samanlaiset kuin alkuperäiset. Jos ei näin menettele on nopeudenmäärittämistoimenpide hankalampi.
Pyörän älyboksin järki ymmärtää kohta ajoon lähdettyä että toinen rengas on eri kokoinen ja myös ilmoittaa siitä hanakasti. Siinä vaiheessa tieto tallennetaan ajamalla pidempään. Esimerkiksi noin 30 metriä. Sammuttamalla moottori, uudelleenkäynnistys ja lähtelmällä taas ajamaan. Järjestelmä kalibroituu näin. Mittari näyttää edelleen oikein. Tämä tapahtui silloin kun rengaskoko takana muuttui merkittävästi toimestani. Se oli myös osasyy katsastuttamiseen vaikka ei katsureita kiinnostanut pätkääkään mitä mittari mahtaisi näyttää. Tärkeämpää oli merkitä rengaskoot. n. 50€ kustannus. Nopeusmittari näyttää nytkin oikein.
Edellä olevan katsastushenkiöille esitin vain suullisesti vaikkeivat sitä kysyneetkään.
Kannattaa siis huomioida pyörässään jo nämät nykytekniikan keinot niin pääsee jatkolla vähemmällä. Ei tarvita teoreettisia laskelmia renkaan kehämitoitukselle.
6. kohdan mukaan sitä ei näköjään tarvitse tehdä enää koska rengaskoko muuttui takana pienemmäksi. Lisäksi paperilla takarenkaan leveys muuttui 200-koosta 205-kokoon vaikka käytännössä nyt on moninkertainen kumimäärä tietä vasten. Silti ei tullut 40 mm tai 20% vastaan.
Vanhempia muutettuja pyöriä olen muutoskatsastuksen vuoksi hieman joutunut modifioimaan: laitoin nopeusmittarin pyörittimen etupyörän napaan katsastuksen ajaksi. Nyt se on taas vaihdelaatikosta ja mittarissa on maaliläikät osoittamassa satelliittimittauksen tulosta 60 ja 100 km nopeuksille. Ideaa voi kopioida vapaasti. Pyörittimiä löytyy varaosina.
Aiemmin oli käytössä sellainen käytännön ohje että jos ei koko ihmeemmin muutu ja rengas on pyöreäolkainen niin se kelpuutetaan mp-käyttöön. Toki kantavuuskin pitää huomioida. Pikkuauton rengas olisi ainakin California 1400 takarenkaana alimittainen. Kantavuus ei riittäisi. Ainakin teoriassa mp:n alla olevan renkaan pitää kestää koko pyörän paino sekä samaan aikaan tapahtuva voimakas kiihdytys. Silloinhan keula voi irrota tiestä ja kokonaismassa on takapyörän varassa. Tätä laskeskelin silloin kun rengastyyppiä valitsin. Lisäksi renkaan pitää olla symmetrinen.
Tämä vaatimusten purkaminen saattaa vähentää monen rakentelijan kuluja merkittävästi. Se että onko tämä myös EU:n kaikissa jäsenmaissa kelpaavaa oppia. Epäilen. Taitaa olla edelleenkin kansallista lainsäädäntöä tai siihen tukeutuva määräys.
-
Pointtini oli tuossa edellä se, ettei pyörää käsitykseni mukaan tarvitse välttämättä muutoskatsastaa laisinkaan vannekoon muuttuessa. Sama pätee nopeusmittariin.
-
Onkohan 70-80-luvun Tonti-rungollisista tehty tuotarungon materiaaliselvitystä? Onko sitä vaadittu aiemmin? Materiaali täytyy runkomuutoksissa todistaa kantavien rakenteiden osalta. Mitään erikoistahan materiaaliahan siinä ei ole, mutta todistaa se silti täytyisi.
Kohta 3.1.1: Rungon alkuperäinen materiaali ja tieto siitä, millä tavoin rungon alkuperäinen materiaali on selvitetty.
-
Tuo pätee myös takahaarukkaan. Toisaalta, mistä noita tietoja ylipäätänsä on saatavissa vanhasta pyörästä. Ei mistään. Suomessahan pelkona on aina se, että noita määräyksiä aletaan tulkitsemaan takautuvasti. Kaiken kaikkiaan koko homma on mennyt taas entistä sekavammaksi.
-
Ymmärtääkseni on kahta tyyppiä samalla runkomitoituksella 750 Sport ja myöhemmin 850cc malleissa. Nyt, pikku perjantaihutikassa, ei ole laittaa täsmällistä faktaa. On siis käytetty kromimolybdeeniterästä että perusrautaa samoissa mallisarjoissa. Yksi tunnistusasia on: telaio rosso. Se tarkoittaa parempaa runkoa. Siksi monen sportin runko (telaio rosso) on maalattu punaiseksi että siitä jälleenmyydessä saisi paremman rahan. Pyrin palaamaan asiaan myöhemmin. Porukassa saattaa olla parempiakin tietäjiä ja joitakin jotka uskovat omistavansa aidon "telaio rosso"-mallin.
-
Ei tuo rungon tai takahaarukan materiaalin selvittäminen/todistaminen mikään kovin ihmeellinen asia ole. Koostumusanalyysi voidaan tehdä aika pienestä palasta tai vaikka suoraan tutkittavasta kappaleesta näytettä irrottamatta. Analysointi onnistuu tarvittaessa mukana kuljetettavilla laitteilla. Tarvittavan näytteen koko ja muoto riippuu käytettävästä analyysimenetelmästä ja jonkin verran myös analysoitavan materiaalin tyypistä (teräs / alumiini). Käytettävä analyysimenetelmä vaikuttaa siihen, mitä alkuaineita saadaan selville.
Saman ikäisistä ja mallisista pyöristä ei mielestäni tarvitsi ottaa analyysejä kantavista osista tai takahaarukasta kuin yhdestä yksilöstä, koska on epätodennäköistä, että tällaisten osien materiaali olisi vaihtunut eri tyyppiseen mallin elinkaaren aikana. Tällöin voisi todennäköisesti käyttää samaa analyysitulosta useamman saman mallisen pyörän materiaalien osoittamiseen, jolloin kustannukset jäisivät kohtuullisiksi yksittäisen muutostyön kannalta.
Yv:llä lisätietoja.
-
Itselläni on ollut tarve, virkamiehen pyynnöstä, tekemäni muutoksen vuoksi, osoittaa mitä materiaalia olen käyttänyt. Se on helppoa. Materiaalin valmistaja kertoo sen. Kaikennäköisestä ja -oloisista aineista on olemassa todiste. Maassamme toimii hienosti EU:n kemikaalivirasto. Jotkut luulevat että se on joitain liemiä varten...
Tavan kansalaisilla on huono tietämys aineista. Huoltoasemalta saa, kun pyytää, selvityksen mitä polttoaineessa on, rautakaupassa on sama periaate. Pyydäpä todistus vaikka terassipesuaineesta: se on annettava. (Jotkin kiertävät asiaa ja antavat nettiosoitteen. Ottavat riskin.)
Se lähinnä on huvittanut kun on ollut todiste ns. räkäraudasta, (hk-putki) on se kelvannut. Tein kokeen. Hienot lujuuskäyrät tuotteesta ja seostodistukset ovat hyvä todiste. Toki kaikki materia, mitä on tarpeeksi, kestää kyllä.
Mutta, kun on kysymys em. raudan hitsaamisesta, sitten on viranomaisvaatimukset korkealla vaikka ko materiaaliin on turha satsata parempaa saumaa. Kokonaisuus ei ole osiensa summa vaan heikoimman materiaalin ansiota.
Sitten on liitostekniikka erikseen. Olen kuullut että joissain paikoin on vaadittu voimassa olevaa hitsausluokkatodistusta hitsarin taidoista. Mutta ei sekään kerro mitään sillä kertaa käytetyistä materiaaleista. Materiaalia lukuun ottamatta se kertoo hitsaajan taidosta.
Niin kuin hyvä ystäväni ja hitsauksen ammattimies sanoi reippaasti Fordinsa alta noustessa että nyt on taidot huipussa ja homma kunnossa: "hitsasin yhteen maantiekuran ja korroosion".
Toinen hitsauksen ammattimies Lentokonetehtaalla sanoi samansuuntaisesti: alumiinifolio ja silakka eivät ole meillä ongelma.
On sinänsä erinomaista että meillä ei enää säännönmukaisesti vaadita lujuustestejä hitsauksista sillä aikanaan siihen kaatui moni projekti. Ei niinkään hitsauksen laatuun vaan siihen että oli ylipäätään vaikea löytää oikea ja asiaan liittyvä standardi jonka liittää todisteeksi.
Jos em. lausunnosta joudun vastuuseen niin toimittakaa selliin pätkä makkaraa ja kunnon ruisleipä. Ja konjakkia jos sopii.
-
Aidossa telaio rossossa on ohutseinäinen "kromimoly" runko, mutta onko yhtään n. 150 valmistetusta Suomessa - tuskinpa.
Sisäistä kauneutta: https://archive.guzzitech.com/teliao_home.html (https://archive.guzzitech.com/teliao_home.html)
T,
Jukka
-
Niitä valmistettu 150, mutta onneksi 300 on säilynyt..
-
No, mulle tuli sellainen verstaalle remonttiin. Kuulemma harvinainen. Mutta tämä osoittautui kuitenkin ihan tavan pataraudaksi. Kiitokset kuitenkin tarkennuksesta. Yritystä oli ollut mutta runkoputkien ulkomitta ja seinämävahvuus kavalsivat. Pari muutakin seikkaa hieman häiritsi. Näitä silloin tällöin tulee vastaan.
-
2 Rakenteen muuttamisen yleiset edellytykset
"Ajoneuvon on sen rakenteen muuttamisen jälkeen täytettävä ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai tätä myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset, ellei tässä määräyksessä toisin määrätä.
Tässä määräyksessä tarkoitettuja muutoksia verrataan suhteessa alkuperäiseen ajoneuvoon."
Tätä touhua on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että se avaa mahdollisuuden täydelle viranomaisten mielivallalle ja on linjassa EU-Suomen orwellilaisen meiningin kanssa.
Määräykset siis tulevat voimaan 15.3.2021 mutta koskevat kaikkia (runko)muutoksia vuodesta x alkaen. Tämähän tarkoittaa että kaikki vanhoihin pyöriin tehdyt runko- ja takahaarukkamuutokset tulisi selvittää ja muutoskatsastaa. Poliisi/katsastusviranomainen voisi milloin tahansa vaatia esittämään todisteet muutoksista ja passittamaan muutoskatsastukseen. Kuka uskoo etteikö näin tule myös tapahtumaan. Näin saadaan karsittua suuri määrä "salaa" rakennettuja pyöriä liikenteestä ja tappamaan omatoiminen rakentaminen.
-
Määräykset siis tulevat voimaan 15.3.2021 mutta koskevat kaikkia (runko)muutoksia vuodesta x alkaen. Tämähän tarkoittaa että kaikki vanhoihin pyöriin tehdyt runko- ja takahaarukkamuutokset tulisi selvittää ja muutoskatsastaa. Poliisi/katsastusviranomainen voisi milloin tahansa vaatia esittämään todisteet muutoksista ja passittamaan muutoskatsastukseen. Kuka uskoo etteikö näin tule myös tapahtumaan. Näin saadaan karsittua suuri määrä "salaa" rakennettuja pyöriä liikenteestä ja tappamaan omatoiminen rakentaminen.
Varmaan näinkin tulee tapahtumaan vaikka meillä on jo jonkin aikaa ollut mahdollisuus testauttaa ja tarkastuttaa tehdyt muutokset. Tosin melkoisia rahasummia käyttäen. Mutta paperit ovat silloin kunnossa.
Tiedän, ihan omassa tuttavapiirissäkin sekä itselläni, useita pyöriä joita ei ole voinut tutkituttaa. Tai olisi voinut mutta läpimenosta ei olisi ollut takeita eli vain turhaa rahanmenoa eikä pyörän laillisuusarvoihin ole siten tullut muutosta. Esimerkiksi jälkiasennettuja ahtimia ei ole "leimautettu", samoin runko- ja rengasmuutokset ovat jääneet rekisteröimättä, jne.
Sen verran olen rakenteluväen keskuudessa ollut että käsityksekseni on jäänyt se että ei joko haluta tai ei vain osata tehfä muutosajoneuvoon sellaisia esityksiä joissa osoitettaan materiaalitekniset ratkaisut, rakenteelliset lujuudet tai päästötasot.
Se on mielestäni valitettavaa sillä ei se vaikeaa ole. Mutta vaatii kyllä keskittymistä asioihin. Melko iso nippu papereita hyväksymisleimoineen tai nykyisin isoja tiedostoja. Omatoimisuuden voi tappaa ns. paperisota.
Itsellä noita hyväksyntäkansioita on parista pyörästä ja kumpikin niistä ovat ns. viskaalisilta kuluiltaan reilun tonnin arvoiset. Mutta niiden yli ei sitten mitkään viranomaiset "kävele".
Myös pikkumuutoksia olen katsastuttanut ja se tekee kerralta noin 50€. Samalla kertaa voi yrittää useampaakin muutosta niin on taloudellisempaa.
En pidä hintaa pahana ja taas on rekisteröintitodistuksessa merkintä asiasta. Ei tarvitse kinata.
Pikkumuutokset kannattaa käydä näyttämässä katsastusasemalla ja merkkauttaa tiedostoihin niin voi säästyä ratsiassa kilven irrotukselta, sakolta ja käyttökiellolta. Ja harmilta. Toisaalta voi saada ammattineuvontaa siitä mitä pyörässä on pahiten väärin. Mutta kaikkea ei tarvitse uskoa sillä viranomaisetkin ovat erehtyväisiä.
-
Pikkumuutokset kannattaa käydä näyttämässä katsastusasemalla ja merkkauttaa tiedostoihin niin voi säästyä ratsiassa kilven irrotukselta, sakolta ja käyttökiellolta.
Mihin tietoihin "pikkumuutokset" viedään? Ja mikä on "pikkumuutos". Tässä käsiteltävässä määräyskokoelmassa puhutaan monista pikkumuutoksista, jotka eivät vaadi muutoskatsastusta. Miksi siis mennä konttorille? Mitä vastaavat kun niille toteaa että pyörässäni on pikkumuutos, joka ei vaadi muutoskatsastusta mutta tulin tänne siitä huolimatta?
-
Mihin tietoihin "pikkumuutokset" viedään? Ja mikä on "pikkumuutos". Tässä käsiteltävässä määräyskokoelmassa puhutaan monista pikkumuutoksista, jotka eivät vaadi muutoskatsastusta. Miksi siis mennä konttorille? Mitä vastaavat kun niille toteaa että pyörässäni on pikkumuutos, joka ei vaadi muutoskatsastusta mutta tulin tänne siitä huolimatta?
Tarkkaa rajaa en tunne. Pitää tutkia uutta lainsäädäntöä tästäkin näkökulmasta. Asiasta voi olla näkökulmaeroja eri viranomaisten ja lainsäätäjän suhteen. On asenteita jotka saattavat kiristää ao. viranomaisten näkemystä. Kun taas lain ja määräysten alaisilla toimijoilla voi olla ihan eri näkemys. Useimmat lait on tulkittu vasta oikeudessa ennakkotapauksen kautta johon sittemmin vedotaan. Näkemykseni on että tällä ao. määräyksellä lainsäädäntöä tuodaan lähemmäs kuluttajaa ja vastuuta on jaettu alemmalle päätöstasolle kuten poliisille, katsastustoimelle ja kuluttajalle itselleen.
Huomautan myös että Suomessa tapahtunut pikkumuutos jota ei tarvitse viedä ajoneuvon tietoihin voi olla toisessa maassa eu:n tai sen ulkopuolisella alueella rangaistava teko. Omalta kohdaltani olen pikkumuutoksetkin vienyt ajoneuvorekisteriin juuri tästä syystä.
Kaikkia pikkumuutoksia ei edes voi viedä rekisteritietoihin, ei ainakaan helposti. Esimerkiksi moottorinohjauksen manipulointi erillisellä laitteella. Ehkä sitä kautta että hankkii päästömittaustodistuksen joka alittaa säädetyt päästöarvot ja hyväksyttää ne. Todennäköisesti ei ole edullista. Toisaalta, kun paperit ovat kunnossa niin ei oikein mikään estä, jos ei omatunto, säätää oikein kunnolla. Toki kiinnijääntimahdollisuus on olemassa mutta asia on jo hieman harmaalla alueella molempien osapuolien kannalta. Todistukset kun ovat painavia asiakirjoja.
Mitä vastaavat kun niille toteaa että pyörässäni on pikkumuutos, joka ei vaadi muutoskatsastusta mutta tulin tänne siitä huolimatta?
Omalla kohdalla ovat olleet myötämielisiä ja kohteiden ominaisuuksia on arvioitu ja todettu että kohde 1ei vaadi, tai vastakkaisessa tapauksessa, kohde 2, vaatii ilman muuta hyväksynnän. Oletko käynyt kyselemässä alimmalta hyväksyntätaholta eli katsastusasemalta?
Odottelen myös asiaan osallisen MMAF ry:n kommentointia. Toki Smotokin näitä asioita käsittelee.
-
Muutama vuosi sitten moottorin vaihto, samanlaiseen mutta uudempaan, oli katsastajan mielestä pieni muutos.
Pitivät muutoskatsastusta turhana.
-
Muutama vuosi sitten moottorin vaihto, samanlaiseen mutta uudempaan, oli katsastajan mielestä pieni muutos.
Pitivät muutoskatsastusta turhana.
Erittäin hyvä. Järkevää toimintaa.
Aikanaan oli sääntö, saattaa olla vieläkin että teho ei saa nousta alkuperäistehosta noin neljännestä enempää. Tiedä sitten kuinka asiaa tulkitaan nyt sillä onhan loogista että lisäteho tarvitsee joko enemmän energiaa tai paremman hyötysuhteen. Nykaika suosii jälkimmäistä.
Itse tässä mietin että pitäisikö, sillä olen myymässä mp-kokoelmaani, ottaa ahtimet pois ja laittaa originaalikuntoon. Toisaalta, ahtimet parantavat hyötysuhdetta joten päästöt eivät välttämättä kasva koska palotapahtuma on perusteellisempi kuin vapaastihengittävässä. Pitäisi vain ryhtyä, tulevan lainsäädännön puitteissa löytämään pykälä jonka perusteella pyörät ovat lailliset. Todennäköisesti tarvitaan, aihetodisteiden sijaan, testituloksia. Ahdettu 850 T3 Cali saattaisi kelvata sinällään mutta miten on nuoremman 996cc 8v. ahdetun Centauron laita? Tuskin vanhaa ikäkausijaottelua ole hylätty?
-
Tuo jarrujen muuttamispykälä on sellainen, josta ei selviä ilman muutoskatsastusta jos joku viranomainen puuttuu asiaan tulevaisuudessa. Mulla on nyt Calissa takana 242 mm levy ja F32 satula.
Päätin kokeilla miten Calin orgisjarru (270 mm levy 08 satula) istuu 15-tuuman vanteen kanssa. Muuten sopii mutta ilmausruuvi ottaa kiinni vanteeseen. Tuohon voisi laittaa viereen banjopultin ilmausruuvilla mutta miten tulppaisi tuon ilmausruuvin? Se on kyllä niin jumissa etten uskaltanut vääntää sitä auki. Pitäisiköhän vaan sahata poikki ja vetää kittiä päälle?
-
Vastaan yleisemminkin kun ilmausruuviasia tuntuu olevan monen motoristin Akilleen kantapää. Aika monta jarrua on tullut vastaan ilmausruuvi joko nuljattuna tai on poikki.
Yleinen vika on että ilmausruuvi ei aukea ja se väännetään voimalla poikki. Siihen ei edes tarvita paljon voimaa. On kaksi kohtaa jotka jumittavat lähinnä korroosion vuoksi: ilmausruuvin kartio vastakartiotaan vasten ja kierre. Sitä ennen voi koittaa erilaisia sulatusmenetelmiä eli laittaa ilmausruuvin reiästä ruosteenirrotinta ja antaa olla kauan. Vaikka viikon. Välillä lämmittäen kuumailmapuhaltimella. Ei kaasutoholla. Vasaralla tai tuurnan välityksellä kunnon napautus ilmausruuvin päähän. Onnistuessaan se murtaa hapettumaa sekä tiivistyskartiosta että kierteestä.
Sitten varovasti koittamaan vääntöä. Mutta ehdottomasti lenkkiavaimella ja vielä sellaisella joka ei väännä avainpinnan kulmilla vaan sivuista. Lenkkiavaimia on erilaisia.
Jos käy niin että ilmausruuvin avainpinta on jo nuljattu edellisten yritysten yhteydessä tai avaus tehty lukkopihdeillä niin kaupassa on uusia ilmausruuveja myytävänä. Tässä malliksi. Näitä saanee jostain erikseenkin: https://www.biltema.fi/autoilu---mp/auton-varaosat/jarruosat/jarruputket/jarruputket/jarrunilmausnipat-110-kpl-2000020945
Ilmausruuvin irrotus poraamalla ei ole kovin hyvä idea sillä jarrusatulan puoleinen vastakartio suurella todennäköisyydellä vaurioituu.
Kuten ehdotus oli niin eikun poikki vain mutta itse kyllä aukaisisin ensin ja puhdistaisin ettei käy korrroosion edetessä että jarrupaine pääseekin kierrettä pitkin karkuun. Josko löytyy lyhyt ilmausruuvi tai pikku rosteripultista sorvaa samoilla mitoilla umpimallisen matalakantaisen ilmausruuvin. Tosin sen kautta ilmaaminen on sottaista.
Jos päätyy katkaisemaan ilmausruuvin niin ilmausruuvin saa myös banjopultin päähän. Brembolla kierre on M10x1mm nousulla.
https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/jarruosat/
Tässä: https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/jarruosat/v-s-banjo-with-nipple-m10x100/
Se että on kyse vannekoon vaihdosta niin vaihto pitäisi olla ookoo jos se on vain tuuman alkuperäistä isompi tai pienempi.
-
Niin, ilmausruuvia banjopultin päähän tuohon suunnittelinkin kuten kirjoitin. Ei tuota ilmausruuvia pakko ole saada tällöin irti, koska reikä on joka tapauksessa tulpattava. Kysymys on siis siitä, mikä olisi paras tapa tulpata ilmausruuvin reikä. Mielestäni jokin sellainen että sen saa tarvittaessa myös auki mikäli saan tuon ruuvin ylipäätänsä auki. Onkohan noihin saatavana valmiita tulppia?
-
Siinä on kartiokierre, niin valmista voi olla vaikea löytää. Ottaa ihan tavallisen nipan, katkaisee sen kärjen pois ja juottaa umpeen.
-
Tuossa oli ne keinot joilla olen aukonut jumittavia ilmausruuveja.
Kokeeksi katselisin onko olemassa matalampaa ilmausruuvia samalla kierteellä.
Ilmausruuveihin on taatusti tehty tuo avainpinnan alla oleva kavennus ennen kierrettä lisäämään jarrusatuloiden myyntiä.
Jarrujen nipat ja muutkaan osat eivät ehdi jumiutua jos noudattaa valmistajan huolto-ohjeita ja vaihtaa jarrunesteet säännöllisesti. Ja laittaa samalaista nestettä kuin on ollutkin. Väärä neste voi pilata jarrut.
-
Siinä on kartiokierre, niin valmista voi olla vaikea löytää. Ottaa ihan tavallisen nipan, katkaisee sen kärjen pois ja juottaa umpeen.
Nyt olisin kyllä eri mieltä. Kartio on siellä nipan kierteettömän alapään päässä.
-
Ajatuskatko, joo ei tietenkään. En tiedä miksi sekotin rasvanippaan. ;D
Mutta kuitenkin, ilmausnippa poikki ja juottaa umpeen. Saa kartiot ja muut mukana.
-
Ei tuo ilmaruuvin pään katkaisu auta tässä tapauksessa jos siis aikoo tehdä avattavan tulpan. Pitäisi saada edes pari-kolme milliä tilaa vanteeseen, mielummin 5, jottei tasapainotuslyijyt ota kiinni. Taitaa olla ainoa vaihtoehto kolvata ruuvin reiät ja liimata ruuvi kiinni ja hioa tasaiseksi.
-
Tai sitten veistelee sopivasta pidätinruuvista tulpan.
-
Pidätinruuvi lienee varsin näppärä ja saa vielä aukikin. Kunhan on sitä mallia että on alapäässä kartio ja sama kierteen nousu kuin alkuperäisessä ilmaruuvissa. Enpä ole koskaan tullut katsoneeksi tarkemmin mutta lienee että siinä on vakiokierre.
-
Tuo pidätinruuvi on hyvä idea. En osannut etsiä sopivaa ruuvia tuolla nimellä :(
-
Olen siirtänyt Calin takahaarukkaa oikealle 3 mm, rälläköinyt&hitsannut kardaanitunnelia, jotta olen saanut tilaa leveämmälle ja korkeammalle takarenkaalle (15" vanne on siis pinnattu offsettiin vasemmalle). Korkeaprofiilinen rengas kuitenkin lässähtää kasaan ajan kanssa sen verran että alkaa hankaamaan jossain vaiheessa haarukkaa perän puolelta haarukan kavennusta. Tilaa ei ole kuitenkaan milliäkään lisätä kavennetua osiota haarukassa, sillä jo nyt kardaani, lukkoprikka ja holkki ovat kärsinnet liian pienistä toleransseista. Kardaanin pää on sinistynyt ja lukkoprikka sekä väliholkki ovat sorvautuneet osuessään kardaanitunneliin montuissa kun liikkumavarat on ylitetty. Pitää ilmeisesti rälläköidä haarukka taas auki ja yrittää muotoilla kavennusosio uudestaan. Voisi myös antaa luokkahitsarin tehdä homma, niin olisi siitäkin paperit.
-
Vielä kuva takahaarukasta. Perä on oikealla.
-
Kieltämättä hiertänyt mutta ei kovin vakavalla tavalla. Toinen rengasmerkki- tai malli voisi pyöriä. Vaikka kokomerkintä on sama niin renkaissa voi olla merkittäviä eroja muodossa ja todellisessa kokonaisleveydessä. Samojen asioiden kanssa olen paininut aikanaan.
Käytäntöhän on tarkastuksissa se että jos osa näyttää kokolailla siistiltä, sopii rakenteeseen ja ei ole poikeuksellisen näköinen niin se on alkuperäinen osa.
Paljonko tuli vanteen rihtaukseen offsettiä vasemmalle?
-
Olen itsekin miettinyt tuota rengasta. Hankaaminen alkoi vasta Metzelerin Marathon-renkaalla. Myös rihtaus pitäisi tarkistaa. Revin juuri vanteesta kilon lyijypainoja. En muista paljonko vanteessa on offsettiä, koska tilasi takapyörän jo aikoja sitten kokonaisena Saksasta Mandello Cyclesistä. Joka tapauksessa keskellä lokasuojaa pyörii. Tuohon Cali 1100:n takahaarukkaan sopii max 160-leveä kumi, joten kovin suuresta modifioinnista ei ole kysymys. Mietin vielä mitä teen tuolle väliholkin ja lukkoprikan hankaukselle. Kysymys on maksimissaan millimetristä, joka pitäisi olla enemmän tilaa. Yksi mahdollisuus olisi yrittää hioa tunnelia sisältäpäin hahkauskohdasta.
-
Oliko Däs:n vai Dynotecin pyörissä, kun ovat jättäneet jopa reiän haarukkaan tuohon kohtaa. Vaatisi nivelien suojaamista jollain sukalla Suomen olosuhteissa. Ja haarukan takapäähän pitäisi tehdä reilu vedenpoistoreikä.
-
Se on nimenomaan tuo väliholkki, joka on ongelma. Suhteessa kardaaniakseliin ongelmaa ei ole ja lähempää murrosniveltä tunnelia olisi voinut kaventaa vielä enemmän. Tosin mitään hyötyä siitä ei ole, koska tuohon haarukkaan ei sovi pujottamaan millään ilveellä (ehkä rengas tyhjänä survomalla) yli 160 rengasta. Muistin myös sellaisen asian että olen sittemmin laittanut taakse hieman lyhyemmät iskarit, joka saattaa selittää tuon hankaamisen kun takapyörä joustaa syvemmälle.
-
Kuinkas paksua tuo levy väistössä on?
Jos omalle kohdalle sattuisi tekisin tuurnan jonka avulla isohkolla vasaralla lyömällä löisin tuohon klommon. Se ei heikennä rakennetta ja ilmeisesti ihan milli - pari riittäisi muodonmuutokseksi. Rautakin venyy kylmänä kun on voimaa.
Avonaisesta kardaanista: Centaurossani on avokardaani. Nivel molemmissa päissä parallellogrammo-toiminnon vuoksi. Mitään hankaluuksia ei kardaanin kanssa ole ollut. Toki se vaatii puhdistusta ja huoltoa useammin mutta se on helppoa kun osat ovat näkyvissä.
Sellaisia takahaarukkoja olen nähnyt että kardaanitunneli on jätetty kokonaan pois ja sen sijaan on kardaanin oikealle puolelle laitettu erillinen putki. Tosin se vaatii tekemään perävaihteeseen pienen vetopyörän akselin päähän erillisen huulitiivistyksen ettei peräöljy katoa.
Huono kuvakulma mutta osa ei ole kummoinen: https://2.bp.blogspot.com/-BDa3hGPvNl8/WWzlDmpLUxI/AAAAAAAARR0/1dMrZZMfsOEB5LL5uHtbq6xQ0E2iMoWoACEwYBhgL/s1600/Centauro_kardaani_takap%25C3%25A4%25C3%25A4_koottu.JPG
Toisaalta: ei tuossakaan ole kuin 17 tuumainen ja 160 leveä takakumi. Mutta se oli silloin leveä kumi kun tämä jousitusratkaisu tuli markkinoille.
-
Muistin myös sellaisen asian että olen sittemmin laittanut taakse hieman lyhyemmät iskarit, joka saattaa selittää tuon hankaamisen kun takapyörä joustaa syvemmälle.
Eihän takapyörän sijainti haarukkaan nähden muutu joustossa. Vai mitä tarkoitat?
-
Muistin myös sellaisen asian että olen sittemmin laittanut taakse hieman lyhyemmät iskarit, joka saattaa selittää tuon hankaamisen kun takapyörä joustaa syvemmälle.
Eihän takapyörän sijainti haarukkaan nähden muutu joustossa. Vai mitä tarkoitat?
Kardaanissa on myös päittäisvälys ja kardaani osineen saattaa "uida" ihan vapaaehtoisesti välyksensä verran pitkittäissuunnassa. Sen on havainnut hyvin nivelen takaisen kannatinlaakerin sisäreiässä. Siinä kyllä pitäisi olla lievä puristusliitos nivelen kaulaan nähden. Koitan tässä miettiä että miten kyseisen välyksen saisi hallintaan helposti. Ehkä O-rengas vaihteiston akselin ympärille. Mittausjutut ovat hieman hankalia tässä yhteydessä.
Jos nivelen laakeri kaula on kulunut niin muutoin ehyen nivelen voi kääntää. Se vain edellyttää että toisen pään kaula pitää sorvata sopivaksi kannatinlaakerin keskireikään nähden.
Tässä vanhempi kardaanratkaisu: http://www.motomatti.fi/2011/10/kardaanin-ristinivel-jumittaa.html
Tässä uudemman mallin vastaava korjaustapa holkittamalla: http://www.motomatti.fi/2011/12/california-trike-kardaaniakselin.html
-
Itse ajattelin tuota kardaanin päittäisvälystä, joka on saattanut kasvaa esim. 0,5-1 mm:llä, koska olen laittanut laatikon ja samalla vetoakselin pään 3 mm oikealle vinoon suhteessa moottorin etupään kiinnitykseen. Mielestäni tässä syntyy hieman lisää välystä vetoaksen ja pinionakselin päiden välillä. Murrosnivelen kaula oli myös väljä suhteessa tukilaakeriin, joten kardaanin pitkittäisliikettä on varmasti tapahtunut. Murrosnivel tuntui olevan jämäkkä eikä siinä ollut havaittavissa väljyyttä. Huono juttu oli se, että nivel on jo käännetty kertaalleen eli molemmat laakerikaulat on nyt "käytetty". Kävin tänään hakemassa uuden tukilaakerin, joten saa nähdä, onko välystä liikaa mitä kyllä epäilen. Täälläpäin on sorvarit harvassa ja ainoa tuntemani ei ole mikään halpa mies, joten saattaa tulla laakerikaulojen holkittaminen turhan kalliiksi.
-
Joo, eihän se halpaa ole ainakaan silloin kun uusi nivel maksaa postikuluineen enemmän.
Nykymallisen kardaanin, jossa akseli on kiinteä, nivel pitkää mallia ja hinta korkea, kannattaa ehdottomasti korjata. Näissä muissa malleissa jossa on ns. lyhyt nivel on kunnostaminen kannattavaa jos nivel on muutoin ehyt.
Ehyt nivel on helppo todeta: siinä ei ole välystä kierto- eikä päittäissuunnassa eikä se nyi tai muutu kankeaksi käänneltäessä ääriasentoihinsa. Jos ei isompaa vikaa ole ja nivel on kourassa voi sen voidella. Asiaa on käsitelty jo palstalla useasti.
Laakerikaupasta saa ristikoita laakerikuppeineen. Jotkut myyvät ihan alkuperäismitoitettua "GUZZI" ristikkoa mutta usein on niin että kuppien kanssa ristikko on noin puoli millimetriä liian iso koottavaksi. Siihen auttaa ohuemmat lukkorenkaat tai kupin päästä hiomalla tai sorvaamalla hieman pois. Ristikon kokoonpano, kun laakerikupit on irrotettu on hiukan haastavaa. Työntömitta tässä tarkoituksessa on hyvä apuväline virheen estämiseksi sillä usein yksi laakerineula menee poikkipäin kupin päätyyn joten kuppi ei mene kiinnityskohtaansa saakka. Hydrauliprässi on tässä hommassa tunteeton ja neula saattaa vaurioitua ja laakerikuppi myös. Itse käytän viilapenkkiä tarkoitukseen useimmin. Siinä on tunteet mukana.
https://top-osa.fi/laakerit/
Jos haluaa ehdottomasti uuden nivelen niin sitten pitää turvautua merkkivaraosapalvelun apuun. Vaikka nivelet ovat kokolailla saman näköisiä niin niitä on Guzzeissa useita eri mallisia mitoitukseltaan eivätkä läheskään kaikki käy ristiin.
-
Yksi mahdollinen korjaustoimenpide kardaaniin on vetää rälläkällä tunneliin vajaan sentin levyinen vekki naarmujen kohdalle. Siihen sitten siististi paikka päälle. Kardaanin toimintaa voisi myös testata rälläköidystä raosta ennen paikan hitsaamista ja tarvittäessa vääntää putkea hieman sisäänpäin.
Tuurnaa voisi tietenkin myös kokeilla ensin. Levyn paksuutta en muista. Taitaa olla samaa paksuutta kuin kardaanitunnelikin, ei ainakaan ohuempaa.
-
Aika helposti sain muokattua kardaanitunnelia Motomatin keinoilla. 27 mm hylsy sopi tunneliin juuri sopivasti ja sain aikaan pienen pullistuman. Tutkin koko asian kunnolla ja syynä tuohon kardaaniongelmaan oli murrosnivelen kaulan väljyys suhteessa tukilaakeriin, jonka johdosta murrosnivel, kardaani ja väliholkki pääsivät liikkumaan pari milliä vetoakseliin päin. Testasin tuo kardaanin pitkittäisliikkeen ilman kumisuojusta ja se on arviolta 3 mm. Yllättävän suuri liike siis.
Ilmetyttää vieläkin miten rengas on ottanut kiinni kardaaniin. Kuomittamattomana tilaa on renkaan ja kardaanitunnelin välissä 5 mm! Taitaa vaan olla paska rengas.
-
Murrosnivelen koneistuksen lisäksi tuli lisää ongelmia. Pinionakselin boorit on surkeassa kunnossa, välystä on väliholkkiin nähden näppituntumalla milli. Pyörällä ei ole ajettu paljoakaan perän laakeroinnin jälkeen eikä laakereissa tunnu välystä. Onko tuohon korjauskeinoa?
Offsettiin pinnatun takavanteen pinnat on lujilla, kaikki reiät ei ole optimikulmassa ja pinnoissa on jännitettä. Parista pinnasta on nippa hävinnyt päästä. Täytyy viedä ammattilaiselle rihdattavaksi.
-
Ilmetyttää vieläkin miten rengas on ottanut kiinni kardaaniin. Kuomittamattomana tilaa on renkaan ja kardaanitunnelin välissä 5 mm! Taitaa vaan olla paska rengas.
Ei sen paska tarvitse olla vaan se on renkaan normaalia toimintaa. Jyrkässä kaarteessa rengas pyrkii alle ja aiheuttaa koko renkaan kehän mittaisen ja toistuvan ja joskus jopa itseään tehostavan aaltoliikkeen. Siitä tässä on kysymys. Rengas siis vatkaa vaikka ei välttämättä aiheutakaan runkoon asti tuntuvaa ongelmaa. Renkaan käyttöpaineen muutos tai viimeistään vaihto saattaa korjata asian. Katso ensin paikallaan kun rengas pyörii onko siinä jo tehdastekoista sivuttaisliikettä. Sellaistakin on nähty. Mikäli vanne on suora ja rengas asennettu oikein vanteelle.
-
Tuo pinna/rihtausongelma kyllä selittää osaltaan miksi kardaanitunnelissa on jälki.
Murrosnivelen koneistuksen lisäksi tuli lisää ongelmia. Pinionakselin boorit on surkeassa kunnossa, välystä on väliholkkiin nähden näppituntumalla milli. Pyörällä ei ole ajettu paljoakaan perän laakeroinnin jälkeen eikä laakereissa tunnu välystä. Onko tuohon korjauskeinoa?
Kiertovälys tuntuu aina isommalta kuin onkaan. Ura-akselin harjat ovat vielä varsin hyvässä kunnossa. Uusi uraholkki vähentää kiertovälystä. Kiertovälys ei sinällään haittaa ajamista mutta sille on kaksi merkittävää syytä ja kumpikaan ei ole voitelu. Voitelua sinällään väheksymättä.
Vetojärjestelmässä on kaksi sysäyksenvaimenninta jotka vaimentavat nimenomaan kiertovälystä. Etummainen on vaihdelaatikossa ja taaimmainen takanavassa. Niiden kunto pitää tarkistaa. Erityisesti vaihdelaatikon kytkinakselilla oleva jousi on se herkkä kohta. Moottorilta tulevat V2-sysäykset "tapetaan" siinä ja takanavan vaimentimessa on kaksi toimintoa: kumivaimentimet ja kitkavaimennin. Kun kumit ovat kovettuneet ja kitkalevy kulunut tai siihen on joutunut rasvaa ei se toimi. Yleisin syy on takanavan laimentimen vetolaipan liukulaakeroinnin ruostuminen jumiin. Ei ollenkaan outoa vaikka se pitäisi aina renkaanvaihdon yhteydessä puhdistaa ja voidella kevyesti. Nyt ei liene se sillä kuvasta päätellen laippa on irrotettu eli ei ole ollut ainakaan kovin lujassa.
Ostin vaihteiston varalle: ei ollut ihan sitä mitä myyjä esitti. Likimain kaikki tyyppiviat löytyivät: http://www.motomatti.fi/2015/12/varavaihteiston-erikoisuuksia.html
-
Eiköhän se syy ole tuo pinnojen jousto ja katkeilu. Että liikkuu sivusuunnassa. Pinnan virhekulma kummassa tahansa päässä tekee kyllä äkkiä selvää pinnasta, vanteesta tai navasta. Mikä tahansa ekana antautuu.
-
Eiköhän se syy ole tuo pinnojen jousto ja katkeilu. Että liikkuu sivusuunnassa. Pinnan virhekulma kummassa tahansa päässä tekee kyllä äkkiä selvää pinnasta, vanteesta tai navasta. Mikä tahansa ekana antautuu.
Samaa mieltä. Mutta pinnat ja niiden kunto ei selitä kulumista akseleissa.
Mutta kannattaa tutkia nuo kaksi muutakin syytä koska ovat helppoja havaita kunhan ryhtyy. Erityisesti se kitkalevy takanavassa. Se usein jopa puuttuu. Se tai vaihteiston sysäyksenvaimentimen vika selittää tuon pinionakselin ura-akselin kulumisen. Toki pitkä matkakin, varsinkin jos on ajettu alaväännöllä, kuluttaa juurikin voimansiirron osia. Kierrokset aina yli kolmen tonnin niin kuluminen vähenee.
-
Takanavan kitkavaimennin ainakin oli kunnossa, vieläpä rasvattuna. Olen käyttänyt kardaanin rasvauskohteissa sitkeää potkurirasvaa. Laatikon puoleinen jousikaan tai sen katkeaminen tuskin selittää pinionakselin kulumaa, sillä pyörällä on ajatttu vain joitain kymmeniä tuhansia laatikkorempan jälkeen. Jossain oli juttua miten laatikon puoleista vaimenninjousta pystyi tutkimaan takapyörää pyörittämällä?
Ei pyörällä muutenkaan paljoa ole ajettu: tarkalleen 164K ja rapiat päälle. Hermostuin aikoinani Guzziin juurikin siksi, että ei kestä ainakaan mun ajamistyyliä. Aina sai olla remppaamassa. Toisaalta, en ole millään muulla yksittäisellä pyörällä ajanut samaa kilometrimäärää, joten lienen hiemän jäävi arvioimaan Guzzin kestävyyttä. Nyt tehtävät kunnostustyöt jäävät joka tapaulksessa kohdallani viimeisiksi, sillä pyörästä on tarkoitus tehdä ainoastaan hyvien kelien cruisailupyörä ja tulevat kilometrit käytössäni tulevat olemaan vähäiset. Ei tästä kuitenkaan täyttä varmuutta ole. :)
-
Eiköhän se syy ole tuo pinnojen jousto ja katkeilu. Että liikkuu sivusuunnassa. Pinnan virhekulma kummassa tahansa päässä tekee kyllä äkkiä selvää pinnasta, vanteesta tai navasta. Mikä tahansa ekana antautuu.
Ammattilaisten mukaan pienikin pinnan virhekulma aiheuttaa pinnojen katkeamisen. Esimerkiksi esiporattua 17" takavannetta ei voi pinnata etunapaan, koska pinnojen reiät eivät ole tismalleen samassa kulmassa. Näin minulle väittivät näkemättä.
Joka tapauksessa pitäisi löytää joku kokenut rihtaaja Lahden seudulta tai kohtuullisen ajomatkan päästä, joka saa tuon vanteen kondikseen. Siinä joutuu varmasti tekemään hommia tavallista enemmän.
-
Boorithan on vielä ok -seuraa tilannetta ja vaihda vasta kun "hampaan" harja on katoamassa, Itse vaihdoin (hermot petti) kun harjasta oli n.1/4 osa jäljellä, ties kuinka kauan olisi vielä kestänyt. Uusittu onkin pysynyt kunnossa l. oma ajotapani ollut edellistä omistajaa hellempi. Ehkä tehtaallakin laatuheittoa?
-KG-
-
Jouduin taas pakittamaan tuon jarrusatulan ilmausruuvilla varustetun banjopultin kanssa. Se sopii kyllä juuri ja juuri paikalleen ilman kumitulppaa. Tilaa renkaaseen jää vajaa milli. Eli ei hyvä. Ainoa vaihtoehto, minkä keksin on, siirtää jarrusysateemiä vasemmalle päin 5-6 mm. Samalla saattaisi lyhyempi ilmausruuvi sopia satulaan, mahdotonta tuntuu olevan löytää sen reikään käypästä pidätinruuvia. Jarrusatulan kiinnikkeen siirto on helppoa, koska tilaa haarukassa on johtuen siitä että nykyinen napa on 4 mm kapeampi kuin orgis eli se on 4 mm enemmän oikealla. Tarvitaan vain 5-6 mm upotus akselia varten ja vastaavan paksuinen holkki laakeripesän väliin.
Jarrulevyn siirto vaatii vastaavan offsetin. 270 mm levyjä ei tuolla offsetilla ole, joten kannattaisiko rakentaa uusi 270 mm rosterilevy esim. ostamalla, irrallinen levy, niitit sekä tällainen adapteri:
https://hmb-guzzi.de/Bremsscheibenadapter-5-6-Loch-270mm300mm
Tuon adapterin taakse sopisi hyvin piiloon 5-6 mm:n paksuinen laserleikattu kiekko. Se pitäisi ilmeisesti hitsata tuohon adapteriin, sillä muuten jarrulevy ei saa tukea laakeripesästä ja jää pelkkien pulttien varaan.
-
Eikö tuohon sorvaisi adapterin? Saisi myös "navan" tukemaan keskiötä.
Rata pyörään sovitin Bilteman crossilevyn ja siihen sorvailin vastaavan lätkän.
-
Eikö tuohon sorvaisi adapterin? Saisi myös "navan" tukemaan keskiötä.
Rata pyörään sovitin Bilteman crossilevyn ja siihen sorvailin vastaavan lätkän.
Sehän olisi tietenkin paras ratkaisu, tuohan on sama osa, johon teit kuvat laserleikkausta varten. Tuossakaan satulassa levy ei ole keskellä, toisella puolella milli enemmän väliä.
Vaatii kyllä melkoisen paksua tavaraa ja ison sorvin. Voi olla vähissä sorvaajat.
-
Tarkemmin ajatellen, miten sorvata adapteri yhdestä aineesta, johon saa kiinni tämän jarrulevyn?
https://hmb-guzzi.de/Bremsscheibe-vorn-hinten-270-mm-Aussenring-LM-1000-Cali-3-SP-3-etc-Edelstahl
Ei taida onnistua millään sorvaamalla.
-
Onnistuihan tuon adapterin sorvaus sittenkin, nyt offsettiä tulee jarrulevyyn ja satulaan 10 mm. Suurin ongelma on kuitenkin vanteen rihtaus/uudelleen pinnaus. Siihen ei tekijää ole löytynyt. Parin luona olen käynytkin vanteen kanssa mutta nostivat kädet pystyyn heti kättelyssä. Symoticiltä saa kyllä pinnasatsin kun lähettää mallit mutteivat hekään ole kiinnostuneita rihtauksesta.
Vanne on pinnattu offsettiin vasemmalle 7 mm verrattuna Calin orgisvanteeseen. Sen offsetistä ei ole tietoa. Napa on peräisin vanhemmasta mallista ja se on 4 mm lähempänä vetopyörästöä kuin orgisnapa, jossa on 4 mm leveämpi laippa, muuten navat ovat identtiset. Calissa siis sykäyksenvaimentimen boorit eivät yllä vetopyörästön boorien pohjaan, vaan eroa on tuo 4 mm. Tuntuu typerältä ensin asentaa napa enemmän oikealle ja sitten pinnata offsettiin vasemmalle. Calin navalla toteutettuna pinnauksen olisi voinut tehdä 4 mm pienemmällä offsetillä. Toisaalta, on tuo vieläkin mahdollista. Ilmeisesti tekijällä ei ole ollut Calin leveämpää napaa hyllyssä.
Edelleen tässä odottelen vinkkejä rihtaajasta. Saa olla kauempaakin kunhan osaa homman.
-
Väisteleekö pinnapyörän tekijät tarjottua työtä koska, napa (ja vanne) eivät rakenteensa puolesta sovi noin suurelle offsetille?
-
Ei tässä siitä ole kysymys. Ei tuo offsett mikään tavaton ole, 13 mm vasemmalle kun Calin orgisvanteessa se on 6 mm vasemmalle. Vanne on kuitenkin sen verran poikkeava että tuntuvat haistavan ikäviä hommiä. Kun on varaa valita, niin tällaiset hommat raakataan pois. Täytyy jättää homma hautumaan toistaiseksi ettei ala käymään työstä. Vältyn joka tapauksessa turhalta muutoskatsastukselta kun sain jarruhommat kohdikseen.
Lisää aiheesta:
https://www.is.fi/autot/art-2000007863742.html
-
– Päästövaatimusten täyttymisen voi nyt osoittaa käytönaikaisella katsastustoimipaikan suorittamalla päästömittauksella, kun ennen vaadittiin vähintään hyväksytyn asiantuntijan lausunto, Peltokangas luonnehtii.
– Päästövaatimusten täyttymisen voi nyt osoittaa käytönaikaisella katsastustoimipaikan suorittamalla päästömittauksella, kun ennen vaadittiin vähintään hyväksytyn asiantuntijan lausunto, Peltokangas luonnehtii.
Jarrumuutosten yhteydessä suorituskyvyn toteaminen täyden kuorman tilanteessa on nyt mahdollista laskennallisesti eli käytännön testejä täydellä kuormalla ei tarvitse enää tehdä.
Myöskään jarrujen katoamistestejä ei tarvitse välttämättä tehdä, jos aiempien testien tai hyväksyntöjen perusteella voidaan todeta jarrujärjestelmän osien olevan sellaisia, että ajoneuvo niillä varustettuna täyttää testin vaatimukset.
Jarrumuutosten yhteydessä suorituskyvyn toteaminen täyden kuorman tilanteessa on nyt mahdollista laskennallisesti eli käytännön testejä täydellä kuormalla ei tarvitse enää tehdä.
Myöskään jarrujen katoamistestejä ei tarvitse välttämättä tehdä, jos aiempien testien tai hyväksyntöjen perusteella voidaan todeta jarrujärjestelmän osien olevan sellaisia, että ajoneuvo niillä varustettuna täyttää testin vaatimukset.
Nämä olivat niitä ehtoja joiden mittauksiin paloi rahaa tonnikaupalla mikäli oli todettu että testit ja tarkastukset pitää toteuttaa.
On asianomistajan edut parantuneet kun toiminta em. tapauksissa on siirretty alemmalle ja halvemmalle asiantuntijataholle.
Voi tietysti merkitä laskelmien tekoa em. asioista. Itse en ole kokenut vaadittavien todistusten tekemistä mitenkään ikäväksi. Selkeät laskelmat ja siistit paperit niin asia etenee.
Päästöasoissa pääsee vähimmällä säädöllä jos ajoneuvoon asentaa ja säätää digitaalisen moottorinohjauksen. Katalysaattoreita saa kaupasta.
Eikä tarvitse pelätä että hyväksytyiltä asiantuntijoilta työt loppuvat.
-
Bongasin vielä tähän määräykseen liittyvän perustelumuistion, jossa asioita käsitelty 16 sivun verran:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/L-luokan%20ajoneuvon%20rakenteen%20muuttaminen%20PERUSTELUMUISTIO.pdf
Täältä kopsattuna esimerkiksi etuhaarukan vaihdosta:
Uudemmissa ajoneuvoissa olevat etuhaarukat ovat yleisesti ominaisuuksiltaan pidemmälle kehitettyjä ja vastaavat laadultaan vähintään vanhan ajoneuvon etuhaarukkaa, joten esimerkiksi vanhaan painavampaan ajoneuvoon saa vaihtaa modernimmasta kevyemmästä ajoneuvosta peräisin olevan etuhaarukan.
Aemmin haarukan piti olla vastaavan painoisesta kuin kohdepyöräkin, eli hyvään suuntaan on menty.
-
Hienoa huomata, että järkeä on käytetty.
Oikeassa elämässä, jonkun 130kg enskan keula on varmasti kestävämpi kuin 200kg katupyörän.
-
Tutkistelin taas muutoskatsastusasiaa ja Traficonin sivuille näyttää ilmestyneen määräykset siitä, milloin muutoskatsastus tulee suorittaa. Aika vapaasti saa näköjään muuttaa rengastusta eikä vannekokoosta puhuta mitään, nopeusmittarinkin voi muuttaa kunhan mittaus ei perustu GPS:ään. Jarrujen muutoksissa sen sijaan todetaan yhdistelmäjarrujen osalta:
"Yhdistelmäjarrun saa jakaa kahdella eri käyttölaitteella toimivaksi tai jaetuksi jarrulaitteeksi, jolloin taka-akseliin vaikuttavan jarrulaitteen on oltava jalkakäyttöinen."
Tuokaan ei käsittääkseni koske Guzzia jos poistaa yhdistelmäjarrut käytöstä, sillä siinähän vain muutetaan vasen puristaja käsikäyttöiseksi jarrupedaalin sijaan.
En tiedä onko vielä joitain muita määräyksiä, jotka velvottaisivat muutoskatsastukseen? Tuon paperin perusteella jos toimii, niin muutoskatsastukseen ei kannata turhan päiten rynnätä vaikka esim. rengaskoko ei täsmääkään rekisteotteeessa hyväksyttyihin rengaskokoihin.
https://www.finlex.fi/data/normit/46695/01_L-luokan_ajoneuvon_rakenteen_muuttaminen_MAARAYS_FI.pdf
-
Aikanaan olin mukana perustamassa ja yhden vuoden hallituksessakin MMAF:n porukoissa. Paljon oli töitä silloin. Nyt on hyvä ja hienoa havaita että työ on tuottanut tulosta. Aiemmin kun oli kielletty kaikki mikä ei ollut ajoneuvon alkuperäistä. Siitä siis lähdettiin. Nyt MMAF:n toiminta on enää marginaalista sillä asia on merkittäviltä osiltaan mennyt perille.
-
Vastaan vielä lisää: merkittävä osa muunnelluista ajoneuvoista, edelleenkään, ei ole käynyt virallista hyväksyntää läpi. Lähinnä ongelma, ettei hyväksyntää hankita, on alemmalla virkamiestasolla joille hyväksyntä on jyvitetty. Itse olen kiusannut katsastushenkilöitä omilla virityksilläni. Ikävän luonteeni vuoksi olen ns. kyykyttänyt viranhaltijaa. Se ei liene paras tapa. Tosin lopputuloksena on ollut että omat "viritykseni" ovat leimattu laillisiksi ajoneuvoiksi. Valitettavasti se vaati rahanmenoa johon tonni ei ihan aina riittänyt. Mutta periaatteen vuoksi. Sekä ennakkotapauksena.