Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: MarkkuEVP - Helmikuu 08, 2021, 13:16:56 ip
-
Hei
Onkos jokin tietoinen Guzzimoottorisista lentokoneista Suomessa ?
Lainaus : Pyhäselässä yksi kaveri rakenteli Blériot XI lentokoneen replikaa jossa oli Moto Guzzin moottori, koelento taisi mennä pieleen ja taisi koneen rakennus keskeytyä.
Tämän verran tietoa löysin
Muutama vuosi sitten kysymyksesi kaltainen kone rakennettiin Joensuussa. Ilmeisesti yksitaso, polkupyörän renkaiden kaltaiset renkaat. Moto Guzzin kone.. Rakentajana Pyhäselästä ollut Kuivalainen, koelentäjänä lentokonemekaanikko Pertti Lahti Joensuusta (katso puh.luettelosta).
Kone lienee tallessa ja ehjänä, vaikka sille on "nousukiidossa" ja koelennon aikana tullutkin havereita.
Mr
-
Miehittämättömissä viranomais/sotilakäyttöön tehdyissä lennokeissa oli pikkulohkoiseen perustuvia moottoreitä 80 - 90 -luvuilla.
Olin sellaisia lennokkeja valmistamassakin välitöinäni mutta niihin tulivat kaksitahtimoottorit Amerikasta. Olivat menossa Israeliin niin kauppapolitiikka saneli moottorimerkinkin.
Tehtaalla käydessäni oli kaksi propellikonetta näytillä valmistustiloissa.
Tässä vanhemman pään mylly: https://artsandculture.google.com/asset/aircraft-engine-prototype-moto-guzzi-v50/8gFe9wwAp82CRg
Tässä uudempaa versiota joka lienee varusteltu muualla: http://www.aerotech-poland.com/index.php?go=6
Neliventtiilikoneinen: https://www.alamy.com/stock-photo-belgian-army-unmanned-reconnaissance-aircraft-operated-by-remote-control-105265624.html
Kuten huomaatte niin propellia varten pitää olla erikseen alennusvaihteisto.
Myös kolmi- ja nelilapaisen potkurin olen nähnyt nähnyt asennettuna.
Harrasteilmailijat olivat jossain vaiheessa kiinnostuneita Guzzin lentomoottoreista Suomessakin mutta taisi olla hinta liian suolainen verrattuna kaksisylinteriseen kaksitahtimoottoriin.
Tällä haulla löysin yllä olevat linkit kuvineen ja paljon muutakin aiheesta: Moto Guzzi aviation engine
-
Rami R löysi ranskalaisen pätkän suomalaisesta tekijästä. Videossa välähtää kyllä Guzzin kone .
https://www.dailymotion.com/video/x35027?fbclid=IwAR29IagtCBsuWHDuQEUfsSzL9ylHhc78DRpfOdFG-5w7NpdaFgi4qbvE0dg
MR
-
Onkohan tuo vielä kirjoissa ja kansissa ? Olisi mukava nähdä !
Mr
-
Entisenä Linnavuorelaisena ja Valmetin kupeessa lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni viettäneenä kiinnostaa, mitenkä Guzzin moottori olisi mahdollisesti pelittänyt Toivo Kaarion kehittelemässä pintaliitäjässä? Ensimmäisessä versiossa Topi käytti, melko alitehoista Harrikan moottoria, mutta olisko saman aikakauden Guzzin moottori ollut tehokkaampi/soveliaampi?.Tuo kyseinen Harrikan moottori oli muuten ainakin vielä 90-luvun puolivälin paikkeilla Ilmailumuseossa (Vantaalla) "näytteillä". Tosin näytteillepano oli, ainakin minun mielestä (subjektiivinen näkemykseni ;) kovin vaatimaton, seinän vieressä se orpona&ruosteisena nökötti vaatimattoman pahvilapun kera. Mahtaako olla vielä tallessa? Tämä nyt meni taas "hieman" otsikon ulkopuolelle, mutta ylipäätänsä kiinnostaisi tietää, mitä kaikkia mp-moottoreita on käytetty lentävissä apparaateissa. Olisiko oman otsikon aihe?
mosa
-
Karhumäen veljeksillä oli myös H-D moottorina ensimmäisessä lentokoneessaan.
Karhumäkien Karhu 1-koneen moottori on etsintäkuulutettu. Varmaksi en muista mutta vasemman moottorilohkon väitetään löytyneen. Siinä lienee myös moottorin osanumero.
http://www.veljeksetkarhumaki.fi/ilmavalokuvat/lentokonetehtaan-nayttelyt/historia/
Silloisen kuorevesiläisen Jussi Juurikkalan perikunnalla lienee todella paljon tietoa ja etenkin valokuvia sekä lentokoneista että moottoripyöristä.
Jussi oli merkittävin henkilö moottoripyöräharrastukseni kehityksessä. Hänen kirjojaankin hyllystä löytyy mutta vain ne joissa mainitaan tai esitellään omia pyöriäni.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Juurikkala
Itsekin ajauduin Linnavuoresta muutaman välivaiheen kautta Kuorevedelle. Pääasiassa touhusin eri lentokonekokoonpanoissa mutta myös vaativimmissa tehtävissä. Tosin Linnavuoressa olin töissä "Luolassa" enkä moottoritehtaalla. Vapaa-aikani kului lähinnä Ylöjärvellä. Kuten jälleen.
-
Aika vähän netti tietää tästä Reijo Kuivalaisen "Pyhäselän Leriotista" Guzzin kone (GT?) siinä tosiaan on. Kone sinällään pitäisi olla helppo lennettävä kunhan keli on hyvä. Ohjaus ei ole siinä mitenkään "tehokas" joten tuulta se ei siedä. Lisäksi Guzzin koneen totesivat liian tehokkaaksi ohjailu ominaisuuksiin nähden.
Se Joensuussa tapahtunut kaputti johtui kuitenkin ilmeisesti moottorin tehojen katoamisesta, kaasutin jäätyi.
Omalla vintilltä saattaisi löytyä juttua koneen alkutaipaleelta mutta, nyt on liian kylmää lähteä lehtipinoja kaivelemaan sieltä.
Liitteenä kuva Kuivalaisen Bleriotin nokasta Jämillä 2010.
Toisessa kuvassa on pari dronen moottoria Guzzin tehtaalla kuvattuna.
-
Taisi olla aussi, joka muutama vuosi sitten asenteli dronekantisen koneen Larioon. Kannen geometria on aika lähellä isolohkon kansia.
-
Muistelen nähneeni ihan TV:stä pienen pätkän ko. koneesta joskus -90 luvulla. Kokenut koelentäjä otti koneella muutaman pompun kentän pinnasta -ei lentänyt- Koneen kampeaminen oli niin voimakasta että lentämisen yritys todettiin liian vaaralliseksi, pääsyyksi kiertoon epäiltiin guzzin moottorin liiallista tehoa, -noin 3X enemmän kuin koneen alkuperäisessä moottorissa.
-KG-
-
Aerodynamiikka ei ole varsinaista alaani mutta kampeamiseen voisi sanoa että vika onkin propellin liian suuressa vastuksessa moottorin tehoon nähden. Joko lapakulma tai säde liian suuri. Tai molemmat.
Potkurin veto on suora eli sama kierrosluku potkurilla ja moottorilla. Tekee tehonsäädöstä hankalamman eli potkuri reagoi liian nopeasti kuin että potkuri pyörisi huomattavasti hitaammin kuin moottorin kampiakseli. Tämä tuli turhankin havaittavaksi Tampereen Härmälässä kun edellisen sodan aikana kehittivät tehokaita hävittäjiä. Tapahtui useita onnettomuuksia potkurin kiertovastusmomentin äkillisen muutoksen vuoksi.
Moottorista: venttiilikopasta päätellen ei taida olla kyse GT:n moottorista.
GT:ssä venttiilikoppa on korkeampi ja tasapäälakinen lukuun ottamatta sisäreunan Guzzi-tekstiä. Kuten on myös 750 Sportissa.
Venttiilikoppa viittaa tuoreempaan 850 koneeseen. Malleista S tai T kyseessä. Muitakin versioita lienee tuolla kopalla.
Tuosta kiertovastuksesta vielä esimerkki. Jo edesmennyt kaverini, entinen mp-poliisi ja kilvanajaja, toimi ammattikoulun opettajana metallityön ohjaajana Espoossa ennen eläkkeelle lähtöään. Tekivät oppilastöinä ja "iltakerhossa" kolmen luistimen varassa jäällä kulkevan kiiturin jossa moottorina VW:n boxeri sekä jostain käytettynä hankittu propelli. Jo tyhjäkäynnillä pyrki laite eteenpäin Suomenlahden jäällä ja kun tehoa lisäsi kiepsahti laite ympäri ja särkyi. Yksi kerta kokeilua riitti. Jarrujakaan laitteessa ei ollut kuin jonkinlainen raappa jota jalalla painettiin jään pintaan. Mainittakoon että tämä henkilö ei, yrityksistään huolimatta, loukkaantunut missään hommissaan vaan vaipui pois iän rasittamana.
-
Myös tehty ekan malin SP:tä paljon noilla kopilla.
-
Mandellossa tehtaan museossa näin telineessä tutun näköisen moottorin, jossa oli nelilapainen potkuri. Alennusvaihde oli siinäkin ja syöttö oli ruiskuilla ja kahdella aika avaralla kurkulla. Esittelytaulusta puutteellisella italiantaidollani tavasin, että niitä on toimitettu sarja Israeliin sotilaskäyttöön. Oppaalta kysyin, että miksi juuri tuo moottori? Käytin sanaa Nevada suomalisittain lausuen, saaden vain perusteellisen läksytyksen ääntämistavasta Nevaada. Kun opas oli pää punaisena poistunut tuli takaani nuori, viehättävä naishenkilö Guzzin paidassa ja pyytämättä vastasi kysymykseeni englanniksi. Moottori vain näyttää V7:lta, mutta on kovin erilainen. Teho on hyvin suuri ja tasapainotus poikkeuksellinen. Tilaaja on arvostanut erityisesti tärinättömyyttä, joka on edullista silloin kun tiedustelulennokilla kuvataan pitkällä putkella, eikä alusta tärise. Kysyin vielä: kulkeeko moottori siis "takaperin" kun potkuri on nokassa noin? Hän nauroi ja sanoi moottorin kyllä kulevan oikein päin, kuin pyörässäkin, mutta potkuri on siten, että se työntää lennokkia. Myöhemmin näin saman tytön tehtaan myymälässä tiskin takana.
-
Monet "vakoilulennokit" ovat kaksirunkoisia tai jopa kolme.
Jotkin ovat kuormaa kantavia eli niillä voi naapuriin lähettää "tavaraa taivaalta" tai sitten vain yksikertaisia lentäviä kamerajalustoja.
Eivät silti mitään halpoja sillä rakenteet ovat lujia ja keveitä. Mutta halvempia huomattavasti kuin ihmisen lentämä kone.
Lennokkeja käytetään myös siviilihommiin kartoituksessa ja etsinnässä sekä säähommissa. Näin ainakin minulle kerrottiin kun ulkomaille lennokeja tehtiin. Muutenkin sanottiin että ei ole onneksi puhua aiheesta kylällä.
-
https://youtu.be/4Ql0a-l7mAI (https://youtu.be/4Ql0a-l7mAI)
https://www.v11lemans.com/forums/index.php?/topic/19687-chucks-aerial-lario/ (https://www.v11lemans.com/forums/index.php?/topic/19687-chucks-aerial-lario/)
Pidempi sepustuskin löytyy jostain.
https://www.v11lemans.com/forums/index.php?/topic/19687-chucks-aerial-lario/ (https://www.v11lemans.com/forums/index.php?/topic/19687-chucks-aerial-lario/)
-
Hei.
Tässäpä Hesarin tarinaa Pyhäselän lentokoneen rakentajasta
Pyhäselän Leriotti
Maanviljelijä Reijo Kuivalainen rakensi lentävän Blériot-museokoneen, vaikka tehtävän piti olla mahdoton. Nyt Kuivalainen tietää, että puu tottelee hänen käsiään.
Maanviljelijä Reijo Kuivalaisen elämä alkoi nousta siiville kuusi vuotta sitten joensuulaisessa kirjakaupassa, jossa hän sattumalta selaili vanhoista lentävistä koneista kertovaa kirjaa.
Katse pysähtyi harmaaseen kuvaan hennosta yksitasoisesta koneesta, jossa oli kangaspuita muistuttava runkohäkkyrä, leveät, lähes läpinäkyvät siivet ja nokalla piskuinen moottori. Lentäjä istui nahkahuuva päässä runkohäkkyrän keskellä.
"Siinähän se oli, Leriotti", Kuivalainen muistelee.
Kuusi vuotta ja yli 4000 työtuntia myöhemmin Kuivalaisen oma Leriotti, ensimmäisenä Englannin kanaalin yli lentäneen Blériot XI -koneen kaksoiskappale, odottaa loppukokoonpanoa ja koelentoja Joensuun lentokentän hallissa.
Joskus ensi kesänä se viedään Ranskaan Calaisiin ja sillä lennetään Kanaalin ylitse samaa reittiä, jolla ranskalainen Louis Blériot lensi ilmailun historiaan 92 vuotta aikaisemmin.
Alun perin lentäjän piti olla Kuivalainen itse, maanviljelijä Pyhäselän kunnan Hammaslahden kylästä. Viime kesänä suunnitelma muuttui. Viidentoista koululentotunnin jälkeen Kuivalainen, 49, luopui haaveesta hankkia lentolupakirja.
"Ihmisen pitää olla realisti. Minulla ei vain ollut siihen riittävästi fyysisiä eikä henkisiä voimavaroja", sanoo Kuivalainen, mies joka rakensi lentokoneen tyhjästä omin käsin.
KUIVALAINEN EI aloittaessaan tiennyt mitään lentokoneista eikä ilmailusta. Hän halusi vain tehdä jotakin suurta käsillään. Ennen Leriottia mielessä pyöri Kolumbuksen laivan kopio, jolla olisi voinut purjehtia Pyhäselällä, mutta ajatus kaatui rakennustilojen pienuuteen.
Blériot'sta Kuivalainen aikoi alun perin tehdä leikkimökin. Hän aloitti jahtaamalla piirustuksia ympäri Eurooppaa. Saksasta löytyi kirja Louis Blériot'n ensimmäisistä konetyypeistä, ja Krakovan ilmailumuseosta Puolasta ja Münchenistä tuli jonkinlaisia ylimalkaisia piirustuksia.
Niiden perusteella Kuivalainen alkoi 1994 rakentaa Blériot'n runkoa. Seuraavana talvena tuttavat yllyttivät häntä rakentamaan lentävän koneen.
Kuivalainen otti yhteyttä Ilmailulaitokseen ja sai 1996 rakennusluvan Experimental - eli tee-se-itse-luokkaan rekisteröitävälle koneelle. Runko oli silloin jo valmis.
Kuivalaisen työn valvojaksi Ilmailulaitos hyväksyi Pertti Laineen, joka töikseen huoltaa Finnairin koneita Joensuun lentoasemalla ja pyörittää omaa yleisilmailukoneiden huoltoyritystä. Laineella on yli 500 tunnin lentokokemus. Hän lentää koelennot ja on vahvin ehdokas pilotiksi Kanaalin ylityslennolle.
BLERIOT'N RAKENTAMINEN oli erittäin vaikeaa. Valmiita osia ei ollut, Kuivalaisen piti teettää kaikki tai tehdä itse.
Moto Guzzi -moottoripyörän moottori löytyi Saksasta. Kuivalainen valitsi sen, koska se muistutti ulkonäöltään eniten alkuperäisen koneen Anzani-moottoria.
Puutavaraa tarvittiin kuutioittain, runkoon saarnea ja tiheäsyistä mäntyä, osa Kuivalaisen omasta metsästä. Viimeisenä isona osana Hammaslahden lentokonetehtaassa syntyi kaksimetrinen potkuri koivusta ja saarnesta.
Potkurin tekeminen Keski-Suomen ilmailumuseosta saatujen piirustusten avulla kesti vuoden. Kaikki, etenkin potkuri, on tehty viimeisen päälle siististi. Kuivalainen ei suururakkansa aikana ole oikaissut missään.
"En minä mitään kursseja ole käynyt, mutta jostakin syystä puu tottelee minun tahtoani, ehkä siksi että olen koko ikäni metsässä kulkenut. Enkä minä tykkää rötväämisestä. Laatu tuo nautintoa", Kuivalainen sanoo.
Leriottiin uponnutta rahamäärää hän ei halua paljastaa. Koneeseen käytetyt 4000 työtuntia vastaavat keskimääräisen palkkatyöläisen yli kahden vuoden päätyötä.
Kuivalaisen päätöitä ovat olleet tyypillisen itäsuomalaisen pienen maitotilan viljely ja kahden, nyt 20- ja 14-vuotiaan, pojan yksinhuoltajuus. Vaimostaan hän erosi jo ennen Leriottia. Hänellä on 6-8 lehmää, 10 hehtaaria peltoa ja 20 hehtaaria metsää.
"En minä rohkaise poikia jatkamaan. Viljelijä on liikaa luonnon ja Brysselin armoilla, ja markkamääräinen tulos työstä jää huonoksi", Kuivalainen sanoo.
KUIVALAISEN LÄHES
kaikki liikenevä aika on viime vuodet mennyt Leriotin kimpussa. Televisiosta hän on viime vuosina katsonut vain uutiset.
Vuosien puurtaminen on tuonut Kuivalaiselle eräänlaisen kylähullun maineen. Se ei häntä häiritse, pikemminkin päinvastoin.
"Vasta tänä talvena tulin ajatelleeksi, että sellainen mainehan vapauttaa minut lopullisesti elämään ihan niin kuin haluan." Mahdottomasta hankkeesta innostui vuosi sitten ranskalainen tv-yhtiö. Sen miehet ovat käyneet nyt neljä kertaa kuvaamassa Kuivalaista ja hänen urakointiaan Hammaslahdessa.
Ensi keväänä yhtiö on luvannut kuljettaa koneen, lentäjän ja Kuivalaisen poikineen Ranskaan ja takaisin Kanaalin ylitystä varten. Juuri muuta "ponsorointia" eli taloudellista tukea ei olekaan tullut.
"Minusta ihmisten pitäisi etsiä enemmän tällaisia asioita kuten minun koneenrakennukseni. Yleensä ihmiset eivät tunne omia kykyjään eivätkä ymmärrä, että mahdottomuudessakin voi olla mahdollisuus. Minulle Leriotti on antanut tilaisuuden esittää näkemyksiäni, mielipiteitäni ja unelmiani, tavata erilaisia ihmisiä ja hyväksyä toisenkinlaisia mielipiteitä", Kuivalainen sanoo.
KANAALIN YLITYKSEN
jälkeen, jos kone todellakin toimii, Kuivalaisen Blériot voi esiintyä lentonäytöksissä ja sitä voidaan esitellä koululaisryhmille. Kuivalaisen ajatukset lentävät kuitenkin jo eteenpäin.
Hän on hankkinut piirustukset ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Fokker-kolmitasohävittäjästä, kuuluisan Punaisen Paronin koneesta.
Kirjoituksen lähetti Rami Riionheimo
Kiitos hänelle.
-
Ramin lisäys
Sen verran tuli tietoa lisää Ilmailun historia ryhmästä että lentokone on jonkun Joensuun Ilmasilta porukan jäsenen omistuksessa, veikkaan Rauno Suhosta
Pari vuotta sitten kone oli näytillä Tuupovaarassa.
Mr
-
Lisätietoa. Onkohan Guzzisteja Ylämyllyllä ?
Tällaisen vastauksen sain Raunolta
Bleriotin omistaa nykyisin maansiirtourakoitsija Esa Ratilainen Ylämyllyltä. Esa osti, reilusti yli kymmenen vuotta sitten, koelentoyrityksissä vautioituneen koneen Reijolta nyt jo edesmenneen veljensä Pentin kanssa. Heidän toimestaan Bleriot kunnostettiiin, mutta sillä ei ole edes yritetty lentää kunnostuksen jälkeen. Kone on ollut joissakin ilmailutapahtumissa esillä, ja sillä on rullattu yleisön edessä.
Mr
-
Muistanko ihan väärin jos sanon, että telkussa tuli useita vuosia sitten dokkari ranskalaisista hepuista, jotka rakensivat näköiskappaletta lentsikasta, jolla ylitettiin eka kerran Englannin kanaali (Oliko Berliot tai jotain sinne päin?) Tuohon näköispainokseen laittoivat Guzzin koneen, mutta jollain koelennolla tuli sellainenkin ongelma, että kaasari jäätyi. Koneessa ei ollut kallistussiivekkeitä lainkaan ja sille taisi tulla aika paha kaput ennen kuin yrittivät lentää merelle. Muistaakseni projekti päättyi tuohon kaputtiin.
-
naapurilla oli muutama lentokone experimental ja viimeisen hän rakensi sarjasta itte siihen jotain jeesasinkin pakoputkia hitsasin ja muita pikku apuja
se olikin tarkkaa hommaa monelta kohtaa ei arvannukkaan moottoritkin vaikka sanotaan että on kuplan moottori niin se on kumminkin lenokonemoottoriksi tehty kuplan moottorin kaltanen kone ettei mistä jokkis autosta haettu, kaasuvaijeritkin oli "väärinpäin" että jos katkee niin kaasu menee täysille tupla sytkä magneetolla jne
siitä vaan tuli mieleen että onkohan noita guzzin koneita tehty virallisesti lentokonemoottoreiksi vai onko se ollu epävirallista harrastelua
-
Onhan näitä Bleriot XI replikoita ja joku "alkuperäinenkin" maailmalla lentokuntoisia.
Koneessa ei ole siivekkeitä, aikakauden tavan mukaan kallistusohjaus tapahtuu siivenkärkiä taivuttamalla/kiertämällä.
https://www.youtube.com/watch?v=znLf5-5wK_U
Siivekkeet eivät toki ole välttämättömät, Raimo Päätalon Tiiroissakaan niitä ei ollut.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/04/29/lentaja-non-grata
Kyllä Moto Guzzin tehdas on tehnyt ilmailumoottoreita. Uudempiin moottoreihin on saatavana muutossarjoja/koko moottoreita muiden toimijoiden aikaansaannoksena.
-
Hei
Onkos jokin tietoinen Guzzimoottorisista lentokoneista Suomessa ?
Mua vähän huolestuttaa kun Markku alkaa puhua samassa lauseessa Guzzista ja lentokoneesta ;D Pysy nyt vaan maan tasalla.
-
Mua vähän huolestuttaa kun Markku alkaa puhua samassa lauseessa Guzzista ja lentokoneesta ;D Pysy nyt vaan maan tasalla.
[/quote]
Puoli vuotta sitten oli viimeinen lentoni , noin 20 m ja pyörä laskeutui liidossa kyljelleen. Copart hoiti viime viikolla ent. pyöräni jatkolentoihin :D
Pitäisi tehdä porukalla pyhiinvaellusmatka Ylämyllylle katsomaan uusia virikkeitä lentoon :D :D
Mr
-
Veikkaan että useita VW-kuplan ja sen versioiden pohjalta tehtyjä ilmaa raskaampia lentolaitteita on tehty useita.
Kotimaisiakin useita.
Tässä yksi jonka löysin "tuosta noin vain". Netti löytää vaan ei kaikkea.
https://www.youtube.com/watch?v=g7WpHmzZ3wI
Lisää löytyy hakusanalla: vw engine airplane
Itse asiassa kuplan kone on ollut, ja on, varsin yleinen voimanlähde ilmailussa.
On toki muutamia vaatimuksia, ainakin meillä, että sytytys ei saa olla perinteinen vaan magneettosytys.
Toki dieselmoottoreita käytettiin eri rakenneversioina. Diesel jäi kuitenkin vähemmistöön. Netistä löytyy. Toisaalta samoja neuvostoliittolaisia diesemoottoreita saatettin käyttää mekaanisesti ahdetuissa tykkivenissä, rynnäkköveneissä, pienissä sukellusveneissä ja nopeissa tykkiveneissä kuten meilläkin menneen sodan tiimellyksessä ja sen jälkeen aina myöhäiselle 80-luvulle saakka puolustusvoimissamme.
Miksi bokserikone on hyvä ilmailussa?
Tasainen käynti, pieni otsapinta, tavanomainen tehontuotto ja koettu luotettavuus.
Toki modifioituna ilmailukäyttöön. Kaasutinjuttu on hieman erilainen ilmailussa: tarvitaan selkälentosäiliö polttoaineelle ja kaasuttimet joita ei G-voimat häiritse. Ilmailussa ruiskutustekniikka otti jo hyvin aikaisessa vaiheessa jalansijaa.
Liekö 70-luvun alun ruiskutus-VW-koneet tätä perua?
-
Volkkarin dieseleitä on asenneltu omavalmistekoneisiin nykyään. Sellainen löytyy myös Suomesta.
-
itseasiassa naapurin omavalmisteessa oli rotaxin boxerikone vesijäähdytetyt kannet aikasemmissa oli vw pohjaset boxerit