Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: akseletto - Toukokuu 24, 2020, 20:42:41 ip
-
Olen lueskellut foorumilla sähköjärjestelmiä koskevia keskusteluja mutta vielä en ole löytänyt vastausta minua koskevaan pohdintaan/ongelmaan. Asennan 1996 Nevadaan muun rakentelun ohessa uutta sähköjärjestelmää. Käytän Motogadgetin m-unit blueta hermokeskuksena joten järjestelmä muuttuu kohtuu oleellisesti. Pyörässä on latauksen säätimenä ymmärtääkseni Ducati-tyyppinen Espanjassa tehty yksilö. Neuvoa/apua tarvitsisin säädintä koskien. Ovatko kaikki säätimeltä lähtevät johdot latauksen oikean toiminnan kannalta olellisia ja tarpeellisia? Haisteleeko tämä säädin lataustarvetta/akkujännitettä startilta akulle johtavan linjan kautta vai jonkin muun? Säätimeltä lähtee pienempinä johtimina puna/musta ja sininen. Sininen menee latauksen merkkivalolle, puna/musta on ryöstelty useampaan kohteeseen, mm. jarruvalokytkimille mutta eivät ymmärtääkseni reilumpien virtakulutuksien kohteisiin kuten ajovalolle. Ovatko nämä kaksi edellämainittua johdinta latauksen toiminnan kannalta tarpeellisia vai poistettavissa? Uudessa mittaristossa ei latauksen merkkivaloa ole ja mm.jarruvalokytkimet muuttuu m-unitin myötä maadoittaviksi. Usein alkuperäistä muutettaessa saa vain uusia ongelmia ja olen noin periaatteessa kovastikin alkuperäisyyden kannattaja mutta koska pyörä muutenkin muuttuu niin teen myös nuo sähköt samalla. Kiitokset asiallisista vastauksista jo etukäteen.
-
Ymmärränkö oikein että herätevirta lataukseen saadaan toimivaksi näin: Asennan vastuksen tai 2W merkkivalon johon kytketään toiseen napaan säätimeltä tuleva alkuperäinen sininen johdin ja toiseen napaan virta johon tulee virtalukon kytkemä virta? Vai pitääkö sininen kytkeä vastuksen tai merkkivalon toiseen napaan ja säätimeltä lähtevä musta/punainen kierrättää virtalukon kytkemän virrallisen johtimen kautta vastuksen tai merkkivalon toiseen napaan, eli olla "lenkissä"?
-
Tarvitset m 96 Nevadan kytkentäkaaviaon. Harmikseni en osaa sille linkkiä antaa ja minulla on ihan muita malleja pdf-kuvina. Johtimien väreistä en voi sanoa mitään kun näitä malleja on niin monia.
Myös Ducati latausregulaattoreita on monia malleja. On myös lataussäätimiä, mutta sellainen ei tainnut enää olla 96 Nevadassa, siis hiiliharjallinen laturi, jonka parina lataussäädin säätämässä magnetointia ankkurikäämille. Asia selviää kun katsoo latausgeneraattoria ja panee merkille: tuleeko sieltä vain kaksi saman paksuista, yleensä keltaista johdinta ulos, ja jotka menevät sellaisenaan regulaattorille, vai yksi paksu (punainen ja B+ merkitty), joka menee akulle (sulakkeelle) ja toinen ohut (F merkitty), joka tulee säätäjältä.
Luullakseni kyseessä on regulaattori, joka siis ei säädä mitään vaan reguloi laturin isosta jännitteestä turhet pois ja jättää akulle tarvittavan 14,4 – 14,8 V.
Jos asia on näin, sen kytkentä lienee jotain tällaista:
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?action=dlattach;topic=4360.0;attach=5866;image
Tuosta näkyy, että regulaattoriin tulee kaksi johdinta generaattorilta (se lienee kaikille näille yhteistä) ja regulitu sähkö tulee siltä ulos yhdellä kahdennetulla johtimella ja maajohtimella ja kahdennettu punainen menee akulle sulakkeen kautta, siis sulakerasiaan.
On tarkoin pidettävä huoli, että maajohdin on kunnolla kytketty, koska se tulee runkoruuvien, kiinnitysruuvien, kautta. Jos se ei saa kunnon kosketusta on odotettavissa kenkkuja vaikeuksia ja kustannuksia. Siinä on myös 2,5 neliömillin maadoitusjohdin akun miinuskenkään. Miinus ei siis ole luotettu pelkän metallirungon varaan.
Muitakin johtimia siitä tulee ulos: virtalukolle referenssijännitteen johdin (jota kai herätteeksi kutsutaan myös) ja toinen johdin latausvalolle. Referenssi on välttämätön, mutta latausvalosta voidaan kuunnelle mielipiteitä. Referenssi määrää sen jännitteen, jota regulaattori tekee. Siksi se on otettu eri pyörämalleissa eri paikoista, usein sellaisesta, jossa on käytön aikana matalin jännite häviöiden vuoksi. Aina se on sellainen paikka, jossa sähkö katkeaa kun pyörän päävirta smmutetaan, jotta regulaattorin elektroniikka ei jäisi kuluttamaan sähköä ajopelin seistessä.
Jos regulaattori on tätä mallia lähelläkään (kuvan arvokilvestä näkyy, että se on 2010 mallia) niin siitä näkyy joitakin oleellisia juttuja:
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?action=dlattach;topic=4360.0;attach=11148;image
Generaattori (alternator) on kytketty keltaisilla johtimillaan tasasuuntaajalle (D4 D5) ja regulotu sähkö tulee ulos punaisista johtimista. Ne on kytketty yhteen ja ovat kahdennettu vain siksi, että irrottamalla ne ja generaattorin pluki voidaan ihan yleismittarilla tarkistaa ovatko tasasuuntausdiodit (D4 D5) ehjät. Myös silloin voidaan mitata ovatko tyristorit (SCR1 SCR2) ehkä palaneet oikosuluun. Myös kuvasta harmaalla piirrettynä näkyy, että valkoinen latausvalon johdin tulee piiriltä, joka on optionaalinen. Se on jätettävissä pois käytöstä halutessa. Se on maadoittavaa mallia, siis antaa lampulle maata (Q3 kautta) silloin kun antojännite menee alle 12 V. Ja muuten, normaalitilanteessa se on +antojännitteessä hyvin suurohmisesti, lähes "ilmassa". Oleellisin asia on referenssijohdin vasemmassa yläkulmassa. Sen on oltava aina akkujännitteessä ja sellaisessa kohdassa, joka katkeaa kun virta pyörästä käännetään pois, sitä tarkoittaa se virtalukko ikäänkuin symboolisesti, vaikka se ei suoranaisesti virtalukko olisikaan. Referenssijohtimeen tuleva jännite määrää antojännitteen. Jos ei ole ledivalot (kuluttavat sähköä niukasti) niin ajovalojen hehkut pudottavat jännitettä ja himmenevät ja referenssi voidaan ottaa läheltä etulamppua ja välttää tämä ilmiö.
Tässä tämä noin suunnilleen ja periaatteessa, jotakin vastatakseni. Kuten sanottu: tarvitset kytkentäkaavion päästäksesi hyvään tulokseen. Ota siitä kunnon kopio ja tee siihen selvät piirrokset uudistukistasi. Onnea harrastukselle. ;D
-
Gregory Bender on kerännyt jokusen määrän Guzzitietoa.
Paljon on joukossa Carl Allisonin värittämiä kytkentäkaavioita.
Olen, tosin, niistä joistakin bongannut virheitä mutta saattavat olla olleet jo tehtaalta asti.
Tässä muutamia Guzzikaavioita vuosien varrelta. Kahdessa eri formaatissa mutta ei aina: http://www.thisoldtractor.com/guzzi007/sportissimo.html
-
Ajatus oikeasta kytkennästä alkaa muodostumaan kun sain käsiini pyörää koskevan kytkentäkaavion. Laitan sen jossain vaiheessa liitteenä tähän keskusteluun. Pyörässä on siis regulaattori johon tulee generaattorilta 2 keltaista johdinta. Generaattorilta lähtevä punainen johdin menee suoraan startille josta on yhteydessä eri kanavien myötä muualle.
Regulaattorilta ei varsinaista maadoitusta lähde tai ole, muutenkuin regulaattorin pulttikiinnityspisteen kautta. Eli tod.näk regulaattori maadoittuu kuoren välityksellä.
Muut regulaattorilta lähtevät johtimet ovat edellämainitut 2kpl, jotka menevät mm. latausvalolle.
Kiitokset keskusteluun jo osallistuneille!
-
Ketjua ei kannata lopettaa vielä. Ratkaisu, oli se mitä vain, on hyvä olla vastaisen varalle.
Noiden regujen ja muidenkin säätimien suhteen olen toteuttanut useimmissa pyörissäni kaksi asiaa: siirtänyt hyvään kohtaa jäähdytyksen kannalta ja vetänyt kiinnitysruuvin kannan alta ylimääräisen maadoitusjohtimen varmaan maapisteeseen. Usein johtimen pituus jää vain 10 - 20 cm.
Monesti ole laittanut lataussäätimen ohjauksen alakolmioon hyvin tuulettumaan. Silloin maajohto on erittäin tärkeä ettei virta kulje ohjauslaakerin kautta.
-
Tässä on Nevada -96 manuaalissa oleva kaavio.
Sorry, en aikaisemmin paneutunut keskusteluun, ja huomasin nyt että kaaviota kaipaat, Akseletto.
Saakohan tuosta selvää, on kovin pientä ränttiä se alkuperäinen...
-
Tässä on Nevada -96 manuaalissa oleva kaavio.
Sorry, en aikaisemmin paneutunut keskusteluun, ja huomasin nyt että kaaviota kaipaat, Akseletto.
Saakohan tuosta selvää, on kovin pientä ränttiä se alkuperäinen...
Kyllä tuosta tarpeeksi selvän saa. Voi olla, että juuri noina vuosina on ollut rinnakkain säädettävää generaattoria ja sen latussäädintä sekä tyristoriregulaattoria. Tässä kaaviossa näyttää olevan latauksen säädin. Se antaa generaattorille magnetoinnin kahdella keltaisella johtimella (giallo) ja laturi antaa tasasuunnattua ja säädettyä tasavirtaa akulle punaisella johtimella (startin naparuuvin kautta). Generaattorissa on siis pakosti hiiliharjat, jotka on syytä huoltaa vuosittain. Generaattorissa on myös tasasuuntaaja, jolla on jäähdytyslevy, joka on syytä puhdistaa samalla kun sen avaa.
Pyörässä on siis regulaattori johon tulee generaattorilta 2 keltaista johdinta. Generaattorilta lähtevä punainen johdin menee suoraan startille josta on yhteydessä eri kanavien myötä muualle.
Tämä tukee oletusta, että kyseessä on hiilharjallinen generaattori ja sillä latuksen transistorisäädin, voi sekin olla Ducati merkkinen. Minusta se onkin parempi systeemi kuin em. tyristoriregulaattori koskapa antaa kunnon tasavirtaa, eikä lainkaan sykkivää rippeliä. Asia selviää helposti avaamalla generaattorin kansi. Hämmästyisin suuresti, jos ei sieltä löydy hiiliharjat, mutta en ole juuri tuollaista koskaan rassannut, vastaavanlaisia kylläkin. Jos kyseessä olisi Ducati tyristorisäädin olisi punaisen akkusähkön johtimen tultava siitä, ei suoraan generaattorista.
Alkukysymykseen tulee siis hiukan eri vastaus. Latauksen merkkivalon johdin, sininen (azzurro), on toisinaan (en tiedä onko tässä) samalla referenssijännite magnetoinnin säätäjälle. Siksi kannattaa ensin kokeilla mitä tapahtuu (katsoa mittarilla jännitettä) kun sen jättää pois/kytkee n. 1 kohm/½W vastuksella entiseen paikkaansa, tai ihan siihen viereen +jännitteeseen puna-musta johtimeen, jos siitä latauksen merkkivalosta eroon haluaa.
Virtalukolle näkyy menevän puna-musta (rosso-nero) johdin, joka lienee se varsinainen magnetointivirtaa tuova säätöjännitte, jonka säätäjä säätää. Sen on oltava aina sellaisesta paikasta otettu, että siitä katkeaa virta kun pyörä sammutetaan, muuten akku tyhjenee seistessä. Latauksen säädin on lämpenevä kampe ja on pidettävä tuulettuvassa paikassa ja puhtaana. Niitä on ehkä vaikea saada enää mistään uusia. Olen kyllä joskus rakentanut sellaisen. Markka aikaan osat maksoi 11 mk kun käytin sitä entistä koeloa ja liittimiä.
-
Iso kiitos pohdinnoista, auttaa kovasti! Sain käsiini owner´s manualin joka piti olla minun pyörän alkuperäinen! Painettu 1995 Ravennassa, joten tämäkin tuki oletusta. Siinähän on takasivulla kytkentäkaavio. Olen pohtinut uutta sähköistystä kaavion ja irroitetun johtosarjan kera pari pitkää iltaa ja hieronut päätäni välillä ihmeissään. Olen ihmetellyt kovin kaaviossa ja johtosarjassa olevia poikkeamia mutta olen ne pistänyt ilkeyttäni Italialaisen asenteen piikkiin ;)
Todella Iso kiitos kaverille joka liitti tuon toisen Nevadan kytkentäkaavion keskusteluun! Kaavio on siinä ensivilkaisulla päällisin puolin samanlainen mitä minun pyörässä oikeasti fyysisesti on, myös sytytyksen osalta Digiplexin muodossa! Omassa manuaalissa on toisenlainen ohjaus sytkälle, kaksi erillistä boksia, omat puolilleen..
Sain eilenillalla kuitenkin hahmoteltua kytkennän joka edelleen pitäisi toimia tuon motogadgetin boksin kanssa. Teen vielä tarkemmat tarkastukset tuon oikean kaavion kanssa!
Palaan asiaan kun on uutta kerrottavaa tai kysyttävää!, mutta vielä kerran kiitos neuvoista!
-
Kiitos kiitoksista. Hyvä jos/kun pystyy olemaan avuksi. Itsekin tarvii aina neuvoja.
Tuo päivitetty kaavio (sis. Digiplex) oli erillisessä vihkosessa, joka tuli vakiomanuaalin mukana.
-
Moi,
Ja pistähän Markku sitten kuvia hienosta Nevadasta kun alkaa olla valmis. :)
Jani
-
Katsoin vielä paremmalla suurennuksella tuota Nevadan kytkentäkaaviota. Latausgeneraattorilla on kaksi keltaista johdinta, jotka regulaattoriksi nimetyllä purkilla 31 on merkitty kahdella vaihtosähkön merkin näköisellä aaltoviivalla. Se saa epäilemään, että laite on tehty "aina täysillä" toimivalla periaatteella. Siis generaattori tekee aina täydellä teholla sähköa, ehkä 200 W, jotka se otta tietysti moottorista. Regulattori sitten kuormittaa "sorkkarautatransistorilla" lämmöksi sen osan, jota ei tarvita. Regulaattori ei siis säädä generaattoria, eikä harjahiiliä ole, eikä niiden huoltotarvetta. Kannattaa kuitenkin tarkistaa avaamalla generaattorin koppa.
Kun etulamppu ottaa n. 50 W ja muut laitteet toisen n. 50 W (bensapumppua ei ole) ja akku täyttyy ½tunnissa jää regulaattorille hukattavaa n. 100 W lämmöksi. Siksi se kuumenee 100 W sähkökolvin tavoin, kuten Mattkini totesi.
Itse perusasia, eli latauksen sovittaminen modernisoituun sähköjärjestelmään, ei siitä silti miksikään muutu.
En oikein uskonut, että tällaisia olisi laadukkaisiin ajopeleihin tehty. Sehän on vähän kuin ajettaisiin kaasu pohjassa aina ja nopeus säädettäisiin jarrulla. On näitä ollut pienissä perämoottoreissa ym. Mutta – kaikkea se Luigi onkin vuosien varrella kehitellyt...
-
Ei liity tähän seurusteluketjuun kuin vain aihepiiriltään.
Itselle on tullut tutuksi nuo Ducati-Energia kilkkeet joita Guzzeissakin on ollut erityisesti 80- ja 90-luvuilla. Tosin kytkentäkaavioita en muista ulkoa eikä se ole yleensä tarpeenkaan.
Ducati 906:sta kajahti vanhalla Porintiellä säädin melkoisen savun ja räjähdysäänen saattelemana jossain H:gin länsipuolella. Akkuvoimin jatkettiin valot pois kytkettynä Porin suuntaan kun kerran sinne olimme menossa ja poikettiin Nakkilan Pyörässä ostamassa tilalle Aprilian samanoloinen ja -merkkinen säädin. Siinä oli yksi johto enemmän ja johtimien väritkin erit. Mutta järjestys kokolailla sama. Lainasivareilla johdot poikki ja liitokset kiertämällä johtimia toisiinsa sekä teippiä päälle. Alkoi lataamaan. Samalla säätimellä pyörä vaihtoi omistajaa muutaman vuoden päästä. Yksi ylimääräjohdin jäi arvoitukseksi. Toki laitoin alkuperäiset liittimet. Seuraavalla omistajalle ehkä hieman pähkinää mietittäväksi.
Senaikaisissa Ducateissa oli kaksi suunnitteluvirhettä: laturin kannatinlaakeri ja kytkimen työsylinteri. Edellistä piti vaihtaa huollon yhteydessä. Ulkoapäin vaihdettavissa oleva nykyrahassa noin kympin osa ja jälkimmäinen piti puhdistaa kytkinpölystä ulkoisesti avaamalla kytkinkotelo. Samalla kannatti puhdistaa myös kytkinlevyt. Jälkimmäinen onnistuu vaikka tien varressa kunhan ei sada.
-
Päivää asiantuntevalle raadille, jatkan tässä säikeessä kun liippaa asiaa enkä viitsi sen takia aloittaa uutta threadia.
Kysymys koskee tuttavan Breva 750 latausta ja jännitteensäädintä. Mittailin tuossa akkua ja jännitteitä, yön yli levättyä akun jännite 12,95V. Ok.
Tyhjäkäynnillä 1100rpm akun kengistä mitattuna noin 12,5V, säilyy samana jos miinuksen mittaa rungosta. Kierrosten noustessa nousee maksimissaan 13,7 V, ei enää siitä ylemmäs vaikka miten huudattaa.
Alternaattori tuottaa tyhjäkäynnillä jännitteensäätäjästä irroitettuna 18,5-19V AC, 68V AC kun 4000 rpm eli se lienee kunnossa? Tuossa tulee siis laturin kopan alta vain kaksi keltaista johtoa.
Kun liitän jännitteensäätimen takaisin, niin alternaattorilta tuleva jännite tippuu noin 14V AC, Onko ok? Ei merkitystä kummalta puolelta liitintä mittaan eli liitin on ok.
Säätimeltä sulakkeen kautta akulle lähtevässä punaisessa piuhassa tyhjäkäynnillä 13-13.1V, ja akun plusnavalle tulee enää se puolisen volttia vähemmän eli tuo 12,5.
Koitettu uudella akulla, liittimet käyty läpi ja puhdistettu, kaikki ok. Jännitteensäätimen maadoitus hoituu sen kopan kautta, pinnat putsattu puhtaaksi ja koitettu erillistäkin maadoituspiuhaa, ei vaikutusta. Koitettu myös erillistä syöttöä akulle suoralla johdolla (sulake välissä) säätimeltä, se oli joitain voltin kymmenyksiä parempi eli about 12,7V.
Kysymys kuuluukin että voiko jännitteensäädin hajota tuolleen, että se ei anna täyttä potkua vaan hukkaa voltin puolitoista jonnekin? Ducatin kampehan tuo taitaa olla, erillistä tasasuuntaajaa tuossa järjestelmässä ei minun silmiini ole sattunut, eli tuo mötikkä hoitaa jännitteen suuntauksen ja säädön.
Vai jääkö multa jotain nyt huomioimatta? Ilman kuormaa pitäisi kuitenkin pukata sen rapia 14V säätimeltä akulle. Tankin käytin irti ja kävin kaikki liitokset sen alta läpi ja heiluttelin johtonippuja, ei vaikutusta.
Eli vahvasti jäljet johtavat säätimeen, yhtyykö raati mielipiteeseen? Mites jos uutta pitää hommata, niin pitääkö se etsiä tuo samanlainen vai löytyykö tuohon tarvikeosana edullisempaa ja jopa parempaa tilalle?
Kahvanlämppärit asensin aiemmin, aloin jo epäilemään niiden kytkentöjä, mutta tilanne ei muutu vaikka kytken ne kokonaan irti järjestelmästä. Releen kautta on nuo lämppärit. Nuo lämppärit vaan toi tuon vian paremmin esille, kun ei tahdo pidemmällä ajelulla lataus riittää ja alkaa pätkimään tyhjäkäynnillä.
Jos jollain on ylimääräinen säädin hollilla tarpeettomana, niin saa tarjota vaikka kokeiltavaksi jotta näkee poistuuko vika. Voidaan siitä kauppojakin hieroa.
Terveisin Jani
-
Kysymys koskee tuttavan Breva 750 latausta ja jännitteensäädintä.
Voi olla ihan vaan mittaustekninen harha. Kyseessä on sykkivä tasavirta, joka on vielä sykkeeltäänkin vainteleva. Harva mittari näyttää sen todellisen tehollisarvon oikein. Jotta mittarissa näkyisi se pienille moottoripyörien akuille tyypillinen täysi jännite täyden latausvirran aikana, eli 14,8 V, olisi oltava tyhjä akku, jotta sitä latausvirtaa edes olisi, ja jotta akussa syntyisi se täyden latausvirran sisävastuksessa tekemä jännitehäviö 1,9 V sen 12,9 V:n täyden akun lepojännitteen päällä. Kun se jännitehäviö syntyy latausvirrasta ja akun sisävastuksesta ohmin lain mukaan, ja se latausvirta ei ole puhdasta tasasähköä, vaan pahannäköistä sytkytystä, mittari ei osaa näyttää sitä oikein. Kun kuitenkin akku näyttäisi tulevan täyteen, 12,9 V lepojännitteeseen, lienee latausta tarpeeksi, vai kui?
Tietysti voi regulaattorin komponentteja olla rikki. Niitä voi jossain määrin tarkastaa ulkoa päin mittaamalla yleismittarin dioditesteri ominaisuudella. Kumpaakos mallia se regu on: onko siinä johtimien värit 2xkeltainen=generaattori, 2xpunainen=päävirta ulos, 2xvihreä=maadoitus, purkin kiinnitys runkoon maalattuun pintaan ilman maakontaktia? Vai onko siinä 2xkeltainen=generaattori, 2xpunainen=päävirta ulos, valkoinen=latausmerkkivalo, musta=referenssi, maadoitus purkin kiinnitysruuveilla maalista putsattuun pintaan rungossa?
Minulla on Annissa Ducati tyristoriregulattori ja voin verrokiksi mitata siitä jotain, jos siitä lie apua. Olen joskus mitannut pienellä keltaisella kiinalaisella mittarilla jännitteen. En muista enää voltteja, mutta lienee ollut hyväksyttävissä rajoissa.
-
Kiitos vastauksesta, se on tuota ensimmäistä mallia, purkki kiinnittyy runkoon kahdella pultilla, ei ole mitään mustaa referenssi-piuhaa.
Tuo 12,90V akku lepotilassa johtunee siitä, kun viikonloppuna startin eli Valeon korjauksen yhteydessä latasin tuon akun ctekillä täyteen. Ja siis tänään mittailin tuota kolmen eri akun kanssa. Tuon nyt paikallaan olevan kanssa, sitten toisen pyörän uudella akulla ja sitten vielä vanhalla akulla jossa lepojännite oli 11,8V. Ja kaikille tuo sähköhommia muinoin tehneen isä-vainaan joku Fluken mittari näytti tuota samaa eli noin 12,5 volttia.
Jani
-
Siinä on sitten tämä kytkentä: kuva. Siinä ei ole ulkoista jännitteen säätömahdollisuutta kuten siinä mallissa, joss on referenssijohdin.
Onhan tietysti tarkistettu myös tuon 30 A sulakkeen liittimet. Ne, kuten muutkin liittimet akunnavat mukaan lukien kannattaa, sitä mukaa kun niitä tulee avattua, putsata ja voidella hapottomalla valkovaseliinilla (apteekissa se keltainen pyöreä peltipurkki). Monet liittimet aukeavat helposti itsekseen ja ne kannattaa varmistaa nippusiteellä.
Mittasin hiukan tuota regulaattoria. Se on niin helppo ottaa tuvan pöydälle, että ei kannata kyykkiä pyörän alla. Siinä on kaksi vihreää johdinta ja kaksi keltaista johdinta ja kaksi punavalkoista johdinta. Niiden avulla (liittimien auki ollessa) voi mitata hiukan sisäkaluja. Ainakin tasasuuntausdiodit ja tyristorit, jotka ovat kriittisimmät osat. Myös yhden kondensaattorin suoraan generaattorin navoissa voi mitata, sekin on vanheneva osa ja voi vuotaessaan kuormittaa generaattorin jännitteen, joka oli tuossa alussa hiukan epäilyttävän alhainen.
Ensin latausjännite: Lepojännite oli tällä jo vanhalla akulla 12,7 V ja valot (hehkut) päällä 12,1 V. Latausjännite oli 1100 rpm 13 V ja 3000 rpm 14,4 V. Mitattuna halvalla mittarilla ja myös GuzziDiagilla, joka sekään ei ole kovin tarkka.
Sitten tuvan pöydälle: Fluken mittareilla on sellainen dioditestaus, että mittausvirta kulkee +punainen >> miinus-common-musta ja se on diodin päästösuunta. Mittari näyttää tällöin puolijohderajapinnan kynnysjännitettä millivoltteina diodin ollessa päästösuuntainen, ja jos diodi on palanut oikosulkuun se näyttää lähes 0, ja jos diodi on palanut poikki se näyttää OL. Estosuunnassa se näyttää myös OL tai open line, tjsp, mutta ei nollaa.
Mitatessa pienellä vastusmittausasennolla punavalkoisesta toiseen punavalkoiseen kumpaan vain suuntaan: pitäisi näkyä 0 ohm tai oikosulku. Samoin vihreiden johtimien välillä pitäisi olla 0 ohm oikosulku. Punavalkoiset keskenään ja vihreät keskenään ovat siis kytketty yhteen purkin sisällä.
Kondensaattori generaattorin navoissa: Mitatessa kapasitanssimittauksella, jos siinä Flukessa sellainen on kuten yleensä, pitäisi keltaisten johtimien välissä näkyä 220 nF tai 0,022 uF kondensaattori. Dioditestauksella, jos kapasitanssimittausta ei ole, siinä pitäisi näkyä 2000 mV joka kasvaa n. 5 sek kuluessa OL, ja sama tapahtuu aina kun mittajohtojen napaisuuden vaihtaa. Isolla vasusmittausalueella pitäisi keltaisesta johtimesta toiseen kumpaankin suuntaan näkyä n. 60 kohm. Jos on jotain muuta voi epäillä kondensaattorin vuotavan. Se taas on tekemätön paikka, jos purkkia ei saa rikkomatta auki, kuten epäilen.
Mitatessa dioditestauksella diodit ja tyristorit pitäisi tulla seuraavat arvot:
Tasasuuntausdiodit: Keltaisesta (kummasta vaan) >>punavalkoiseen (kumpaan vaan) 180 mV. Punavalkoisesta >>keltaiseen OL. (Matala latausjännite viittaa siihen, että latauksen toinen puolijakso puuttuu, eli toinen diodi on palanut poikki tai oikosulkuun.)
Tyristorit: Vihreästä (kummasta vaan) >>punavalkoiseen (kumpaan vaan) 720 mV. Punavalkoisesta >>vihreään OL. (Myös poikki tai oikosulkuun palanut tyristori johtaa toisen puolijakson puuttumiseen ja matalaan latausjännitteeseen.)
Jos sen purkin saa sovinnolla auki, niitä kai on vuosien varrella tehty muutamaa mallia, niin sisällä on lähtöjännitteen trimmausvastus. Se on juotostappien varassa (voi olla tyhjätkin tapit) ja sitä muuttamalla 4,7 kohm +/- 'jotain' (en ole kokeillut) saa jännitettä säädettyä.
-
Kiitos mittausarvoista.
Sulakkeet ok, moneen kertaan tsekattu ja puhdistettu.
Kapasitanssi näytti mitä sattuu, ei oikein saanut järkevää lukemaa. Diodit kahdella Flukella mitattuna noin 500 mV, tyristorit noin 850 mV.
Kävin tutun luona mittailemassa ihan identtisestä Brevasta lukemia, vaihdettiin akkuja ristiin ja mukana oli myös ihan tuliterä akku. Mulla edelleen tyhjäkäynnillä akunkengistä noin 12,5-12.6 V. Toisessa Brevassa tyhjäkäynnillä samalla akulla ja samoilla kierroksilla lukema noin puoli volttia enemmän. Kierrosten noustessa erot tasaantuu, molemmissa maksimit täysillä kierroksilla noin 13.8-13.9 V. Katsottiin latausta myös oskilloskoopilla, molemmat olivat identtisiä kuvion suhteen.
En oikein tiedä mihin tuo puoli volttia tyhjäkäynnillä häviää, ja toisaalta outoa että molemmat pyörät eivät anna enempää kuin tuon vajaan 14 V. Joko meillä on kaksi viallista pyörää, tai sitten tuo on ominaisuus. Staattorin käytin irti, putsasin kaikki hapettumat ja liittimet käyty läpi. En oikein tiedä että mitä seuraavaksi?
Tämä koko saaga sai alkunsa siis siitä, kun Breva aika ajoin eri tilanteissa tahtoo vähän käydä huonosti tyhjäkäyntiä. On ilmennyt yleensä vasta pidemmän ajon (yli 100km) jälkeen, yleensä risteyksiin saapuessa. Syksyllä vaihdettu uudet tulpat, bensa-ja ilmansuodattimet, välykset katsottu moneen kertaan, ruiskujen balanssi tsekattu, tankin huohottimet auki. Sillä ajattelin nyt siirtyä vian etsinnässä sähköpuoleen, epäilin alkuun että jos lataus on vajaa ja akku vajuu pidemmällä lenkillä, niin sitten tuo vaikuttaa tyhjäkäyntiin kun akussa ei riitä enää puhti. Mutta en nyt ole enää varma tuosta teoriasta, kun toinen Breva vaikutti muutoin samalta paitsi tuon tyhjäkäyntijännitteen osalta.
Toki jos joku komponentti kuumenee liikaa vasta tyyliin 150 kilsan ajon jälkeen, niin voisihan se olla että sähköpuolen juttu tuo olisi. En tiedä, voisiko olla puola tai puolat, mutta luulisi niiden ilmoittavan oireista jo vähän aiemmin. Hankala vaan päästä käsiksi tuohon vikaan kun ilmenee vain satunnaisesti, nyt kun olen testiajoja tehnyt tänäänkin noin 60 kilsaa, niin ei mitään vikaa tyhjäkäynnissä missään vaiheessa, siinä se napottaa noin 1100:ssa kierroksessa.
Jos saisi tuon huonon tyhjäkäynnin taas aikaiseksi, niin voisi mittailla jännitteet silloin, ja vaikka katsoa guzzidiagilla arvoja koneen käydessä. Ehkä voisi myös kylmäspraytä olla ulottuvilla, voi vaikka jäähdyttää tuota regulaattoria että onko vaikutusta?
Jani
-
Kapasitanssi näytti mitä sattuu, ei oikein saanut järkevää lukemaa. Diodit kahdella Flukella mitattuna noin 500 mV, tyristorit noin 850 mV.
Kyllä Fluken kapasitanssimittaus on ollut ihan napakka... Mitä vuotovastusta näyttää jos isolla vastusmittausalueella katsoo liitin irrotettuna keltaisten johtimien välistä. Jos on paljon alle 60 kohm niin voi epäillä vuotoa siinä kondensaatorissa, joka on heti niiden johtimien päässä. Se voi syödä paljonkin tehoa ja vaikka kaikkikin.
Mittasin nuo verrokit regulaattorista, jonka tyyppinumerot ovat: 434 40 8041 - 18 11, ne on printattu laitteen päälle johtimien läpiviennin viereen. Jos valmistuserillä on erilaiset diodit niin se voi selittää noiden kynnysjännitteiden eroja. 500 mV (vs. 180 mV) kynnysjännite viittaa isompaan jännitekestävyyteen ja silloin tuo 0,5 – 1 V katoaa helposti sinne. Ei voi tietää varmasti...
Tyristorien kynnysjännite on ok.
Mittasin myös AC jännitteen liittimen kiinni ollessa: n. 14 VAC, se aika rumasti vaihtelee kierrosten muuttuessa.
Oskilloskoopilla olisi näkynyt myös sykkeen huippujännite. Accumulaattorin jännite tietysti ajan kanssa accumuloituu siihen. Voi sen mitata volttimittarillakin: Otetaan mitattava sykkivä tasasähkö diodin (tavallinen romukoppamallinen tasasuuntausdiodi, teholla ei väliä) läpi mittarille + ja mittarin napojen väliin + - kytketään rinnalle sopiva kondensaattori, n. 220 nF. Tällöin mittari näyttää jännite alueella huippuarvoa, jossa syke toistuvasti käväisee. Tosin siitä puuttuu nyt sen diodin kynnysjännite 0,7 V, joka on siis lisättävä lopputulemaan.
molemmissa maksimit täysillä kierroksilla noin 13.8-13.9 V.
Kun katsotaan noita regulaattorin toiminta-arvoja, joita sille luvataan, ne eivät paljoa tuosta poikkea, kuva edellä linkissä. Joskus, aikana rele ja vieteri, käytettiin autoissakin kesällä latausta 13,6 V (ettei akku kiehu kuivaksi) ja talvella 15 V. Rele vaan vaihdettiin liittimiinsä, mutta se aika on jo takana, onneksi.
Kun katsotaan oskilloskooppilla, kuva edellä linkissä, huomataan, että molemmat puolijaksot ovat mukana ja ohjejännitteen saavutettuaan laite alkaa jättää välistä jaksoja pois. Jaksojen huippuarvo pysyy lähes samana ja seuraa sitä AC arvoa, jonka generaattori kehittää kuormitettuna.
Generaattorin roottorin magneettivuo heikkenee vuosien saatossa ja teho pienenee. En kuitenkaan heti sitäkään syyttäisi. Eräs vika niissä on joskus ollut, en tiedä olleen juuri tässä merkissä, mutta samantyyppisissä. Se näkyy kun generaattorin jäähdytys siipipyörän irrottaa ja katsoo roottoria ja sen sakaroidn välejä. Voi nimittäin käydä niin, että roottorin, joka on tehty kahdesta puolikkaasta, liimaus kuumuuden vaikutuksesta pettää ja niiden voimakkaasti magneettiset sakarat napsahtavat yhteen. Niissä kuuluu olla joka sakaraväli samansuuruinen. Muuten magneettikenttä oikosulkeutuu osittain, eikä kehitä kunnolla sähköä stattoriin.
Käyntivaikeuksista en heti näillä sähköillä jännitettä epäilisi. Pikemminkin tutkisin pa-suuttimia, pa-pumppua ja pa-suodatinta. Pumppukin, joka haukkaa aika paljon virtaa, hidastuu jos jännite laskee, mutta aika paljon pitää sitten laskea. Tankin sisällä on pa-suodatin, joka kuuluu vaihtaa 4-vuoden välein, samoin kuin pa-letkutkin, myös se tankin sisällä oleva murheenkryyniletku, jonka on kestettävä viinabensaa sekä sisältä, että päältä.
Jos osoittautuu, että Luigin hankkijat eivät kelvollista, arktista jännitettä tekevää regulaattoria osaa toimittaa, voi sellaisen rakentaakin. Aika yksinkertainen se on ja on niitä tehty, sellaisiakin, jota voi säätää. Muta se on jo toinen juttu...
-
Pitää vielä mittailla tuo vastus kunhan taas pääsen pyörän ääreen.
Ihmetyttää tuo että hetken aikaa jännitteet oli tyhjäkäynnillä sen 13.1-13.2, mutta seuraavan kerran sitten ei. Pitää mitata huolella uudelleen tuo säätimeltä lähtevä jännite, muutoin se hukkuu tuohon välille.
Bensasuodatin ja tankin sisäinen letku on vaihdettu ihan asianmukaiseen letkuun, finjectorilta hommasin semmoisen tuohon käyttöön sopivan, Grisoon tuli samanlainen. Ja on myös puristettavilla klemmareilla kiinni. Kun viikonloppuna oli tankki irti, niin tsekkasin nuo vielä uudelleen ja kaikki kunnossa. Tänään aamulla balansoin ruiskut vielä kertaalleen, nekin on kunnossa. Suuttimet on käytetty irti ja o-renkaat ehjät ja paikoilleen laitettaessa voideltu vaseliinilla.
Sen havaitsin aamulla kun laitoin Guzzidiagin kiinni, niin tps näytti tyhjäkäynnillä 2.6 kun oletus on 3.1. Resetoin ja sen jälkeen parin testilenkin jälkeen tarkastin, ja oli pysynyt tuossa 3.1:ssä. Mutta eipä tuo ole nyt kyllä oireillutkaan, kun saisi tuon tyhjäkäynnin taas epätasaiseksi, niin voisi katsoa että muuttuuko silloin tuo tps:n lukema.
Pyörä on siis 04-mallinen pikkubreva, erittäin siistissä kunnossa mutta edellinen omistaja oli ajanut todella vähän eli pyörä seissyt pitkiä aikoja. Mittarissa siis 23tkm. Sillä on tuossa nyt tullut läpikäytyä noita liittimiä ym. kun ajanhammas on varmasti purrut jälkeä jos on vajassa seissyt ja mahdollinen kosteus päässyt hapettamaan liittimiä tms. Staattori ja sen pidikkeet olivat aika hapettuneet, samoin roottori. Mutta tuossahan tuo roottori on semmoinen lieriö johon on upotettu magneetit, ei tuossa oikein mitään erillisiä sakaroita ole. Putsasin ne huolella ja laitoin kasaan, mittarilla mitattuna arvot manuaalin mukaiset eikä vuotoja esim käämiltä runkoon ole.
On tullut käytyä noita liitoksia läpi ja muutoinkin alkaa olla joka paikka kohta tsekattu, että ei tuossa enää kovin monta potentiaalista vikapaikkaa ole, tosin eipä tuo ole nyt minun testiajoilla oirehtinutkaan, että voihan se olla että joku toimenpide on vaikuttanut, pitää jatkaa vielä tuon puuttuvan voltin tai puolikkaan metsästystä. :)
edit. Niin tuo säädin Brevassa näyttää olevan mallia SH673-12. Simppelihän tuo lataussysteemi on, kestomagneettilaturi tuottaa aina maksimin mitä kulloisillakin kierroksilla tuottaa, ja tuo mötikkä tasasuuntaa ja rajoittaa ulostulevan sitten johonkin 14 voltin tuntumaan. Tai ainakin näissä kahdessa mitä ollaan mitattu. Ohessa oskilloskoopin kuvaa, ehkä tuo asiantuntijalle kertoo enemmän kuin tälläiselle maallikolle. Molemmissa Brevoissa kuvio identtinen.
Niin ja kerrottakoon vielä, että edellisen kerran pyörä kävi huonosti tyhjäkäyntiä viime viikon perjantaina. Koitetettiin silloin että muuttuuko oire uuden akun myötä, mutta kokeilu loppui lyhyeen kun starttimoottori antautui. Tai Valeon alennusvaihteiston suojalevy tarkemmin. Sen sain korjattua viikonloppuna, ja sen jälkeen en ole taas saanut tuota epätasaista tyhjäkäyntiä aikaiseksi. Epäilen, voin toki olla väärässä, että tuo suojalevy on ollut jo hieman pidempään irti tai puolillaan irti, koska esim startin ankkuri ja käämit olivat kohtalaisesti saaneet alennusvaihteen vaseliinia ympärilleen. En oikein usko, että tuota vaseliinimäärää olisi niihin kertynyt sen muutaman muutaman sekunnin aikana kun tuo vika oikeasti konkretisoitui. Ehkä tuore akku pyöritti starttia sen verran voimakkaammin, että tuo levy päätti irroita lopullisesti? Mietin vaan että onko tuo startin vika tai sen käämien oikosulku voinut jotenkin vaikuttaa tuohon muuhun virtapiiriin siten, että se teki tepposiaan? Itse en oikein jaksa uskoa tuohon, mutta toisaalta en olekaan mikään varsinainen sähköjuttujen asiantuntija. ;D
Anteeksi ketjun aloittajalle kun tämä lähti näin rönsyämään Nevadan latauksesta. Jos tuo Breva jatkaa oikuttelua, niin voin avata sille sitten ihan oman säikeen.
-
"On ilmennyt yleensä vasta pidemmän ajon (yli 100km) jälkeen, yleensä risteyksiin saapuessa.
Syksyllä vaihdettu uudet tulpat, bensa-ja ilmansuodattimet, välykset katsottu moneen kertaan,..."
"välykset" eli venttiilinvälyksetkö?
Mun Grisossa oli viime kesänä samankaltaista ongelmaa, antoi kyllä vikakoodin joka oli kyllä mielestäni harhaanjohtava omalla tekniikkatietämyksellä. Tutkin kaikenlaista mahdollista ja varmaan mahdotontakin.
Asia kuitenkin näytti ratkenneen säätämällä venttiilien avauutumista suuremmalla mitä ohjekirjassa seisoo - kiitos jäsen "Alille".
-
Niin, venttiilivälykset. Imu 0.15 ja pako 0.20.
Milläs välyksillä olet Grisoa ajanut? Onko vaihdettu rullanostajat? Guzzienkin sielunelämään hyvin perehtynyt Pekka.P Kokkolan suunnalta suositteli rulla-Grisoon väljää 0.1/0.15 milliä, ja sillä on oma G hyvin toiminut ja käy nätisti.
Jani
-
Noniin, palataas alkuperäiseen aiheeseen. Mittasin tuon vastuksen säätimen keltaisten välistä useaan kertaan, ja joka kerta näytti 3.7 Mohmia? Onko tuo edes mahdollista? Toki jotain hämminkiä siellä varmaankin on, kun se kapasitanssimittauskin näytti mitä sattuu. Lähtöjännite säätimeltä säätimen liittimen puolelta mitattuna tyhjäkäynnillä on se 12.7-12.8V. Löytyi nippusiteen tekemä vaurio säätimen ja sulakkeen välisestä johdosta, kuori oli nirhautunut siten, että säikeet näkyi. Myös liitin oli ottanut vähän lämpöä. Olin jo toiveikas ja korjasin tuon, mutta eipä tuo vaikuttanut mittaustuloksiin.
Jos nyt lähdetään siitä, että tuo säädin menee vaihtoon, niin mikä olisi helpoin ja kustannustehokkain tapa sen hommaamiseen? Ei tartte olla alkuperäinen, jos kiinnityspisteet ovat erilaiset, niin äkkiäkös tuohon sovitteen tekee. Pyörä on opiskelevan naismotoristin, joten siksi olisi hyvä ettei koko opintotuki menisi uuteen säätimeen. Ja toisekseen kun välillä ulkomailta tilatessa toimitukset kestää viikkotolkulla.
Eikö tuommoinen yleismallin säädin toimisi kaiken järjen mukaan, kunhan vaan katsoo että tehonkestoa on riittävästi? Esim. tuontapainen mutta tehonkestoltaan parempi? https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-tasasuuntaaja-yleismalli-12v?gclid=EAIaIQobChMI1cTMuIHq6QIVgsCyCh0j9wUxEAQYAyABEgIdAfD_BwE (https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-tasasuuntaaja-yleismalli-12v?gclid=EAIaIQobChMI1cTMuIHq6QIVgsCyCh0j9wUxEAQYAyABEgIdAfD_BwE)
Tai mites tuon esim. Nevadassa olevan regulaattorin käyttö ja kytkennät, siis semmoisen missä on tuo referenssijohdin? Eikös senkin saa toimimaan tuossa, kun ottaa sen referenssin sopivasta kohtaa? Saisi silloin myös option latausvalolle, jos semmoisen haluaa johonkin laittaa.
Tarvittaessa voi hyödyntää pyörän entisen säätimen liitinblokkia jos haluaa pitää pyörän johdotuksen alkuperäisenä.
Jani
-
Noniin, palataas alkuperäiseen aiheeseen. Mittasin tuon vastuksen säätimen keltaisten välistä useaan kertaan, ja joka kerta näytti 3.7 Mohmia? Onko tuo edes mahdollista? Toki jotain hämminkiä siellä varmaankin on, kun se kapasitanssimittauskin näytti mitä sattuu. Lähtöjännite säätimeltä säätimen liittimen puolelta mitattuna tyhjäkäynnillä on se 12.7-12.8V. Löytyi nippusiteen tekemä vaurio säätimen ja sulakkeen välisestä johdosta, kuori oli nirhautunut siten, että säikeet näkyi. Myös liitin oli ottanut vähän lämpöä. Olin jo toiveikas ja korjasin tuon, mutta eipä tuo vaikuttanut mittaustuloksiin.
Jos nyt lähdetään siitä, että tuo säädin menee vaihtoon, niin mikä olisi helpoin ja kustannustehokkain tapa sen hommaamiseen? Ei tartte olla alkuperäinen, jos kiinnityspisteet ovat erilaiset, niin äkkiäkös tuohon sovitteen tekee. Pyörä on opiskelevan naismotoristin, joten siksi olisi hyvä ettei koko opintotuki menisi uuteen säätimeen. Ja toisekseen kun välillä ulkomailta tilatessa toimitukset kestää viikkotolkulla.
Eikö tuommoinen yleismallin säädin toimisi kaiken järjen mukaan, kunhan vaan katsoo että tehonkestoa on riittävästi? Esim. tuontapainen mutta tehonkestoltaan parempi? https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-tasasuuntaaja-yleismalli-12v?gclid=EAIaIQobChMI1cTMuIHq6QIVgsCyCh0j9wUxEAQYAyABEgIdAfD_BwE (https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-tasasuuntaaja-yleismalli-12v?gclid=EAIaIQobChMI1cTMuIHq6QIVgsCyCh0j9wUxEAQYAyABEgIdAfD_BwE)
Tarvittaessa voi hyödyntää pyörän entisen säätimen liitinblokkia jos haluaa pitää pyörän johdotuksen alkuperäisenä.
Jani
Onhan se hiukan erilainen tuo 3,7 Mohm ja viitta siihen, että on erilaisia valmistussarjoja. Mikään vika se ei ole kun on noin iso, eikä pienempi kuin mittaamani 60 kohm vuotovastus.
Ei ole saatavana muita kytkentäkaavioita, eikä toimintaselosteita tai suoritusarvoja kuin tuo Ducati Energia kuva, joka on tämän säikeen alussa. Mutta siinä on noita jännitteitä sanottu ja aika lähellähän nuo mittaamasi ovat. (Entinen opettajani, nyt jo edesmennyt, Heikki E. Heinonen tapasi sanoa, että kaikki mikä on pilkun jälkeen on saivartelua.) Tyhjäkäynnillä minäkin mittasin 13 V ja se on näillä mittaustarkkuuksilla sama kuin 12,7–12,8 V, varsinkin kun tuo pulssimuotoinen jännite saa eri mittarit käyttäytymään eri tavoin. Ajokierroksilla n. 4000 rpm sait 13,8–13,9 V tai ainakin lähes ajokierroksilla. Tehtaan ilmoitus siinä kytkentäkaavion reunassa sanoo, että tavoitejännite on 13,9 V n. 2 tunnin ajon jälkeen. Voi siis olla, että tuo purkki nyt vaan on tuollainen eikä se vaihtamalla edes siitä muutu. Minulla on hiukan eri arvot, mutta myös eri sarjan säätäjä, erilainen pulssimuoto ja erilainen mittari.
Tuo matalampi latausjännite voi olla jopa parempi silloin, jos joku keksii asentaa siihen pyörään LiPo akun, joka on herkkä viottumaan korkeasta latausjännitteestä.
Tuo mopoihin tarkoitettu regulaattori olisi ehkä ihan kelvollinen, mutta sen pieni maksimiteho 200 W epäilyttää. Käsikirjan mukaan pitäisi olla 350 W. Kun pyörä laitetaan käyntiin ja akku on vajaa, alkaa heti täysi lataus ja se vastaa generaattorilla oikosulkutilannetta. Se antaa silloin oikosulkuvirtansa, jolla sen magneettivuo kyllästää rautasydämen ja regun on kestettävä se virta. Muutenhan se olisi ihan hyvä kokeilu ja hyvä tietää, että tuollainenkin mahdollisuus on, jos se siis riittää ja kestää. Se on ehkä tarkoitettu mopoihin, joissa on pienempi generaattorin teho/oikosulkuvirta. Mopojenkin etulamppu lienee saman teholuokan ja kai niissä on pa-pumppukin ja joissakin mopoissa kai on akkukin. Pitäisi ehkä pienetää sitä 30 A sulakkeen arvoa (15 A?), se suojaa juuri regua ylivirralta. Voisiko tuollaisen tai vastaavan löytää mopojen romuttamolta 1 eurolla? Voisi kokeilla. Mahtuisiko se sinne kehtoon nurjalle puolelle samoihin ruuveihin ilmanputsarin eteen, ei olisi nin framilla tuo muovipinta? Jos jännite riittää niin kyllä sekin akkua lataa, vaikkakin hitaammin.
-
Kiitos tiedoista. Mites tuo Nevadan säädin, en tiedä huomasitko kysymystä kun editoin tuota säiettä vasta myöhemmin?
Mutta onko se näin, että tähän pyörään sopivassa säätimessä kuuluu olla vain nuo kaksi keltaista johtoa laturilta, ts. semmoinen säädin ei käy jossa säätimelle on kolme keltaista ja tuossa tapauksessa yhdistäisi kaksi säätimen keltaista ja jättäisi yhden erilleen. Näin olisi ikäänkuin kaksi tuloa?
edit. itse itselleni vastaten, kolmivaiheinen säädin saattaa toimia tai olla toimimatta GiviRoyn:n mukaan V11 foorumilta luettuna, mutta siten että jättää yhden keltaisen kytkemättä. Enpä taida alkaa testailemaan.
-
Tai mites tuon esim. Nevadassa olevan regulaattorin käyttö ja kytkennät, siis semmoisen missä on tuo referenssijohdin? Eikös senkin saa toimimaan tuossa, kun ottaa sen referenssin sopivasta kohtaa? Saisi silloin myös option latausvalolle, jos semmoisen haluaa johonkin laittaa.
Aivan... Nevadassa on aikojen kuluessa ollut kolmea tyyppiä säätöjärjestelmää. Vanhimmat olivat sitä "aina täysillä ja liika lämmöksi" mallia ja sitten on näköjään rinnakkain tuota referenssijohtimellista ja ilman sitä mallia. Jälkimmäisistä molemmat siis käyvät mainiosti. Jos jostain löytyy Grison, Calin, tai jonkin V11 mallin säädin niin ne kaikki käyvät myös Nevadaan, V7:aan ja Brevaan, koska generaattori on sama 1-vaiheinen ja samankokoinenkin. Isomman regun voisi myös kytkeä pienempään generaattoriin, koska vain maksimivirta sen täytyy kestää. 3-vaiheista generaattoria ei voi kytkeä 1-vaiheiselle regulle, joka on samalla myös tasasuuntaaja, tarvitaan kolme diodia ja kolme tyristoria. Hiiliharjallisissa malleissa on myös aivan eri säätösysteemi.
Jos on se musta referenssijohdin, se kannattaa kytkeä + jännitteeseen sellaiseen kohtaan, jossa virta-avain katkaisee virran, vaikka niiden sulakkeiden taakse sulakerasiaan, joissa virta katkeaa avaimesta. Jos haluaa tällöin nostaa latausjännitettä sen voi tehdä 0,7 V portaissa kytkemällä referenssijohtimeen sarjaan ja päästösuuntaan, katodi reguun päin, tasasuuntausdiodeita. Tavallinen muovikuorinen ½ W diodi käy, koska siinä ei ole kuin muutama milliampeeri kyseessä. Pari kerrosta kutistesukkaa päälle jäykisteeksi.
EDIT: Jos joskus editoit tekstiäsi tee se tähän tapaan selvästi erilleen niin tulee paremmin huomatuksi. ;)
-
Kylläpä se näyttää siltä että noin tuo säädin vaan toimii, eikä se vaihtamalla identtiseen tuskin tuon kummoisemmaksi muutu. Tätä tukee mittaukset toisesta identtisestä pyörästä, sekä foorumien jutut pyöristä, missä on samanlainen laturi-säädin-combo. Täytyy vaan pitää huolta liittimien ja johtojen kunnosta.
Aamulla fiksasin rispaantuneen johtimen ja liittimen, joka on säätimen ja akun välissä, ei juuri vaikutusta. Äsken vaihdoin varuiksi uudet pääsulakkeet, tyhjäkäynnillä lataus 13.1-13.2. Kierroksilla sitten maksimi se 13.9. Jos tuolla alueella pysyy, niin tyydytään siihen. Vaikka aiemmin sanoin että olen käynyt liittimet ja sulakkeet läpi moneen kertaan, niin näköjään niiden rapsuttelu ja kontaktispray ei aina riitä. Kaipa nuo sulakkeetkin sitten happanevat vuosien myötä, tuossakin nuo alkuperäiset olleet käytössä todnäk sen 16 vuotta. Mutta nyt tosiaan vaikuttaa että se puolikas voltti löytyi viimein! Jee.
Hyvä se on aina tehdä kaikki mahdollinen ennen uusien osien ostoa, säästyy rahaa vaikka menoveteen. Pitää palata asiaan uuden säikeen muodossa, jos tyhjäkäynti-ongelmat jatkuu. Toistaiseksi ei ole sitä nyt tehnyt.
Nyt vaan kun toisen pyörään on uusittu liittimiä ja sulakkeita ja käyty muutenkin johdotuksia läpi, niin kai sitä voisi sopivan hetken tullen käydä läpi samat asiat omasta Grisostakin, viimeistään talvella. ;D
-
liittimet ja sulakkeet läpi moneen kertaan, niin näköjään niiden rapsuttelu ja kontaktispray ei aina riitä
Näin se usein on, mitä vanhemmat vehkeet sitä tavallisemmin. Tuolla regu mallilla on maadoitus hoidettu kahdella V-merkityllä (verde) johtimella liittimeen ja siitä jonnekin maaruuviin runkoon. Se kannattaa tarkistaa erityisellä huolella. En tiedä minne se Brevassa menee, seurailemalla löytynee, mutta se on luultavasti tehty niin, että siinä on jokin kaapelikengän punametalli ruuvattu teräkseen tai pahimmillaan alumiiniin. Sitten vielä maalia päällä, jotta rikos olisi kunnolla piilossa. Kun sen putsaa ja voitelee vaseliinilla ja katsoo samalla, että sen kiristysruuvi on rosteria ja punametallin ja teräksen/alumiinin välissä on rosteri prikka, saattaa sekin toimia taas vuosia. Kaksi eri metallia tekee aina liittimissä hankaluuksia ennemmin tai myöhemmin.
EDIT: Vielä jankutan tuosta liitosten häviöstä. Ihan ohminlain mukaan: jos liitoksen näkymätön hapettuma tekee 0,05 ohm ylimenovastuksen, se on lähes mahdoton normaali yleismittarilla edes nähdä, mutta kun siitä menee läpi ajovalon 5 A + pa-pumpun 5 A + vähän latausvirtaa akkuun, siinä häviää yli 0,5 V, koska U=RxI, MOT
EDIT: Tämä säie on otsikoitu koskemaan Nevadaa, mutta Brevan latausjärjestelmä on aivan identtinen, joten minusta se saa olla kaikki täällä. Ylläpito tai aloittaja voinee halutessaan editoida otsikkoa muotoon ...Nevada/Breva/V7... niin hakukone löytää.
-
Ei ole mitään mustaa referenssi-piuhaa
Kierroksilla sitten maksimi se 13.9. Jos tuolla alueella pysyy, niin tyydytään siihen
Silloin 2016 kun Hajakenttä urakalla minua opasti Ducati Energia (V11/vm 2002) -regulaattorin (jossa referenssijohdin) saloihin (ja ymmärtääkseni tuomitsi tuon säätimen monella tapaa aikansa eläneeksi), päätin että jonain päivänä ostan säädettävän kapineen tuohon hommaan (silloin oli latausjännite 14,33V/3300 rpm). Mutta sitten tuli vastaan jonkun teksti siitä että säädettävä laite ei ole täysin suljettu, liitimet ovat piirikortissa ja muodostuu suora yhteys "ulkoa sisään"... en sitten innostunut. Mutta saatavilla on, tarvitsee vaan sen referenssijännitteen.
https://www.elektronik-sachse.de/shopsystem-3/en/regulator-reg1a.html (https://www.elektronik-sachse.de/shopsystem-3/en/regulator-reg1a.html)
-
Ääh..prkl. Innostuin liian aikaisin. Kävin testilenkillä pari-kolmekymmentä km sivuposki auki ja Fluke repussa, pariin otteeseen mittasin tyhjäkäynnillä niin 12.4-12.5V.
Mites kun ei ole suoraa kokemusta, mutta kuinka lämpöisen tuon säätimen pitäisi olla, kun ajaa vaikka tuon parikymmentä kilsaa eri kierrosalueilla ja nopeuksilla? Ja kun mittasin jännitettä niin takana oli tyhjäkäyntiä pari-kolme minuuttia. Ilman lämpö oli noin 15 astetta. Nyt kun kädellä koitin niin eihän tuo ollut yhtään lämmin, ei nyt varsinaisesti viileäkään mutta hyvin haalealta tuntui.
-
Ääh..prkl. Innostuin liian aikaisin. Kävin testilenkillä pari-kolmekymmentä km sivuposki auki ja Fluke repussa, pariin otteeseen mittasin tyhjäkäynnillä niin 12.4-12.5V.
Mites kun ei ole suoraa kokemusta, mutta kuinka lämpöisen tuon säätimen pitäisi olla, kun ajaa vaikka tuon parikymmentä kilsaa eri kierrosalueilla ja nopeuksilla? Ja kun mittasin jännitettä niin takana oli tyhjäkäyntiä pari-kolme minuuttia. Ilman lämpö oli noin 15 astetta. Nyt kun kädellä koitin niin eihän tuo ollut yhtään lämmin, ei nyt varsinaisesti viileäkään mutta hyvin haalealta tuntui.
En tuijottaisi liiaksi tuota jännitettä tyhjäkäynnillä. Ajokierrokset kun on yleensä 3000 – 4000 rpm. Tuokin 12,4 V tarkoitta, että laturi tekee kaiken sähkön, jota pyörä käyttää ja hiukan jää akkuunkin. Ajossa on varmaan hiukan korkeampi, vaikka saisi se enemmänkin olla...
Ei se kovasti lämpene. Tasasuuntausdiodit ja tyristorit tekevät enimmän lämmön. Niiden jännitehäviö on 1 V luokkaa kullakin. Aina vuorollaan on kaksi sarjassa virtaa tuomassa. Jos kuvitellaan, että virta olisi 25 A se tarkoittaisi 2 V x 25 A = 50 W lämpöä. Virta tietysti vaihtelee lataustarpeen mukaan, mutta jäähdytys on tehty pahimman mahdollisen mukaan ja sen on riitettävä myös kuumissa maissa.
Edellä olevasta skooppikuvasta laskin, että kierroksia on ollut n. 2500 rpm. (taajuus [Hz] = rpm x 7/60). Jos se oli kuitenkin 5000 rpm ja aaltomuodon hiukan litteä alaosa tarkoittaisi, että toinen puolijakso puuttuisi. Niin kävisi, jos toinen tyristori ei syttyisi. Silloin latauksen teho olisi alle puolet suunnitellusta.
Sellaisen kokeen voisi tehdä, että ottaisi etulampun polttimon pois, siis vähentäisi aika paljon kuormitusta, ja katsoisi nouseeko jännite vastaavasti. Jos nousee niin latauksen teho on alamittainen. Minun Annissa ei jännitteessä näy mitään muutosta, jos etulamppu on pois.
==========================
Silloin 2016 kun Hajakenttä urakalla minua opasti Ducati Energia (V11/vm 2002) -regulaattorin (jossa referenssijohdin) saloihin (ja ymmärtääkseni tuomitsi tuon säätimen monella tapaa aikansa eläneeksi), päätin että jonain päivänä ostan säädettävän kapineen tuohon hommaan (silloin oli latausjännite 14,33V/3300 rpm). Mutta sitten tuli vastaan jonkun teksti siitä että säädettävä laite ei ole täysin suljettu, liitimet ovat piirikortissa ja muodostuu suora yhteys "ulkoa sisään"... en sitten innostunut. Mutta saatavilla on, tarvitsee vaan sen referenssijännitteen.
"Aikansa elänyt" se on sillä tavalla, että eihän meillä Suomessa ole valottomia ajoneuvoja, eikä jännitteen hoitelua etulamppu päällä tai pimeänä tarvitse olla. Eihän se metodi edes kunnolla toiminut vaan monet lisäsivät valojohtimien paksuutta. Nyttemmin on vielä tilanne muuttunut kaikenmaailman ledivalojen takia. Siksi Ducati Energia on nykyisin ottanut säätöreferenssin laitteen sisältä. Sillä on kyllä huonokin puoli, sen lisäksi, että se pieni ulkoinen säätämahdollisuus menetetään, nimittäin se referenssipiiri on nyt aina kytkettynä ja sen virta aina kulutaa akkua pyörän seistessä. Ja mittaamalla näkyykin, että n. 0,5 mA siinä menee takavirtaa ja talveksi pitää akun miinusnapakenkä irrottaa. Voi tosin olla, että uusimmat laitteet on tehty jollain MOSFET tekniikalla säätönsä osalta ja saatu takavirta lähes olemattomaksi. Nekin regulaattorit, joissa referenssijohdin on, kytketään useimmiten aika tukevaan kohtaan akkujännitteeseen, kunhan se vaan katkeaa avaimella. Mitenkään kelvoton sekään regulaattori ei ole, olen kai ollut hiukan fundamentalisti, mutta se toimii kunnolla vain kun kaikki on oikein, eikä mikään liitos hapetu tai muuten muutu. Oma satunsa on se keskustelu kun lyijyakku vaihdetaan litiumakuksi. Silloin tyrstorisäätäjä ei ole paras valinta sen ylijännitteen takia. Edes referenssijohtimen huijjaaminen ei pysty alentamaan lähtöjännitettä, nostamaan vain.
Noiden tevikeregulaattoreiden hinnat ovat aika korkeat. Isoissa erissä ostettuna noiden osat maksavat muutaman euron. Vaikka ostaisi yksittäin vähittäismyyntihinnalla ne saa parilla kympillä. Kalleimmat osat ovat yksi tasauuntaajasilta ja yksi tyristori ja alumiinikotelo (voi rakentaa toisinkin, mutta minä tekisin näin koska olisi luotettavampi ja halvempi).
https://www.ebay.co.uk/sch/i.html?_from=R40&_trksid=m570.l1313&_nkw=KBPC40&_sacat=0&LH_TitleDesc=0&_odkw=gb+pc+40&_osacat=0
https://www.ebay.co.uk/itm/NTE-Electronics-NTE5538-SILICON-CONTROLLED-RECTIFIER-800V-50A-TO-218-IGT-80MA/333241180633?hash=item4d96b8e1d9:g:cl8AAOSwRlFdC~C4
-
Eilen vaihdoin tosiaan sulakkeet ja sillä parani ainakin hetkeksi, tänään sitten vaihdoin vielä pääsulakkeiden rasiat ja parantelin johdotuksia, ja kyllä se nyt toimii paremmin, hetken käytyään näyttää asettuvan tyhjäkäynnilläkin sinne yli 13 volttiin. Ehkä näkyvin ero on se, että latausjännite nousee nyt hyvin herkästi kun nostaa kierroksia, ja näytti jopa yli 14 volttia. Annan tuon nyt olla ainakin toistaiseksi, enkä koske enää kun taas näyttää toimivan. ;D
Pääasia ettei tuo ainakaan pura akkua, eilen kävin ajamassa ja aamulla sammuksissa akun jännite oli 12.95.
Jos jostain löytyy Grison, Calin, tai jonkin V11 mallin säädin niin ne kaikki käyvät myös Nevadaan, V7:aan ja Brevaan, koska generaattori on sama 1-vaiheinen ja samankokoinenkin.
Sen verran pitää vielä sanoa, kun tuossa aiemmin oli puhetta muiden pyörien säätimistä, niin mielestäni ainakin uudemmissa 1200 Grisoissa säädin on integroitu laturin yhteyteen, ainakaan omassa ei näy mitään erillistä säädintä. En ole katsonut/perehtynyt miten asia on hoidettu 1100 CARC-malleissa. Sillä vaan sanon, ettei kukaan mene semmoista vahingossa tilaamaan siinä uskossa, että kävisi esim. pikkulohkoon.
Mutta kiitoksia taas neuvoista ja avusta!
Jani
-
Oman ymmärrykseni mukaan malleissa joissa on hihnavetoinen laturi niin siitä tulee valmista noin 14 voltin tasajännitettä akun suuntaan. Hihnavetoisista pois lukien 850GT ja 850California joissa on tasavirtalaturi sähkömekaanisine säädettävine erillissäätimineen kuten autoissakin oli aikanaan. Taisi olla kokolailla sama setti senaikaisissa takamoottori-Fiateissa ja VW Kuplassa.
Itse olen tykästynyt Boschin vaihtovirtalatureihin erillisine tasasuuntaimineen ja säätimineen. Sellainen setti sopii niihin malleihin joissa on kartiokiinnikkeinen laturin kiinnitys kampiakselin etupäässä. Ainoa isompi heikkous on niiden johdotus: laturilta tulevat keltaiset vaihtovirtajohtimien liitokset savuavat herkästi. Ts sulavat liittimen ympäriltä. Olen laittanut yksimittaiset johtimet joten vältyn ylimenovastukselta.
Jos haluaa suht varman ja tehokkaan virtalähteen Tonti-malleihin niin alkuperäisen laturin tilalle kun laittaa hihnapyörän ja siitä sivulle hihnavedon autotyyppiseen laturiin niin ei ole pulaa sähköstä. Välityksen kun vielä laittaa niin että kampiakselin päässä on kaksi kertaa isompi hihnapyörä kuin laturissa. Useimmat laturit sietävät korkeita kierroslukuja ja virtaa syntyy jo tyhjäkäynnillä.
https://1.bp.blogspot.com/-0VMFVnP6mIE/XO6urqhDuUI/AAAAAAAAU2E/6ROmlVfbPhId-p9SuhJGlmLfKu3E-Ym0QCEwYBhgL/s640/Alkopy%25C3%25B6r%25C3%25A4_laturi_takaa_nuolet.JPG
Tuo kuvassa oleva laturi on vanhanaikainen sillä sen säädin on erillinen. Nykylaturit ovat täydellisempiä ja niistä lähtee vain yksi johdin jos ei tarvita erillistä maajohtoa. Tässä tapauksessa lisävirran tarpeen aiheutti ruiskutuksen bensapumppu ja kaksi lämmitettävää lambdaa. Pyörä on California T3.
Halusin tällä tuoda julki sen että jos on kyllästynyt pienitehoiseen tai vähemmän toimintavarmaan alkuperäislaturiin niin vaihtoehtokin on olemassa. Nykylaturit ovat varsin pienikokoisia joten sijoitusongelmia tuskin tulee.
Tiedän useammankin Guzzin joissa näin on menetelty.
-
Pistetääs kuulumisia alkuperäiseen kysymykseen liittyen. Pyörä on ollut kaiken maaliman kiireitten vuoksi ajossa nyt vasta heinäkuun puolestavälistä mutta on sillä mittariin tullut n.2500km "testiajoa".
Lataus ja motogadgetin M-unit blue liitettynä Aliantin lithium akkuun on pelannut hyvin tähän mennessä.
Nuo liitännät motogadgetiin vaati alkuun mietintää, kuin myös mahdollisimman oikeanlainen latausjännite lithium akkuun.
Pyörässäni on lopulta Guzzeissa ilmeisen yleinen Saprisan järjestelmä regulaattorineen. Ohjekirjanen antaa lataukselle arvoksi 14V 20A.
Lataus toimiakseen vaati lopulta referenssin regulaattorille, latausvaloa ei tarvinnut. Ensiksi otin referenssin alkuperäisen kytkennän mukaisesti ajovalolta. Mutta koska motogadgetissä virtapiirit ovat myös valojen osalta omia ( lyhyet/pitkät), piti selvittää muu vaihtoehto jotta sai myös pitkien ajovalojen aikana lisää virtaa akkuun. Lopulta oikea referenssi tässä järjestelmässä löytyi sytytyksen virtasyöttöpuolelta.
Lataus on tässäkin pyörässä tyhjäkäynnillä heikko mutta ajokierroksilla laturi antaa sen verran että se on riittänyt lataamaan akun sen ohjekirjan mukaiseen 13,2V nominal voltageen eli ymmärtääkseni tavoiteltuun ominais/nimellisjännitteeseen. Tuo jännite on siis akussa pyörä sammutettuna vaikka seuraavana päivänä.
En ole ajonaikaista latausjännitemittausta suorittanut mutta paikallaan maltillisesti kierroksia antaessa motogadgetin oma järjestelmä on näyttänyt parhaimmillaan 13,5 V latausta. Akun suurin sallittu latausjännite on 14,6 V eli järjestelmän ollessa kunnossa ylijännitteen vaaraa ei pitäisi olla, päinvastoin.
Käytössäni on siis Aliantin ultralight YLP14 akku. Lataus tulee generaattorilta suoraan akkuun 15A sulakkeen kautta. Akusta syöttökaapelit motogadgetille ja startille. Akun ja motogadgetin välissä suojauksena ohjeenmukainen 40A sulake.
Valitsin tuo Aliantin sen vuoksi että siinä on BMS mikroprosessori jonka pitäisi osaltaan suojata akkua. Koin sen lisäarvona miettiessäni lithium akun kestävyyttä tämän pyörän järjestelmässä. Se vielä sijaitsee pyörässäni kuljettajan persuuksen takana joten poksahtaminen ei ole kovin suotavaa ;D