Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Marraskuu 15, 2018, 21:26:38 ip
-
Centauron takajarrun säiliössä lukee että vain DOT4.
Etujarrusäilössä sen sijaan on ihan muuta luettavaksi: http://www.motomatti.fi/2018/11/v-10-centauro-jarrunesteiden-vaihto.html
En yhtään ihmettele että lisäykseen on, tietämättä paremmin, käytetty silikonipohjaista nestettä. DOT5:ttä ei pidä laittaa koskaan jos säiliössä on ennestään ja alunperinkin boraatti- tai glygolipohjaista nestettä. Ihmettelin aihetta jo parikymmentä vuotta sitten mutta omistajan käsikirja laittoi siinä asiassa ruotuun. Nyt tämä tuli taas vastaan kun tein nesteiden vaihdon. Se pitää tehdä 2 - 4 vuoden välein ajomäärästä riippumatta.
-
Olen lukenut monesta paikasta, että jarruneste on vaihdettava parin-kolmen vuoden välein. Neste kun on hygroskooppista.
Vaan eikös järjestelmä ole ihan tiivis, joten ei sinne pitäisi vettä mistään päästä? Jos pääsisi, niin tulishan se neste samaa reikää pitkin pois.
Vai "vanheneeko" neste jotenkin? Leikkausrasitus tms.?
Tätäkään ymmärtämättä...
-
Joo, liioittelua.
Mutta motoissa mennään varmuudenvaroiksi ja ei ainakaan haittaa ole vaihtaa nesteet mieluusti usein.
Paljon ei mene ja samalla varmaan muutakin tulee tutkittua.
-
Kyllä se jarruneste vaan vanhenee, käytöstä riippumatta, viimeistään 2-3 vuoden kuluttua niin prätkissä, kuin autoissakin. Vääjäämättä. Uskaltaisin jopa veikata rakennusmestarin koulutuksella, että tässäkin on kyse siitä pirullisesta, ja vaikeasti havaittavasta materiaalien ja liitosten vesihöyrynpaineesta. Se jarrunestesäiliön korkki ei ole vesihöyrytiivis pitemmällä aikavälillä. Oman/vastaantulijoiden turvallisuuden vuoksi jarrunesteet pitää vaihtaa säännöllisesti. Kustannus ei kyllä ole mitään riskiin verrattuna...
t. Jouko
-
Kustannus ei kyllä ole mitään riskiin verrattuna...
Brembo-merkkinen DOT4 maksaa pikkupullossa, joka riittää useamman pyörän jarruihin, muutaman euron.
Homma ei edellytä mitään lutraamista, nestevuotoja tai hankalia työprosesseja.
Apulaitteetkin ovat pullo, letku ja sopiva avain ilmausruuviin.
Litrahinta: https://www.motonet.fi/fi/tuote/605944/Brembo-jarruneste-DOT-4-1L
Normaalisti tarvitaa alle pari desiä ja pikkupullojakin on tarjolla.
Jos jollakulla on vielä pyörässään kumiletkut jarruissa niin pikapikaa hankkimaan uudet teflonputket.
Japaninpyörissä on korjaamokirjassa määräys että joka kuudes vuosi letkut vaihdetaan. Kun laittaa edulliset teflonputket "metallipunosletkut" niin ei vaihtamisesta tarvitse enää huolehtia. Lisäksi jarrut toimivat vaihdon jälkeen erinomaisen hyvin.
-
Foorumilta löytyy haulla lähimenneisyydestä keskustelua nesteiden vaihdosta.
Omassa isolohkossa on silikoninesteet. Käyttämästäni nesteestä vaihdontarpeen näkee silmäyksellä; väri haalistuu parissa vuodessa. Uudet satulat ja pääsylinteri tekivät pari ekaa kesää mustaa mukia nesteeseen. Olivat siis tehdasuusia.
-
Dot 4/5 eroaa?
Jotkut tiivisteet ei kestä toista vai mites?
Autossa jotain 5v epäsäännöllisesti vaihtanut yleensä muun jarruremontin ohessa, muttei mitenkään ikääntyneissäkään huomannut esim polkimessa pehmeyttä.
Rajuissa jarrutuksessa ns kiehuminspiste alenee vissiin ainakin.
Mopossa parin-neljän vuoden välein nähtävästi menty ilman sinänsä huomioita.
Mitä tekee jarrunesteestä vanhan, vaikka korkista hieman kosteutta pääsee, niin pitkät putket on matkaa ja muuttaako millilitra paria desiä miksikään oikeasti?
-
3,4 ja 5.1 ovat hygroskooppisia, eli niihin vesi kerääntyy. 5 on silikonipohjainen ja siihen vesi ei sekoitu. Tämä myös estää erilaisten nesteiden sekoittumisen keskenään.
Vesi siellä nesteen seassa edesauttaa korroosiota järjestelmässä. Sen lisäksi siis että laskee kiehumispistettä. Helpoin keino nähdä oikeasti vanha neste on väri- ja kirkkausmuutokset.
-
GuzGuzille vastaukseksi että jarrujärlestelmissä on tiivisteitä jotka kestävät vain DOT3, 4 ja 5.1:n nesteitä. Sitten on niitä jotka kestävät edellisien ohella myös DOT5:sta.
DOT3, 4 ja 5.1 ovat hygroskooppisia ja kemialtaan erilaisia kuin DOT5. Jos näitä sekoittaa niin jarrujärjestelmä tukkeutuu. DOT5 kun on silikonipohjainen niin se saostuu muihin nesteisiin ja jarrut eivät toimi.
Hygroskooppisia nesteitä voi sekoittaa keskenään. Sekoitustuloksena on sen huonomman nesteen ominaisuudet. Jos siis haluaa jarruihin DOT5.1-laatuisen jarrunesteen pitää vaihtaa kaikki neste. Tavallisella vaihtomenetelmällä nesteet eivät vaihdu aivan kokonaan. Pitää siis purkaa.
Tein joskus hieman yhteenvetoa aiheesta. Jutun lopussa on mielenkiintoinen taulukko josta selviää myös vanhentuneen jarrunesteen kyky olla kiehumatta.
http://www.motomatti.fi/2013/10/jarrunesteista-tietoa.html
Jarrunesteen tummentuminen on merkki siitä että vettä ja likaa on kertynyt sekaan.
Tein vielä tarkemman kuvauksen miten jarruneste vaihtuu kotioloissa. Kovin kummoisia välineitä ei siihen tarvita.
http://www.motomatti.fi/2018/11/v-10-centauro-jarrunesteiden-vaihto.html
Käytettyä jarrunestettä ei saa laittaa jäteöljyn joukkoon.
-
Muistutan taas, Silikonipohjaisia jarrunesteitä (DOT 5) ei juurikaan käytetä sen vesiarkuuden vuoksi.
Jos vettä pääsee jarrujärjestelmään missä on nesteenä silikonipohjainen neste, jarrunesteen kiehumispiste on
sen jälkeen 100°C, koska vesi ei liukene silikoniin. Glykolipohjaiseen nesteeseen kiehumispiste ei laske yhtä
dramaattisesti koska vesi liukenee glykoliin.
-
Vesi ei juuri puristu kasaan, eli onko kyse vain syövytysominaisuuksista?
-
Muistutan taas, Silikonipohjaisia jarrunesteitä (DOT 5) ei juurikaan käytetä sen vesiarkuuden vuoksi.
Jos vettä pääsee jarrujärjestelmään missä on nesteenä silikonipohjainen neste, jarrunesteen kiehumispiste on
sen jälkeen 100°C, koska vesi ei liukene silikoniin. Glykolipohjaiseen nesteeseen kiehumispiste ei laske yhtä
dramaattisesti koska vesi liukenee glykoliin.
Erittäin hyvä asiasta muistuttaa.
Kumpi muuten on painavampaa DOT5 vai vesi? Jos vesi, kuten epäilen, niin sepä voi etsiintyä pohjalle eli jarrusylinteriin asti ja siellä sitten kiehahtaa kaasuksi kun tulee se isompi jarrutus.
Veden pääsyn estää kuminen palje jarrunestesäiliön kannen alla. Kannessa on ilmakanavat joista ilma pääsee (Myös kosteus kanssa.) palkeen päälle. Mutta ei pääse palkeesta johtuen jarrunesteeseen asti. Ilmatila palkeen ja nestepinnan välillä on pidettävä pienenä sillä vain ilman mukana voi jarrunesteeseen päästä vettä. Palkeella on myös toinen tarkoitus: se seuraa säiliössä olevan jarrunesteen määrää kun jarrupalat hiljalleen kuluvat. Ja täyttyy kun laitetaan uudet palat.
Vesimittarikin on keksitty: https://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Autoty%C3%B6kalut/Mittarit++testerit/Jarruneste/1059/Jarrunesteen+kosteusmittari+BGS+67241/4658https://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Autoty%C3%B6kalut/Mittarit++testerit/Jarruneste/1059/Jarrunesteen+kosteusmittari+BGS+67241/4658
Kyseinen mittari toimii vain hygroskooppisten jarrunesteiden kanssa.
-
Vesi ei juuri puristu kasaan, eli onko kyse vain syövytysominaisuuksista?
Vesi olessaan nestemäisessä muodossa ei puristu kasaan mutta, aivan yllättäen, kun lämpötila ylittää sata astetta Celsiusta se ei enää olekaan nestemäistä vaan muuttuu kaasuksi. Se taas on erittäin voimakkaasti kokoonpainuvaa ainetta. Normi jarruttelu Hämeenkosken kirkonkylällä ei paljon jarruja lämmitä mutta sitten kun tarvitsee polkaista jarrua kunnolla muutaman kerran peräkkäin niin sata astetta voi ylittyä varsin helposti.
-
Vesi ei juuri puristu kasaan, eli onko kyse vain syövytysominaisuuksista?
Ei jarrunesteen vanheneminen, sen vesipitoisuuden kasvaessa, enää pitäisi olla kenellekään moottoripyöriä harrastavalle epäselvää.
Niin paljon asiasta jauhetaan tällä foorumilla ja jopa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.
Moottoripyörä- ja autolehdistä puhumattakaan.
Sitten se silikoni vastaan glykoli:
Vesi syrjäyttää silikoninesteen koska sen ominaispaino on hieman vettä pienempi.
Vesi hakeutuu silloin järjestelmän alimpiin osiin, jarrusatuloihin.
Jarrunesteen kiehumispiste on yksi sen tärkeimmistä ominaisuuksista, mitä korkeampi sen parempi.
Veden kiehumispiste on 100°C, uuden jarrunesteen reilusti yli 200°C.
Glykolipohjaisen nesteen kiehumispiste laskee hiljalleen vesipitoisuuden lisääntyessä.
Silikonipohjaisen nesteen kiehumispiste voi romahtaa heti siihen veden kiehumispisteeseen
jos vettä pääsee järjestelmään.
Kovassa jarrutuksessa tai toistuvissa jarrutuksissa jarrusatuloiden lämpötila nousee helposti siihen sataan asteeseen ja vesi kiehuu.
Silloin jarrut lakkaavat toimimasta.
-
Se kiehuva vesi, eli höyry painuu sitten kasaan ja kahva painuu tankoon.
-
Se kiehuva vesi, eli höyry painuu sitten kasaan ja kahva painuu tankoon.
Muistan tapauksen takavuosilta kun erään silloisen tutun moottoripyörän etujarrut pettivät totaalisesti mutkapätkillä Alpeilla. Kiihdytys, jarrutus, mutka, kiihdytys-ajoa varsin pitkään. Pidettiin tauko ja lähdettiin alamäkeen. Ei päästy pitkällekään kun edellä ajanut teki kummat kuviot vastaantulijoiden puolella. Sai kuitenkin pyöränsä tien laitaan. Jarrunestesäiliöstä pursusi jarrunestettä joka hiljalleen väheni.
Todistimme siis jarrunesteen kiehumista. Etujarru ei palautunut itsekseen. Hissuksiin sitten mäen alle ja huoltiksilta kyselemään jarrunestettä. Sitä ei kuulunut huoltoaseman valikoimiin. Oli kuitenkin arki ja aikanaan autotarvikeliikkeestä löytyi DOT4:sta. Ostettiin myös pieni lenkkiavain ja pätkä kirkasta letkua ilmausruuvia varten.
Mitään vaurioita ei jarruille ollut tullut ja nesteiden vaihdon ja ilmauksen jälkeen jarrut toimivat jälleen. Levikkeen roskikseen jäi neljanneslimupullollinen vanhaa jarrunestettä.
Eräällä toisella etelänreissulla selvisi myös se että Saksan moottoritielevikkeiden huoltiksissa ei myydä jarrunestettä. Silloin oli syynä kytkinnesteen vuoto. Onneksi oli useampia pyöriä matkassa niin "tasattiin" levikkeillä poikkeillen muiden pyörien kytkin- ja jarrunesteitä. Kytkintä ei juuri moottoritiellä tarvinnut koska vaihtaminen sujuu kyllä ilman kytkintäkin. Vain pysähtyessä ja liikkeelle lähtiessä tarvitsee. Tai siis kyseinen henkilö tarvitsi.
Kytkimissä kun on samaa tavaraa kuin jarruissakin niissä pyörissä joissa on nestevälitteinen kytkinmekanismi. Voi sinnekin joskus nesteet vaihtaa. Sakkaa kertyy vaikka pitäisi olla hermeettinen järjestelmä.
-
Uskotaan kyllä, pyörällä ollaan aina henkensä pitimiksi palikoiden ja nesteiden kunnostakin kiinni.
Hyvä selvitellä nämäkin asiat välillä kun moni opiskelee huolto aiheista.
Autossa menee just etujarrupalat uusiksi, samalla uusii nesteet takaputkiinkin asti varoiksi.
Mennyt varmaan 6v edellisestä.
Pyörässä ei hätiä, taisi olla toissavuonna kun jarrukunnostusta.
Olisko hyvä neuvo lirauttaa osa ulos aina satulasta kun vaihtaa palat, tyhjäksi kokonaan järjestelmää ei oikein kannata laskea, on hankalaa ilmaus ainakin integroitupiirin Calissa.
-
Vanhaa nestettä ei pidä valuttaa ulos jos siihen ei ole erityistä syytä kuten tiivisteiden vaihto.
Periaate on että uusi neste syrjäyttää vanhan nesteen.
Arvioisin että neste vanhenee eniten jarrusatuloissa sillä siellä se jarrutus tapahtuu. Toinen pilaantumispaikka on säiliö.
Joskus luin autoharrastajien juttuja jarrunesteen vaihdosta. Siellä moista tointa ihmeteltiin. Yhdelläkin oli ollut samat nesteet autossa 15 vuotta ja aina oli katsastuksessa kelvannut.
Katsastusmies katselee vain jarrun sen hetkisen tehon ja tasapainon rasittamatta jarruja edes sen vertaa kuin liikenteessä. Lisäksi satunnainen ulkoinen katselmus jossa voi havaita pykineitä letkuja ja korroosion syömiä putkia.
Auton jarrujärjestelmä on erilainen kuin moottoripyörissä. Periaatteessa vuodon sattuessa ainakin osa pyöristä jarruttaa. Poljin vain painuu syvemmälle.
Pitäneekin laittaa hankintalistalle jarrunesteen vesimittari. Ei siitä ainakaan haittaa ole.
Jarrunesteestä muuta: noissa jarrunestesäiliön kannen ohjeissa patistetaan käyttämään vain nestettä joka on uutta ja avaamattomasta pullosta. Siksi sitä ei kannata ostaa tarpeettoman suuria astioita. Jarrujärjestemä ei paljoa nestettä sisällä. Eikä sitä pulloa pidä ravistaa ennen käyttöä vaikka sitä näkeekin tehtävän. Ravistaminen sekoittaa siihen ilmaa.
-
Uskotaan kyllä, pyörällä ollaan aina henkensä pitimiksi palikoiden ja nesteiden kunnostakin kiinni.
Hyvä selvitellä nämäkin asiat välillä kun moni opiskelee huolto aiheista.
Autossa menee just etujarrupalat uusiksi, samalla uusii nesteet takaputkiinkin asti varoiksi.
Mennyt varmaan 6v edellisestä.
Pyörässä ei hätiä, taisi olla toissavuonna kun jarrukunnostusta.
Olisko hyvä neuvo lirauttaa osa ulos aina satulasta kun vaihtaa palat, tyhjäksi kokonaan järjestelmää ei oikein kannata laskea, on hankalaa ilmaus ainakin integroitupiirin Calissa.
Kannattaa haulla etsiä vinkit integraalin ilmaamiseen. Ollut paljonkin puhetta.
-
Tuli opiskeltua integraalijarrujen ilmausta aikanaan kun jarruletku taakse sattui menemään vuotavaksi.
Oli hieman painimista.
Lopulta polkypyörän venttiili ulostoloon satulasta letkun päähän ja tarpeeksi poljentaa päätyi ilmattomaksi.
Alakautta olisi voinut sujua ripeämmin, jos olisi avustaja ollut imemässä säiliöstä liikoja pois, mutta käy se nähtävästi noinkin.
-
Monesti pitää ilmata matkaltakin että saa ilmattomaksi.
1100 Californiassa tuottaa myös ongelmia takajarrun kuormantunnistusventtiili. Löytyy vain kalliimmista malleista.
Hankaluutta aiheuttaa myös se kun ei tiedä onko ilmaa takajarrun vai etujarrun piirissä. Näissä yhdistelmäjarrullisissa.
Usein otan, kuten viimeksi Centaurossa, satulan irti paikoiltaan ja vedän sen letkun suoraksi ylöspäin niin mahdollinen ilma nousee ilmausruuvin luo. Ilma ei halua mennä alamäkeen. Kaikenlaiset haarottimet, anturit ja venttiilit matkalla kahvalta/polkimelta jarrusatulaan pyrkivät kätkemään ilmakuplia.
Pitäisi vaihtaa myös California 1400 GTS:sään jarrunesteet. Siinä ilmaa houkuttelee ABS:n venttiili.
Pitää saada aikaan nopea virtaus että ilmakuplat tempautuisivat matkaan. Tämä tuli eteen kun vaihdoin siihen jarruletkuja. Nyt nestevaihto sujunee kätevästi kun ilmaa ei pitäisi olla edellisen homman jäljiltä.
-
Kokeilin joskus hankalaan ilmattavaan sellaista vanhaa hiustenleikkukonetta, johon saa hierontaa varten sovittimen. Se nippusiteellä alhaalla roikkuvan satulan kupeeseen ja hurisemaan hyväksi aikaa. Ajoi ainakin siinä tapauksessa ilmat säiliölle. Samaa käytin myös ylempänä letkussa olevaan risteyskappaleeseen.
-
muistaakseni nyt keväällä kun autojen katsastusmääräykset muuttuivat niin mainittiin että jarrunesteen kosteus mitataan säiliöstä
en kyllä ole kuullut että keneltäkään olisi mitattu, omien autojen katsastus oli ennen sitä
-
Ei ole katsottu meidänkään talouden pikkupakusta. Hiljattain hain katsastustodistuksen.
http://www.motomatti.fi/2018/10/dacia-logan-van-tdi-katsastus.html
Jos niin tulee olemaan käytännössä että jarrunesteen vesipitoisuutta mitataan niin ilmeisesti se tehdään säiliöstä.
Eipä sitten muuta kuin juuri ennen katsastusta säiliöstä vanhat nesteet pois ja uutta tilalle. Jarruneste kun ei kierrä henkilöauton jarruissa eikä siis sekoa vanhaan nesteeseen niin säiliössä oleva neste on katsastuskelpoista.
-
Muutenkin aika kovati pelottelua niistä uusista säännöistä. Edelleen rikkinäisen lasin kanssa pääsee läpi.
-
Muutenkin aika kovati pelottelua niistä uusista säännöistä. Edelleen rikkinäisen lasin kanssa pääsee läpi.
Ei pääse, jos särö on näkökentässä - eikä ole päässyt ennenkään. Ja sitten on nykyautoja, joissa tuulilasi on kantavaa rakennetta...
-
Siinä on sitten näköjään edelleen tulkinnan varaa. Tiedän useamman tänä syksynä katsastetun, joissa näin on. Hyvä toki, että järkeä käyttävät.
-
Harmi kun en löydä vahvistusta internetistä, mutta...
Kun olin autoalalla töissä, niin muistelen lukeneeni käyttöturvallisuustiedotteesta, että avatun 0,5 litran jarrunesteputelin käyttöaika oli tyyliin "kaksi vuorokautta".
Jännä juttu, että saman toimittajan sama jarruneste 20 litran säiliössä sai olla siinä jarrunesteen vaihtokoneessa ilman aikarajoitusta...
Joten ota näistä sitten selvää.
Oma "mutu" on sitä mieltä, että jarrunesteet tulee vaihtaa aika ajoin, mutta käytöstä riippuen aikaraja on liukuva.
Ratkäytössä, jossa jarrut oikeasti kuumenee vaihtaisin vaikka jokaisen ratareissun jälkeen, mutta taas käyttöpyörässä vaihtoväli olisi kolme-neljä vuotta.
-
Samoja asioita muistelin minäkin.
Tässä yhteydessä tuli vastaan tieto että on olemassa jarrunestetyyppi erikseen ABS-jarruille. Joidenkin purkkien kyljessä niin lukeekin. (Suitable for ABS brakes) Olisikohan se vain markkinoinnin vuoksi. Mitä eroa on nesteeltä vaadituilla ominaisuuksilla tavalliset jarrut vs ABS-jarrut?
ABS-jarruihin nesteen vaihto pitäisi tehdä joka toinen vuosi. Niin esittää ainakin California 1400:sen huolto-ohje.
Näin myös arvelin tekeväni ja ihan avaamattomasta pullosta. Odottelen vielä varoiksi että tulee 20 asteen pakkaset niin ilmankosteus on hyvin alhainen.
Ymmärrän kyllä niin että ABS-systeemi on monimutkaisempi juuri venttiilisysteeminsä vuoksi. Sen toimivuuden varmistamiseksi varmaan tiuhaa vaihtoväliä suositellaan.
Jos pyörässäni ABS-venttiilit lopettavat toimintansa niin laitan vain liittimet joilla ohitan koko murikan.
-
Taas mennään rankasti ohi aiheen, mutta aiheessa pysyen...
00-luvulla Chryslerin huoltokirjassa luki, että ilmastointihuolto pitää tehdä 12kk välein.
Eihän sitä kukaan koskaan noudattanut ja yhtään takuujuttua ei aiheesta tullut, mutta jos olisi tullut, niin olisi ollut kiva kuulla se maahantuojan / valmistajan kieltäytymisperuste...
Olisko se nyt vaan niin, että valmistajat ja tavaran toimittajat kirjoittelee pykäliä itselle parhaimman mukaan.
Kun laitetaan riittävän tiukat rajat, niin voidaan pestä oamt kädet ongelmatapauksissa.
-
Myös ilmastoinnin huollossa tulisi vaihtaa kuivain joka kerta. Jännä juttu, kun järjestelmä on kokonaan suljettu. Enemmän suljettu, kuin jarrujärjestelmä.
-
Siinä on sitten näköjään edelleen tulkinnan varaa. Tiedän useamman tänä syksynä katsastetun, joissa näin on. Hyvä toki, että järkeä käyttävät.
Kolmen auton tuulilasit olen särön takia joutunut vaihdattamaan (ei kovin usein) - ja BTW kahta yritettiin korjata mutta niin vain särö eteni korjauksesta huolimatta, kolmatta en viitsinyt enää yrittää korjauttaa. Humpuukilta tuntuu siis moinen.
-
Humpuukilta tuntuu siis moinen.
Omaan autooni tehtiin tuo tuulilasikorjaus säröytymisen estämiseksi samana päivänä, kuin kiven iskemä tapahtui, eli reilu vuosi sitten, eikä se ole säröytynyt. Vaikea tosin todistaa, olisiko säröytynyt ilman korjaustakaan, mutta pahan näköinen oli iskemä ennen korjausta. Mutta pointti on, että korjaus ei maksa erikseen mitään, ei siis omavastuutakaan, jos on tuulilasivakuutus. Eli vakuutusyhtiö teettää korjauksen ilmaiseksi mieluummin, kuin maksaa mahdollisesti uuden tuulilasin myöhemmin. Ja jos tuulilasi korjauksesta huolimatta säröytyy, niin silloin saa uuden tuulilasin omavastuulla. Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että korjaus on tuskin ihan humpuukiakaan. Ja kehittyväthän korjaustavat ja aineetkin ajan saatossa tietysti.
Jouko
-
Meillä on molemmissa autoissa aiempien omistajien toimesta pääteporatut halkeamat. On vissiin osunut oikeasti halkeaman päähän, kun ei ole kummassakaan edennyt. *kop kop* Omassa ollut jo minullakin pari talvea.
-
liimalasithan tuli jo 80 luvun puolenvälin aikaan ja siitä asti ollu kantavaa rakennetta, taisi olla -89 troopperi missä oli vielä huulitiivisteellä lasi mun viiminen semmonen
mamman polo -98 meni läpi neljä kertaa lasilla missä oli näkökentässä särö viime maaliskuussa pistivät vaihtoon
-06 volvon lasiin tuli kivi moottoritiellä espoon kohdalla oli kiertänyt lasin läpi ennen kun päästiin turkuun asti, sanovat että lasit on puolet ohuempaa materiaalia kun 20 vuotta sitten painon takia
-
Pakettiauto Dacian lasin olen korjauttanut kahdesti. Molemmat lasin välikalvoon asti yltäneitä iskemiä. Olen pitänyt hanskalokerossa sitä varten saatavia suojatarroja. Tarra päälle ensi tilassa kun kolahtaa. Alkuviikosta tuli jälleen iskemä tuulilasiin mutta ei kovin syvä eikä ole haittana näkökentässä. Tuulilasinpyyhkijäähän sellainen hieman rääkkkää ja syntyy märkä raita pyyhkimen kuljettua iskemän yli. Vanhassa autossa saa viat vähän näkyäkin.
Tuulilasin huurteenpoisto lienee merkittävä syy tuulilasin alareunan halkeamisiin. Monella kun on tapana laittaa lämmitin täysille säätönupit käännettynä tuulilasin huurteenpoistoon. Siinä ei voi kuin syyttää itseään. Lämpötilaero synnyttää lasiin sisäisen jännityksen ja jokin kerta poksahtaa tuulilasi halki vaakasuuntaan huurteenpoistoventtiilin kohdalta.
Tuulilasit ovat liimatut niin jäykästi korirakenteeseen että lämpölaajenemiseen ei ole isommin varaa joten sisäiset jännitykset voivat käydä ylivoimaisiksi lasin lujuudelle.
-
Onkohan jarruneste kenties vaihtokelpoista ?
-
Ihan on vaihdettavissa olevan näköisiä korkkareita.
-
Ylivuotista sammakonkutuahan se.
En ole vielä saanut ostetuksi jarrunesteen vesimäärän mittaria. Ennen kevättä hankin. Ihan vain mielenkiinnosta.
Kerholla on ollut vääntöä siitä kannattaako ja pitääkö jarrunesteitä ylipäätään vaihtaa ikinä. Yli kymmenvuotisia pyöriä mutta ei ikinä vaihdettu nesteitä. Sama koskee myös jäähdytysnestettä. Silläkin on vaihtovälinsä.
Eräät jopa luulivat että kun käyttää merkkihuoltoa niin niissä vaihdetaan jarrunesteet ilman muuta. Mutta vaihdetaanko? Onko siitä mainittu missään? Merkkihuoltoihin luotetaan ilmeisen sinisilmäisesti.
Jarrusatulan männän takaa nesteen vaihtaminen purkamatta ei tapahdu kuin osittain. Siksi jarrumännät on painettava aivan pohjaan nesteen vaihdon yhteydessä. Ei sekään takaa täydellistä vaihtamista purkamisen kautta mutta on parempi kuin ei lainkaan nestevaihtoa.
Aikanaan, kun on jo vuosia ajettu vain nesteitä vaihtamalla voi olla syytä vaihtaa jarruihin tiivisteet kauttaaltaan. Samalla puhdistuu koko järjestelmä. Tänäkin talvena olen nähnyt jarruosia jotka ovat jarrunesteen vaikutuksesta venyneet. Jos purkaa niin eivät vanhat osat mahdu enää takaisin. Siksi on hyvä olla korjaussarja jo valmiiksi hankittuna.
Nykyään vain vanhempiin jarrutyyppeihin saa korjaussarjoja. Uudemmat jarrut ovat asentajalle helpompia: vaihdetaan kaikki jarruosat uusiin osiin. Nämä jarrut tunnistaa siitä että niissä ei ole lainkaan pölysuojia.
Korjaussarjoja on vähän Guzzeihin mutta kannattaa kysellä Yamahan, Hondan, Ducatin tai KTM:n jarrujen korjaussajoja joissa on sama jarrujärjestelmä. Toisiin merkkeihin korjaussarjoja Brembolta toimitetaan, toisiin ei.
-
Tähän kuulemma vaihdettu jarrunesteet.... vaan ei tosiaan kaikki ole lähtenyt vaihdossa. Ajettu 24 tkm kadessakymmenessä vuodessa ja viime vuodet seisonut. Kunnon "laardia" kertynyt . Avasin kun männät laahasi ja nyt kahvakin heittäytyi hervottomaksi. Letku puhdistettava ja työsylinteri varmaan avattava.
Mr
-
Letku puhdistettava ja työsylinteri varmaan avattava.
Jos letku on vanha niin vaihda sekin. Suosittelen ns. metallipunosletkua eli siellä sisällä on teflonputki josta ei liukene mitään. Pinnoitettu metallipunosletku kelpaa myös museoajoneuvoon. Punos ei vain saa näkyä. Liimalla varustettu kutistesukka tai kaksi päällekkäin hoitaa riittävän alkuperäisyyden ulkonäön suhteen. Eikä tule hintoihinsa.
Vanhoista kumiletkuista irtoaa jarrunesteeseen ainakin väriä. Ehkä kiintoainettakin. Vanha kumiletku pullistelee kun kahvaa puristetaan. Joskus jopa mutkittelee puristeltaessa kahvaa. Ulkoa happi ja uv-säteily syö. Sisältä jarruneste ja vesi.
-
Todennäköisesti vaihdettu vain säiliöön uudet nesteet. Aika normaalia, jopa liikkeessä huolletuissa mopoissa.
-
Hyvä tapa hämätä testeriä sillä jarrunesteen vaihtuvuus on säiliössä varsin hidasta.
Onko tästä kokemusta: https://www.motonet.fi/fi/tuote/605971/Bahco-BBR110-jarruneste-testeri
Alle 15 euronkin on testereitä samassa liikkeessä ja muuallakin. Mitähän erityistä eroa harrastaja saisi maksamalla moninkertaisen hinnan?
-
Hyvä kysymys. Pitäisi vähän päästä näkemään kyseisten aparaattien datalehtisiä ja kalibrointitietoja. Voi olla, että halvempi kampe tottelee jotain kevyempää tarkkuutta.
-
Ostin Bahco BBR100 jarrunestetesteri kynämallin . Tosin en vielä ole kokeillut.
Pitää testata kun taasen kotiudun
Ps. Tässä laitteessa näyttää olevan teräspunosletkut
Mr
-
Testaamisesta: jäikö sitä vanhaa nestettä talteen? Saa referenssiä siitä ja sitten mittaamaan uudesta nesteestä.
Vertailin eri merkkisten mittareiden näyttötapaa. Kaikissa tyypillisesti led-lampuilla oleva näyttö.
Halvoissa on kolme tai neljä lediä joiden tarina on seuraava: 1 led palaa on ok, 2 lediä niin pitää harkita nesteen vaihtoa, 3 lediä niin neste vaihdettava ja jos on vielä se neljäskin niin tarkoittaa että neste on vaihdettava heti.
Mitatessa ei aina tule oikea tulos sillä joku on voinut laittaa jarrunestesäiliöön uutta nestettä. Silloin siellä missä neste joutuu tosi koitokseen on vanhaa nestettä eli juuri niiden mäntien takana jotka jarrupaloja puristavat. Kuten MarkkuEVP:n laittamassa kuvassa.
Letkuasia on siis kunnossa.
Kympin hintainen "tarkastuskynä" vai monta kertaa kalliimpi, ilmeisesti ammattilaite? Antaako kovempi hinta lisäarvoa mittaukseen? Bahcolla näkyy olevan molempiin hintaluokkiin laite.
-
Kaikissa ilmeisesti perus-vastusmittari mallia 10€ yleismittari. Mittauselektrodien pitää
olla vakioetäisyydellä toisistaan (mittapäät teipillä nippuun). Lisäksi pitää olla vertailunesteitä
vähintään kolme: uusi, vähän käytetty ja vanha.
-
Vesi jarrunesteessä lienee se johtava materiaali.
Eipä tuo ehdotus yleismittarin kalibroinnista jarrunesteen kosteusmittariksi ole huono idea. Pitää vain olla referenssit joihin vertaa. Aluksi.
-
Saahan tuon kalibrointinesteen tehtyä vaikka itse blenderillä. Saa just sen vesiprosentin kuin haluaa.
-
Jos kiinnostaa niin netistä löytyy esim. hakusanalla "brake fluid resistance". Tuossa yksi kuva
vastuskokeista. Yleismittarin mittapäät olivat n. 1cm etäisyydellä toisistaan.
2,5% vesipitoisuus on vissiin vielä hyväksyttävä.
-
Eikös sokeripalaliitintä ole 10mm jaolla? Siitähän tekee näppärästi pitimen yleismittarin piikeille.Tuon taulukon kanssa sitten mittailemaan.
-
Käyrä on DOT3-nesteestä. Pätenee, todennäköisesti, varsin hyvin myös DOT4-nesteelle mutta entä DOT5.1 joka on, ainakin itselleni vieras aine. Kuulemma hygroskooppinen kuten muutkin mainitut paitsi DOT5.
Jotkin mittarit mainitaan myös DOT5:n yhteydessä. Millä tavalla mitataan silikoninesteestä veden pitoisuus resistanssia hyödyntäen kun vesi ei DOT5:n absorboidu kuten muihin mainittuihin nesteisiin?
-
Ei kympillä kannata rakennella ... tässä tuote.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/7000969/bahco-bbr100-jarrunestetesteri-kynamalli
-
Niin, mutta jos jo omaa yleismittarin, niin ei tarvitse kuin pitimen pitämään piikit tasamitassa.
-
Ei kympillä kannata rakennella ... tässä tuote.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/7000969/bahco-bbr100-jarrunestetesteri-kynamalli
Ei taida olla enää myynnissä tai ei ainakaan saatavilla.
Mutta Biltemassa lienee vastaava: https://www.biltema.fi/autoilu---mp/korjaamovarusteet/testauslaitteet/analogiset-testilaitteet/jarrunesteen-testauslaite-2000038175