Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: NorgeGTL - Syyskuu 10, 2016, 10:11:15 ap
-
Kyseessä ´08 ja nyt ajettuna karvan yli 50 tkm. Peräöljy vaihdettu viimeksi tänä kesänä noin 46 tkm kohdalla ja tuolloin ei ollut mitään erityistä, ei propussa metallia tms. Nyt noin 53 tkm ajettuna laskin öljyn pois ja kas kun olikin metallia magneetissa. Samalla laitoin uuden takarenkaan ja sitä pyöritellessä tuntui karheutta. Pyörittelin myös oman Stelvioni takapyörää ja se pyöri normaalisti. Muistui mieleen syksy 2004 kun tuolloisessa Bemarissani oli samaa karheutta ja siitä oli perän iso laakeri rikki.
Perä irti ja halki. Laakerit olivat ainakin ulkoisesti ok ja CARC-systeemiin kuuluva kumiluttero kartaanin lähdössä rikki. Pyörittelin perävaihdetta irrallaan ja pienemmän vetopyörän akseli liikehti sinne tänne. Sen kiristysmutteri oli löysällä eikä mikään ihme kun siitä oli kierteet sorvautuneet pois niin huolella, että jos ei tietäisi niitä olleen niin ei osaisi etes epäillä niitä olleenkaan. Ja tästä mutterista ja sen löystymisestä on ollut foorumilla juttua.
Lisämausteen tähän antaa se, että oli kaksi viikkoa siihen kun lähdemme kohti etelää. Oli kolme vaihtoehtoa. Ei lähdetä ollenkaan, otetaan Stelvion sijaan varapyörä K 75 tai sitten toimitaan nopeasti ja korjataan Stelvio. Päätimme korjata Stelvion. Kumilutteron hinta järkytti, reilu 250€, ynnä laakerit kun perä nyt on auki, tekisi liki 400€. Lisäksi uusi mutteri lukituksineen.
Kuitenkin, kun perän rattaidenkaan kunnosta ei osaa olla varma, päädyin hankkimaan käytetyn perän Saksasta, toimituskuluineen 620€. On ´08 Norgesta ja ajettu ilmoituksen mukaan 22 tkm. Murikka on sama kuin Stelviossa. Lähinnä kiinnosti mahdollinen ero välityksessä mutta sisuskalut on samalla tilausnumerolla eli sillä tavalla ajatellen välitys on sama. Kumilutterokin on tässä ehjä. Ainoa ero on väritys, tässä alumiininharmaa. Perän pitäisi tulla nyt alkavalla viikolla.
Uusi perä olisi maksanut reilun 1800€ ja sisuskalut ilman laakereita ja kumilutteroa yli 3000€. Tästä opimme sen, että lukekaa foorumia. Tarkalla lukemisella olisi tämäkin remontti tässä laajuudessa todennäköisesti vältetty.
Vanhaa perää pitää tutkia ja jos se on ok rattailtaan niin uusilla laakereilla joku sen joskus vielä tarvitsee varaosana.
-
Niin tämä sama vika taisi foorumilla taannoin tulla Sporteissa vastaan.
-
Kyllä kai löystyneen mutterin huomaa kun käyttää perää irti? Spoorit olen tavannut voidella aina joskus, niin katsoo tuon samalla.
-
Hurjan hintaisia on CARC perän osat (kuten muidenkin).
Eikö noissa laakereissa ainakin ole osa ihan standardi tavaraa, vai muistanko väärin?
Kumitötterö 250+e.., joo, alkaa olemaan Ferrarin osahinnoissa Gutzeissa jotkut palikat.
Pienten tuotantomäärien pulma yleisesti, vaikka tuotantokulu jollain osalla on 5e, niin 200e varaosana ei tunnu hetkauttavan hinnoittelussa kun ei muut tee vastaavaa.
Positiivisena MG "konservatismissa" on vaikka pyörien, koneen jne laakerit joita saa joka melkein joka nurkalta.
-
Pyöränlaakerit ovatkin tavallista tavaraa eli se iso laakeri sama kuin ainakin vanhemmissa Bemareissa. Pienikin on 6206, joka löytyy kaikkialta. CARC-peräisistä Guzzeista en ole tavannut käyttää perää irti kun sinne ei ole tapana ruostetta kertyä, on kerrottu, eikä ollut tässäkään. Sen sijaa BMW K75 ja muut vastaavat olen rasvannut kerran vuoteen ne kun vaatii sen. Eikä sitä löysyyttä huomaa jos siihen ei erityisesti kiinnitä huomiota se kun liikkuu jo muutenkin ylös alas.
Joo se kumiluttero on todella kallis kun sillä rahalla saa jo kaksi laakerisarjaakin. Kannattaa lähestyä varovaisesti.
-
Spooriliitoksissa tapahtuu aina sen verran hankausta että pinnat kannattaa pitää voideltuina. Omasta Brevasta en tuota ajallaan hoitanut niin kardaanin etupää ehti syömään akseliin jo hiukan välystä. Kun osat on olleet sittemmin voideltuina, ei tuo välys ole kasvanut tai spoorit korkanneet.
-
Noinhan se on ja CARCissa rasvaus on todella helppo hoitaa. Pemarista saattoi hävitä poorit kokonaan varsinkin ´86-malleista ja uudemmista kun tuli käyttöön sievempi pooritus ja liitos kuivui ja ruostui todella nopeasti.
-
Olikos tuossa sille löystyvälle mutterille lukitusrikka? Muistelen jostain sen varmistamisen olleen se perimmäinen hoitokeino.
-
Olikos tuossa sille löystyvälle mutterille lukitusrikka? Muistelen jostain sen varmistamisen olleen se perimmäinen hoitokeino.
Liittyykö tuohon Ikkalan tapaukseen?:
http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=3956.30
-
Tuo juu. En kännykällä saanut järkevästi kaivettua.
-
Liittyy Ikkalan tapaukseen ja hänelle soitinkin asiasta saadakseni uskon vahvistusta ja sainkin. Tässä tapauksessa käytetyn perämurikan osto oli se järkevin tapa toimia.
-
Perä tuli viime tiistaina eli viikossa tilauksesta. On asennusvalmiina ja huomenna paikalleen ja tiistaina matkaan. Jospa se taas siitä.
-
No, oliko se käytetty perä terve vai täysi "susi"? Säästimmäkö vai ...... ???
-
Perällä ajettiin kolmessa viikossa Ala-Vallista Gibraltarille ja takaisin 7200 km eikä valittanut mitään eli tuntuu valita olleen oikea. Sen sijaan kytkin turpoili pari kertaa kuumassa ruuhka-ajossa ja emäntä oli liki paniikissa tuosta... Saako mistään jotakin sportimpaa levyä, jos se nyt siinä vika olisi ollut? Ilmeni vain kuumalla ruuhkassa kun piti luistatella. Neuvoin sitten kylläkin välttelemään luistatusta.
-
Toisaalla olikin jo keskustelua kytkimen turpoamisesta lämmittyään. Eikö kahvan pikasäädön kääntäminen auttanut? Vai oliko jo kauimmaisessa asennossaan? Itselle ei ongelma ole tullut vastaan kuin vaijeritoimisessa kytkimessä mutta ei nestetoimisessa. Nestetoiminenkaan ei ilmeisesti säädy automaattisesti kun levy paksuuntuu vaikka säätyy kun levy ohenee.
Kytkinlevyjen saatavuutta en ole tutkinut. CARC-malli oli itsellä vain reilut kymmenen vuotta joten ei tullut kytkinasiat eteen. Mallisarjassa on kuitenkin sporttisempi versio josko varaosanumeroita ja käyttäjäkokemuksia vertaamalla löytyisi "kuumankestävä" vaihtoehto.
-
Olisko niin pullea levy jo uutuudeltaan, ettei säätövara riitä?
-
Tuota samaa ongelmaa on myös mulla esiintynyt Titaniumissa .
-
Tässä on nyt kaksi eri kytkinryhmää: nestetoimisella kytkimellä, yhdellä tai kahdelle levyllä ja vaijeritoimisella pääosin kahden levyn kytkimellä mutta yksilevyisiäkin voi olla. Molemmissa myös muita eroja keskenään.
Kiistämätöntä on kuitenkin että molemmat kytkintyypit kärsivät ajoittain levyn turpoamisesta tai kaksilevyisessä myös välilevyn lämpötaipumisesta joka tekee välilevystä lautasmaisen ja voi johtaa pitkään jatkuneena kytkinremonttiin kun kytkin ei irrota kunnolla enää mitenkään vaikka kuinka säätäisi.
Itse olen ajellut Kahden hengen ja tavaroiden kanssa sekä Alpeilla että Norjan vuoristossa eri pyörämalleilla ja eri sääoloissa. Niissä olosuhteissa ei kuitenkaan ole omissa pyörissäni ilmennyt moisia ongelmia. Toisaalta ole ennen matkaa säätänyt kytkimen, aikanaan myös jarrut, siten että voi olla varma säätöjen oikeellisuudesta. Ainoat ongelmat olen kohdannut hidasajossa kun sitä on riittänyt kauan ja kykintä on luistatettu pitkään.
Niissä malleissa joissa kytkin toimii vaijerivälitteisesti on kytkimen säätö vaihdelaatikon takana kytkinvivussa johon vaijeri menee. Muut säädöt ovat vaijerin säätöjä. Toki nekin pitää olla oikein. Useimmissa vaijerikäyttöisissä versioissa kytkinvipu säädetään säätöruuvista, eikä vaijerista, niin että sen vaijerikoukun pohjasta on 75 mm matkaa vaihteiston takakanteen silloin kun kytkimen painelaakeri on lievässä puristuksessa. Käyttövälys, joka on välttämätön, säädetään vaijerin alapään säätömuttereilla. Yläpään säätö on pikasäätö poikkeustilanteita varten. Joku muu voi tietysti säätäöä toisellakin lailla mutta se välys painelaakerille pitää olla olemassa.
Nestetoiminen kytkin säätyy automaattisesti sen mukaan kun kytkinlevy kuluu. Kahvan pikasäädöstä voi etsiä apua jos kytkin ryhtyy kantamaan ja sille on hyvä syy kuten kuumuus, hidasajo tai kytkimen tavallista ahkerampi käyttö.
Olen kuitenkin siinä uskossa että eniten vaivasta kärsii kaksilevyinen vaijerikäyttöinen malli: siinä on neljä kitkapintaa, neljä vastinpintaa joista kaksi on välilevyssä jolla on taipumusta muuttaa muotoaan kun kytkin käy kuumana.
Kun oireita esiintyy ajossa ja olosuhteet ovat otolliset niin kytkimen käyttöä voi muuttaa. Jos jono etenee hitaasti niin ei liikuta pyörää joka nykäyksellä ja vaihtaa vapaalle aina välillä. Kytkinlevyt kun jäähtyvät parhaiten silloin kun ne ovat kosketuksessa teräksisiin vastineihinsa. Lähdöt voi tehdä hieman äkäisemmin eli välttää luistatusvaihetta ja kun pysähtyy niin vaihtaa heti vapaalle.
Tietysti on helppo neuvoa täältä sohvalta kun suoritus tapahtuu jossain helteisen kaupungin ruuhkassa jyrkkään ylämäkeen vieraassa ajoympäristössä. Silloin kannattaa miettiä pienen aikalisän ottamista.
Yhtenä ongelmana kytkimen toiminnalle on myös sen kuluneisuus: levyt ovat ohuet tai tahriintuneen ja pyrkivät luistamaan ihan omiakin aikojaan. Kytkimen rakenteen kuluneisuus on myös ongelma tässä suhteessa. Sen paininlevy ja välilevy ovat kuluttaneet itselleen lovet hammastuksiinsa vauhtipyörällä ja kytkinkeskiössä levyt eikä kytkin irrota aivan täydellisesti. Ongelma on yleinen kaksilevyisissä paljon ajetuissa. Myös lika ja kytkinpöly voivat vaikeuttaa kytkimen toimintaa. Puhdistus auttaa siihen.
Tässä on kuva kytkinkeskiöstä joka jo esti kytkimen toimintaa. Toinen ylhäältä: http://www.motomatti.fi/2015/11/purkupyora-kytkinkeskion-elvytys.html
Yleensä kannattaa vaihtaa uusi keskiö ja pahoissa kulumissa myös koko vauhtipyörä.
-
Mulla tuo ongelma on esiintynyt kaksi kertaa, molemmilla kerroilla hidasajossa kuumalla ilmalla jatkuvasti pysähdellen , välillä jopa pyörää työntäen kun ei saanut vaihdetta silmään. Vaijerin yläpään säätö ei noissa tapauksisa tullut kysymykseen. Ongelmaa ei ole esiintynyt kun säädin tuota kytkinvivun säätöruuvia n. 1/2 kierrosta sisäänpäin, 75 mm:n mitasta en kyllä tiennyt mitään.
-
Mulla tuo ongelma on esiintynyt kaksi kertaa, molemmilla kerroilla hidasajossa kuumalla ilmalla jatkuvasti pysähdellen , välillä jopa pyörää työntäen kun ei saanut vaihdetta silmään. Vaijerin yläpään säätö ei noissa tapauksisa tullut kysymykseen. Ongelmaa ei ole esiintynyt kun säädin tuota kytkinvivun säätöruuvia n. 1/2 kierrosta sisäänpäin, 75 mm:n mitasta en kyllä tiennyt mitään.
Joissakin ohjekirjoissa on tuo mitta oikein kuvan kanssa.
Sen takapään vivun ruuvin pyörittelyn ja vaijerin päittäisvälyksen suhteen on oltava tarkkana. Jos jää liian pieni välys tai ei ollenkaan niin painelaakeri menehtyy nopeasti ja kytkinkin voi luistaa. Myös vivun ja vaihdelaatikon takankannen välissä oleva jousi on tärkeä. Menneenäkin kesänä bongasin Californian josta se puuttui. Omistaja ei tuntenut asiaa. Eikä ollut kovin kiinnostunut asiasta: "kun se toimii ihan hyvin".
Ikävä lause mitä tietämättömät ja osaamattomat viljelevät: "Älä korjaa sitä jos se toimii!" Sen noudattaminen aiheuttaa vian ennemmin tai myöhemmin. Olisi melkein sama kun sanoisi: "Älä huolla sitä jos se toimii!" Kyllä ennakoivaa huoltoa voi tehdä ja välillä katsoa onko kaikki kunnossa.
-
Kyllä, aionkin tarkistaa tuo mitan
-
Mulla tuo ongelma on esiintynyt kaksi kertaa, molemmilla kerroilla hidasajossa kuumalla ilmalla jatkuvasti pysähdellen , välillä jopa pyörää työntäen kun ei saanut vaihdetta silmään. Vaijerin yläpään säätö ei noissa tapauksisa tullut kysymykseen. Ongelmaa ei ole esiintynyt kun säädin tuota kytkinvivun säätöruuvia n. 1/2 kierrosta sisäänpäin, 75 mm:n mitasta en kyllä tiennyt mitään.
Joissakin ohjekirjoissa on tuo mitta oikein kuvan kanssa.
Sen takapään vivun ruuvin pyörittelyn ja vaijerin päittäisvälyksen suhteen on oltava tarkkana. Jos jää liian pieni välys tai ei ollenkaan niin painelaakeri menehtyy nopeasti ja kytkinkin voi luistaa. Myös vivun ja vaihdelaatikon takankannen välissä oleva jousi on tärkeä. Menneenäkin kesänä bongasin Californian josta se puuttui. Omistaja ei tuntenut asiaa. Eikä ollut kovin kiinnostunut asiasta: "kun se toimii ihan hyvin".
Ikävä lause mitä tietämättömät ja osaamattomat viljelevät: "Älä korjaa sitä jos se toimii!" Sen noudattaminen aiheuttaa vian ennemmin tai myöhemmin. Olisi melkein sama kun sanoisi: "Älä huolla sitä jos se toimii!" Kyllä ennakoivaa huoltoa voi tehdä ja välillä katsoa onko kaikki kunnossa.
Ko henkilön ajotekniikka olisi varmaan muutenkin mielenkiintoista katseltavaa. Tuohan vaatii veto-työntö-vaijerin, että toimisi "ihan hyvin". Tai ainakin kytkinkahva pitää aina palauttaa ne viimeiset millit.
-
Saako mistään jotakin sportimpaa levyä
Tämä tuntuu sopivaan moniin malleihin: http://hmb-guzzi.de/Clutch-disc-sinter-racing (http://hmb-guzzi.de/Clutch-disc-sinter-racing)
Älä korjaa sitä jos se toimii!
Harrasterassaaja saattaa avata yhtä sun toista. Uteliaisuuttaan...tai vaikka vaan että tehdäänpä "hyvä työ omaan taloon". Sitten mennään ojasta allikkoon... jotain menee rikki, joku tiiviste on sen verran kuiva että menee murusiksi avatessa, O-rengas on sen verran turvonnut että pullahtaa pois paikaltaan eikä mene enää takaisin, kiristäessä tulee vedettyä jengat... jne. jne. On siinä puolensa jos ei ihan joka paikkaan turhan päiten kajoa. Mutta liha on niin heikko... (kirjoitin siis omasta kokemuksesta)
-
Harrasterassaaja saattaa avata yhtä sun toista. Uteliaisuuttaan...tai vaikka vaan että tehdäänpä "hyvä työ omaan taloon". Sitten mennään ojasta allikkoon... jotain menee rikki, joku tiiviste on sen verran kuiva että menee murusiksi avatessa, O-rengas on sen verran turvonnut että pullahtaa pois paikaltaan eikä mene enää takaisin, kiristäessä tulee vedettyä jengat... jne. jne. On siinä puolensa jos ei ihan joka paikkaan turhan päiten kajoa. Mutta liha on niin heikko... (kirjoitin siis omasta kokemuksesta)
Menee ohi ketjun aiheen, mutta tuollaisia juttuja on tullut välillä esiin. Armeijassa kokelaat purkivat tarkkuuskiväärin lukon ja eivät saaneet sitä kasaan. Itse olin aiemmin luvatta purkanut ja puhdistanut vastaavan lukon, kun rahisi hiekasta johtuen niin ikävästi. Isäni hirvikiväärissä oli vastaava lukko. Yhyttivät sitten minut vaivihkaa kasaamaan lukon..
Toinen oli ihan omaa typeryyttä, kun "satuin purkamaan" työtuolin niskatuen. Kyseisen tuen kitkajarru olikin mielenkiintoinen kasattava ilman ohjeita tai kasausjigiä.
-
Koko ajan menee ohi aiheen.
Kuten olen jo lukuisia kertoja esittänyt että korjaamokäsikirja ja räjäytyskuvat on oltava ensin. Myös asianmukaiset työkalut. Vaikka intoa olisikin pitää sitä hieman rajoittaa.
Räjäytyskuvista näkee mitkä tiivisteet pitää hankkia ennen purkamista että kokoonpanokin sujuu viiveittä. Kesken jäänyt työ on hankalampi koota myöhemmin.
Kamera on myös hyvä apu. Kun alkaa purkaa kohdetta niin ottaa monta kuvaa riittävällä resoluutiolla ja niin että kohde tulee kuvattua useammasta suunnasta ennen purkua ja purkamisen aikana. Varsinkin kohde jossa on paljon osia. Kuten vaihteisto tai laajempi sähkökytkentä. Myös kokoonpanon vaiheita voi kuvata. Aina ei kokoonpano ole vastakohta purkamiselle: purkaminen käy yleensä helposti mutta kokoonpanoon tarvitaankin ihan eri työkaluja. Tai toisinpäin.
Jos on kiinnostunut tekniikan filosofiasta ja laadun määrittelemisestä on varmaan mielenkiintoista lukea Robert M Pirsigin kirja Zen ja moottoripyörän kunnossapito. Alkupää on moottoripyöräilyä ja vähän tylsää mutta loppu on laatua.
Esimerkiksi blogissani on paljon kuvia. Kaikki julkaistut kuvat on käsitelty tavalla tai toisella ja yrittävät esittää kohdetta laajasti. Silti blogissa on vain pieni prosenttiosuus kaikista ottamistani kuvista. Kun kameran kortti täyttyy poltan kuvat DVD-levylle. Ovat tallessa jos tarvitsee.
-
Saako mistään jotakin sportimpaa levyä
Tämä tuntuu sopivaan moniin malleihin: http://hmb-guzzi.de/Clutch-disc-sinter-racing (http://hmb-guzzi.de/Clutch-disc-sinter-racing)
Ei tuo levy kyllä 8 venttiiliseen kovin helposti käy, ne kun näyttää tältä:
-
http://www.millepercento.it/wordpress/?page_id=2435&lang=it#mg Millepercentolla on 4/8v:n virikytkin, muistelin että jossain oon nähny ja tuolahan se olikin. 255€