Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Marraskuu 18, 2015, 23:15:17 ip
-
Lupailevat 380 km matkaa yhdellä latauksella. Siinä ja siinä että pääsisin mökille kotoa.
https://www.storm-eindhoven.com/news/unveiling-of-the-first-electric-touring-motorcycle-storm-pulse
Akku-uutisia saa kuulla tämän tästä että sillä osastolla tapahtuu hiljalleen kehitystä. Muusta ei liene sähköisen matkapyörän tekeminen kiinni kuin akkujen tehonsisällöstä ja niiden hinnasta. Moottorit ja niiden ohjausjärjestelmät lienevät jo varsin kehittyneitä kun on tarvinnut sitä vähäistä akkutehoa säästellä.
Tankillisella matkamoottoripyörällä pääsee noin 400 km kerralla. Päivässä jaksaa helpohkosti poltella kaksi tankillista. "Lataus" bensapyörälle kestää muutaman minuutin. Siihen olisi hyvä päästä sähköosastollakin.
Siis pitkä matka on vielä jonkinlainen kompastuskivi nykyiselle tekniikalle. Lähipyörityksessä sähköpyörä jo nyt lienee ihan käypäinen laite.
-
Lupailevat 380 km matkaa yhdellä latauksella. Siinä ja siinä että pääsisin mökille kotoa.
https://www.storm-eindhoven.com/news/unveiling-of-the-first-electric-touring-motorcycle-storm-pulse
Matkalla voi pysähtyä "tankille" ?
-
Miksei tuossa ole maksettu muotoilijalle palkkaa? Kamalan näköinen.
-
Miksei tuossa ole maksettu muotoilijalle palkkaa? Kamalan näköinen.
Joo loppui haaveilu heti alku senteillä kun näki valokuvan pyörästä. Se Zero oli aivan pyörän näköinen ja yksi uusi semmoinen oli myytävänä
tuolla Göteborin suunnalla eikä hintakaan ollut paha vajaat 60 tuhatta kr. Mutta siinäkin oli ongelma toimintasäde noin 60km, olis joutunut työntään viimeiset 15km töihin mennessä että olis saanut lataukseen.
-
Lupailevat 380 km matkaa yhdellä latauksella. Siinä ja siinä että pääsisin mökille kotoa.
https://www.storm-eindhoven.com/news/unveiling-of-the-first-electric-touring-motorcycle-storm-pulse
Matkalla voi pysähtyä "tankille" ?
Taisinpa, Jussi, kysyä kuinka kauan sulta menisi omalla sähköpyörälläsi aikaa välille Helsinki - Tampere. Ehkä yksi päivä olisi riittänyt? Siitä tosin on jo aikaa ja akku-sekä lataustekniikka on kehittynyt sen jälkeen. Onko se vielä ollut sulla liikennekäytössä?
Halusin vain vertailla perinteisen mp:n ja sähkö-mp:n tankkausaikoja. Sähköpyörän tankkaus saattaisi kestää hieman enemmän kuin muutaman minuutin. Tältä näkökannalta katsoen ei sähkö-mp:n pitkänmatkanominaisuuksista ajankäyttöön nähden vieläkään ole kilpailijaksi.
Tuossa linkittämässäni jutussa taidettiin mainita myös vaihtoakkumahdollisuus. Huoltiksilla olisi standardoituja patterisettejä odottamassa täydessä latauksessa. Se taas vaati suurta ajoneuvotiheyttä ja toimisi ehkä vain päätieverkon yhteydessä.
Todennäköisesti sähkö-mp:den akku-tekniikassa kuitenkin ollaan menossa parempaa tehotiheyttä kohti. Arvioisin armollisesti että ehkä kymmenen vuoden päästä on kaupassa vertailukelpoinen sähköinen matkamoottoripyörä?
Ulkonäköasiat ovat aina aikakautensa tuotteita eivätkä aina vastaa katsojan odotuksia. Prototyypiltä ei liene tarpeellistakaan odottaa huippumuotoilua heti alkuunsa.
-
Kiinalaista ratkaisua sähköauton toimintamatkaongelmaan voisi soveltaa mopoonkin. Peräkärry ja aggregaatti.
-
Kiinalaista ratkaisua sähköauton toimintamatkaongelmaan voisi soveltaa mopoonkin. Peräkärry ja aggregaatti.
Aivan toimiva ratkaisu vaikka hieman rajotteinen. Alkuperäiseen ideaan nähden kylläkin väärin. Tarkoitushan olisi ajaa vain sähkövoimalla. Kyse olisi siis hybridistä.
Ajoneuvolainsäädäntö myös vastustaa: kulkemiseen käytettävä energia tulee tuottaa tai kuljettaa sitä käyttävän ajoneuvon kyydissä. Sikälikin tuo perävaunuasia hieman vastustaa.
Ehkäpä olosuhteissamme toimisi hybridimalli parhaiten: pieni nelitahtimoottori (100 - 200cc) ja siihen kytketty pieni generaattori tuottaisi sen verran käyttövoimaa että matka jatkuisi akkujen tehon alennuttua vielä kohtuullisella teholla.
-
Taitaa vaan plug in hybridi syödä sähköä nopeammalla tahdilla, kuin pikkugeneraattori sitä ehtii akkuun pakkaamaan.
Nopeimmat sähkömopot taitavat ladata luokkaa parikymmentä minuuttia/ sata kilometriä.
-
Luin jostain, että Renault on autopuolella kehittänyt järjestelmän, jossa huoltoasemilla ainakin Ranskassa olisi akustonvaihtopisteitä joissa tyhjentynyt akustokasetti vaihdetaan täyteen. Tällöin ei 'tankkaus' kestä sen pidempään kuin bens/dieselin tankkaus.
-
Lähinnä tarkoitin tuolla pienellä moottorilla ja generaattorilla sitä että pääsee pois metsäväliltä. Vaikka sitten hieman hiljempaakin. Voisihan se tuossa hybridissä olla sitenkin että veto olisi suoraan myös "apumoottorista" että pääsisi latauspaikalle.
Jaaha, näyttää siltä että tää menee nyt ja laittaa talvipyörät auton alle.
-
Todennäköisesti sähkö-mp:den akku-tekniikassa kuitenkin ollaan menossa parempaa tehotiheyttä kohti. Arvioisin armollisesti että ehkä kymmenen vuoden päästä on kaupassa vertailukelpoinen sähköinen matkamoottoripyörä?
Kun olen vuosia seurannut parhaan kaupallisen akkukemian kehitystä, sanoisin että pessimisti ei pety.
http://batteryuniversity.com/learn/article/battery_breakthroughs_myth_or_fact
Vain lainsäädännön turvin saadaan polttomoottori syrjäytettyä, näkyvissä ei ole tällä hetkellä akkua mikä
pystyisi hinnalla ja käyttöominaisuuksilla kilpailemaan polttomoottorin kanssa.
Ilman lainsäätäjän toimenpiteitä ja porkkanoita sähköajoneuvo tulee pysymään kuriositeettina.
Asian kanssa painittiin jo 100 vuotta sitten, yllä olevan linkin artikkelista on luettavissa.
Ja jos läpimurto akkutekniikassa tapahtuu tai sähköajoneuvot yleistyvät muusta syystä, täytyy niiden akut
jollain konstilla saada ladattuakin. Sitten kun Suomessa on 100000 sähköautoa, joka huoltiksella ja
autotallissa 50 kW tehoiset latauspisteet, laskekaas montako ydinvoimalaa, hiilivoimalaa tai tuulimyllyä tarvitaan
kun jokainen tyrkää töpselin laturiin?
-
Pitäisikö koko hybridiajatus kääntää ylösalaisin?
Tasaiseen matkavauhtiin 100 km/h tarvitaan jotain alle 10 Kw tehoa. Kun 1000-kuutioisella moottorilla tehdään matkaa noin hitaasti, on läpät vain hieman raollaan ja moottori käy tosiasiassa matalalla puristussuhteella = huonolla hyötysuhteella. Tämä on syy, miksi iso moottoripyörä kuluttaa suhteessa massaansa aika reippaasti.
Jos moottori on esim. 100 -kuutioinen, se menee vähemmällä bensalla vaikka ajetaan narut kireellä koska avoimet läpät antaa täydet täytökset imutahdin aikana.
Hybridimoottoripyörä voisikin olla niinpäin tehty, että päävoimanlähde olisi esim. 250 -kuutioinen moottori, joka on tehty kestämään jatkuvaa "täysillä" ajoa ja ajoitettu taloudelliseksi. Tuohon 10 kW:n tehoon riittäisi jotenkin maltilliset kierrokset, joten käyttöikääkin voisi kertyä riittävästi. Apumoottorina voisi olla sitten sähkö siten, että kun täytyy ohittaa, niin kaasua ruuvataan sen veran lisää, että sähköavustus työntää toiset 10kW voimansiirtolinjaan ohituksen ajaksi. Tasaisen ajon aikana päämoottorin laturi latailisi sitten myös vähitellen akkua. Ohituskiihdytyksen aikana vauhti voisi kasvaa hetkellisesti 150:iin, jotka kierrokset päämoottori hyväksyisi nurisematta.
Sehän olisi itseasiassa hiukan kuin sähköavusteinen munamankeli.
-
Hybridimoottoripyörä voisikin olla niinpäin tehty, että päävoimanlähde olisi esim. 250 -kuutioinen moottori, joka on tehty kestämään jatkuvaa "täysillä" ajoa ja ajoitettu taloudelliseksi. Tuohon 10 kW:n tehoon riittäisi jotenkin maltilliset kierrokset, joten käyttöikääkin voisi kertyä riittävästi. Apumoottorina voisi olla sitten sähkö siten, että kun täytyy ohittaa, niin kaasua ruuvataan sen veran lisää, että sähköavustus työntää toiset 10kW voimansiirtolinjaan ohituksen ajaksi. Tasaisen ajon aikana päämoottorin laturi latailisi sitten myös vähitellen akkua. Ohituskiihdytyksen aikana vauhti voisi kasvaa hetkellisesti 150:iin, jotka kierrokset päämoottori hyväksyisi nurisematta.
Vielä kun lisäät tuohon jarrutusenergian talteenoton, on kasassa F1:n Kers..
-
Egonin kuvailemassa ratkaisussa ei tarvittaisi välttämättä generaattoria lainkaan jos ajomoottorin jarrutusenergian talteenotto on riittävän tehokasta. Kun ajetaan "apumoottorilla" niin ajomoottori jarruttaa haluttaessa hieman ja lataa akkua samalla. Akkuenergiaa käytettäisiin vain egonin kuvailemalla tavalla vain silloin kun tehoa tarvitaan. Mahdollistaa suhteellisen vähäisen akkukapasiteetin. Se lienee sitten toinen asia onko kokonaistaloudellisuus yhtään sen parempi kuin pelkästään polttomoottorisessa ajoneuvossa. Mahdollistaisi kuitenkin taajama-ajon sähkövoimalla niin paikalliset päästöt pienenevät.
Itse en tunne syvällisesti asiaa. Kerran olen omistanut moottoripyörän jossa laturi toimii tarvittaessa käynnistinmoottorina. Ns. dynostartti. Siitä ajasta luulisi tekniikan kehittyneen.
-
Jarrutusenergia on kova sana kaupunkiliikenteessä, mutta reissupyörässä akut tyhjenee jos niiden lataus jää jarrutusten varaan.
Taloudellisuus tuossa pakinoimassani tapauksessa tulisi siitä, että moottori kävisi jatkuvasti korkealla puristussuhteella. Hyötysuhde ei silloin häviäisi dieselille kovin pahasti.
Ohituskiihdytys ehtisi napata akusta jotain pari ampeerituntia, jonka takaisinlataaminen edes tavallisella moottoripyörän laturilla ei ole merkillinen suoritus. Akkujen tyhjentyminen tekisi sitten puolestaan sen, että kiihdytykset menisivät veltoiksi, mutta ajaminen jatkuisi silti.
Mitä enemmän juttua pohtii, sen paremmalta sen teoriapuoli tuntuu.
-
En vastusta ajatusta.
Lähinna ajatus siitä että akumäärän ei tarvitsisi olla mitenkään muhkea tekee pyörästä ajettavamman.
Paljonko sitten pitää olla akkuja että matkasuorituskyky olisi kohtuullinen? Vähintään polttomoottrillakin pitäisi olla sen verran tehoa että pysyy apumoottoriajollakin suunnilleen normaaliliikenteen vauhdissa. Paikallisajoihin riittänee vähempikin.
-
Vanhaa juttua samasta aiheesta, Moto Guzzi Elecia.
http://www.coroflot.com/Leett/Moto-Guzzi-%22elecia%22-2012-13
http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4036.0
Silloin tein pikaisen laskelman aiheesta akkujen osalta.
>>>Tuo Elecia on minusta nätti hahmotelma. olisi varmaan ihan toteuttamiskelpoinenkin kun tehtäisiin
yksinkertaisesti.
Jos moottorin paikalle tungetaan akkuja ja vaihteiston seutuville moottori niinkuin kuvista voisi päätellä,
tuosta voisi tulla ihan kiva peli ajaa pari kierrosta radallakin.
Ei siitä vielä nykyisellä akkutekniikalla matkapyörää tulisi mutta jos käytän "lähdeaineistona" noita 22,2V/5Ah Lipo:ja
mitä tässä tyhjennän ja latailen päivittäin niin, niitä mahtuisi 50kg:n n.60kpl.
Noista syntyisi vaikkapa 222V/30Ah akkupaketti. Sen ulkomitat olisivat, sijoittelusta riippuen, vaikkapa n. 200mm x 300mm x 600mm.
Jos valitaan "halpis" akut joita voi purkaa tässä 6x 100A virralla saataisiin huipputehoa 133kW, n.180hv.
Tuossa akkupaketissa olisi energiaa 6,66 kWh.
6,66Kw teholla voisi päästä 80km/h. Toimintamatkaksi tulisi siis 80km.
Ei paha.
Jos akkupaketin rakentaisi noista "halpis" 5Ah akuista tulisi sille hintaa n. 3600€.
Nykyisellä latauskalustollani noiden lataamiseen menisi kaikkine kiemuroineen n. viikko.
Paljonkohan tuosta selviävä nopeudensäädin ja sähkömoottori mahtaisi kustantaa?
Tarkistakkaas viisaammat noi mun laskelmat, tuo näyttää hintaa lukuun ottamatta liian hyvältä ;D
Hyötysuhteen jätin sivuun ihan tarkoituksella, paljonkohan olisi? Noissa RC-vekottimissa lupaavat 80-90%.
Niin ja pitää muistaa että, Litiumpolymeeriakku menee piloille jos sen kapasiteetista käyttää yli 80%.
Ainakin sen verran noista luvuista pitää ottaa pois.
80km x 0,8 x 0,8= 51,2 km jääkin enää toimintamatkaksi.
100kg akkuja >:(<<<
Ainoa muutos laskelmaan, mikä on tässä välillä on tapahtunut, on tehokkaampi latauskalusto.
Nykyään saisin ladattua tuon akkupaketin n. 15 tunnissa ???
-
6.6 kW:n sähkömoottori on vielä aika kompakti, mutta jos otetaan hypoteettinen mahdollisuus napata tehoa 133 kW, niin moottori tai moottorit on jo aikamoisia murkuloita. Mäntämoottori ei suinkaan ole raskas tehoonsa nähden, oikeastaan päinvastoin kun mennään teholuokkaan 100 kW + . Taitaa turbiinikone pystyä parempaan, mutta ei juurikaan mikään muu. Muistelin joskus katselleeni päältä Huhges 600 -helikopterin moottoria, jossa taitaa olla jotain 600 hv ja se on sellainen miehen kanneltava laitos. Kierroksia tosin on niin hurjasti, että vaihdelaatikosta tulee väkisin painava. Jos en ihan väärin muista, niin Tikkakosken suunnalla muuan rakentelija istutti Fouga Magisterin suihkumoottorin jonkinlaiseen trikeen. Tarina ei kerro, että miten kovaa sillä ajetiin, mutta taatusti sillä pääsi huomattavasti lujempaa.
-
Siinä pyörässä oli peräkärryyn soviteltu Fougan kone ja aisan tilalle oli askarreltu etupuoli Junak-moottoripyörää. Taisi ajo tapahtua lähinnä omalla moottorillaan ja suihkumoottori tarjosi lähinnä tunnelmaa..
-
Kyse oli jo taannoin korkeassa iässä edesmenneestä Tuure Virtasesta. Olen nykyään hyvä tuttu hänen veljenpoikansa kanssa mutta Tuuren opin tuntemaan jo sitä ennen kun olin Kuoreveden (Nyk. Jämsä) Hallissa ensin varusmiehenä ja sittemmin lentokone- ja avaruusalusasentajana.
Tuure oli ennakkoluuloton ja humoristinen keksijä. Teki kaikenlaisia kapineita ihan pelkästään huvin vuoksi omaksi ja muiden iloksi. Eräänlainen kylähullu siis mutta positiivisessa mielessä. Tekninen lahjakkuus. Muutoin harjoitti jonkinlaista korjaamotoimintaa mutta siihen puoleen en tutustunut sen kummemmin että mitä kaikkea hän korjaili.
Mainittu suihkumoottoripyörä oli siis Junak-merkkinen tavarapyörä jonka taka-akselin päälle oli istutettu pienikokoinen yksiasteisella centrifugi-ahtimella ja erillisillä polttokammioilla varustettu Turbomeca Marboré II suihkumoottori.
Sillä hän kävi viihdyttämässä eri tapahtumissa yleisöä. Käytännön syistä näytöksissä piti olla runsaasti tilaa ja lisäksi mielellään talvi tai muutoin märkää isompien palovahinkojen välttämiseksi. Marboren työntövoima niin alhaisilla nopeuksilla mitä Junakilla pystyi ajamaan ei kummoinen ollut. Ehkä muutaman hevosvoiman luokkaa. Mutta melu mitä mahtavin.
Nyt en tiedä kuka Tuuren perintöä hallinnoi mutta sen saan selville viikon päästä kun tapaan nenäkkäin hänen veljenpoikansa.
-
Niinpä olikin Tuure. Isäni mielestäni tunsi hänet. Itse näin ko. pyörän useammassakin tapahtumassa. Mun mielestä se ei kyllä ollut tavarapyörä alunperin, vaan nimenomaan pyörä ja omarakennelma perä. Voin toki olla väärässä.
-
Fougan Marborehan antaa lentoonlähdössä 400kg työntövoimaa, tarvittaessa myös Junakiin ? ;D
Maatyhjäkäynnilläkin tulee 17 kg. Silläkin taitaa Junak mennä jo aika haipakkaa. Polttoainetta
maatyhjäkäynnillä kuluu 100kg/h.
Radiaaliahdin pitää tosiaan melkoista vinkunaa, kun se pyörii maatyhjäkäynnilläkin 6500 1/min.
Ahtimen kehänopeus on max. 425 m/s eli varmaankin vallitsevissa lämpötiloissa ollaan lähellä
äänennopeutta.
-
100kg akkuja >:(<<<
Tuon verran minullakin on Cagiva el Frecciassa, tosin AGM-teknologiaa.
http://www.evalbum.com/2785
-
Kahdensadan vauhtiin tarvitaan työntövoimaa jotain vajaat 150 kp, joten kyllä triken täytyy Marborella pystyä jonnekin 300 km/h vauhtiin. Ittekin sotahommissa sain kunnian kerran käynnistää Fougan ja sitten vähän myöhemmin DC 3:nkin. Jälkimmäinen oli hauskempaa.
17 kp ei ole paljon. Taitaa olla niin päin, että kuivalla asfaltilla trike ei välttämättä jaksa liikkua tuolla voimalla lainkaan. Jäällä liikkuu kyllä jos ei ole lunta, mutta kovaan vauhtiin ei pääse sielläkään.
-
Fougan koneen työntövoima liikkeellelähdettäessä ei todellakaan ole repivää. Ei taitaisi lähteä edes ylämäkeen. Tai jos lähtisi niin kovin hitaasti ja isolla tehoasetuksella savutuksen kanssa.
Nopeuden noustessa tehoa kyllä syntyy lisää. Tässä moottoripyöräversiossa ilmanotto oli suunnattu ylös niin että nopeuden nousukaan ei paljonkaan olisi auttanut.
Nousuun Fouga tarvitsi muistaakseni noin 300 km/h nopeuden että tehoa tulee tarpeeksi. Kiihdytysmatkan pituutta en muista mutta lienee kuitenkin suhteellisen lyhyt suuresta siipipinta-alasta johtuen.
Paikallaan oleva tai hitaasti liikkuva tämän tyyppinen turbiinikone ei saa revittyä sisäänsä ilmaa riittävästi että tehonnousu olisi riittävää että lähdöistä tulisi näyttäviä. Jos säätila oli lämmin niin kiihdytys kesti pidempään.
Isommissa aksiaalisssa monivaiheisissa ahtimissa asia on hieman erilainen. Tehoa saadaan aikaiseksi paikoillaankin jo kovasti saati sitten vauhdissa. Yliäänikoneissa jopa rajoitetaan ilman pääsyä ahtimeen kun lennetään lujaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Turbomeca_Marbor%C3%A9
Linkistä löytyy havainnollistava halkileikkaus. Tuo jälkiuunilimpun kokoinen ahdin ei kauheasti saa ilmaa sisään vispattua. Mutta muuten oikein hyvä ja näppärä moottori. Sai Fouga Magisterin kulkemaan kahdella moottorilla peräti 700 km/h nopeutta.
Lentäjien mukaan Fouga on erinomainen lennettävä mutta muutoin ihan "mopo" ja tekniikkapuoli oli myös tykästynyt yksinkertaisiin rakenteisiin ja helppoon huollettavuuteen. Suurin osa Ilmavoimien Fougista oli kotimaista valmistetta. Jollain keräilijällä lienee Fouga vielä "ajossa". Olikohan Porin suunnalla?
Muistissani ei näköjään ole enää kehumista. Näitä laitteita räpläilin -70-luvun puolella kersantin vakanssilla että mielikuvat ovat jo hämärtyneitä.
-
Meni hieman kauas aiheesta.
Tuosta egonin lanseeraamasta hybridisovelluksesta vielä: olisko lainkaan tarpeellista olla erillistä generaattoria sähköä tuottamassa?
Silloin kun akustossa on tehovajaus ajettaisiin pienellä polttomoottorilla ja samalla otettaisiin tarkoitukseen soveltuvasta sähköisestä ajomoottorista jarrutusenergiaa talteen akkuihin. Polttomoottori siis liikuttaisi pyörää mutta osa tehosta "leikattaisiin" takaisin akkuihin silloin kun se olisi mahdollista. Tasamaalla vaikka 5%, jarrutuksissa ja alamäissä enemmän. Ylämäissä ei lainkaan.
Ratkaisussa olisi vähemmän komponentteja. Tavalliseen pyörään verrattuna ei tarvittaisi painavaa vaihteistoa, kaksitoimisen sähkömoottorin vuoksi ei generaattoriakaan mutta polttomoottoriin tarvittaisiin kyllä jonkinlainen tehonsäätö. Osan tehonsäädöstä hoitaisi tietysti energian talteenotto mutta muuten saattaisi olla kaasukahvan tarvetta. Vai olisiko?
-
Taitaisi moottoripyörän käyttö viihde- ja dementiantorjuntavälineenä olla jo loppunut silloin kun tarjolla
olisi jotain, 2CV:n suorituskykyä. Kaikella kunnioituksella Rättäriä kohtaan, sellainen on minullakin joskus
ollut. Aihe lienee vain akateemisesti kiinnostava?
ps. Fougan ohjaajan ohjeen mukaan kone irtoaa kentästä nopeudella 175-180 km/h, varsinainen nousu
tapahtuu nopeudella 370 km/h. Kyydissä ollut vertasi kiihtyvyyttä startissa lähinnä Cesnaan.
-
Juu, kyllä akkujen lataaminen pitäisi tuossa sähköavusteisessa moottoripyörässä tehdä tavalla tai toisella polttomoottorin voimalla. Mutta mietitään vielä kerran tuota ampeerituntien tarvetta: Jos otetaan esim 24 volttista tavaraa ulos 10 kW:n teholla 15 sekuntia, tulee virrankulutukseksi karkeasti laskien: 10 000/ 24 = 416 Ampeeria. 15 sekunnissa ehtii akuista purkautua 15/3600 x 416, eli vajaat 2 ampeerituntia. Jos laturissa olisi paukkuja edes 20 ampeeria, kestäisi lataaminen noin 6 minuuttia. Tehoa tuo laturi nappaisi noin puoli kilowattia, joten vauhti ei sen takia paljon hidastuisi. Matkamies voisi siis tehdä noita kiihdytyksiä noin 10 kappaletta tunnissa ilman että akku tyhjenisi. Ittellä on sellainen hytinä, että sähköavustusakuksi riittäisi luokkaa 100 Ah, jos akku olisi sellaista tyyppiä, että siitä saisi tuon 400 ampeeria ja risat ulos.
Ekomies tietenkin laittaisi pakopuolelle turbiinin, joka käyttäisi pientä generaattoria ja lataisi akkua pakokaasujen voimalla.
-
<snip>
Jollain keräilijällä lienee Fouga vielä "ajossa". Olikohan Porin suunnalla?
<snip>
Esa Passilan entinen OH-FMA lienee nykyisin kerholla Porissa.
-
Ekomies tietenkin laittaisi pakopuolelle turbiinin, joka käyttäisi pientä generaattoria ja lataisi akkua pakokaasujen voimalla.
Järkimies asentaisi putkeen turbiinin jolla ahtaisi pienikuutioista, kevyttä polttomoottoria. Jättäisi raskaat akut ja sähkömoottorit kauppaan. Sähkönhän voisi ottaa kuumasta putkesta peltier-elementillä.
-
http://www.motorradonline.de/recht-und-verkehr/sellajoch-dolomitenpass-gesperrt-fuer-auto-und-motorradfahrer.838288.html (http://www.motorradonline.de/recht-und-verkehr/sellajoch-dolomitenpass-gesperrt-fuer-auto-und-motorradfahrer.838288.html)
"
Sellajoch:ista tulee ensimmäinen Dolomiittien vuoristotie, joka suljetaan autoilta ja moottoripyöriltä, joissa on polttomoottori. 2018 alkaen paikkoja, joihin sulku saattaa laajeta ovat Pordoi, Gardena ja Campolongo.
Sellajoch yhdistää Grödenin Etelä-Tirolin Wolkensteinissa - Fassatal:in Canzei:ssa, Trentinossa. Koe rajoittuu ensi alkuun keskiviikkoihin heinä- ja elokuun aikana, 9:00-16:00. Keskiviikko 5.7.2017 oli ensimmäinen sulkupäivä. Vihreää valoa näytetään jalkakulkijoille, polkupyörille ja sähkötoimisille ajoneuvoille (autot ja moottoripyörät), hevosille sekä julkiselle liikenteelle.
"
https://en.wikipedia.org/wiki/Sella_Pass (https://en.wikipedia.org/wiki/Sella_Pass)
:-\
-
Onneksi on tullut koluttua noita solia silloin nuorempana saastuttavalla polttomoottiriajoneuvolla. Nyt tuskin edes viitsisin jos on vaihtoehtona moottoritie mäkien toiselle puolelle.
Sinänsä positiivista että sähköajoneuvojen kehitystä kiihdytetään sekä kepillä että porkkanalla. Kaupunkien ajorajoitukset ja -maksut polttomoottorikäyttöisille ovat samaa sarjaa. Toisaalla halpa tai jopa ilmainen energia houkuttaa sekä verokevennykset sähköajoneuvoille. Norjassa ainakin näihin asioihin on paneuduttu.
Toinen puoli asiaa on se että välittömiä päästöjä ei tule mutta kuinka paljon välillisiä sitten kun tosissaan aloitetaan louhimaan harvinaisia maametalleja akkuteknologian tarpeisiin. Nytkin jo perinteisten kaivosten ekologiaa panostus on heikkoa tai sitä ei ole. Kierrätystuotteena sähköajoneuvo lienee nykyisiä fiksumpi.
Luin juuri sähköautosta jonka kertasuoritukseksi luvataan sama kuin mökkimatkamme. Testi siitä kertoi kyllä ihan toista. Valitettavasti. Nykyisellä vähäpäästöisellä dieselautolla pääsee matkan edestakaisin yhdellä tankillisella ja jääkin vielä viikon - parin kaupunkiasiointiin. Näitä asioita pitää ryhtyä mietiskelemään kun tuo auton vaihtokin tulee lähivuosina suoritettavaksi.
Myös käytetyn sähköauton hankinta kiinnostaa mutta asiasta ei ole vielä kovin paljon tietoa: voiko akustoon luottaa ja paljonko setin vaihtaminen maksaa. Veikkaan että pienen bensa-auton hinnan.....
Sähköinen moottoripyörä ei ole kuin käynyt mielessä kaupunkiajoneuvona. Toistaiseksi on nuo luontoa raiskaavat bensiinikäyttöiset kaksipyöräiset hoitavat kaupunki asioinninkin. Aamulla kävin Laukontorilla ryystämässä aamiaisen ja aamukahvit suolistoon. Oli juuri ja juuri C14 mentävä rako ilmaisparkissa. Pöljät täyttävät sen polkupyörillä ja mopoilla. Kilvessä lukee "Ei mopoille" ja merkitty polkupyöräparkki on ihan vieressä.
-
Kun lentoliikenne jatkaa kasvuaan, tarvitaan entistä isompia määriä kerosiiniä. Sen sivutuotteena syntyy väkisin paljon bensiiniä, jonka voi käyttää liikenteessä tai polttoaineena voimalaitoksella joka tuottaa sähköä.
Käytettyjen akkujen kierrätykseen ei ole löytynyt keinoja. Kun sähköajoneuvot lisääntyvät, tarvitaan kaatopaikkoja, joihin käytetyt akut voidaan turvallisesti varastoida.
Nykyisenlainen öljyn käyttö on ihan selkeästi tulevien sukupolvien muroihin kusemista. Elämme sellaisessa bisnesympäristössä, että kaikilla pitää olla varaa hankkia auto ja ajella sillä tarpeettomasti. Se mitä kutsumme talouselämäksi ja ekonomiaksi, on korulauseiden taakse kätkettyä luonnonvarojen silmitöntä tuhlaamista. Länsimainen ihminen raahaa mukanaan puolitoistatonnista peltilaatikkoa mennessään töihin. Köyhässä maassa bussit ja junat ovat pursuamalla täynnä väkeä joka menee töihin. Euroopan tiet ovat täynnä rekkoja, jotka vievät mukanaan tavaraa, joka oli aamulla väärässä paikassa. Sata vuotta sitten tavarat olivat aamuisin lähempänä oikeaa paikkaa kaikkialla.
Jos sovitaan yhteisellä päätöksellä, että ilmaa raskaammilla koneilla lentäminen on rikollista, niin mitä siitä seuraa? Konkursseja tietenkin, mutta myös täytyy oppia elämään niin, että "aika ei ole rahaa".
Ihan juurille kun palataan, niin huomataan, että runsaassa sadassa vuodessa ruokateollisuudesta on tullut niin tehokasta, että ihmiset voivat käyttää tulonsa pääasiassa muuhun kuin syömiseen. Se muu on pääasiassa ns. turhaa kuluttamista. Jos ei saa kuluttaa mielin määrin, niin elämä ei ole näin kivaa. Siitähän tässä vaan on kysymys.
Mutta voihan sitä näperrellä vaikka sähköajoneuvoja, niin tuhlaaminenkin näyttää ja tuntuu paremmalta.
Jos maailmassa oltaisiin aidosti huolissaan fossiilisten polttoaineiden valtavasta tuhlaamisesta, meillä olisi teillä 200..300 kg painavia pieniä autoja, jotka kuluttavat 2,5 litraa bensiiniä sataselle, jonka kulkemiseen ne tarvitsisivat pari tuntia. Talviloma lentäen Kanarialle maksaisi kymppitonnin ja öljynporaus ja -jalostus olisi erittäin tiukasti kansainvälisesti säänösteltyä toimintaa. Suurin osa ihmisistä olisi työttömiä ja eläisi hyvin köyhää elämää. Motoristit keittelisivät kotona viinaa koivuklapeilla, että pääsisivät alkoholipyörillä Kontioralliin seuraavana kesänä.
-
egonin maailma on synkähkö. Toistaiseksi menen lauman mukana ja sitähän olen tehnyt koko aikuisikäni: valmistanut ja korjannut vedessä, maalla, ilmassa ja avaruudessa kulkevia laitteita. Lopulliseksi palkaksi suuresta tekemisen innosta jäi pieni eläke ja paljon kokemuspohjaista tietoa jota kukaan ei halua.
Yhteiskunta on saanut minut uskomaan että näin on hyvä kuin on. Se helpottaa tuskaa jota alkaa tuntemaan jos ajatteleekin niitä ja niiden tavoitteita joille tämänkaltainen elämä on kauhistus.
Mutta en silti tyrmää kehitystä. Kaikki vain tuntuu olevan välivaihetta ainakin siihen asti että saamme fuusioenergiaa loppumattomasti ja halvalla. Silloin sähkön ohella vety olisi se aine joka siirtää läskiä paikasta toiseen. Eipä silti, kyllä fissiollakin voimaa saa kohtuukuluin mutta sen käyttöä ujostellaan mielestäni tarpeettomasti.
-
Nooh, ei pidä ottaa kaikkea niin vakavasti. Matinkaan ei pidä potea huonoa omaatuntoa siitä, että systeemi on tällainen, eikä sitä ole helppo muuksi muuttaa.
Mutta tosiasiat pitää tunnustaa. Luonnonvarojen ylettömästä tuhlaamisesta ei oikeasti ole monellakaan varaa olla huolissaan, koska kysymys on elintasosta. Jos ihmiset lopettavat kuluttamisen, niin isotkin yhtiöt kaatuvat kolisten. Eikäpä täällä juuri muut kulutakaan kuin ihmiset.
Kuuntelin yhdessä vaalitilaisuudessa miten Suomessa kuulemma pitää rakentaa energiatuotantoa voimakkaammin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Kahvipöydässä kerroin tuolle kansanedustajaehdokkaalle, että maassamme on metsää noin kuusi hehtaaria per capita. Sen vuotuinen kasvu on noin 24 kuutiometriä per capita. Metsäisenä maana voisimme sopia, että lämmitämme vastaisuudessa rakennuksemme halkoja polttamalla. Siinä on vain se ongelma, että jos noin tehtäisiin, ei metsistämme riittäisi raaka-ainetta sellutehtaille ja sahoille. Ja asumisesta tulisi niin kallista, että asuntojen pinta-aloja pitäisi leikata roimasti. Tuo tärkein luonnonvaramme on niin rajallinen, että jos päättäisimme maksaa pois valtionvelkamme puuta myymällä, pitäisi kaikki metsämme hakata paljaiksi ja lainata lisäksi paljon puuta naapurimaistamme.
Peltoa meillä on noin puoli hehtaaria per capita. Jos lopettaisimme elintarvikkeiden tuonnin kokonaan, meillä olisi toistuvasti nälkävuosia. Viinakeittoonkaan ei liikenisi ohraa.
Älkääpäs pitäko egonia kyynikkona, oikeasti olen optimistinen ihminen, mutta harrastan välillä vähän ekonomiaa. ;D
-
On vähän huolestuttava suunta, mihin tämä ajoneuvoilu on menossa. Jopa kokonaiset maat ovat kieltämässä fossiilisilla kulkevat laitteet. Mistä kaivetaan raha nykyisen sähköinfran parantamiseen sille tasolle, että kattaa tarvittavan määrän latauspisteitä? Jos meinaa olla nyt jo hankalaa saada ilmajohdot maan alle myrskyiltä piiloon, niin milloin ollaan realistisesti sillä tasolla, että joka poika voi ladata sähköajoneuvonsa kotona ja työpaikalla, ilman tulipalon vaaraa? Ehkä 2040? Ei ainakaan vielä kahden vuoden päästä. Vai nostetaanko vaikka jonkin yksittäisen osion verotusta, että saadaan pikaistetulla aikataululla homma liikkeelle?
-
Jospa tarakalle sitois kiinni pikkusen "Honda"-aggrekaatin? Niitähän on hyvinkin näppärän kokoisia ja hiljaisia. Bensaa nyt vähän vie, mutta kaikkea kun ei voi saada. Jo vain saapi akun täyteen. Samalla vehkeellä saa telttaan valon ja grammarin sekä jääkaapin punksuneeraamaan, jos sattuu Guzzi-ralliin menoa.
Oulun Pekalla oli joskus iso peräkärry Aprillipilassa, millä toi runsaahkon tavaramäärän Humppilan Italoon. Semmoseen traileriin saa sen generaattorinkin mahtumaan hyvin.
Värkkejähän saa alle 300€. Tekevät paksusähköä, mutta sehän ei ole mikään vaikeus; Siihen vaan muhentaja 220/12V ja perään tasatuuppari.
On niitä merkillisempiäkin laitteita tien päällä ja varsilla nähty. Semmosiakin, joissa tarvii vetojärjestelmää huoltaa ( lue: rasvata ) joka tankkauksella / kahdesti päivässä.
-
Mennään hieman taapäin puukaasutinaikaan. Tosin pääministerimme päästelee sellaisella edelleenkin.
Mutta moottoripyöräänkin voi sellaisen laittaa mutta se pitää olla mukana ja sen polttoaineet myös. Lainsäädäntö, jota tähän hätään en tietenkään löydä, kertoo asian yksiselitteisesti. Perävaunuun kaasutinta ei saa moottoripyörässä asentaa. Yksi kiinteä moottoripyöräasennus on tullut nähtyä. Oli taannoin näytillä Vehoniemen automuseossa.
Kirjallisuutta: http://www.ekomobiili.fi/Tekstit/kirjaesite.pdf
Suomen tunnetuin El Kamina: http://www.ksml.fi/teemat/autot/Sipil%C3%A4n-ihmeauto-El-Kamina-kiinnostaa-maailman-autolehti%C3%A4/359678
Lisää: http://www.kaleva.fi/teemat/moottori/hakaponttoauto-kulkee-puupilkkeella/35726/
Moottoripyörälaite: http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=102178.0
Pilkemyymälöitä pitäisi olla muutaman kymmenen kilometrin välein.....
-
Tuo häkäkaasutin on vaan niin heikko hyötysuhteeltaan, ettei ole mitään järkeä. Ainakaan, jos poltettava kaasu on tuotettava ajon aikana. Lisää painoa ja reilusti vähemmän tehoa. Yhtälö, joka harvemmin toimii.
-
Sen lisäksi ja siitä johtuen pilkekoneella ajaminen olisi todennäköisesti välittömiltä päästöiltään nykyistä polttoainekantaa myrkyllisempi.
-
Häkäpytty ja puukaasutin ovat rakenteeltaan ja toimintatavaltaan erilaiset. Usein niistä puhutaan samalla nimellä vaikka tarkoitetaan eri laitetta. Häkäkaasutin käyttää polttoaineena koksia tai puuhiiltä, joka ladataan pyttyyn ja poltetaan niin pienellä ilmamäärällä, että pakokaasu on enimmäkseen CO:ta eli häkää ja vähemmässä määrin CO2:sta eli hiilidioksidia. Häkään pitää sekoittaa ilmaa ennen imusarjaan syöttämistä. Häkäkaasuttimet eivät tainneet Suomessa olla kovin yleisiä sodan aikana, koska hiilestä ja koksista oli muutenkin krooninen pula.
Puukaasuttimessa puu kuivatislataan runsaan 300 C:n lämpötilassa, jolloin puusta höyrystyy terva ja siitä emittoituu ns. valokaasua, eli samaa kaasua, josta tulee keltainen liekki kun puuta poltetaan. Kuivatislaukseen käytetään puun omaa kemiallista energiaa, joten tuohon valokaasuun sekoittuu myös häkää ja jos puu ei ole ihan rutikuivaa, niin vedestä tulee sekaan pieni määrä myös vetyä kun hiiliatomit onnistuvat korkeassa lämpötilassa nappaamaan happiatomeja H2O:lta. Puukaasutin on oikeastaan aikamoinen prosessikone hyvin kompaktissa muodossa. Terva muodostaa oman ongelmansa, koska se tiivistyy herkästi kylmille pinnoille. Vaikka sen saa höyrynä sylinteriin saakka, se pystyy aiheuttamaan monenlaista vaivaa. Kaasussa on mukana rutkasti myös ns. puuhappoa, joten moottoria uhkaa myös kemiallisesti kiihdytetty kuluminen.
Moottoripyöräkäyttöön häkäpytty olisi pienempi ja kevyempi laite, mutta yhdellä pussillisella grillihiiliä sillä ei taida päästä juuri kirkonkylää kauemmaksi.
Kun akkuteknolgia tästä vielä hiukan kehittyy, on markkinoilla pian (vai onko jo nyt?) sähkömopoja, joiden teho ja toimintasäde vastaavat hyvinkin kaupunkiliikenteen vaatimuksia.
-
Onhan noita. Jopa KTM on lähtenyt tuohon kelkkaan.
http://www.ktm.com/e-ride/freeride-e-sm-1/ (http://www.ktm.com/e-ride/freeride-e-sm-1/)
-
kokemuspohjaista tietoa jota kukaan ei halua.
Äläpäs, Matti taas vähättele. Nähdäkseni tuolle tiedolle on ollut huutava kysyntä. ;)
Älkääpäs pitäko egonia kyynikkona, oikeasti olen optimistinen ihminen, mutta harrastan välillä vähän ekonomiaa
Juurikin vaihtoehtojen filosofiaa ja huumoria aina tarvitaan. Kiitos niistä. ;)
Ydinfysiikassa olen tietenkin pelkkä utelias lukija, mutta niin olen antanut itselleni kertoa, että malko puhtaitakin vaihtoehtoja olisi. Kumma että eivät kelpaa. Onko se tuo 'ydin' sana, joka saa karvat pystyyn?
Kun ydinmiiluja alettiin -40 luvulla rakentaa oli tiedemiesten tarkoituksena tehdä se toriumilla juurikin ydinpolttoaineen turvallisuuden takia. Tekniikka toimii yhtä hyvin kuin uraanilla. Jostain syystä vaan kaikki maailman ydinmiilut tuottavat sivutuotteena ydinaseuraania, jota toriumreaktorissa ei tule. Toriumreaktori on niin turvallinen, että se voisi olla joka kylässä. Siis, näin minulle on kerrottu tavallisesti luotettavina pidetyistä lähteistä.
Hafniumreaktori on myös ydinreaktori ja turvallinen sellainen. Se pitäisi lentokoneen ilmassa helposti. Tekniikka on valmis käytettäväksi, eikä mitään uutta tarvitse siihen keksiä. Kukaan vaan ei nouse ydinkäyttöiseen lentokoneeseen matkustajaksi. Se perustuu siihen, että oikealla taajuudella toimiva röntgenlaser saa hafniumin radioaktiivisen hajoamisen kiihtymään niin suureksi, että se saa pienellä kerosiinisyötöllä toimivan piennen suihkumoottorin purkauskaasun kuumenemaan riittävästi antaakseen tarvittavan työntövoiman, joka vastaa nykyistä isoa suihkumoottoria. Laser päälle – reaktio alkaa ja moottori työntää, laser pois päältä – reaktio loppuu ja moottori ei pukkaa. Vehje on nykyisin vain sotilaskäytössä.
Juuri lentäminen määrää paljonko maaöljyä nostetaan. Sivutuote bensiini poltetaan aina jossain. Sähköliikenne ei ratkaise mitään, jos lentopetrolia valmistetaan nykyistä vauhtia. Mistähän johtuu, että sitä ei ääneen sanota? Miksi lentävää turismia ei saa häiritä?
Laskeskelin kerran, että saisin hyvin autokatoksen katon kokoisella aurinkopaneelilla tarvitsemani auton sähkön, mutta vain kesäaikaan. Tavikaudella pitäisi hiihtää kauppaan ja pysyä muuten kotona. Ne työt, joita ei voi tehdä etätöinä jäisivät tekemättä. Toisaalta, auttaisihan sekin puoli vuotta vähän...
-
https://tekniikanmaailma.fi/autot/kiinan-sahkoautoissa-piilee-karmea-ymparistopommi-ilmastonmuutos-pahenee-merkittavasti/
-
Se perustuu siihen, että oikealla taajuudella toimiva röntgenlaser saa hafniumin radioaktiivisen hajoamisen kiihtymään niin suureksi, että se saa pienellä kerosiinisyötöllä toimivan piennen suihkumoottorin purkauskaasun kuumenemaan riittävästi antaakseen tarvittavan työntövoiman, joka vastaa nykyistä isoa suihkumoottoria. Laser päälle – reaktio alkaa ja moottori työntää, laser pois päältä – reaktio loppuu ja moottori ei pukkaa. Vehje on nykyisin vain sotilaskäytössä.
Muistan lukeneeni artikkelin avaruuslentojen tulevaisuudesta, jossa myös käytettiin laseria rakettimoottorin sijaan. Rakettimoottorin "kuppiin" osoitetaan tehokkaalla laserilla ja moottorissa hörystyvä aine työntää aluksen eteen päin. Prototyyppejä ainakin oli jo ammuttu taivaalle tällä tavalla.
-
Yksi kerhokaveri hankki sähköisen ,kaksipyöräisen ruumiinsiirtovälineen. Oli yllättävän mukava ajaa .Toimintasäde n 80 km . Laillinen nopeus 25 kmh ja jos olisi laiton silloin kirpaisee 45kmh. Kaupungissa oikein kätevä. Tälläinen on osatulevaisuus? Lisää romuja talliin :D
-
Se perustuu siihen, että oikealla taajuudella toimiva röntgenlaser saa hafniumin radioaktiivisen hajoamisen kiihtymään niin suureksi, että se saa pienellä kerosiinisyötöllä toimivan piennen suihkumoottorin purkauskaasun kuumenemaan riittävästi antaakseen tarvittavan työntövoiman, joka vastaa nykyistä isoa suihkumoottoria. Laser päälle – reaktio alkaa ja moottori työntää, laser pois päältä – reaktio loppuu ja moottori ei pukkaa. Vehje on nykyisin vain sotilaskäytössä.
Muistan lukeneeni artikkelin avaruuslentojen tulevaisuudesta, jossa myös käytettiin laseria rakettimoottorin sijaan. Rakettimoottorin "kuppiin" osoitetaan tehokkaalla laserilla ja moottorissa hörystyvä aine työntää aluksen eteen päin. Prototyyppejä ainakin oli jo ammuttu taivaalle tällä tavalla.
Tarkoitin nykyisin rutiininomaisessa palveluskäytössä olevaa (salaista) moottoria, joka kuljettaa ihan ilmakehässä lentävää konetta. Tavallisin lienee UAV, joka partioi viikkoja yhtä kyytiä. Se ei saa energiaansa laserista, eikä kaasuturbiinista, vaan hafniumin hajoamisreaktiosta, joka kuumentaa pienen kaasuturbiinin pakokaasun. Kuumeneminen alkaa kun moottorin mukana kiinteänä oleva, suhteellisen pienitehoinen laser, tässä tapauksessa röntgenlaser, nostaa hafniumin hajoamisnopeuden hyvin suureksi. Laser saa pumppausenergiansa kaasuturbiinin sähkögeneraattorilta, joka sekään ei ole suuri. Kaikilla aineilla on ominaistaajuus, jolla "ärsyttämällä" radioaktiivinen hajoaminen kiihtyy. Helpoiten se taajuus löytyi hafniumilta joltain isotoopilta nnn ja on röntgen alueella.
-
Hafnium 178m2Hf on kyllä potentiaalinen energialähde sillä gramma puhdasta isotooppia sisältää 1330 megajoulea energiaa eli saman verran kuin ~300 kg TNT:tä, mutta kokeellisen laitteiston kuvasta ilmenee, että melko vaikeaa sitä olisi mahduttaa lentävään laitteeseen tai moottoripyörään.
-
"Lisää romuja talliin." Joopa joo ... niin siinä kävi. :P
Yksi tuttu mies, eli minä itse, hankki keväällä sähköavusteisen fatbiken. Olen aivan pähkinöinä siihen. On tullut koluttua kotipitäjän polkuja ja metsäteitä satoja kilometrejä ja vähän naapuriporovinssissakin. Ne tuhansia kertoja ohiajetut polut ja pikkutiet alkaa olla hallussa. Nyt tiedän minne ne menevät, vai menevätkö minnekkään. Jos ei mene, niin ei haittaa. Voi polkaista metsän läpi seuraavalle polulle.
Niin on hauska peli, että on syönyt guzziaikaa tältä kesältä. Mutta on se sentään italialainen. Fantic. Saksalaisella voimalinjalla. Vääntö on aivan järkyttävä jos laittaa sport-asetuksen päälle. Maantiellä riittää yleensä cruise ja poluilla tour.
Laillinen nopeus on tietysti se minkä jaksaa polkea, mutta avustus loppuu 25 km kohdalla.
Olen alkanut suhtautua varsin positiivisella mielenkiinnolla sähkökulkimiin. Rakettimoottoria odotellessa ...
-
Olen joskus lukenut hafnium suihkumoottorista kunnollisestakin lähteestä ihan paperilta jostain lehdestä, mutta en nyt löydä tätä viisaampaa. Asia on kuitenkin jo parikymmentä vuotta ollut kehitteillä.
https://maanpuolustus.net/threads/hafnium-178-r%c3%b6ntgens%c3%a4delentokone.1519/
Joku muistikuva on, että se olisi ollut Tieteen Kuvalehti, joka minulle tuli vuosia kunnes lopetin kaikki paperilehdet rahoittaakseni netin käytön. Hyvin selkeä ja kuvitettu artikkeli. En pitäisi aivan pötynä. Se vaan epäilyttää kun ei ole mitään läpimurtoa näkynyt.
Aihetta tämä sivuaa juuri siinä, että vaihtoehtoja öljylle kyllä on, mutta mikään ei koskaan muuttua saa.
-
Joo, yritetään sitä kovasti... mutta Carl Collinsin 1998 kokeita ei ole onnistuttu toistamaan. Ongelmana ollut huono hyötysuhde? Mutta voi olla, että toteutuu ennen fuusioreaktoria?
Eikä se niin kauhean salaistakaan ole, 1995 tiimissä oli amerikkalaisten lisäksi ranskalaisia, romanialaisia ja venäläisiä tutkijoita - ja onhan se 'vuotanut' suomalaiselle nettisivustollekin. Tosin kaikkea ei ole julkaistu.
(En ole asiantuntija (tässäkään) mutta vähän googlailin, kun tuntui kiinnostavalta)
-
Kehitys kehittyy ja sähköllä pääsee.
Näitä härpäkkeitä olen ihmetellyt. Kaikkea ne keksii ja hauskalle näyttää. En tosin tiedä miten tällainen 1/10 tonnari nousisi plaaniin. Mutta liukkaasti liikkuu. Mikä ettei kun laitteen runkonopeus ei ole juurikaan esteenä.
https://m.youtube.com/watch?v=22ttW9QV4q0
-
Pitihän se käydä tarkistamassa: "1.7.-31.8, 09:00-16:00, vain sähkökäyttöiset kulkuneuvot, polkupyörät, linja-autot ja liikuntarajoitteisia kuljettavat ajoneuvot. Joka keskiviikko." Mahtaa olla pyöräilijöillä mukavaa keskiviikkoisin... niitä oli taas silmät suut täyteen. Ensin pari suurta ja täyttä turistibussia vetivät letkaa väistellen pyöräilijöitä. Takaa tuli aina välillä moottoripyörä ohi. Vauhti korreloi pyörän tyypin kanssa. Kyykyt miljoonaa ja customit hieman rauhallisemmin. Kaikki H-D:t olivat hyvin äänekkäitä (itse siis körräsin autolla mukana jonossa).
-
Koskahan kehäykköselle tulee kyltti: vain sähköajoneuvoille. Mannerheimintie ja ympäristö on jo silloin varmasti joukkoliikenne- ja kävelypainotteinen.
Tampereella kovasti myös suunnitellaan että koko keskusta-alue olisi vain kevyelle- ja joukkoliikenteelle. Henkilöautot on jo sieltä saatu liki kokonaan pois. Sopii kyllä meikäläiselle. On huomattavasti helpompaa ja stressittömämpää mennä keskustaan moottoripyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen kuin seikkailla autolla.
Pyynikki ja Pispala myös autottomiksi. Harjun sisään vain tunneli ja ylös katutasoon noustaan huomiota herättämättömästi hissillä.
-
Sama suunta on myös Jyväskylässä. Täällä on veivattu muutaman pystykadun läpiajomahdollisuuden kanssa vuosia. Remonttia ja kaivausta siinä tehdään jälleen, jännä nähdä meneekö taas poikki liikenteeltä vai miten.
-
Analyysiä sähköajoneuvojen tulevaisuudesta, ajoneuvojen valmistajat niihin näyttävät uskovan.
Muut tuntuvat olevan hieman epäilevällä kannalla. Epäilys johtunee akkujen näkyvissä olevasta
heikosta kapasiteetista vaikka niiden hinta laskisikin?
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001904920.html
-
Toinen syy on infran riittävyys. Siinä vaiheessa, kun ladattavien autojen määrä esim tuplaantuu nykyisestä, huomataan viimeistään ettei töpseliä piisaa kaikille.
Nythän on väläytelty, että kerrostaloyhtiöille osoitettaisiin rahaa latausjärjestelmien rakennustöihin. Tämä toki jättää edelleen ihmiset eriarvoiseen asemaan, kun maakunnissa saa yhä edelleen itse maksaa latausaseman asentamisen seinäänsä. Kaikki sähköautoa halajavat kun eivät kerroskopeissa asu.
-
http://www.smoto.fi/?p=5234
Asiaa pyritään tuomaan esiin.
-
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan myös sähköautoilla on merkittävät hiilidioksidipäästöt.
https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/sahkoauton-toimintamatkan-kasvatus-lisaa-merkittavasti-akkujen-valmistuksen-paastoja/
-
Jos ajatellaan otsikon mukaista matkamoottoripyörää, niin eikö hybridi olisi kuitenkin se teknisen kehityksen tässä vaiheessa olevista mahdollisuuksista se helpoin ja nopeimmin toteutettava mahdollisuus. Akut lyhyehköön kaupunkikäyttöön ja polttomoottori siirtymiin. Jarrujakin tulisi käytettyä energian talteenottoon vähemmän hiplaillen ja hiukan reippaammin, kuten ainakin nykyjarrut on suunniteltu käytettäväksi :D. Jos akuilla ja energian talteenotolla korvattaisiin vaikka noin kolmasosa matkatavaroiden tilavuudesta ja puolet painosta, niin kyllä sellaisella hybridimoottoripyörällä voisi pitempääkin matkaa tehdä. Miksi sitten ei sellaista moottoripyörää kehitetä, vaikka kaikki valmistamiseen tarvittava on keksitty ja autopuolella jo toimivaksi havaittu?
Taitaa vaan nykykehitys sähkömoottoripyörien osalta suuntautua pelkästään kaupunkiliikenteeseen ja siinä ajattelussa "kaukomatkailu" suoritetaan julkisilla kulkuneuvoilla tai kehittyneemmillä sähköautoilla. Ja mahdollisimman suurella henkilökapasiteetilla. Tulevaisuuden matkustamista ei ehkä ymmärretä ollenkaan yhden tai kahden henkilön näkökulmasta kahden renkaan välissä(eikä neljänkään), vaan pyritään samalla energialla sata- tai tuhatkertaiseen henkilömäärään. Tai sitten opitaan valmistamaan tai hyödyntämään sellainen energialähde, että "millään ei ole mitään väliä" ;D.
Hybridimatkapyörää turhaan odotellessa, Jouko
-
Sähkö pääenergialähteenä on, oman valistuneen arvauksen pohjalta, vuosi vuodelta lähempänä todellista murrosta myös liikennekäytössä. Todellinen läpimurto on jo tapahtunut teknologiassa huomioden esim. Tesla. Volyymit alkavat kasvamaan ja hinnat komponenteissa laskemaan merkittävästi, kun muutosta katastrofaalisiin ilmansaasteongelmiin ratkaisua hakeva Kiina tarttuu toimeen. Konsevatiivinen ameriikka ja eurooppalaiset regulaatiouskovaiset eivät tätä muutosta todennäköisesti kykene johtamaan. Euroopassa Saksa voi tosin olla tässä jonkinasteinen soihdunkantaja. Suomen ongelma ja kehityksen jarru tulee olemaan liikenteen verotus. Fiskaaliset tarpeet menevät helposti kaiken muun edelle.
-
Tuossa ST1:n pomon mietteitä energia-asioista. Asioita on selvästi tullut
mietittyä muustakin kuin bensamyyjän näkökulmasta.
http://www.talouselama.fi/uutiset/bensakeisari-haluaa-pelastaa-maailman-poraa-7-kilometrin-reikaa-espooseen-ja-haluaisi-kieltaa-lyhyet-lennot-mutta-sahkoauton-mika-anttonen-teilaa-6676099
Urpolle ja Turpolle uutta asiaa oli, että akuista on turha haaveilla tuulimyllysähkön varastona ja se,
että bensaa poltetaan niin kauan kuin lentokoneet polttavat kerosiinia.
-
St1:n Anttonen puhuu järkeä - toivottavasti päättäjät kuuntelevat.
Luin just yhden toisenkin jutun energian varastoinnista ja sama lopputulos: mitään todella järkevää suuren mittakaavan ratkaisua ei ole.
-
Kun taas päiväajelulta kotiuduin, oli muuten hieno ajopäivä, on todettava, että moottoripyörä lienee ennen kaikkea harrastusväline. Useimmat muut kulkimet eivät niin selvästi sitä ole. Siksi taitaa olla pitkässä puussa sen sähköistäminen. Sitten kun millään palavalla aineella ei saa laillisesti käryyttää voi olla pakko siirtyä johonkin ydinvoimaa välillisesti hyödyntävään käyttövoimaan. Tai – ehkä luovumme koko harrastuksesta mahdottoman edessä.
Sähköautomaailma lienee myös kaukana edessämme. Päätellen viimeisestä autonvalmistajien tarjonnan maailmanesittelystä. Siellä oli vain muutama sähköauto tuhansien lämpövoimakoneiden joukossa.
Kun tulevaisuutta lähdin arvaamaan, niin arvataanpa sitten. Päästöjen väheneminen toteutuu vasta kun öljyä ja hiiltä lakataan polttamasta. Saksa tekee puolet sähköstään hiilellä ja puolet uusiutuvilla, näin olen antanut itselleni kertoa. Sekin osoittaa – ikävä kyllä, että kaikki öljy tullaan polttamaan viimeiseen tippaan ja hiili viimeiseen murenaan.
Automaattiautot – robottiautot – mitä lienevätkään – tulevat näköjään aivan kohta, ennemmin kuin sähköautot. Niillä vähennetään päästöjä enemmän kuin sähköautoilla, joita nekin joskus vuosien päästä ovat, koska auton omistaminen käy vanhanaikaiseksi. Auto tilataan jollain kännykällä ovelle kun sitä tarvitaan. Matkan jälkeen se lähtee viemään seuraavaa asiakasta, tai latausasemalle. Autojen määrän radikaali väheneminen siis vähentää päästöjä – ja helpottaa elämää – onnellinen on autoton ihminen!
Eikä sekään auta mitään, koska lentoliikenteen määrä ja sen kerosiinin määrä määrää bensiinin tuotannon määrän. Voiko bensiinillä tehdä muuta kuin tankata kulkuneuvoihin? Voiko sen syntetisoida, vaikka muovikassien kanssa tien pinnoitteeksi? Tarvetta olisi.
Mikä kumma panee ihmiset matkustamaan lentokoneella? Eikö nykyisin virtuaalinen läsnäolo ole jo riittävän helppoa? Kyllä lomaa voi viettää muuallakin kuin jollain tunkkaisella klamydiarannalla. Matkustelu on siis kiellettävä, paitsi moottoripyöräily!
Päästöistä taas tuli juttua... Jos matkamoottoripyörä käy sähköllä, niin kai sekin voi olla harrastusväline. Arvaan kuitenkin, että siihen kuluu tovi aikaa, ennen kuin saamme käyttökelpoista ja kohtuuhintaista. Arvaan, että sähkömoottoripyörän energianlähde on jokin aivan uudenlainen. Sellainen "kaljapurkki", joka työnnetään paikkaansa, eikä koskaan tyhjene. Siinä on yhteys verottajaan ja tielaitokseen ja trafin perilliseen ja ne laskuttavat jokaisesta kilometristä niin, että me emme raaski ajaa kuin sunnuntaisin vähän, jos ei sada.
Häh! Minäkö paha shamaani? Pois se minusta!
-
Hajakentän ennusteet saattaa olla erittäin osuvia..
Sähköpyorästä voitaisiin jo lähitulevaisuudessa kehittää varmasti hyvä kulkupeli.
Sähkömoottorissahan sinänsä on hyviä piirteitä tehokkaaseen kaksipyöräiseen.
Päälimmäisenä hillitön vääntö jo alhaalta..
Esim jo nyt saatavista:
https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/zero-sr13-sahkomoottoripyora-aaneton-muttei-lallari/
64hv/ 400rpm(!)/ 144Nm.
Painaa 188kg...
Ajotuntumalle tai siis tuntuman puutteelle voimayksikön osalta voidaan tehdä paljon, eiköhän jossainpäin mietitä jo kokeiluasteellakin?
Mikä estää tekemästä jonkunlaista vaihteistoa wirtapyörään (energiahukkaa tietysti jos yhtään mekaaninen, mutta käyttäjän maksaa sähkölaskun..).
Vaihteistohan voisi olla itse moottorissa (?), voiskohan vaikka käämeissä olla tuplaten mukaan tulevat tms, mutta sen suhteen jätän asiat sähköstä enemmän ymmärtäville, ja polttomoottorilta kuulostavanhan saisi jo nykytekniikalla vaikkä kypärään.
Voisi auttaa vieroitusoireisiin..
Onko kukaan kokeillut tuollaista vaikka linkin vastaavaa?
Olisi erittäin mielenkiintoista...
-
Äänet eivät ole ongelma, hoituvat kuntoon edullisella lisälaitteella:
https://www.youtube.com/watch?v=CDafMzo4HO8
-
Hah, arvasin että äänitekniikkaa on jo.
Jotenkin tulee lapsuus mieleen.
Meille kohta vanhuksille kun saadaan vielä mallintava kuntopyörä kaikilla virtuaaliajonautinnoilla, niin valoisalta näyttää.
Ainakin sähkökatkoon asti..
-
Ainakin sähkökatkoon asti..
Skenaariota pukkaa, Kansainväliset konsultit ovat todenneet Suomen sähköhuoltovarmuuden heikoksi.
Ennusteen mukaan silloin kun kaikkien pitäisi alkaa ajaa sähköajoneuvoilla, on Suomen sähkön toimitusvarmuus vajoamassa
väistämättä banaanivaltioiden tasolle. Kotimainenkin alan huomattava toimija myötäilee käsitystä.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711052200511414_u0.shtml
Ruotsalaiset ennustavat tulevasta talvesta poikkeuksellisen kylmää.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005437569.html
Alkakaahan kaivaa toppahaalaria esille jos ruotsalaiseen meteorologiin on uskominen.
Tulevaan sähköpulaan.. pitäisikö jo hankkia isompaa aggrekaattia.
-
Jostain syystä tulevaisuuden skenaarioissa ei kovin paljon lasketa sen varaan, että liikkumisesta tulee vielä niin kallista, että autoilua ja moottoripyöräilyä harrastavat vain he, joilla siihen on oikeasti varaa. Nythän eletään ihanaa aikaa kun tavallisella pulliaisellakin on varaa lennellä lomalla Thaikkuihin ja vaikka minne, osittain siitä syystä että energia on halpaa. Kun öljybarrelin hinta nousee vaikkapa vain 20-kertaiseksi, niin kekseliäs ihmine huomaa, ettei autoilu olekaan ihan välttämätöntä, sähköpyörä riittää ja pitemmät matkat voi ajella sähköjunalla ja kun tekee mieli mennä ulkomaille, niin varaa aikaa sen verran enemmän, että voi mennä sinne laivalla.
Nykyisen kaltainen fossiilisen energian tuhlaaminen on lähes rikollista, mutta kun rikos on kollektiivinen, niin siinä ei nähdä mitään ongelmaa. Tätähän ei ole ihmiskunnan historiassa kestänyt vasta kuin muutaman vuosikymmenen, siis ihan pienen hetken.
-
Onhan sähkökulkineiden tulevaisuudesta väläytelty tällaistakin:
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/tutkimus-sahkoautot-eivat-yleisty-viela-pitkiin-aikoihin (http://www.tuulilasi.fi/uutiset/tutkimus-sahkoautot-eivat-yleisty-viela-pitkiin-aikoihin)
-
Ajoneuvoihin liittyvät realiteetit korostuvat erityisesti meillä, Tanskassa ja Kreikassa, maissa joissa verottamalla pidetään autojen hinnat korkealla. Sähköautojen tullessa, aikanaan, verotuspuolta, jos sitä ei poisteta, joudutaan suuntaamaan radikaalisti eri tavalla. Ilmeisestikin juuri siten mitä sitä on suunniteltukin eli paikannuksen kautta.
Todennäköisesti saamme myös sähkökäyttöisen moottoripyörämalliston joissa on myös vaihtoehtona matkailuun sopiva mallisto. Asia on kokonaan kiinni juurikin akkujen kehityksestä ja hinnasta, edelleenkin. Polttomoottorikäyttöisellä ajamisesta todennäköisesti tullaan rankaisemaan. Jos ei muuten niin polttoaineen hinnan mukaan. Nykyiset päästörajoitukset (Moottoripyörillä nyt euro4, muutaman vuoden päästä euro5, jne.) ovat teknisesti ratkaistavissa joka näkynee myös hinnassa ja meillä siten myös veroissa.
Kokonaisuutena EU-alue, joka tätä itsensä piiskaamista harjoittaa voimallisesti, on kuitenkin maailmanlaajuisesti vain yksi tekijä. Toki kehittymättömilläkin alueilla asia tiedostetaan mutta aivan liian kalliina heidän kehittymistavoitteilleen.
-
Asia on kokonaan kiinni juurikin akkujen kehityksestä ja hinnasta, edelleenkin.
Ei ehkä ihan noinkaan. On vaan aika kätevää vielä rahastaa niitä pöljiä, jotka haluavat olla ekoja. Markkinoita vielä kehitellään sähkövempeleille. Esim Litium-ioni-akkuja voidaan jo tehdä suht edullisesti ja niitä valmistavia tehtaita pykäillään yhtenään.
-
Asia on kokonaan kiinni juurikin akkujen kehityksestä ja hinnasta, edelleenkin.
Ei ehkä ihan noinkaan. On vaan aika kätevää vielä rahastaa niitä pöljiä, jotka haluavat olla ekoja. Markkinoita vielä kehitellään sähkövempeleille. Esim Litium-ioni-akkuja voidaan jo tehdä suht edullisesti ja niitä valmistavia tehtaita pykäillään yhtenään.
Litiumista ja muistakin tarvittavista alkuaineista saattaa tulla ainakin hetkellinen pula. Suomen maaperässä on merkittäviä määriä muun muassa litiumia mutta kaivostoimintaa vastustetaan tällä hetkellä eräillä tahoilla tosissaan. Meillä kun on esimerkkinä ainakin kaksi kaivosta joiden sulkemista varsin monet halajavat siksi kun maaperän "saasteet" leviävät ympäristöön. Toisen kaivoksen sivukivestä haluttaisiin saostaa uraania mutta se kun on vielä kauheampaa ainetta niin ei sitä ainakaan saisi kaivaa.