Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: kimmoa - Lokakuu 15, 2014, 21:41:10 ip
-
Terveiset kaikille foorumia lukeville uudelta tulokkaalla.
Alla ei vielä ole Guzzia, mutta aiemmin elämässä omistuksessa ollut HD Sportster 883 ja Suzuki Intruder 800. Jälkimmäinen tosin olosuhteiden pakosta, tuli väkisin vaihdossa autoa myydessä.
Nyt viimeiset 3v on 2-pyöräisen virkaa hoitanut isältä peritty Tunturi Daami, joka on kyllä aktiivikäytössä lähes joka päivä. Silti hieman rupesi polttelemaan motorisoitukin versio pitkän tauon jälkeen ja niistä nimenomaan Guzzi, onhan ulkonäkö melkein kaikissa malleissa puhdasta äijää, ja semmoinen mulle pitää olla. Japseihin en enää intikan jälkeen koske ja harrikkakin on turhan kallis ylläpitää, vaikkakin noista kahdesta ehdottomasti mukavampi ja leppoisampi ajaa, taloudellisempi ja luotettavampi. Lisäksi, sen vähän perusteella mitä tiedän, Guzzi on tekniikaltaan automaisempi ja siten todennäköisesti luotettavampi, kun puuttuu ketjut, öljykytkimet ja muut rihvelit rakenteet. Olenko oikeassa vai väärässä?
Guzzin malleja katsottuani erityisesti on ruvennut kiinnostamaan California ja Bellaggio ulkonäkönsä puolesta. Käytöltään pyörä tulisi enimmäkseen matkakäyttöön ja joskus pitäisi pystyä kyydittämäänkin, vaikka varmaan 80% ajosta tapahtuisi yksin. Itsellä mittaa 190cm ja raamia löytyy, takapenkin kaunistus on hänkin kurvikas (ei läski) 180cm, joten aivan pienimmät pyörät eivät ehkä tule kysymykseen.
Mitkä malleista soveltuvat siihen että voi tarvittaessa ajaa myös kaksistaan? California? Bellaggio? Ehkä Nevada tai Griso? Muut mallit eivät oikein puhuttele ulkonäöltään ollen liian sporttisia tms. Onko Nevada auttamattomasti liian pieni taikka Griso liian sporttinen, johon ei saa edes laukkuja?
Californioita näyttää olevan kivasti tarjolla käytettynä. Budjetti on max. 6000 brysselin ruplaa, jolla kulkine pitäisi irrota, mieluummin allekin. Malleja on ainakin III, Jackal ja Stone. Eroaako nuo mitenkään teknisesti toisistaan? Onko kestävyyksissä eroja? Onko Bellaggio mallina uusi ja mitä yhteistä siinä on teknisesti noihin edellämainittuihin? Onko Guzzilla muita malleja, uudempia tai vanhempia, mitkä voisivat käyttööni tulla kysymykseen?
Teho ei näyttele tässä tapauksessa mitään tärkeää osaa, koska on pärjätty 900:n Harrikan hikisillä 45:llä hevosvoimalla. Kokeilin kerran California III:sta ja siitä kiihtyvyydestä pystyy harrikkakuski ainoastaan unelmoimaan. Tärkeää olisi mukava matka-ajo, mahdollisuus kyydittää, hieman tavaraa mukaan, taloudellisuus ja tietty äijämäisyys, jota ei tarvitse naapureille selitellä, mikäli eivät sitten satu olemaan täysiä pönttöjä. Silloinhan ei vastaavasti kannata selitellä...
Millä tasolla näissä on kestävyys ja luotettavuus? Entä ajettavuus ja mukavuus? Harrikka oli toimiessaan mukava kapistus, mutta moottorin tärinä repi lokasuojat ja tankit hajalle, vilkut ja valot oli jatkuvasti pimeänä ja kytkintä+vaihteistoa piti korjata joka ajokauden alussa. Intikka oli täysi katastrofi huonoine suunnitteluineen... Jos 800cc prätkä vie bensaa sataselle enemmän kuin 2-litrainen bensa-auto säätämisestä huolimatta niin voidaan puhua jo huonosta insinööritaidosta. Lisäksi kone huusi 100:n vauhdissa kuin lava-Pösössä. Ajoasento teki Ylivieska-Oulu -välillä kuskin invalidiksi ja jousitus hakkasi selän paskaksi. Remonttiakin riitti. Ihan samanlaiseen työmaahan ei viitsisi iskeä käsiään.
Entä oston taloudellinen puoli? Onko näiden maahantuonnissa mitään järkeä vai kannattaako ostaa Suomesta? Italiassa tuntuu olevan tarjontaa hyvin ja parempi puolisko puhuu italiaa melkein kuin syntyperäinen. Pyörän saannissa sieltä ei olisi ongelmia. Mitä katsoin verotusarvoja niin hinnat muodostuisi tuomalla hieman halvemmaksi kuin täältä ostamalla. Olenko siinä tapauksessa unohtanut jotain? Ainakin teollisuudessa yleistä oli se, että jos tarjous meni läpi, siitä oli jäänyt jotain pois.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista, mitä näyttää tällä foorumilla olevan ainakin muihin kysymyksiin. Onneksi suomi24-tyyppinen amisvouhotus loistaa poissaolollaan...
-
Ensimmäiseksi kerkijät vielä koe ajaa jokusen Guzzin esim. Tampereen R.M. Heinolla. Kannattaa kyllä Californioitten lisäksi kokeilla isomman Brevan sopivuuttakin. Ajoasento on pystympi kuin Calissa ja kyytiläisellä on hyvä alunen. Oma ahteri kertoo asennon sopivuuden parraiten. Vielä kerkiit pöräyttää ennen lumia.
Jos soppeli Kusti löytyy, niin se tahtoopi olla varsin koukuttava kapine.
Hinnat on kyllä nyt aikalailla kohillaan kotimaassakin. Ei välttämättä tarvi merta etemmäksi lähteä kalalle.
-
Kehottaisin kokeilemaan Stelviota myös, koska olette noinkin isokokoisia. Uudemmissa työntötanko-Caleissa pitkän kuskin ajoasento on aika staattinen satulan muotoilun takia.
Vaikuttaa siltä, että Intikkasi oli huonosti pidetty.
HD:issä taas tärinä ja sen seurannaiset kuuluvat pakettiin.
-
Bellagio on meikäläiselle ( 175 cm ) ja pikkasen pitemmillekin ideaali vehje, mutta taidatte olla vähän turhan pitkiä kumpainenkin, siis pyörää ajatellen? Tallinnassa on yksi Luxury myytävänä lähes ajettelemaanne budjettiin, verot ym toki päälle. Tuolla summalla saa hyvän Californian ja jos kiirettä pitää, näyttäisi olevan jonkinverran kalliimpi iso Breva Vantaan Bike Worldissä. Soita ja kysy Olli Lehtoa ja tarjoa vaikkapa 500 pyyntiä vähemmän. Yksityisilläkin toki on, mutta itse ostan asioitten selkeinä pitämiseksi pyöräni liikkeistä, jollen ole ihan varma ostettavasta tuotteesta. Semmoistakin on toki sattunut.
-
Jos 2-päällä olette Sporallakin pärjänneet , ei cali ainakaan pienempi ole. Ja jos astinlauta malli sattuu miellyttämään ,saa vähän jalkojakin "venyteltyä". Polvet kyllä ovat melko tiiviisti venttiilikopissa kiinni. Ajoasentoa voi myös muokata tankoa vaihtamalla ja taitaa jollakin valmistajalla olla tarjolla siirtosarjoja,mutta ne "pytyt". Meillä aikoinaan tuli Calin jälkeen Spora ja se meni vaihtoon muutaman kuukauden jälkeen, oli se niin pieni, matkakäytössä 2-päällä. Koeajamalla tai vähintään istumalla saa tuntumaa. Jos ei lähellä ole "liikettä" ,eikun kyselyjä tänne ,luultavasti joku antaa "koe istunnon"
-
Jackal ja Stone on käytännössä sama pyörä. Perus Cali ilman liikoja kromeja yms. Mainio yleispyörä. Kolmonen on vanhempi malli samasta aiheesta, rungon takapää erilainen, eri keula ja eri jarrut. Myös ruisku vanhempaa polvea. Itse olen 188 pitkä ja pitkät koivet. Koen Jackalin ajoasennon omakseni ihan tuollaan. Satulaa olen jonkin verran hienosäätänyt. Jos satut olemaan Keski-Suomesta, niin poikkea kokeilemaan. Saa tuosta tarjouksenkin tehdä ;)
Bellagiota himoitsen itsekin, se on teknisesti tuoreempi laitos. Laatikko on kuusivaihteinen ja perä monojousitettu. Kahta ihmistä varten siihen saa erilaisia satuloita ihan omalla merkillä, ei tarvitse etsiä tarviketta. Pitäisin sitä pitkille matkoille kahdelle hivenen kompaktina. Olen koeajanut sen yksin ja kaksin. Ja sen kone :-* Lyhytiskuinen ysipuolikas. Virkeä ja riittävän tehokas.
Griso on toinen "kyllä kiitos"- pyörä. Sooloilupyörä enemminkin. Eri jakkaralla kyllä kaksikin menee. Sporttisempi ajoasento selkeästi. Varsin moderni ajettavuudeltaan. CARC-perä ja kuusivaihteinen loota.
Nevada on hyvä pyörä, mutta sun kokoiselle soolopyörä. Kyllä silläkin pikkulenkkiä heittää kaksi päällä, mutta pieni se silti on. 750cc pikkulohko hukkaa kyllä hyvin (paperilla) tehottomuutensa, koneessa on ihan tarpeeksi paukkua tavalliseen ajoon. Sporttipyörät on erikseen.
-
Tuolla olikin jo matkamallivaihtoehtoja lueteltu pitkä litania. Jos yletöntä varmuutta ja vähähuoltoisuutta hakee niin työntötankomoottoriset kaksiventtiilimallit Breva (1100 ja 1200) sekä Norge 1200 2V ovat matkapyöriä kahdelle mutta eivät varsinaisesti mitään elvistelyvehkeitä. Ei tärinää, putoavia osia eikä sumeita peilejä ja huolto sekä moottorinohjauksen säätäminen helpohkoa. Meillä on taloudessa kaksi Californiaa ja Breva 1100. Niistä Breva valikoituu liki aina kulkupeliksi jos matkaa on yli 500 km suuntaansa ja pitää pitää vauhtia yllä kuten Keski-Euroopassa ja alppimutkissa.
Jos valinta on California niin suosittelisin tinkimään iässä sekä ajetuissa kilometreissä ja hankkimaan jo alunperin liki täydellisesti varustellun EV:n tai Specialin. Ei ole säästelty komponenteissa kuten Stonessa ja Jackalissa on tehty. Toki hintaerokin on olemassa.
Griso, vaikkakin on pitkähkö akseliväliltään, ei ole kovin hyvin kaksipäällä matkailuun sopiva ergonomialtaan vaikkakin erinomainen kruisailupeli eikä laita hanttiin jos vähän urheilullisemminkin päästelisi. Samaa pirteyttä on Bellagiossa jossa erityisesti, jossain määrin ristiriidassa ulkonäköön, moottorin luonne puhuttelee.
Mielipiteeni ei ole muokattavissa tai objektiivinen.
-
Kiinnostaako tämä Guzzi naapurimaasta :
http://www.blocket.se/stockholm/Moto_Guzzi_Breva_1100_56488965.htm?ca=4&w=3
On alkuperäinen + laukut ja lasi. Melk. uudet renkaat ja syyshuolto tehty.
Sop. hinta ja km,it.
-
Jos olet pohjoisesta Suomesta, niin käy koeajamassa matkavarusteltu Stone Savukoskella:
http://www.nettimoto.com/moto-guzzi/california/1746177
Näkyy olevan liikkessä, joten lienee myös tinkivaraa käteis-ostajalle.
-
http://www.blocket.se/stockholm/Moto_Guzzi_Breva_1100_56488965.htm?ca=4&w=3
Linkin pyörän hinta on melko kohdallaan eikä pahasti kilometrejä vaikka tuo mil-ilmaisu yhden nolla leikkaakin matkamittarin lukemasta.
Lisäksi pyörässä on takateline joka alkuperäisosana olisi kallis ostaa. Tarviketta ei ole olemassa tai en ainakaan siitä tiedä. Alkuperäistä punaisen väristä korkeampaa istuinta pitäisi myös tiedustella. Tuo musta on matala ja jopa minulla, 176 cm, menee polvet koukkuun tuolla satulalla. Sivulaukkujen "näkymättömät" telineet eivät ole kuvassa kaikki kiinni: takarauta puuttuu. Ilman sitä laukut vatkaavat. Ei ole moniputkainen osa. Jotkut ottavat sen pois kun se on kuulemma ruma. Itse otin tuon takakissansilmän pois samasta syystä. Äänimerkki vaihtoi paikkaa myös syystä.
Itsellä samanlainen on ollut toistakymmentä kesää. Vikojakin on ollut mutta ei mitään pahaa eikä kallista.
Esimerkiksi: http://www.motomatti.fi/2013/05/arkipyoran-remonttia-vapaavalon.html
Edelleenkin subjektiivistä juttua pukkaa.
-
... ruvennut kiinnostamaan California ja Bellagio ulkonäkönsä puolesta.
Käytöltään pyörä tulisi enimmäkseen matkakäyttöön ja joskus pitäisi pystyä kyydittämäänkin...
... Budjetti on max. 6000 brysselin ruplaa, jolla kulkine pitäisi irrota, mieluummin allekin.
... Onko kestävyyksissä eroja? Onko ... uudempia tai vanhempia, mitkä voisivat käyttööni tulla kysymykseen?
... Millä tasolla näissä on kestävyys ja luotettavuus? Entä ajettavuus ja mukavuus?
... työmaahan ei viitsisi iskeä käsiään.
Alkuperäisiin kysymyksiin vastauksia lyhyesti:
Bellagio tuli v.2007 ja niiden hinnat on 7500,-:sta ylöspäin, joten hakusessa California (?).
Nevada on lyhyt akselivälinen ja kevyt -> soolopyörä taajama-ajoon eli ei maantiepyörä kahdelle.
Kestävyydestä ja luotettavuudesta, jos ei juuri halua käsiään liata, niin ruiskukone v.2003 jälkeen.
Perusteluni löytyy vanhemmasta keskustelusta: http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5081.msg39178#msg39178
Ajettavuudeltaan ja mukavuudeltaan California on onnistunut valinta maantielle. Ei mikään vaappuva laiva, vaan moottoripyörä, jossa on kunnolliset ajo-ominaisuudet ajella myös mutkateitä tai jopa hiekkateitä pitkin.
Tyytyväisuudestä kertoo se, että monet omistajat ajavat samalla pyörällä paljon (yli 100 tai jopa 200tkm).
-
Matkalaisenkin mukavuutta ajatellen annan ääneni Californialle.
Puolueettomuuteni voi olla kyllä kyseenalaista kun en ole pari päällä ajanut kuin Nevadaa ja nykyistä California EV:tä.
Nevada on auttamatta liian pieni teille.
Meillä vielä menetteli kun keveitä kuski 178cm, 63kg, takapenkillä (ei kuulemma kovin mukava) 177cm ja 56kg.
Cali EV on osoittautunut mukavaksi pitkilläkin matkoilla kahdelle, Lappia myöden on käyty.
Tuo omani on täydessä matkakuosissa isolla pleksillä jne, mutta näppärä ihan kaikessa ajossa.
Mukava heitellä vähän ripeämminkin mutkateillä yllättää, tehoa on sopivasti ja ominaisuudet ei lopu.
Ja helposti laukut pikalukoilla pois minuutissa, pleksi vartissa jos haluaa riisutumman version (itselläni ei siihen ole ollut tarvetta).
Luotettavuus ollut moiteetonta, ainoastaan kerran jäänyt tielle vartiksi kun jostain syystä poltti bensapumpun sulakkeen, ei ole toistunut.
95000km ajetusta mittailin sylintereiden paineet ja näytti samaa kuin uutena, timmissä iskussa edelleen muutenkin.
Kaikki viittaa siihen että ajetaan vielä pitkään tällä.
Kuluttaa vähemmän kuin aiempi Nevadani joka oli kaasutin versio -02, ruisku EV on vienyt n5,5l/100km.
Itse annan kovasti pointeja siitä että kaikki huollot on suht helppoja tehdä itse.
Siinä on säästynyt pinkka euroja, järkyttävää mitä laskutetaan perusasioista nykyisin huolloissa.
Nämä palstat on ihan mahtavaa sen suhteen, kynnys ryhtyä itse huoltoihin suli olemattomattomaksi.
Käytettyjä saa erittäin hyviä tuolla budjetilla Suomestakin.
Kannattaa kiinnittää huomiota, kuten aina, että on huollettu hyvin.
Varsinaista heikkoa lenkkiä Californioista on vaikea keksiä, konsepti on pitkän kehittelytyön tulos.
Mitä piti vielä mainitsemani, niin ajoasento tosiaan.
Olennainen tekiä viihtyvyyden kannalta.
Omassani pärjäsin ohjaustangon kulman muutoksella jotta sain mieleisen selkä suorana sopivaksi.
Vastaava muutos 190senttiselle vaatii varmaan palikoita väliin, mutta niin, mikä nyt sitten kellekin on hyvä asento selvinnee vain kokeilemalla.
Omaani saa kokeilla Hämeenkoskella ennen lumia, vielä ajossa.
-
http://www.blocket.se/stockholm/Moto_Guzzi_Breva_1100_56488965.htm?ca=4&w=3
Lisäksi pyörässä on takateline joka alkuperäisosana olisi kallis ostaa. Tarviketta ei ole olemassa tai en ainakaan siitä tiedä.
Sekä Giviltä että Hepco & Beckeriltä löytyy Brevaan takatelinettä. Givin n. 80€ ja Hepcon 150€. Itselläni on tuo Givin teline Monokey-levyllä.
Breva on kyllä omaan makuun ollut aivan loistava matkapyörä myös kaksi päällä ajoon. Kyytiläinen on myös tykännyt enemmän kuin entisestä FJR:stä. Kesällä heitettiin Euroopan reissu Brevalla ja ensi kesänä uusiksi.
Luotettavuuden suhteenkaan ei ole sanomista, ainoa vika on ollut hajonnut äänimerkki. Uusi Biltemasta 10€ ja asennus 10 minuuttia.
Grisoa tai Bellagiota en varmaan itse hankkisi kaksi päällä ajoon, soolopyöriä enemmän sanoisin minäkin. Satulatkin noissa on muotoiltu niin, että takana tuskin kauaa viihtyy ja takajalkatapit sijoiteltu vähän hankalasti pitkää istumista ajatellen.
-
Kiitoksia kaikille vastauksista. Tuli tietoon semmoisia Guzzin malleja, joita en ollut ennen kuullutkaan olevaksi. Näyttää vähän siltä että Breva/Griso/Stelvio/Norge -vehkeet eivät puhuttele ulkonäöllisesti vaan valinta kohdistuisi siinä mielessä tuohon Bellaggioon taikka Californiaan. Hinta ilmeisesti pitää huolen siitä että noista jälkimmäinen on se, jolla jatkoon mennään.
Hankinta on ajankohtainen oikeastaan vasta ensi kesänä. Suhtaudun positiivisesti talouden kehittymiseen tulevana vuonna, tällä haavaa hankintaan ei ole mahdollisuuksia. Eikö ole uskomatonta, että näinä aikoina jollakulla on positiivinen tulevaisuudenusko? Johtuu siitä, että nykytilanteesta ei enää pääse alaspäin. ;) Kyyditettävä puhuu sujuvaa italiaa ja siksi tuo pyörän haku sieltä kävi mielessä, saisi lomamatkan samalla ja näyttää vähän siltä, että hintaluokassa 3-4 tonnia tuolla on jopa jonkin verran valikoimaa suht uusissakin. Silloin hinta jäisi kohtuulliseksi jopa veroineen ja paluumatkalla voisi poiketa grindcorefestareille tms.
Kykenen omiin huoltoihin, koneremontteihin ja jossai määrin jopa uusio-osien suunnitteluun ja valmistukseen. Ylläpidon suhteen en odota ongelmia jos luotettavuus on tuolla tasolla, kuin sanotte sen olevan. Mutta onko mallikohtaisia eroja? Näyttää olevan tarjolla California III, ja sitte nuo stonet ja jackalit. Onko tekniikassa tullu jossain vaiheessa polttoaineensuihkutusta lukuunottamatta jotain sellaista muutosta, johon ehdottomasti kannattais investoida? Tarkoitan lähinä moottorin ja vaihteiston kestävyyttä. Sähköt nyt rakentelee miten päin vaan ja kaasareitakin voi soveltaa taikka megasquirtin rakentaa, mutta jos vaihteisto tai kytkin prakaa 1000km ajon välein, käryää hermo jo hiljaisemmaltakin kaverilta.
Mitä tulee koeajoihin, koetan käydä vilkaisemassa liikkeessä nyt tulevana vkl, kun oon Tampereen suunnalla muutenkin liikkeellä. Hämeenkoskelle en oikein viikonvaihteen aikana ehdi, Savukoskesta puhumattakaan kun tätä kirjoittaessani istun Seinäjoen liepeillä.
Ja Sporalla ei tosiaankaan kyyditetty kuin äärimmäisessä hädässä ja silloinkin kyyditettävät olivat yleensä huomattavasti lyhyempiä. Nykyinen kyyditettävä on tullut kuvioihin vasta pitkät tovit sen jälkeen kun koko Spora ja Intikkakin oli hävitetty. :D Intikan huonous johtui suurelta osin jo piirustuslaudasta, ei siinä hyvällä pidolla olis enää paljoa ollu pelastettavissa.
-
California III-mallia kyllä löytyy sekä kaasutin että digitaaliversiona. Kaasutinversioita 90% määrästä. Jos löytää mallin FFi niin erikoisuuden vuoksi vois hankkia. Alkupään EV ja Special ovat varmoja sijoituksia rakenteellisesti ja tekniikaltaan vaikka sitten maksavatkin enemmän. Toisaalta oikein halpa Jackal ulkomailta ei paljon Suomen verotaulukoita kapua koska sen pyyntihinta täälläkin on alhainen. Pyyntihintojen keskiarvo mallikohtaisesti määrää veron vuosimallin mukaan. Ei siis kauppahinnat vaan pyynnit. Yksikin ylihintainen pyynti nostaa veroa. Britanniasta tiedän tuodun edullisesti EV:n. Taisi jäädä pari tonnia rakoa täkäläisiin pyyntihintoihin.
Vaimo hankki pari vuotta sitten California Kolmosen: 73.000 km, ei todistettavissa, ajokunnossa mutta ollut huonolla pidolla. Siksi edullinen. Keulaputket uusiksi, vaihteiston laakerit uusiksi, perävaihteen välysten passaus, pieniä öljyvuotoja siellä täällä, maalattu yli hieman sinnepäin kaatumisen jälkeen, kromiosat kunnossa, muovi- ja kumiosat, mm letkut vaihdettu, astinlaudat ruosteessa (kaatuminen?), sähköinen kierroslukumittari toimimaton (tyyppivika vanhemmiten), asennettu ammoin halpisäänenvaimentimet (kaatuminen+), jne pientä laittoa.
Koneessa täysi veto kunhan laittoi kaasuttimet ja sytkän kuntoon. (Myöhemmin asennan MicroSquirtin). Nyttemmin pyörä saanut uudet raamit ja vaihtanut ajoneuvoluokkaa L5e-ajoneuvoksi eli trikeksi. Vielä on paljon tekemistä siinä.
Tämmöistä tyyppivaivaa kaikissa Caleissa: http://www.motomatti.fi/2014/01/california-kolmonen-vaihdevivun-valykset.html
Pitempi juttu Sääksjärvi Triken ajamisesta ja tekemisestä: http://www.motomatti.fi/search/label/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi%20Trike
Jos olisin nuorempi enkä eläkkeellä niin trikein tekemisestä saattaisi saada päivätyön.
Nyttemmin vain näprään ja ajelen ympäriinsä.....
-
Mutta onko mallikohtaisia eroja? Näyttää olevan tarjolla California III, ja sitte nuo stonet ja jackalit. Onko tekniikassa tullu jossain vaiheessa polttoaineensuihkutusta lukuunottamatta jotain sellaista muutosta, johon ehdottomasti kannattais investoida? Tarkoitan lähinä moottorin ja vaihteiston kestävyyttä. Sähköt nyt rakentelee miten päin vaan ja kaasareitakin voi soveltaa taikka megasquirtin rakentaa, mutta jos vaihteisto tai kytkin prakaa 1000km ajon välein, käryää hermo jo hiljaisemmaltakin kaverilta.
Mitä tulee koeajoihin, koetan käydä vilkaisemassa liikkeessä nyt tulevana vkl, kun oon Tampereen suunnalla muutenkin liikkeellä. Hämeenkoskelle en oikein viikonvaihteen aikana ehdi, Savukoskesta puhumattakaan kun tätä kirjoittaessani istun Seinäjoen liepeillä.
Eipä niissä suuria eroja tekniikassa ole. Mutta jotain sentäs, 1000cc->1100cc, california 3 on viimeinen jossa järjellinen perävälitys, keulat on parempia 1100 malleissa (taitaa olla jo kali3:kin, ainakin loppupään malleissa). Kestävyydessä ei ole eroja. En minä ainakaan saa rikki.
Jos itelleni nyt etsisin käyttöguzzia niin se olisi -80 tai 90 luvun alusta oleva tonninen kaasareilla. Nuo vaan tuntuu kestävän maailmaa vastaan kaikista parhaiten. Ja osia saa eikä maksa maltaita. (Toisin on tilanne näissä uusissa 8v koneissa... >:( )
-
(Toisin on tilanne näissä uusissa 8v koneissa... Angry )
Taitaa olla nuo vanhemmat 90-luvun 8V koneet lujempia. Itse olen yrittänyt sellaista saada oikein yrittämällä rikki mutta niinpä vain edelleenkin laulaa. Valitettavasti ei selkä tahdo enää kestää sillä pärräämistä. Koneen siirto Californian runkoon on käynyt mielessä... Tai sitten myynti hyvään kotiin.
Brevan runkoon kone ei sovi. Olen mitannut.
Ikkalan kanssa olen eri linjoilla moottorinohjauksen suhteen. Ei niin että kaasutin kärjet olisi huono keksintö vaan että digitaalinen moottorinohjaus on vaan niin paljon helpompi ja kone saa aina soppaa ja kipinää ihan oikein.
Onko kellään tietoa onko ollut vikoja kuinka paljon P7, P8 tai 16M-moottorinohjauksissa? Niitä on ollut jo yli 25 vuotta ja vieläkin pelaavat monen Guzzin ja Ducatin satulan alla. Ne on niitä vähän sikarilaatikkoa isompia peltirasioita.
Tais mennä off topic mutta ei ole ensmäinen kerta....
-
Tuo Jackal/Stone olisi aika lähellä perus Sportsteria varustelun suhteen. Ei turhia krumeluureja.
Voipi käydä sun makuun livenäkin. Siihen kun lisää sen määrittelemättömän Guzzismin, niin siitä joko tykkää tai ei. Välimakuja ei juuri ole..
-
(Toisin on tilanne näissä uusissa 8v koneissa... Angry )
Taitaa olla nuo vanhemmat 90-luvun 8V koneet lujempia.
Kyllähän nämä uudetkin ihan lujilta tuntuu. Pieniä suunnitteluvirheitä vaan... Mutta sitten kun jotain osaa tarvii niin johan ottaa aikaa. Mitähän tässä nyt on sitä kammen takalaakeria odoteltu, 7-8 viikkoa.
-
<snip>
Jos itelleni nyt etsisin käyttöguzzia niin se olisi -80 tai 90 luvun alusta oleva tonninen kaasareilla. Nuo vaan tuntuu kestävän maailmaa vastaan kaikista parhaiten. Ja osia saa eikä maksa maltaita. (Toisin on tilanne näissä uusissa 8v koneissa... >:( )
Paitsi sähköt. Tosin osat eivät ole kalliita, mutta hermot menee... ;D
-
Ensi töiksi vanhojen liittimien hävittäminen, maadoitusten uusiminen, maajohto keulan alakolmion ja rungon väliin sekä kovettuneiden johtimien ja johtosukkien vaihto. Liittimet hinta-laatu-suhteeltaan edullisiksi Supersealeiksi ja niitäkin mahdollisimman vähän. (johdot vain liitetään ilman liittimiä) Valojen releistys. Sitten alkaa pelaamaan. Erityistä huomiota pitää kiinnittää latauksen johtoihin ja liittimiin. Boschin liittimet tapaavat sulaa ylimenovastuksen vuoksi ja Saprisassa muuta häikkää. Bosch on parempi....
Mielipiteeni ei ole puolueeton.
-
Itse ostin 1989-mallisen MilleGT:n vuonna 2006. Sen jälkeen sähköpuolelta on vaihdettu akku kerran, kärjet kerran ja takalampun polttimo pari kertaa. Riippuu tietenkin yksilön aiemmasta käyttö- ja huoltohistoriasta, miten paljon remonttia joutuu tekemään.
Silloin kun pyörää hain, selasin tiuhaan mobilea ja motoscout24:ää, ja ainakin silloin edullisimmat pyörät olivat myynnissä keväällä. Tällöin myös tarjontaa oli paljon, syksyllä siellä roikkuivat enää ylihinnoitellut yksilöt.
-
Pöh. Aina noita guzzin sähköjä mollataan. Koskahan ne mulla alkaa kummitella, tähän päivään mennessä ei suurempia kotkauksia ole tarvittu. Toki noilla kolmella nyt ei ole ajettu vasta kun karvan yli 1/2 miljoonaa yhteensä. Mutta kaippa ne sähköviat sieltä joskus sitten tulee.
ja Saprisassa muuta häikkää. Bosch on parempi....
Mikäs saprisassa tökkii?
-
Syksyllä ylihinnoitellut. ?
Yleensä ,kyllä käyt. moottoripyörät ovat kalliimpia keväällä ajokauden lähestyvillä.
Luulisin loppukesä - syksyn aikana mp,t ovat edullisempia kun oo vähemmän ostajia ja kylmä kausi tulossa ja joskus mp-omistajalla
ei ole mp-tallipaikka (näin oli kerran kun ostin ZZr,ä Nummelasta yksityisomistajalta )
Guzzini ostin heinäkuussa (toinen vaihtoehto oli silloin 2 syl honda VTR -punainen sekin mutta oli paljon kalliimpi).
Ja samalla tuli kaupasta mukaan AGO-kypärän italialais-väreissä- mutta siitä on jo monta vuotta ja Le Mans V on käynyt hienosti
mutta m. nainen ei oo viihtynyt tällä mp,n takapenkillä -Sanoo satulan kapeiksi, huonot kahvat ja kovaääninen ja kulj. ajaa liian kovaa. ;)
Ja Guzzini kaipaa pitempiä matkoja -katot. ens kesäksi?
-
Niin, Suomessahan pyörät ovat perinteisesti olleet kalleimmillaan keväällä, kun ostokiimaisilta kärpäsen puremilta ostajilta voidaan pyytää mitä vain.
Saksassa ainakin tuolloin 2005-2006 tilanne oli päinvastainen; keväällä tarjontaa oli paljon, ja se laittoi ehkä myyjät kilpailemaan. Lisäksi keväällä suurempi osuus myyjistä haluaa tosiaan päästä eroon pyörästään, eikä vain laita ilmoitusta sisään ylihinnalla ja katso, josko jostain sattumalta löytyisi se rikas hölmö.
-
182 senttiselle Brevassa istuminen on hieman kuin hansikkaassa. Ei epämukava, mutta jos heittää päiväseltään pitemmän siivun, niin siinä tekisi mieli muutella polvien kulmia hiukka enempi. Voi olla 190 senttiselle sitten tarvetta kokeilla nostaa peffaa tai madaltaa tappeja. Frouva on kököttänyt Brevan takapenkillä jotain 60 k eikä ole pahemmin valittanut, joten siellä lienee lokoisat oltavat vaikka tilaa ei ole mitenkään runsaasti. Pisimmät siivut on olleet siinä 1k paikkeilla päivässä. Mitä olemme 2 päällä käyneet koeajelemassa Stelviota, niin kyllä se on parasta mitä tähän saakka on osunut kohdalleen, pleksiä lukuunottamatta. Kokeilemissani pyörissä minulla on kypärä ollut joka kerta turbulenttisessa virtauksessa, kohisee ja tärisee. Tuo ominaisuus on erittäin paljon kuskin mittasuhteista, selän pituudesta, käsien pituudesta yms. kiinni, joten mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.
California-miesten kanssa puhellessa on käynyt ilmi, että moni on vaihtanut satulan Corbiniin, mikä kuulemma laittaa matkan maistumaan paremmalta jos istuu pidempään yhteen kytiin.
-
Perinteisellä tavalla menee keskustelu ensimmäistä Guzziaan ostavan kannalta ehkä turhan yksityiskohtaiseksi? Mutta toisaalta tietoa tulee paljon. Itse ostin aikanaan Cali Stone Touringin ajamatta sillä metriäkään. Sattui vaan kemikaalit päässä sellaisen asentoon että ”ton mä haluun” (kun toista "isoa" pyörääni sitten kevariaikojen olin hommaamassa). Olin ihastunut Cali EV –malliin, joka sattui seisoman yhdellä syyslomalla hotellin edessä Pariisissa. Vaikka en ole laajemmin Guzzi –tuntija, äänestäisin EV –mallin puolesta (ellei budjetti sitten anna myötä viimeisimpään moottoriversioon eli vuosimallit 2006*) alkaen). Ellei sitten kavahda integraalijarruja. Onhan se vähän Custom-kromi-krumeluuri -pyörä kyllä. Kauneus on katsojan silmässä. Sittemmin oma suuntaus lähti menemään sporttisempiin pyöriin.
*)2006: engine imported from the Breva 1100. Alternator improved, the flywheel new. Twin spark cylinder heads, mechanical tappets. New throttle body. Guards and cableways between the cylinders and tank. Braking pressure distributor modified.
-
Integraalijarruja on turha pelätä. Ovat tehty aktiivista käyttöä varten. Mutta jos on omaksunut erillisjarrujen käytön eikä halua uutta oppia niin jarrujen muutos erillisiksi ei ole iso ongelma. Muutamaan pyörään olen sellaisen muutoksen tehnyt.
Nyt tosin eräs henkilö on ilmoittanut haluavansa Stoneen integraalijarrut. Ensi töiksi on hankittava toinen etulevy ja jarrusatula sille. Letkua, tai oikeammin metallipunoksista teflonputkea, saa hydrauliikkaliikkeistä. Jos runko-osuuden haluaa metalliputkella niin sekin onnistuu.
-
Ei se integraali pahemmin edes tunnu (muuta kuin hyvänä hidastuvuutena), jos ei äkkinäiselle kerro. Liukkaalla sitten asia erikseen.
-
Itselle on ainoa gämmä integraalin syystä meinannut tulla sitä kautta kun oli ehtinyt syövyttää vanhalla Mille GT:llä alitajuntaan integraalien hurjan jarrutehon. Eka reissua paiskattiin Brevalla sakemannin betonisella moottotitiellä vesisateessa kun liikenne edessä pysähtyi yhtäkkiä kuin seinään. Selkäydinneste painoi vaistolla varvasjarrua käsijarrun rinnalla, niin kas, menikin Brevan takanen lukkoon. Armottoman vikuroinnin päätteeksi jäimme kuitenkin kahden pyörän varaan, mutta eipä tee mieli kokeilla uudelleen.
Jos saisi valita niin integraalit olisi minulla myös Brevassa.
-
Jos saisi valita niin integraalit olisi minulla myös Brevassa.
Uudelleenputkitus/letkutus hoitaisi asian. Ei ole ongelma se.
Tai vaihda uudempaan Brevaan jossa on ABS. Siinä tosin ei ole yhteen kytkettyä jarrua mutta sillä ei pitäisi tulla lukkojarrutusta.
-
Brevan kohdalla kannattaa vaan suorittaa vähän laskentaa, ennen kuin letkuttaa uusiksi. Sylinterit pitää olla oikein uudessa konfiguraatiossa.
..alkaa karata alkuperäisestä aiheesta. Varsinkin kun alkuperäinen kysyjä ohitti jo Brevan mallina.
-
Puolueetonta mielipidettä en pysty itekkään antamaan mutta sen sijaan yhden näkökulman, joka on muodostunut California Classicista vm. 2006. Sen ostin aikoinaan ensimmäiseksi pyöräksi uutena ns. kylmällä perstuntumalla koeajamatta. Koeajoa ei voinut suorittaa, koska sain tuolloin poliisilta A-tunnuksen vasta viikkoa ennen kuin hain uuden Californian silloiselta Kuopion HS Pitkäseltä. Kuola valu ja MP-messuilla otettu kylmätyypitys vakuutti, että tämä on oikea peli! Eikä perstuntuma pettänyt. Calilla tuli ajeltua 9 vuotta ja 106 000 km ja tyytyväinen olin. Todella hyvä matkapyörä kaksi päällä jos ei ole kiire mihinkään. Eli painotan JOS EI OLE KIIRE MIHINKÄÄN. Matkustajalla hyvät oltavat koska polvikulma sama kuin kuskilla. Orkkispenkit eivät 2006 mallissa maailman parhaat mutta tarpeeksi mukavat. Kovin möhkö penkki tuohon ei ulkonäöllisesti sovikaan. Hyvä pyörä jos tavaraa haluaa kuskata. Kärsii pakata ja ajo-ominaisuudet vaan paranevat. Meilläkin Hepcon 40 litraset sivuilla, 45l takana ja sen päällä vielä 60l ja 30l tavararulla, joten kaikki saatiin mukaan mitä tarvitsikin eikä mitään ongelmaa ikinä missään tilanteessa pyörään lastatun tavaramäärän takia. Ainoita vikoja 9 vuoden aikana reissun päällä bensaletkun irtoaminen ja venttiilikopan kannentiivisteen pettäminen. Molemmat pikkuvikoja, jotka itse korjattu tienpäällä (paitsi bensaletkun kohdalla kun irtosi ensimmäisen kerran Saksan bahnilla).
Omani vaihdoin pois kuukausi sitten (kaikkihan me ikäännytään) ja jatkan ajoja ensi keväänä Triumphin thunderbird 1600:lla. Oma California meni vaihdossa mutta Vantaan Biketeamista se myytiin eteenpäin alle kahden viikon. Onnea uudelle omistajalle kuka sitten liekään! Uudessa California 1400:ssa liian lyhyt ajosäde mulle sekä pikkasen liian kallis tähän tilanteeseen. Mutta Triumphilla jatketaan onnellisena.
Tässä on linkki matkakertomuksiini, jossa Californian edesottamuksista, reissut puhukoot puolestaan :) Tosin tarinoista puuttuu tämän syksyn Koillis-Norjan ja Hammerfestin reissu.
http://teesel7678.kotisivukone.com/
-
Aloitin kuuspuolikkaalla.Matkat kakspäällä eurooppaan.Liian ahdas.Vaihdoin isolohko Californiaan 95.Sitten isolohkoon (Californiaan)02.Edellinen kaks päällä parempi kuin 02.Sitten taas vaihto -13(California)tämä hyvä. AET
-
Pitää jatkaa työuraa, että on ajan hermolla.
-
En pysty antamaan puolueetonta mielipdettä, mutta puoleellista saat... :P
Eka Guzzi oli Nevada -99. Pyörä oli hyvä aikuisen miehen pyörä. Jos haluaa huippukiihtyvyyksiä tms. on Guzzit unohdettava. Nevadan tekniikka oli ongelmaton ja helppo itsekin huoltaa. Kohteet ovat käsillä näppärästi, eikä mitään erityistyökaluja tarvita. Tulppien vaihtoonkaan ei tarvi purkaa puolta pyörää, sama juttu venttiilien säädössä.
Nevada oli ( meille ) hieman pieni kahden matkailuun. Vaihdoin Stoneen. Se on aivan eri pyörä, kuin Nevada. Sama perustekniikka, eli huoltoasiat sujuivat samalla tavalla. Isonkin keväthuollon näprää itse päivässä.
Stonesta Californiaan. Ja nyt jo toinen Cali. Tässä uudemmassa jo > 100´000 km ilman suurempia ongelmia. Ainoa todella hankala ja potuttava juttu on pa.pumppu tankissa. Sekin murhe meni lopulta kunnon letkuihin vaihtamisen jälkeen.
California sopii erinomaisesti matkapyöräksi. Se on hieman kankea ja raskas kioskin ympärillä pyörimiseen - ei tosin siihen edes tarkoitettu. Kaksi päällä ja kahden viikon tavarat - ongelmatonta. Leppoisa ajoasento, hyvä ajettavuus, riittävä teho - 800km/päivässä ei tunnu juuri missään. Kiihtyy ja kulkee ihan riittävästi, jos nyt ei revittelyä halua...
Moto Guzzi ei ole pelkästään moottoripyörä. Moto Guzzi on paremminkin elämäntapa; Ei mikään tusinapyörä, Gruppon mukava porukka ( kuten täällä foorumillakin on ), maailman - tai ainakin Euroopan - laajuinen ystävyys ja jopa veljeys.
Jos nyt olis varaa valita pyörä, niin vaikeaa...vaikeaa... Uusi Cali, Stelvio NTX vai Norge... Kaikki upeita vaan niin erilaisia... Tietenkin kaksi; Stelvio ja...hmmm...
Californian ostin 2008 kun Norge tuomittiin "nuorisopyöräksi"...kuten muistetaan... :D
Suurimmat moitteet antavat he, jotka eivät koskaan ole edes ajaneet Guzzilla, saati omistaneet. Tämän foorumin tekniikkapalsta antaa hieman vääristyneen tunnelman Guzzin tekniikasta, sillä pääosin käsitellään a) ~20v vanhoja ja >200´000km ajettuja ja b) harrastajien itse rakentelua. Molempia toki tarvitaan ja on samalla osoitus siitä, että vanhakin Guzzi on ihan toimiva ja hyvä peli.
-
Näyttää vähän siltä että --> ulkonäöllisesti valinta kohdistuisi --> Californiaan, jolla jatkoon mennään.
... Hankinta on ajankohtainen oikeastaan vasta ensi kesänä.
Mitä tulee koeajoihin, koetan käydä vilkaisemassa liikkeessä nyt tulevana vkl --> tätä kirjoittaessani istun Seinäjoen liepeillä.
Koeajolle sitten vaan... http://www.nettimoto.com/moto-guzzi/california/1749811
p.s. Käytettyä ostaessa kannattaa laittaa painoa varusteille. Ne ovat arvokkaita (varsinkin Guzzin omat), jolloin laukkuihin, moott.suojarautaan ja tuulilasiin menee helposti 1½ tuhatta.
p.p.s. Koska moottorit ja vaihteistot kestää sen yli 200tkm, niin täällä palstalla riittää keskustelua paljon muusta harrastukseen liittyvästä. Sen uutena huomannet hyvin tämänkin ketjun pituudesta ;D
-
California mallista tiivistetysti:
Cali V7 1970 - 1972
850V 1972 - 1976
850T 1977 - 1981
Cali II 1981 - 1987 (1000cc)
Cali III 1987 - 1997 1000cc 1987-1993 ja kaikki mallit 1994-> 1100cc
Iniezione 1994 - 1997 Cali III 1100cc ruiskumalli
Cali EV 1997 - 2007 (ruisku) (45mm Marzocchi teleskoopit)
EV Touring 2001 - 2007 (tuulisuoja sekä laukut)
Special 1100 1998 - 2007 (50's retrotyyliä)
Special Sport 2001 - 2006 (kromia)
Stone Metal Black 2001 - 2003
- Vuodesta 2002 kaikki mallit ruiskukoneella ja moottorilohko sekä voimansiirto mustaksi maalattu.
- Vuoden 2003-2005 malleissa (osassa) hydrauliset ventt. nostajat (http://www.motoguzzicalifornia.com/2010/02/hydraulic-tappets/).
- Vuonna 2004 kokonaan uusi moottori ("Euro 3" Breva 1100:sta) ja mallit Titanium sekä Aluminium
Cali Vintage 2005 - 2013 kokonaan uudelleen suunniteltu malli
Cali Classic 2009 -> uusi, kevyempi "tuplatulppa"moottori Breva V1100 sta
Cali Aquila Nera 2010-> hiilen mustaa ja harjattua alumiinia
Cali 90 anniv. 2011 täysvarusteltu juhlamalli
California 1400 2014-> kokonaan uusi, kahdeksas sukupolvi ja viides moottorisukupolvi (vuodesta 1970).
Vuosimalleissa on pieniä heittoja, johtuen valmistus- ja myyntiaikojen välisistä eroista, mutta esim. Euro 3 päästömääräykset laitattivat uuden moottorin kaikkiin Guzzeihin v.2004-2005 aikana.
Vaihteisto, voimansiirto, ECU, jousitus ja jarru-eroavaisuuksista olisi myös hyvä saada yhteenvetoa.
p.s. Kyllä se tuontikin voisi vielä olla kannattavaa, kun vertaa Suomen hintapyyntöihin.
Esim. tällainen pohjois-Saksassa oleva, jonka saisi helposti tuotua laivalla:
suchen.mobile.de/motorrad-inserat/moto-guzzi-california-ev-touring-bad-oldesloe/198407620.html
Kohtuuhintainen (4500,-) vm.-04 Stone näemmä Hollolassakin:
http://www.tori.fi/paijat-hame/Moto_Guzzi_California_Stone_vm2004_13621799.htm
Yhteenvedon lähteinä: http://nl.wikipedia.org/wiki/Moto_Guzzi_California-serie
ja http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4967.msg37736#msg37736
-
Moi
Varoituksen sana jos ostat Guzzin saat kokonaisuuden, uudet kaverit ja asintuntijat. Jos olet valmis osta kokonaisuus.
Kaikki Guzzit on helppoja hyviä, ei täydellisiä. Olen ajanut erilaisilla versioilla vuodesta n.1976 kaikki on toiminut ja vienyt minut ja seuralaiseni sinne mihin tahdon. Joskus on ajettu yhdellä pytyllä korjaamolle tai viety Italiassa pakettiautolla polttoaineentakia suodattimen puhdistukseen
Guzzi porukka on omanlaatuisensa ja persoonallinen mutta sekaan vaan.
Sääli että Moto Italia lopetti olisi saanut vielä enemmän.
Jos, kun päädyt Guzziin käy tapaamisissa yms voin taata että yllätyt .
T;Timppa
-
>> ...kun päädyt Guzziin käy tapaamisissa yms voin taata että yllätyt .<<
Joo!
Minäkin käyn niissä!
-
Guzzikansalla tuntuu olevan vähän joka puolella erittäin hauskat kokoontumisajot. Niihin tulee mielellään mukaan nekin, jotka ovat jostain syystä Guzziin kyllästyneet. ;D
-
Vuan varjellaan sitä kipinää, joka Kustin omistamisesta jääpi. On se vaan niin mukava. Non bulk product.
-
Onhan Cali hieman hankala työnneltävä kioskin ympäri kun sentää painaakin jotain.
Mutta jos se on käynnissä, niin kyllä riittävän ripeästi taittuu taival.
Oma kokemus että yllättävänkin ketterä matkapyöräksi.
-
Kun puhutaan matkapyörästä niin Norge on hyvä sellainen mutta hieman ryppyotsainen kun muistuttaa kovasti valtavirtaa. Onneksi poikkeaa siitä kuitenkin riittävästi moottoriltaan ja siroudellaan. Kun Norgen ostin niin pelkäsin sen olevan liian sivitynyt moottorinsa osalta. Eihän se mikään Cali ole mutta ei onneksi mikään surisijakaan vrt. 4V-boxerit. Cali ei ole mielestäni niinkään matkapyörä vaan rento retkipyörä ilman turhia muoveja, jolla retkeillessä pitkin ja poikin Eurooppaa on hymy herkässä. Saa nähdä mitä Stelvio sitten tarjoaa.
-
Guzzikansalla tuntuu olevan vähän joka puolella erittäin hauskat kokoontumisajot. Niihin tulee mielellään mukaan nekin, jotka ovat jostain syystä Guzziin kyllästyneet. ;D
Tämä näyttää olevan varsin kansainvälinen "ilmiö". Alla lainaus Cali Vintage koeajo-raportista (http://danilogurovich.wordpress.com/motorcycle-and-scooter-reviews/moto-guzzi-california-vintage-review-digest/) USAsta (vapaasti käännettynä).
”... En ole koskaan ollut ”yhdistysihminen”. Olen Guzzi harrastaja ja myönnän nautivani Guzzin paremmuudesta vertailussa (vs.Harley Heritage Softail). Käyn monissa Guzzi tapaamisissa, joihin vaatimus on ”ilmestyä paikalle”. The Moto Guzzi National Owner’s Club on mainio yhdistys, johon en vain ole tullut liittyneeksi, mutta silti kaverini klubissa kutsuvat minut mukaan heidän ajeluille ja kohtelevat minua, kuin jäsentä tullessani paikalle. Luulen, että syyllisyys ajaa sinne jäseneksi. Klubi on hyvin perheenomainen ja ystävällinen, kun ollaan yhdessä ulkona. Kokoontumisissa ei todellakaan ole mitään ”kastijakoa”, itse asiassa, ne ovat anarkisempia (auktoriteetittomia, suom.huom.) kuin mitään muuta. Uskon, että olen tavannut klubin presidentin, mutta kukaan ei koskaan puhu yhdistyspolitiikasta, joten luulen hänen tulleen valituksi missattuaan kokoontumisen. ...”
Ovatkohan harrastajat jonkinlaisia omantien kulkijoita (kuten Guzzikin), jotka ymmärtäen hyväksyvät tämän piirteen myös muissa? Itsessäni ainakin tällaisen tunnistan, enkä ehkä siksi ole tapaamisiin vielä päätynyt - tukijäsenyydestä huolimatta.
-
Tässä yksi puolueellinen mielipide, lienee mahdotonta saada täysin puolueetonta mielipidettä Guzzisteilta jotka ovat hurahtaneet oikeaan moottoripyörään. Aloittelin aikanaan 650 kuutioisella Floridalla, sitten siirryin Caliin ja hankin rinnalle Norgen jolla kierreltiin muutaman kerran eurooppaa ja käytiinpä mennä kesänä "sylttytehtaallakin" Guzzin synnyinsijoilla. Kesällä tuli vaihdettua Norge Californian 1400 Touring-versioon ja kyllä nyt hymyilyttää kun kruisailee uudella Gutzzilla. Oli minulla jossain välissä ennen Norgea yksi RT Bemari vähän aikaa, mutta kun Norge ilmestyi markkinoille, niin vaihdoin Bemarin heti oikeaan merkkiin. Olen toki kokeillut kavereitten muitakin merkkejä, mutta onhan siinä Guzzissa sitä jotain....
-
Ehkä hiukan puolueetonkin on kaverini kokeilu Guzzien parissa Bemmunsa jälkeen seuraavaa pyörää etsiessä. Olin oppaana parilla reissulla. Jackal oli muuten sopiva, mutta vaihteissa oli "välivapaita" ja km-mittarilukema selvästi lian pieni. Kaveri on 190 cm pitkä ja 90 kg massaa. Oli vaikeuksia löytää sellainen pleksillä varustettu, joka ei olisi niillä mitoilla pyöritellyt tuulta ikävästi juuri kypärässä, ja tuulisuojan hän nimenomaan tahtoi. Norge oli myös koeajossa. Se olisi muuten miellyttänyt, mutta kuskin mitoitus olisi siihenkin vaatinut pleksin modifiointia. Lisäksi hinta sattui olemaan kohtuuton.
Sama kaverini istui hetkeksi Nevadani satulaan. Näkymä oli kuin karrikatyyri. Ajamaan ei voinut edes lähteä. Jättäisin siis noilla mitoilla Nevadan pois laskuista. Sama koskee V7 Classicia, vaikka se ehkä antaakin hiukan enemmän tilaa. V7 Raser ehkä antaa tilaa vielä enemmän, mutta se on kyllä soolo.
Toisaalta... eihän tuo TimoEV ole mikään ihan pieni poika, ja Nevadalla ajeli naama hymyssä, vaikka nniistä ajoista on massa kyllä kasvanut.
Minä en tiedä mitään muista kun Nevadasta, ja sekin vielä on pari senttiä matalampaa Anniversario mallia. Ostin sen koeajamatta, kun en osannut vielä ajaa :) Kortti oli autokortin mukana syntymälahjana saatu, ja kauppias sanoi, että tämä on minulle kuin sovitettu pari, ja oli oikeassa. Menin ostamaan V7 Raaseria, mutta ne oli loppuun myyty ja Anni sattui olemaan ostajaa vailla. Olen 172 cm 70 kg ja hiukankin suuremmalle Nevada olisi pieni, tämä on subjektiivinen näkemys. Kyydissä on usein ollut sissy 160 cm 60 kg ja hän pitää kyytiä rasittavana vähänkään pitemmällä matkalla. Nevada on kaksittain hiukan hutera ajettava, vaikka voimiensa puolesta selviytyykin vallan mainiosti. Annin piti olla opettelupyörä, mutta niin siinä taitaa käydä, että en sitä pois anna. Elokuussa kaaduin rumasti ja kalleimmastani meni vähän rautoja rikki :( Varaosia on odoteltu jo yli kaksi kuukautta, eikä vieläkään ole tullut kaikkia :( Luut on jo parantuneet :)
-
Varaosia on odoteltu jo yli kaksi kuukautta, eikä vieläkään ole tullut kaikkia :(
Näköjään en ole ainut joka osia odottaa. Surkeaksi on homma menny, meinaan sitä jos jotain niin spesiaalia tarvii että tehtaalta asti pitää tilata. Alkaa jo oikeasti kyrpiä tuo 8-venttiilinen. Vanhojen guzzien kanssa tämmösiä(kään) ongelmia ole koskaan.
-
Kiitoksia kaikille vastanneille. Empä arvannut, kuinka paljon mielipiteitä ja vastauksia tämä kysymys kirvoittaa, kun alkaa olla reilut 4 sivua erilaisia näkemyksiä. Ihmettelen edelleen sitä, kuinka hyvin keskustelu silti on pysynyt asiassa. Vastaava ei onnistuisi monilla muilla palstoilla.
Guzzi-väki vaikuttaa kyllä mukavalta, on havaittavissa samantyyppistä henkeä kuin Belarus-porukalla, joiden kanssa on tullut reissattua tapahtumissa niin koti- kuin ulkomailla.
Kävin katsomassa paria pyörää ja toinen voisi olla houkuttelevalla kaupalla tarjolla, California III kaasarikoneella vm. -1992. Kilsoja vaan aika reippaasti, 170tkm. Pitkästikö tuolla vielä pääsee, ennenkuin on täyskoneremontti tms. edessä? Muuten pyörä oli aika siistikuntoinen. En ole vielä päättänyt, kelpuuttaisiko III:n vaiko katsoisko jotain 2000-luvun Stonea taikka Shakaalia. Uusissa olisi enemmän löylyä, toisaalta kaasaripeli ei hyytyisi tienposkeen siksi, että joku bitti menee poikittain.
-
... kaasaripeli ei hyytyisi tienposkeen siksi, että joku bitti menee poikittain.
Samoin ajattelin itsekin aiemmin analogisen ja mekaanisen tekniikan puolustajana, kunnes tutustuin näihin digitaalisesti ohjattuihin ruuttavehkeisiin. Toimintavarmuus on kaasuttimia parempi ja viat niissäkin yleensä mekaanisia ja tienpäällä korjattavissa. Joko paine karkaa polttoainepuolelta tai sähkö uupuu johtimilta, mutta itse elektronisissa ohjain- tai suutinlaitteissa vikaa tuskin koskaan.
Ei sillä, etteikö myös vanhemmalla Guzzilla ajelisi, mutta jos etsii käyttöpyörää tuleviksi vuosiksi, niin on tuossa parissa mallisukupolvessa jo ajo-ominaisuudet (jousitus) ja muu ei päällepäin näkyvä ehtinyt kehittyä paljonkin.
1994 tuli 1100cc kone ja 2002 kaikkiin ruisku. 2000-luvun alussa myös koko tehtaan ja tuotannon modernisoinnin myötä laadukkaammat materiaalit (kumit, muovit, metallit sekä pintakäsittely) ja komponentit (valot, vilkut, peilit, mittarit, sähköjohdot, katkaisjat jne) sekä osien tarkempi koneistus (CNC (http://www.youtube.com/watch?v=Y46X5WzOfuo)). Ajan syövyttävää hammasta unohtamatta.
( jonka muistaa hyvin sillä hetkellä, kun jumittunut pultti avatessa irrottaa alumiinivalusta kierteet mukaansa.)
Hintavertailussa en näe mitään mieltä siinä, että vuoden 1992 Cali (http://www.nettimoto.com/moto-guzzi/california/1758740) maksaa saman (4500,-), kuin vuoden 2004 Cali (http://www.tori.fi/paijat-hame/Moto_Guzzi_California_Stone_vm2004_13621799.htm).
Siis käytön- ja ajamisen kannalta, mutta on toki niitäkin, joille harrastus on enemmän rakentelua ja kunnostusta.
-
Calistinta on toki saanut ruiskulla jo -88 vuodesta eteenpäin.
-
Hyvin hoidetulle Guzzille 170 k ei ole mahdottoman paljon, pytyillä saattaa hyvinkin mennä toinen mokoma. Jakokettinki saattaa mennä vaihtoon lähivuosina. Jos viitosvaihteella on sitkuteltu pienillä kierroksilla, siellä voi viitosratas pitää kollotusta ja odottaa vaihtoa. Jos perää ja kardaania ei ole huollettu niin siellä pystyy olemaan kulumaa/ruostetta. Etuteleskoopit saattavat hikoilla. Jarrulevyt voivat olla kuluneet. Kunto riippuu paljon juuri tuollaisista pikkuseikoista. Noin vanhoissa sähköissä saattaa olla ja onkin paikoitellen hapettumia, eli kaikki namiskat ei välttämättä saa tarpeeksi jänitettä.
Yleensä edellinen omistaja osaa kertoa huolloista, parhaassa tapauksessa esittää kuitteja tai muuta kirjanpitoakin. Mutta on meitäkin, joilla ei jää huolloista juuri muuta kuin muistikuvia ja niihin on ostajan sitten luottaminen. En ole käyttäny painepesuria, mutta en osaa sanoa olisiko se syynä siihen etten ole vaihtanut yhtään pyöränlaakeria kahdenkymmenen viiden vuoden ja noin 400 k aikana.
Pieniä sormitöitä on joka tapauksessa tiedossa, mutta ei välttämättä mitään isoa/kallista. Vanhan liiton miehille kaasariversio on jotenkin tutumman tuntuinen, minulla ei ole ollut mitään vikaa koskaan Dellortoissa, ei kyllä Brevan ruiskussakaan.
-
"Kaasari vastaan ruisku" eli analogia vastaan digitalia.
Molemmat toimivat hyvin asiaan perehtyneen huollon tai omistajan toimesta.
Huoltoa tarvitsevat kaasuttimet ja sytytysjärjestelmä säännöllisesti, digitaalisessa ei mainittavia toimenpiteitä ole.
Silte voi analogisessa ilmetä olosuhteista johtuvia häiriöitä, digitaalien reagoi ulkoisiin olosuhteisiin vähemmä.
Analoginen järjestelmä huomioi huonosti muuttuvat tilanteet, digitaalinen säätyy itse (15RC alkaen jopa tarkasti).
Näppituntumani on että digitaalisella moottorinohjauksella säätyvä moottori on pitkäkestoisempi koska polttoaineen ja kipinän annostelu on aina 100% määritellyllä alueella eli seos on männän päällä oikea eikä karstoittuminen ja polttoaineen joutuminen öljyn joukkoon ei ole todennäköistä. Voitelu siis toimii paremmin ja moottoriöljyn vaihtoväli on pidempi.
Vika moottorinohjausyksikössä on äärimmäisen harvinainen vaikka useimmiten ensimmäinen ilmoitus pyörän viasta on että "ECU on rikki". Normaalisti vika löytyy jonkin anturin toimimattomuudesta tai sähkönsaantiongelmista. Mikä sekin on harvinaista mutta normaalia kulumista.
Itse hankkisin Californiani, tyyppiin sen kummemmin tarkemmin puuttumatta, malleista joissa on 15M tai uudempi moottorinohjaus. Todettu varmaksi ratkaisuksi ja on säädettävissä kotioloissakin että reissun päällä. (GuzziDiag ja TunerPro)
-
Sen ekan polven ruiskumallin säätäminen lienee rajatumpaa? Joskus kun olin sellaista ostattelemassa, Heippa kertoi sen olevan kovinkin pomminvarma laitos. Ei sitten muista syistä tullut kauppoja.
-
Isolaatikkoiset P7, P8 ja 16M ovat varmoja kunhan huolehtii että ohjausyksikön laatikkojen kiinnitys ja maadoitus on kunnossa. Ne kaikki ovat säädettäviä mutta niin sanottuja lastutettavia. Kotikonstein niitä ei voi ohjelmoida siten kuin näitä uudempia pienikoteloisempia 15M alkaen, kuten 15RC (eka lambdaohjattu), 5AM (tällä hetkellä yleisin) ja 7SM.
GuzziDiagilla voi em yksiköistä lukea toimintotiedot, tehdä testauksia ja nollata vikalogeja ja oppimismuistia sen mukaan kuin toimintoja niissä on. TunerProlla voi muokata tiedostoja 15M alkaen ja syöttää ne GD Writerilla ECU:un.
Mutta muistakaa ennen tiedostojen syöttämistä ottaa alkuperäisestä tiedostosta GD Readerilla varmuukopio varmaan paikkaan. Tietokoneen lisäksi esimerkiksi muistitikulle tai muulle erilliselle muistivälineelle. Siitä voi sitten tehdä omia versioita tai verrata toisten tekemiin tiedostoversioihin TP:n vertailutoiminnolla.
Itse olen tehnyt jo näillä ilmaisohjelmilla kymmeniä tutkimuksia ja tiedostojen kopiointeja ja kirjoittamista ECU:un. Ei häiriöitä eikä epäonnistumisia.
-
Keskustelussa yhteinen näkemys näyttää olevan, että California kaikkina sen eri malleina on luotettava ja pitkäikäinen.
Toinen "Guzzin osto?" kysymys on sitten hankinta ja käyttökustannukset.
Uudesta viisivuotiaaseen (siis mallin julkaisusta) on teknologia vielä kallista ja ilmenee lastentauteja/takaisinkutsuja, eikä omatoimiselle korjaajalle ole paljoa tarjolla vinkkejä ja vaihtoehtoja merkkihuoltoa edullisempien ratkaisujen löytämiseksi. Uuden pyörän arvo laskee paljon ensimmäisinä vuosina ja kun alkuvaiheen lastentaudeista on päästy, niin ovat usein osatkin yleistyneet ja niiden hinnat laskeneet.
20-25 vuotiaiden pyörien hintaa on hullunkurisesti nostanut niiden läheisyys 30 vuotiaisiin museopyöriin, joiden houkuttimena on muutaman kympin vuosivakuutus ja mahdollisuus ajeluttaa pyörää milloin siltä tuntuu ilman vaivaa seisonta-aikojen ilmoittamisista. Museopyörän hinta koosta, merkistä tai mallista riippumatta näyttää asettuneen sinne 3-6000 euron haarukkaan. Ei paljon, mutta rahaa se on sekin.
Käyttöpyörää etsivä saa kuudella tonnilla jo hyvää vastinetta rahoilleen, kun huomioidaan myös ylläpitokustannukset sekä huoltoihin kulutettava aika. Oma valintani Caleista olisi vuosimallia 2002-2006 (15RC/5AM ecu), joissa jo päästövaatimukset ovat edellyttäneet tarkkaa moottorin suunnittelua, pieniä toleransseja sekä laadukasta/toimivaa toteutusta.
p.s. Käytettyä ostaessa kannattaa mielestäni joka tapauksessa varata 500-1000 euroa "rengasrahaa" siihen, että laittaa kaikki paikat kuntoon, uusii kulutusosat ja hankkii mieluista varustetta.
-
Piti laittaa tähän linkki Trafin kautta Guzzin omistajille tulleista takaisinkutsuista mutta en onnistunut.
Jostain syystä palvelu ei toiminut.
Takasinkutsukampanjoita Guzzimallien osalta on ollut vain muutamia. Niistäkin osa päättynyt eli kaikki kyseistä takaisinkutsua poteneet on korjattu.
-
Tuo ylemmäs linkitetty 2004-vuoden stone olis se peli, jos olisi tähän hätään irroittaa tuo 4 tonnia tuohon hankintaan. Onneksi talojen paskapyttyvaateet näyttää taas siirtyvän eteenpäin. Enkäpä muutenkaan olisi sijoittanut siihen penniäkään ennenkuin on uhkasakko niskassa. En muistanut ollenkaan tuota museopyörän edullisuutta, asia joka ehkä kannattaisi hankinnassa ottaa huomioon.
-
Oliko Stonessa tuoreeltaan jotain hämmästelyä hydraulisten venttiilinostinten kanssa? Jos oli niin ne on varmaankin korjattu jo ajat sitten. Sama kysymys yksilevykytkimestä.
-
Tässäpä linkkiä alkuperämaan käytettyihin Guzzeihin: http://www.moto.it/moto-usate/moto-guzzi/index.html?f=11&t=20
En kyllä ymmärrä italiaa mutta onneksi numerot on samat liki kaikilla kielillä, joten oleellinen käy noista ilmoituksista ilmi. Tuommoinen keltainen California ois kyllä makiannäkönen peli! Tuliko 1400:nen kone Californioihin vasta tänä vuonna?
Onko mallien välillä tekniikat miten vaihtokelpoisia? Pystyykö halutessaan 2-venttiilimoottorin muuttamaan jälkikäteen 4-venttiiliseksi? Onko lisävarusteita saatavana muilta kuin tehtaalta itseltään? Tarkoitan lähinnä penkkejä ja ohjaustankoja, jos haluaa ajoasentoa peukaloida. Entä perävälitykset, onko niitä erilaisia?
-
1400, juu tän vuoden malli. On kokonaan uusi pyörä.
Kahdesta neljään venttiiliä; joo voi, mutta menee kaikki uusiksi, pytyt, männät, kanget (nämä pitää olla custom osia mahdollisesti), kannet, nokka jne.
Lisävarusteita saa muualtakin. Tunnetuimmat valmistajat tekevät laukkurautoja ja pleksekäyms myös Guzziin. Istuimista esim Corbin ja Giuliari.
perävälityksiä on muutama. Stein Dinsen varaosakuvastosta voi esim luntata.
-
Paremman luokan sijoituksia ovat näköjään 80-luvun pyörät kun eivät enää pahasti pudota hintaansa. Museoikäistä pikkulohkoa vois harkita. Tosin ne eivät Suomessakaan tätänykyä ole juurikaan kalliimpia.
-
Hintaluokka 5 donaa alkaa tulla noin kymmenessä vuodessa ajankohtaiseksi. Keskiverto motoristi on siihen mennessä ajellut alle 100k, parhaassa tapauksessa vain jotain 40 k, jolloin minusta hinta-laatu suhde alkaa olla ostajan kannalta optimissa. Toki pyörä menettää edelleen vaihtoarvoaan, mutta ei lähellekään siihen tahtiin kuin pakasta vedetty uusi. Tällainen pohdiskelu menee kyllä hiukan ohi sektorista koska pyörähän ei ole varsinaisesti investointi, jolle pitäisi pystyä laskemaan jotain tuottoa tai tappiota. Harrastus maksaa kaiken mitä siihen on valmis panostamaan.
-
Hintaluokka 5 donaa alkaa tulla noin kymmenessä vuodessa ajankohtaiseksi. Keskiverto motoristi on siihen mennessä ajellut alle 100k, parhaassa tapauksessa vain jotain 40 k, jolloin minusta hinta-laatu suhde alkaa olla ostajan kannalta optimissa.
Jota kuinkin näin ilmeisesti on. Minun uutena ostettu vm. 2006 Cali Classic aj.106 000km hinnoiteltiin myyjäliikkeessä 5950e vaihtokauppojen jälkeen. Se kyllä myytiin alle kahden viikon. Jotta kyllä niitä Guzzejakin ostetaan, tosin omani oli oikeasti hyvin pidetty kaikilla herkuilla. Mutta yleinen käsitys lienee, että mp-liikkeet karsastaisivat guzzien ottamista vaihdossa, koska ovat haastavia myytäviä.
-
Oliko Stonessa tuoreeltaan jotain hämmästelyä hydraulisten venttiilinostinten kanssa? Jos oli niin ne on varmaankin korjattu jo ajat sitten.
Oli viallisia (2003-2005), joihin tehtiin korjaukset. http://www.motoguzzicalifornia.com/2010/02/hydraulic-tappets/
Jutun mukaan ovat hiljaisina omistajiensa mukaan parhaita Guzzeja.
Hydroissa on eri moottoriöljysuositus (5W40), kuin mekaanisesti säädettävissä malleissa(10W60).
-
http://www.nettimoto.com/moto-guzzi/california/1779993
Olisko tuossa sopiva stone? Hyvältä ainakin näyttää eikä paljoa ajettukaan.
-
http://www.nettimoto.com/moto-guzzi/california/1779993
Ei ole ilkeä hintapyynti nätistä hyväkuntoisesta Calista ja käteisellä varmaan joku satanen hinnasta poiskin mahdollista.
Pyöräthän kannattaa ostaa syys tai talvella, koeajo on pulmallista tietysti nyt kun jo marraskuun kelit, mutta lienee täysin kunnossa mp.
Oma kokemus hydraulisista venttiileistä alkukorjauksen jälkeen että hyvin toimii, 75,000 km vaihdon jälkeen ajettua abaut ja ei huomauttamista.
5W/40 on tosiaan suositus noihin hydventtiilikoneisiin öljyksi.
-
Yllättävän kovassa on Caine pyynnit. Ei juurikaan ole viime vuosina ollut tippumaan päin.