Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Jukka Laine - Elokuu 27, 2013, 08:47:46 ap
-
Etujarru ottaa hissuksiin jarruttaessa epätasaisesti. Liittyykö ominaisuus kelluvien jarrulevyjen toimimattomuuteen? Tehoja jarrussa kyllä on eikä palaset ole lopullansa.
-
Todennäköisesti. Brake cleaneria ja niittien pyöritystä, niin saa moskan pois välistä. Jos on läpireikä niitissä, niin kuuden millin pultti ja mutteri siihen ja akkuvääntimellä hissuksiin pyörittelee.
On myös tullut vastaan sellaista, että jarrulevyyn on tarttunut paloista jotain. Lähtee hiomalla levystä.
-
Mulla oli Titaniumissa sama ongelma joka korjaantui vasta uudella jarrulevyllä. Pyörässä oli tuolloin vielä takuu voimassa, maksattivat levyn mulla, ilmoittivat että takuu ei koske jarrulevyjä ???
-
Täällä sama vika. Brevassa nypyttää etujarru kaikilla nopeuksilla. Talvella huollon aikana saavat osaavammat (huoltomies) laittaa jarrut kuntoon.
-
Mulla meni Sportista molemmat etulevyt takuuna vaihtoon aika lailla tuoreeltaan (n. 3 thkm kohdalla) erään todella reippaan mutkatiekurvailun jälkeen Savonlinnan liepeillä (2 päällä ja kaikki laukut täynnä). Nypytti rajusti ennen pysähtymistä, olivat silmin nähden kierot kun pyörää pyöritti.
Tämän jälkeen on toiminut kolme vuotta moitteetta, joskin täydessä lastissa on menty enempi cruisaillen, tuosta oppineena. Tietty täytyihän tuossa olla materiaali- tai valmistusvirhe, jos moottoripyörä ei kestänyt kovaa ajoa.
-
Hoi
Valitettavasti nypytystä ei saa pois kuin vaihtamalla uudet jarrulevyt. Sorvaamista voi kokeilla jos on todella osaava sorvari saatavilla.
Em. kokemus perustuuu LM4:n jarrujen kanssa hankittuun kokemukseen, jarrulevyt ovat kyllä Guzzin yksi heikko kohta, vaikka ovatkin "Brembon" valmistamia.
-
Lm4:ssä on aivan erilaiset jarrukiekot. Itsellä on kokemusta useammastakin 320 millisestä Brembosta, jotka ovat parantuneet nypytyksestä putsaamalla niitit. Kannattaa kokeilla ennen kuin ostaa uudet.
-
Kelluva jarrulevy voi alkaa nypyttämää/täristämään seuraavista syistä:
- Rasvaa, esim rasvainen sormenjälki jarrulevyssä.
- Yksi tai useampi levyn kiinnitinheloista täyttynyt liasta tai hapettunut jumiin.
- Väljäksi kuluneen kiinnitinhelat tai väljistyneet aukot.
- Väärä jarrusatulan asento.
- Hapettuma jarrulevyssä.
- Saman satulan eri puolilla olevat jarrumännät jumittavat tai liukusatulan tapauksessa liu'ut eivät toimi.
- Ulkopuolinen isku levyyn tai sen keskiöön.
- Äkillinen tehokas jarrutus. (Levyn väri muuttuu.)
- Kuumaksi jarrutettuun levyyn osunut kylmä vesi.
- Levyn asennusvirhe.
- Väljyys pyöränlaakereissa tai löysä etuakseli.
Voi niitä olla muutakin mutta nuo ovat varsin helposti esiin haarukoitavia vikoja.
Osa vioista on poistettavissa tekemällä kunnon jarrutuksia muutama, osa häviää puhdistamalla ja herkistämällä jarrulevyt tai suuntaamalla levyt uudelleen. Muihin vaivoihin auttanee remontin teko tai jarrulevyjen vaihto.
Brembon levyt ja jarrusatulat ovat tähänastisen kokemukseni mukaan olleet huomattavasti keskitasoa paremmat verrattuna joihinkin tarvikemerkkeihin. Joilla niilläkin kyllä pärjää jos ei vaadi aivan huippusuoritusta. Toisen merkkiset levyt ja palat voivat vaatia opettelua että osaa niillä tehdä tehokkaita jarrutuksia.
Tässä yksi vaihtoprosessi: http://www.motomatti.fi/2012/08/arkipyoran-jarruremontti.html
Sitten ovat vanhempien mallien kiinteät, lautasmalliset levyt joilla on osa samoja vikoja kuin edellä ja sitten ihan omanlaisiaan tyyppivikoja.
Jarrut vaativat ylläpitoa jota huollon yhteydessä ei pyytämättä tehdä. Kaikkihan tietysti tietävät jarrunesteen merkityksen jarruille mutta satuloitten ja levyjen puhtaus ei niin selvä asia olekaan: näkee jopa umpeentuneita jarrulevyjen vesireikiä ja toispuoleisesti puristavia satuloita.
Varsinkin sorateillä ja maastossa käytettävien pyörien jarrusatuloiden/jarrupalojen liukupintojen puhtaanapito on yksi tarpeellinen huoltotoimenpide: hiekka ja savi pois. Edellyttää palojen irrotusta. Palat pitää muistaa laittaa entisille paikoilleen että pelaavat huollon jälkeenkin. Aikaisin keväällä ajokautensa aloittavat saattavat saada suolapitoista kuraa rakenteisiin ja se aiheuttaa korroosiota helposti.
Jarrutehon hidasta häipymistä ei helposti havaitse vaan siihen ikään kuin oppii. Tulee puristettua vain hieman lujempaa. Jos pyörässä on kumiset jarruletkut ja ikää on toistakymmentä vuotta on aika harkita teflonletkujen asennusta. (Jotkut puhuvat metallipunosletkuista. Punos on ruostumatonta teräslankaa ja on teflonletkun ympärillä suojaamassa sitä ulkoisilta vaurioilta.) Letkujen vaihto tehostaa yllättävän paljon jarrujen toimintaa. Useimmat jarruvalmistajat ilmoittavat jarruletkujensa (kumisten) vaihtoiäksi neljä vuotta.
Tyypillisillä Brembon kelluvilla 320 mm levyillä on kulumavaraa puoli milliä eli 0,25 mm per levyn sivu. Kannattaa siis miettiä millaisia jarrupaloja aikoo käyttää. Jotkin palatyypit kuluttavat levyä moninkertaisella nopeudella. Levyparin tyypillinen keskihinta pyörii 500 euron tuntumassa.
-
Nämä monimäntäiset satulat tahtovat vielä olla herkkiä jumittelemaan, jos niitä ei käytetä. Aivan liikaa ihmisillä etujarrupelkoa, vaikka se on pyörän pääsasiallinen pysäytysväline. Itsellen etunen on normaaliolosuhteissa se ainoa pysäytys-/hidastustapa.
Tulee mieleen eräs sporttipyöräksi luettava pyörä, joka tuli minulle huoltoon; etujarrusta kuului napsahdus, kun painoin voimalla pohjaan. Takalevy oli kulunut todella paljon ja etuset ei niinkään. Satuloissa oli enemmän jumittavia mäntiä kuin liikkuvia..
-
Nypytys tuntuu pikkusen rauhottuneen kilometrien myötä vaan ei kokonaan poistunu. Käytänpä satulat ja palaset irti ja suhautan brakecleaneriä männille seuralaiseksi. Palat ovat nähtäkseni vielä toimintakuntoiset. Kiitos laajasta taustoituksesta. Ei tarvi tässä porukassa vähätöisenkään jäähä iliman opastusta. Ei muuta ku ajatuksen kanssa jarrumeditaation pariin.
-
Takajarrupalat meni vaihtoon parisen viikkoa sitten.
Hommahan ei vaadi puuseppää yms. tarkkuusasentajaa.
Ennen uusien palojen asentamista, apumiestä hyväksi käyttäen tarkistin mäntien liikkuvan;
- Kampesin vanhat palat ihan auki, eli männät pohjaan.
- Vanhojen palojen väliin jokin levy, lenkkiavain yms. estämään mäntien pullahduksen ulos.
- Apumies painaa jarruvipua ja tarkkuusasentaja / reipas poika herkeämättä seuraa mäntien liikettä.
- Kun männät ovat ulkona, niin vähän kuparitahnaa mäntien ulostulleisiin kohtiin.
- Sama uudestaan pari - kolme kertaa, jotta kuparitahna leviää hyvin ja männät ikään kuin herkistyvät.
- Uudet palat ja homma kasaan.
- On hyvä voidella se palojen kiinnitystappi samalla - vain vähän tahnaa.
Kun lähdet sitten taas ajelemaan, niin polje jarrua monesti niin, että "löysät" poistuvat. Helpottaa pysähtymistä seuraavalla kerralla... :P
HUOM! ÄLÄ VOITELE PALOJA EDES VAHINGOSSA! Siitä seuraa nopeita ja vähemmän vekkuleita ajatuksia ja liikkeitä maantiellä! :o
Ohjetta voi soveltaa myös käsijarruun. Calissahan on se integraalijuttu...
-
Calissahan on se integraalijuttu...
Tai sitten ei ole.
Omassa Calissani oli alunperin yksi jarrulevy edessä ja yksi jarrulevy takana, eikä näillä ollut muuta yhteistä kuin se, että sama setä niitä operoi.
Nyt on sportin tuplalevyt edessä, sportin pääsylinteri ja muut roippeet, eikä vieläkään mitään integraalia missään. Hyvin pysähtyy :)
-
Sama mulla, kun sama mopo. Itse toteutin tuplauksen Yamahan/Triumphin pääsylkällä, Yamahan tehdasuusilla satuloilla, alkuperäisellä ja Cagiva Miton jarrulevyillä, säädettävällä kahvalla sekä teräspunosletkuilla. Joo, pysähtyy.
-
Jarruosien voiteluun on olemassa ihan omakin rasvansa joka ei turvota/koveta jarrujen kumiosia.
-
Putsasin etujarrun levyt ja pyöräytin jarrulevyn niittejä pultti-ruuvi-porakone-menetelmällä ja nypytys rauhoittu melekeinpä olemattomiin. Keula tuntuu toimivan mukavammin. Mitenkä tuon Breva 850 etuvaimennuksen säätöä tulisi lähestyä? Löytyykö säätöohjeita jostain?
-
https://www.youtube.com/watch?v=bBlqVx4mWUw
Tuosta ensin painumat kohdilleen. Sitten säädät vaimennuksen mieleiseksi.
-
Onko 850 Brevan keulassa jotain säätöjä?
Mulla on tonnisatanen Breva ja siinä ei ole kuin jousipaineen säätö ja sen säätäminen on varsin yksinkertaista. Perussäätö on että keula painuu kolmanneksen matkastaan kun se kuormitetaan. Eli yhden hengen kuormalla säätö on hieman löysempi kuin kahden hengen kuormalla. Itse olen säätänyt heilahduksenvaimennusta käyttämällä SAE10 sijasta SAE15-keulaöljyä kun pyörällä ajetaan suurin osa matka-ajosta kahden hengen ja tavaroiden kanssa.
Työkalupussukassa on mukana halpiskaupasta ostettu 17mm räikkälenkkiavain jonka varsi on katkaistu. Sillä käy säätö rivakasti. Pitää vain laskea kierrokset että molemmat puolet ovat samassa jäykkyydessä.
-
Kuinka paljon siinä on joustovaraa keulassa? Kolmannes on aika paljon sagia kuskin kanssa.
-
Täällä sama vika. Brevassa nypyttää etujarru kaikilla nopeuksilla. Talvella huollon aikana saavat osaavammat (huoltomies) laittaa jarrut kuntoon.
Noniin, sain itsestäni irti käydä pikaisesti jokaisen niitin läpi pultti - mutteri - porakone - putsausaine periaatteella. Täytyy kyllä sanoa että pikaisen työn ansiosta täytyy sanoa huoltomiehelle, ettei tarvikaan vaihtaa jarrulevyja, sillä noin 90 % nypytyksestä hävisi. Ei häiritse niin paljon, että kannattaisi vaihtaa....
-
En nyt halua pelotella, mutta ääritilanteessa nypytys voi muuttuua hallitsemattomaksi lukittumiseksi. Onhan se jokatapauksessa oire jostain asiaan kuulumattomasta. Tuskin menisi katsastuksessa läpi ;) . Oletko koittanut tehdä köyhän miehen heittokelloa. Esim teippaamalla jonkun tikun etuhaarukan putkeen ja pyörää pyörittämällä todeta onko levy(t) kiero(ja) vai ei(vät). Ehkä idea tuli selväksi kuitenkin.
-
En nyt halua pelotella, mutta ääritilanteessa nypytys voi muuttuua hallitsemattomaksi lukittumiseksi. Onhan se jokatapauksessa oire jostain asiaan kuulumattomasta. Tuskin menisi katsastuksessa läpi ;) . Oletko koittanut tehdä köyhän miehen heittokelloa. Esim teippaamalla jonkun tikun etuhaarukan putkeen ja pyörää pyörittämällä todeta onko levy(t) kiero(ja) vai ei(vät). Ehkä idea tuli selväksi kuitenkin.
Olet oikeassa. Soitin juurin Guy Wikströmille, pääkaupunkiseudun Guzzimiehelle ja varasin aikaa huoltoon ja etujarrujen remontille. jarrulevylle tulee hintaa melkein 300€ / kpl. Mutta turvallisuus ennen kaikkea!!!
(Aamulla kun ajelin töihin huomasin, että jarru se vain jatka nypyttämistään..... Rupes vitsittään sen varran, että on pakko saada jarrut kuntoon ens kesän alkuun.)
-
Hyvä homma! Kolmesataa ei tunnu pahalta edes itse tehtynä. Varmaan tulee uudet palat, nesteet ja yksi levy. Onko siinä kaksi levyä?
-
Hyvä homma! Kolmesataa ei tunnu pahalta edes itse tehtynä. Varmaan tulee uudet palat, nesteet ja yksi levy. Onko siinä kaksi levyä?
Kaksi kappaletta melkein 600€ + palat + työ + huollon muut toimenpiteet.
karkea arvio kaikelle n 1000€
-
Muista kysyä ja kerro täällä mikä vika levyissä oli.
-
Vaihdoin itse jarrulevyt. http://www.motomatti.fi/2012/07/jarrulevyt-brevaan.html
Hinnaltaan kohtuullisemmat levyt vaikkakaan eivät tietenkään aivan yhtä hyvät kuin alkuperäiset. Mutta niilläkin pärjää oikein hyvin.
Jutun lopussa linkki vaihtotapahtuman selitykseen.
Itselle ei ole sattunut kieroa levyä. Kaiden vinkki mitata heittoa levyistä ei välttämättä kerro kelluvan levyn kieroudesta vaan siitä miten ne ovat asettuneet kiinnityshelojensa/keskiönsä suhteen. Tietenkin sekin aiheuttaa nypytystä. Itse levy voi silti olla aivan suora. Jarrujen reipas käyttö aika-ajoin auttaa pitämään jarrulevyn helat puhtaina. Kun jarrutettaessa kuluu rallattava/sirisevä ääni levyistä niin asia on kunnossa.
-
Ja voi niitä levyjä vaihtaa vaikka yksitellen, kun etsii sen kieron.
Itselläni on etuset eri ikäiset ja erilailla kuluneet. Palat eivät kuitenkaan koskaan eksy väärien levyjen pariksi, niin sillä ei ole merkitystä.
Omani hurisevat kovemmassa jarrutuksessa, tietää nuotista, että niitit ovat kuosissa.
-
Muista kysyä ja kerro täällä mikä vika levyissä oli.
Tottakai. Raportoin kunhan / jos saan tiedon.
Nypytys alkoi Norjan reissun aikana, suuntana silloin etelä (paluumatkalla siis.. :) )
Tuli parit ohitukset tehtyä ja parit voimakkaat jarrutukset. yht´äkkiä mitään varoittamatta nypytys vain alkoi....
olen nyt pärjännyt hyvin kaksi kuukautta. Mutta kuten jo edellä kerroin, on mukavata aloittaa uusi kausi tikissä olevalla mopottimella.
Onkos porukkaa menossa Piikkiön suuntaan huomenna? itse en ole siel koskaan käynyt, joten voisi olla mukavaa käväistä kun kerran mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat melko pienet.
-
Nyhtääppä ne jarrusatulat irti ja tutki onko jarrupalat kuluneet tasaisesti. Nimittäin jos joku männistä jumittaa ja palat kuluu epätasaisesti niin johan nypyttää. Mulla on -10 sportissa alkuperäiset levyt eikä pahasti edes kuluneet ja mittarissa on jotain 82tkm. Jarrua on saanu kyllä varmasi ihan riittävästi radalla yms, sillä ne varmaan kunnossa pysyykin.
-
Vanhan aiheen pariin.
Ostin Vintageni ( vm 2011, aj. nyt 47 000 km ) vajaa vuosi sitten ja huomasin, että käsijarru nypyttää. Varsinkin hitaassa nopeudessa ilmiö oli varsin häiritsevä. Tarkoitus oli tehdä asialle jotain loppukesäsästä, mutta leikkauksen vuoksi ajokauteni loppui kesken. Talven aikana otin sitten jarrusatulan irti ja herkistelin mäntiä, joista sisäpuoleiset olivat selvästi jäykemmät kuin ulkopuolen männät, myös palat olivat kuluneet selvästi erilailla eri puolilta, joten vaihdoin ne uusiin. Pyörittelin porakoneella myös uivien levyjen holkit herkikisi.
Testasin tulosta vetämällä narulenkillä käsijarrukahvaa sen verran, että jaksoin vaivoin pyörittää etupyörää käsin ja huomasin, että levyssä oli parinkymmenen sentin pätkä, jossa kitka oli selvästi pienempi. Mittasin levyn mikrometrillä ja tuo alue on ohuempi kuin muu osa levystä, maksimi ero 0,04 mm.
Nyt, kun olen päässyt testaamaan ajamalla, totesin, että nypytys oli edelleen täysin selvä, tosin ei läheskään yhtä paha kuin muistikuva viime kesältä.
Vaihdoin sitten pääsiäisenä etulevyt keskenään ja pääsin viikolla sen verran kokeilemaan, että ainakaan lyhyellä lenkillä en huomannut enää minkäänlaista nypytystä käsijarrussa. Jalkajarrua en kauheasti testaillut, mutta ainakaan muutamalla varovaisella jarrutuksella ei siihen siirtynyt nypytys tuntunut häiritsevältä.
Olen täysin ummikko missään korjaushommissa ja haluaisin kuulla mielipiteitä, voiko näin tehdä, vai onko pyörimissuunnan muutos levyssä vahingollista/vaarallista.
-
Samaa rautaa se on molempiin suuntiin. Voi olla että on joitain muotoiltuja levyjä joilla voisi olla pyörimissuunta. Mutta eikös ne saa kummin päin vain keskiöihinsä mikäli vaihtaa keskiön ja levyn välissä olevat "niitit".
-
Näin minäkin sen oletin ilman muuta olevan, mutta olen tullut varovaiseksi, kun muutaman kerran asiat, jotka minusta ovat ilman muuta samantekeviä, ovatkin ehdottoman merkitseviä.
Ei tämän Vintagen keskiön ja levyjen välissä ole yhtään mitään, levy vaan keskiötä vasten ja 6:lla pultilla kiinni.
Ajelin tänään sadealueen siirryttyä itään 70 kilsan lenkin ja kokeilin jarrutella hitaasta ja nopeahkosta vauhdista sen, mitä kevätpinnoitteella uskalsin ja käsijarru on nyt aivan erilainen kuin aikaisemmin. Jalkajarrua käyttäessä nypytys on samanlaista kuin aikaisemmin käsijarrulla, mutta enpä usko sen haittaavan, kun en juuri jalkajarrua käytä muuta kuin hidasajossa.
-
Nypytys/ravistus jos jatkuu pidempään, niin levy varmaan saattaa kulua epätaisesti, riippuen vaivasta.
Tuli mieleen kokeilla vispiä itse levystä, ei pitäisi olla paha rasti todeta irroittamatta mitään.
Kyseinen pyörä ilmaan ja pyörimään ja sitten jollain joka on kiinni vaikka etuputkissa (takana johonkin muuhun sopivaan) tulkkaamaan mahdollista heittoa.
Meinaan että lähdettäisi -suljetaan pois se mikä se ei ainakaan ole metodilla-, sen sijaan että korjaamolle ja kaikki vaihtoon kovasta hinnasta.
Oman käytetyn Calin ostossa kävi sikäli onnekkaasti että just käsijarrun levy ravisti oikein kunnolla jarruttaessa ja sain sen takia hyvin tinkaistua hinnasta.
Männät sisäpuolelta jumissa oli onneksi syy ja oli hyvää pyörään perehtymistä herkistellä männät ja uusia palat heti tuoreeltaan.
-
Ei tämän Vintagen keskiön ja levyjen välissä ole yhtään mitään, levy vaan keskiötä vasten ja 6:lla pultilla kiinni.
Nähdäkseni keskiö ja levy ovat irti toisistaan: levy on kiinni keskiössä puolikelluvin niitein. Ne irrottamalla, kääntämällä levy ja laittamalla uudet niitit saa levyn uudelleen kiinni. Näitä "niittejä" on kertakäyttöisiä niitattavia sekä purettavia ja siten koottaviakin. Taannoin laitoin kaksi settiä California Kolmosen etulevyihin. Uudempiinkin niitä on ollut tarjolla mutta en juuri nyt jaksa etsiä.
Jos kyseiset osat kuluvat pahasti niin levy ei kulje suorassa.
On noita joskus sorvailtukin ruostumattomasta teräksestä.
-
Se voisi enemmän ajetussa selittää tuota käännön merkitystä jos niitit ovat syöneet keskiön ja levyn niitinreiän soikeaksi jarrutuksen suuntaan. Sitten kun kääntää, on tilalla se kulumattomampi puoli rei`istä.
-
Sorry, ymmärsin väärin mitä tarkoitit keskiöllä. Siis vaihdoin levyt keskiöineen keskenään, nuo niitit tuntuisivat porakonepyörityksen jälkeen toimivan, kuten olettaisin olevan tarkoitus, eli levy pääsee elämään sivusunnassa. Ovatko ne kuluneet miten alkuperäisestä mitasta, en pysty tietysti arvioimaan. Oikeanpuoleinen, eli se epätasapaksu levy oli käsivoimin nytkyttämällä lähes liikkumaton ennekuin tein tuon porakone plus brake cleaner homman.
Tänään kun ajelin ja jarruttelin voimakkaammin levyt vaihdettuina, kuulin myös tuon MM:n ja TTT:n 4 vuotta sitten tässä jutussa mainitseman sirisevän tai hurisevan äänen jopa korvatulpat korvissa ja avattava tiivis kypärä päässä. Oletan, että jos tuo ääni olisi viime kesänä kuulunut, olisin kiinnittänyt siihen huomiota.
-
Sen äänen käytännössä "pitää" kuulua. Silloin tietää niittien tekevän hommansa. Jos nuotissa on muutosta tai katkoksia hitaassa vauhdissa, on todennäköistä että joku niitti tahmaa.
-
Noin yleensä levyn kiinnityksestä keskiöönsä.
1. Täysin kiinteät levyt. On suoria ja lautasmaisia. Niiden oikominen on vaikeaa mutta ei aina mahdotonta.
2. Puolikelluvat levyt jotka kiinnittyvät keskiöön ja keskiö pyörän napaan. On yleisin siviilipyörätyyppi. Levyn kiinnitys keskiöön on siis puolikiinteä ja kiinnitysosassa on yleensä jousimainen aluslevy joka pitää levyn linjassa. Se kerää likaa itseensä ja lika kerääntyy muuallekin kiinnitysosan, keskiö ja jarrulevyn tietämille. Usein puhdistus tai purkaminen ja jopa kiinnittimien uusiminen korjaa vian.
3. Kelluvat levyt. Ovat niin "löysästi" kiinni keskiössään että kolisevat kun pyörää työnnetään. Nopeus keskittää levyn ajossa ja jarrutuksessa. Tiedän tapauksen jota poliisi sakotti kyseisestä "viasta".
Puoli- "täyskelluvissa" on yhteistä se että lika täyttää raot ja levy ei kulje suorassa. Levy "nypyttää" ja täristää jarrutuksessa. Silloin ei pidä enää kovasti jarrutella vaan tehdä huoltotoimi levyille. Sillä jos ajamista jatkaa niin levy itsessään kuluu kieroon eikä huoltaminen enää tuota toivottua tulosta.
Jarrupalojen tarkkailu on tärkeää.
Jarrujen toimita tyypillisesti heikkenee hitaasti ja ennalta ilmoittamatta. Kuljettaja ei sitä huomaa ajossa vaan on sopeutunut vähitellen tilanteeseen.
Jarrupalojen paksuus.
Palat saavat mennä ohuiksikin. Vaihto noin kaksi milliä ennen kitkapalan loppumista. Kuluminen pitää olla samanlaista molemmin puolin levyä olevilla paloilla. Pala ei saa kulua vinoon eikä niin että toisella puolella on paksumpi kerros kitkapalaa jäljellä.
Toispuoleinen puristus pilaa jarrulevyn. Erityisesti "niitteihin" eli puolikelluvan ja kelluvan levyn kiinnikeosiin jotka kiinnittävät levyn ja keskiön toisiinsa. Niihin ei saa syntyä jarrutuksessa poikittaisvoimaa vaan levyn on pyörittävä linjassa keskiöönsä.
Jarrusatulan tarkistaminen.
Kun jarrupaloja vaihdetaan niin katsotaan että liukusatulatyyppi liukuu liu'uissaan takertelematta ja suorassa. Vastakkaismäntäisessä satulassa vastakkaiset männät liikkuvat yhtä herkästi. Ei saa olla tiukkoja kohtia. Varo pullauttamasta jarrumäntää ulos satulasta. Sitä tuskin saa koottua toimivaksi ilman korjaussarjaa. Uudempiin satulatyyppeihin ei ole korjaussarjoja vaan koko satula vaihdetaan.
Jarruneste säiliössään.
Kun jarrupalat kuluvat niin nestepinta säiliössä alenee. Nestettä usein lisätään silloin. Nesteen "kuluminen" johtuu harrpalojen kulumisesta. Nestettä ei siis haihdu tai katoa minnekään. Kun laitetaan uudet jarrupalat niin lisätty neste on poistettava nestesäiliöstä ettei säilö tulvi tai jarru jää laahaamaan. Säiliön kannessa oleva kumipalje on tärkeä. Se estää jarrunesteen hapettumisen eli pitää jarrunesteen ja ulkoilman erillään ja seuraa nestepintaa kun se laskee jarrupalojen kuluessa. Tekee se muutakin mutta tässä pääasiat.
Jarruletkujen ja jarrunesteen ikä.
On käytännössä kuusi vuotta. Kyse siis mustista kumiletkuista. Ne yksinkertaisesti vaihdetaan uusiin. Samalla vaihtuu jarruneste.
Jos ei ole entisöinnistä kysymys niin letkut voi korvata helposti metallipunoskuorisilla teflonletkuilla. Niillä on pidempi kestoikä ja uudet pyörät varustetaan sellaisilla valmiiksi. Jarrunesteen vaihtoväli on silti sama.
Jarrusatuloiden ja letkuliitoksien ilmausruuvit.
Ne kannattaa pitää toimintakuntoisina. Kumitulpat päissä suojana ja silloin tällöin, muutaman vuoden välein, hieman löysätä avaimella varovasti kun jarrujärjestelmässä on pieni paine ettei ilmaa pääse järjestelmään.
Katkennut ilmausruuvi on ikävä asia. Uusia ilmausruuveja ja suojatulppia myydään tarvikkeina auto- ja mp-tarvikeliikkeissä. Tiukasta ilmausruuvista menee helposti kuusiosta kulmat.
Yleinen puhtaus.
Jarrusatulat keräävät itseensä likaa hyvin mielellään. Siinä on tiestä noussutta likaa ja kosteutta sekoittuneena jarrupaloista ja -levyistä irronneeseen pölyyn. Jarrusatula irti kiinnityksestään mutta jarruletku saa olla kiinni. Katso miten jarrupalojen päällä olevat osat ovat että saat ne myös kootuksi.
Jarrupalat irti ja pesemään jarrusatulan sisäpuoli vaikka hammasharjalla. Jos satulassa havaitsee kosteutta (pientä jarrunesteen vuotoa) niin korjaussarja tai uusi satula tilaukseen. Ne satulat joissa jarrumännissä on näkyvissä suojakumit ovat niitä joihin yleensä saa tiivistesarjan kaupasta. Uudempiin suojaamattomiin ei niinkään. Silloin homma on helppo: vanha metallinkierrätykseen ja uusi tilalle.
Jarrulevyissä on usein reikiä. Ne menevät tukkoon aika nopeasti liasta ja jarrupölystä. Ne pitää avata niin jarrulevyn jäähtyminen on tasaisempaa ja sadesäällä pysähtyminen varmempaa.
Tässä lauantai-iltapäivän tietopläjäys jarruista.
-
T5:ssa oli sama nypytysongelma jarrulevy kiinteää mallia, hiottiin suoraksi, eipä nypytä enää. 8)
-
Olen nyt ajellut 2000 kilsaa tuon jarrulevyvaihdon jälkeen ja ollut tyytyväinen käsijarrun toimintaan. Kokeilin tuossa pari viikkoa sitten muutaman kerran täysjarrutusta kolmen- neljänkympin vauhdista ja edestä kuului aikamoinen parahdus, jonka alkuperää en ole vielä selvittänyt. Muutama päivä sitten kokeilin pihassa, saako samaa ääntä aikaan heijaamalla etupäätä jarru lukittuna, mutta sain aikaan vain lonksahduksen, joka kuului joka kerta, kun jouset painuivat pari senttiä.
Jousissa / iskareissa vikaa?? Kokeilin ja ihmettelin sitä parina päivänä ja aloin jo kysellä, kuka osaisi purkaa keulan ja mielellään myös kasata sen. Sitten huomasin, että etuvanne liikahti muutaman millin joka kerta, kun painoin keulan alas, katsoin jarrulevyä, ei mitään liikettä, eli niissä levyn niiteissä on joku millin-parin klappi, joka aiheuttaa jarrun ollessa koko ajan kiinni sen, että edestakaisessa liikkeessä levy liikahtaa sen millin pari, ennenkuin vaikutus siirtyy siihen keskiöön, jolloin niitteihin, keskiöön ja levyyn kohdistuu isku. Jos jarrun vapauttaa ennenkuin pyörä liikahtaa takaisin, lonksahdusta ei kuulu seuraavalla alaspainalluksella, eli klappi jää niinpäin, ettei levy liikahda, joten normaalijarrutuksissa iskua ei ilmeisesti esiinny, kun levy on valmiiksi "oikeassa" päässä klappia.
Testasin varmuuden vuoksi myös niin, että etujousten liike oli eliminoitu kapulalla alakolmion ja lokarin tuen välissä ja se sama lonksahdus kuului edelleen, eli iskarien ja jousien osalta voin rauhoittua, jollei se parahdus sitten kuulunut niistä.
Kuuluuko kyseinen klappi asiaan, vai johtuuko tämä liiallisesta kulumisesta ja/tai pyörimissuunnan muuttumisesta ko levyssä?
Yksi tyhmä kysyy....
-
Pieni kiertosuuntainen välys sallitaan mutta ei sitä milleissä mitata.
-
Tänään sain viitsittyä sen verran, että etupyörä ilmassa tutustuin vähän lähemmin tuohon klappiin. Oikeassa levyssä se on yli 0,5, kuitenkin alle 1mm, vasemmassa, joka siis ennen tätä kesää oli palvellut mittarin mukaan noin 46000 km oikeana etulevynä, välys oli hiukan suurempi, noin 1mm. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tällainen välys tyypillinen, minulla kun ei itselläni ole minkäänlaista kokemusta asiasta, kun aikaisemmassa pyörässäni (HD Sportster) oli ihan vaan kiinteälevyinen, asfaltilla lukkiutumaton, eli tehoton etujarru.
Käsittääkseni levyn kehän suuntainen liike jää ajossa olemattomaksi, koska liike ja niittiin kohdistuva isku tapahtuu maksimaalisena silloin, kun levy on jarrutuksen alkaessa tuon välyksen etupäässä. Kuitenkin jokainen jarrutus ja jarrupalojen hankaus pyrkii pitämään levyn välyksen takapäässä, jolloin se ei pääse liikahtamaan enempää kehän suuntaisesti uuden jarrutuksen alkaessa.
Säteen suuntainen välys niissä niitteissä, joita käsin pystyi liikuttamaan, oli jonkin verran suurempi kuin kehän suuntainen.
-
Jarrutuksen aikana levy keskiöönsä nähden pyörii hieman erikeskiöisesti. Sitä enemmän mitä enemmän välystä. Siitä syntyy se rallattava ääni.
Jos kehän suuntainen välys on 1 mm niin ei se ihan vielä pelota mutta sen kanssa jos on säteenkin suuntaista välystä enemmän kuin 1 mm niin asiaa pitää jo tarkkailla. Levyn sivusuunnan liike on kuitenkin se mistä huomataan että jotain on vialla.
Hankalan välyksien tutkimiseksi tekee puolittainen kelluvuus. On siis olemassa kelluvan levyn ja kiinteän levyn välimuoto joita Guzzeissa on pääosin käytetty. Jousivoima keskittää levyä keskiöönsä mutta kelluvassa levyssä ei. Molemmat toimivat mutta puolikelluva on hiljaisempi käytössä.
Jarrumännän tai jarrupalan jumiintuminen pilaa levyn melko nopeasti eikä sitä ole helppo huomata. Jumi painaa levyä sivulle eikä levy "juokse" enää keskiön suuntaisesti. Asioita pitää tarkkailla.
-
Tuossa mietiskelin Aavasakslta tullessani että on huonot takajarrut Jackalissa. Tänään päätin tarkistaa takararrupalat. Palat vielä kohtalaiset, mutta kaksimäntäsen luikutapit täysin jumissa. Jonkin verran piti tuumata että saisiko irti ilman satulaa kokonaan irroittamatta. Sain suojakumien sisään senverran irrotinainetta ja puupuristimella ja napauttamalla kiinteä tappi liikahti.
Toisessa tapissa on 11 mm avainväli ja sen kun sain pois , niin kääntämällä osaa sain kiinteän tapin puolen irti.
Ihmeesti sinne on hapettumaa kertynyt, vaikka sujakumi oli ehjä. Grafiittirasvaa huolellisen puhdistuksen jälkeen tappeihin ja kasaan. Saattaa muuten olla yleinen huoltokohde jota käydään harvemmin läpi ?
Jarrut vaativat vain osan poljinvoimasta ja tuntuma pedaalissa huomattavasti jämptimpi.
Mr
-
Mitä seuraa jos ajaa vanhemmilla kuin kuusi vuotta mustilla jarruletkuilla ? Veikkaan että useimmat ajavat vanhemmilla letkuilla. Taitaa mulla olla Calissa alkuperäiset,vm on 2000. Jarrunesteitä kyllä olen vaihtanut.
-
Sen huomannee sitten, kun vaihtaa uusiin, jos huomaa. Vanhat saattavat olla elastisemmat ja hukkaavat jarrutehoa. Samalla siirtyy teräspunosletkuihin, niin jarrusylinterin voima siirtyy sinne minne kuuluukin.
-
..i että on huonot takajarrut Jackalissa...
Mr
Pitäisi varmaan itsekin tarkastaa, kun en tuota takajarrua käytä. Tiedä vaikka olisi jumissa sitten kun tarve takajarrulle ilmenee.
-
Mitä seuraa jos ajaa vanhemmilla kuin kuusi vuotta mustilla jarruletkuilla ? Veikkaan että useimmat ajavat vanhemmilla letkuilla.
Kumista irtoaa ainetta sekä jarrunesteeseen että ilmaan. Erityisesti UV-säteily on pahasta.
Jarruista tulee "kumimaiset" puristaa ja osa jarrutehosta menee letkujen pullistamiseen.
Halvin tapa lienee ottaa kaikki jarruletkut ja putket irti, marssia hydrauliikkaliikkeeseen ja sanoa että "kopioikaa, kiitos." Laittavat teflonputket jotka on suojattu metallipunoksella ja yleensä myös läpinäkyvällä muovilla. Eri värejäkin löytyy.
Samalla vaihtuu nesteetkin perusteellisesti. Kahva/poljintuntuma on varsin erilainen muutoksen jälkeen.
Olen myös ollut huomaavinani että museointikatsastuksessa nykyletkut kelpaavat jos väri on oikea. Lisäksi niitä voi paksuntaa vaikka kutistesukalla jos ohuus häiritsee.
-
Suora lainaus Matilta: Kun jarrupaloja vaihdetaan niin katsotaan että liukusatulatyyppi liukuu liu'uissaan takertelematta ja suorassa. Kysymys siis lähinnä ettei keskitä vapaasti.
Autoissa ihan normaali vika ja palat kuluu eri tahtiin kun pintapaine ei ole sama.
MR
-
Varsinkin vähän ajavalta saattaa pyörässä paikat jumiintua vaikka jarrupalat eivät olisikaan kuluneet. Mutta viimeistään jarrupaloja vaihtaessa pitää katsastaa liukujen ja mäntien liikkuminen.
Jarrut voivat olla salakavalat heikentyessään hitaasti: kuljettaja ehtii tottua tilanteeseen mutta kun tulee oikea hätä niin jarruja ei olekaan.
Merkkihuollotkaan eivät viitsi sekaantua vanhoihin jarruihin jos asiakas ei sitä varta vasten pyydä tehtäväksi. Nykyään ei enää laiteta tiivistesarjoja vaan uusi satula tai uusi pääsylinteri koska se tulee todennäköisesti molemmille osapuolille edullisemmaksi.
Jarrujen ilmausta pelätään turhaan. Siinä ei ole mitään taikaa vaan yksinkertainen toimenpide: otetaan ilma pois jarrujärjestelmästä ja korvataan se nesteellä. Erilaisia apuvälineitäkin siihen on.
Laitetaan sitä nestettä mitä jarrunestesäiliön kannessa lukee eikä sitä mitä ohjekirjassa suositellaan. Valitettavasti suosituksena voi olla aivan eri aine kuin mitä säiliössä on ollut. Ohjekirjassa on sitten lopuksi pienellä tekstillä että eri nesteitä ei saa sekoittaa keskenään.
Asian sivusta: Luin eilen Breva 750:sen ohjekirjaa ja silmään pisti jäähdytysnesteen sekoitussuhteet ja pakkaskestävyystaulukko. Sinänsä ymmärrettävää: sama julkaisu lienee kaikissa Piaggion tuotteissa. Brevan jarrunestesuositus on Dot4 ja Dot5. Vielä kerrotaan että järjestelmä kestää Dot5:sta. Säilössä on kuitenkin Dot4. Aineet eivät sekoitu keskenään vaan sakkautuvat. Puhdistaminenkin on hankalaa.
-
Samalla vaivalla, kun ilmaa jarrut, vaihtaa ne melkein kokonaan. Sekin lukee monen pyörän määräsikaishuoltojen listassa. Harvoin vaan tulee tehtyä.
-
Kumiletkut olen orjallisesti vaihtanut pois ja tilalle teflonputkea. Mutta pyöräni ovatkin olleet pääasiassa 80-luvulta. 90-luvulla oli jo modernit letkut ainakin sporttisemmissa malleissa joita silloin suosin. Ja sen jälkeen.
Japanilaisissa näkyy olevan vieläkin uusissa keskihintaisissa malleissa kumiletkut.
Kun meille tulee moottoripyörien katsastus niin tämä asia tuskin kiinnostaa katsastajaa mutta pakoputken takapään reiän läpimitta varmasti. Kumpi lie turvallisuuden kannalta tärkeää.
-
Mullakin muuten aina on, jopa skootterissa teräspunokset, mutta ratapyörässä ei vielä ole. Ei ole siltä osin tullut sponsoria vastaan..
-
Kirjoitan vastauksen tänne aiheeseen paremmin sopivan otsikon alle. (Nypytyksestä on keskusteltu myös "Poikkesin Heinolla"-otsikon alla).
Käväisin Cali 1400:lla mutkan Narvikissa. Etujarrun nypytys alkoi olla jo haitallisella tasolla. Ostin tänään Motonetista purkin Brakleenia, jota suihkutin etujarrujen kiinnityskohtiin. Nypytys hävisi melkein kokonaan.
Todennäköisesti nypytys häviää täysin, kun putsaan jarrulevyjen kiinnityskohdat/kelluttimet perusteellisesti.
-
Stelvion nypytys loppui kirimällä emäputken laakerit. Eturengasta vaihtaessani huomasin välyksen ja kirin sen pois. Sitten ajossa jossakin vaiheessa huomasi jotakin outoa ajotuntumassa ja se outo olikin nypytyksen katoaminen. Olin ehtinyt tutkia jo noita kellukkeita mutta niissä ei tuntunut mitään erikoista. Eipä tietenkään.
-
Olen useassa pyörässä mm. Nevada, pikku Breva, RG, ZZR1400, XJ, VStrom, Griso jne saanut jarrujen ravistusongelman aina pois työkalulla, joka on vain pyöreä tanko pit n 30 cm, d n 10 mm luokkaa ja hieman kartio että menee niitin reikään. Tappi levyn niittiin ja hieman hetkuttelee ja pyörittää samalla. Ohjeen sain joskus vuosia sitten eräästä huollosta. Toimii.