Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Työkalupalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Lokakuu 18, 2011, 11:50:19 ap
-
Nykyään eri liikkeet myyvät muutaman kympin arvoisia pyörän tasapainotuslaitteita. Perustuvat toiminnaltaan maan vetovoimaan. Tyypillisesti setti sisältää laakeroidun telineen, rungolla tai ilman ja akselin jossa on kartiot jotka kiristetään pyörän laakerien reikiin. Tietyin edellytyksin voi käyttää myös pyörän omaa akselia.
Pyöränlaakerien eheys on ensiarvoisen tärkeää tasapainotuksen onnistumiselle. Kartioakseli kiristyy laakerien sisäkehiin mutta akseli pyörii pukin laakereissa, ei pyöränlaakereissa.
Tällaisella laitteella saadaan erittäin hyvä ja tarkka staattinen tasapaino aikaiseksi verrattuna esimerkiksi useisiin rengasliikkeiden digitaalikoneisiin. Dynaamista tasapainotusta ei ole pukkimallilla mahdollista suorittaa. Hyvin harva rengasliikekään sitä tekee. Tarvettakin ilmenee vain leveimmille sporttirenkaille joilla ajetaan suurten rasitusten alaisena.
Tarrapainoja tasapainotukseen saa rengasliikkeiltä tai esim Biltemasta.
Rengas-vanne-yhdistelmä tasapainotetaan uuden renkaan asennuksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen. Homma onnistuu keneltä tahansa. Tässä asiassa on vaikea töpeksiä.
Jo ajettua rengasta ei kannata juurikaan tasapainottaa paitsi siinä tapauksessa että painot ovat irronneet tai asennus tehdään uudelleen. Silti tulos voi olla kyseenalainen koska rengas on jo kulunut. Tarkat kaverit tasapainottavat pelkät vanteet ja renkaan asennuksen jälkeen katsovat vain että onko tarvetta tasapainopaloille enää. Nykyiset merkkirenkaat ovat melkoisen tasapainoisia rakenteeltaan.
Valitettavasti nämä halpistasapainotelineet eivät sovellu yksipuoleisella takatuennalla varustettujen pyörien vanteeseen ilman erillisiä sovituspaloja.
Jos siis haluaa tehdä itse ja säästää tasapainotuskuluissa pitkän päälle on oman pukin hankkiminen perusteltua. Erityisesti silloin kun tekee myös rengastyöt itse.
Nykyrenkaat ovat varsin helppoja operoida vanteelta pois ja paikoilleen kun opettelee keinot.
mm
-
Työkalut. Minkälaisia työkaluja käytätte renkaanvaidossa koti"verstaassa" ? Kannattaako r-vaihto tehdä itse?
MP Maailma- lehdessä tuore nr - 9/2011 musta -valkoisella -tekstiä : ASENNUKSEN HINTA
Hinnat. Mistä ostaa edullisemmat uudet mp-renkaat. Olen joskus ostanut tarjouksesta esim liikeen MP-päivillä tai Duell päivällä.
Viime kerta renkaanvaihto tapahtui Vaasassa. Hinta 29,- (Taulukosta MP lehdestä selviää missä.) Kannattaako netistä ostot?
Matkalla. Onko matkalla renkaan -vaihto, -korjaus tarvikkeet mukana? Itse en yleensä ota mukaan matkalle lähtiessä.
-
Olen käynyt jo vuosia rengastamassa Calia Kosken Huolto Oy:ssä. Keväällä kumitettiin molemmat päät ja maksoi 375€. Periaatteella aja-sisään - aja-ulos.
Itse kävin sillä aikaa syömässä makkarasoosia viereisessä baarissa - oli muuten hyväää...
Tuolla hinnalla en ryhdy itse moiseen operaatioon semminkin, kun mitään ao. työkaluja en omista. Ja minulle on kerrottu, että Calin rengas on profiililtaan sellainen, että sen saaminen ylös vanteelle on jonkinkokoinen mahdottomuus ilman kompuraa. Ja tunnetusti Matti tekee koskella hyvää työtä. Ja painaa vaa´assa sekin, että mies repii perheelleen leipää sellaisesta "liiteristä".
Mukana matkalla on tubeless-sarja, eli viila, koukku ja paikkalakritseja. Lisäksi liitosventtiili + pieniä painepulloja, mallia Biltema. Näillä pääsin kertaalleen pois Mäntsälän perämetsästä Shellille, jossa lisäsin ilmaa 1,75 -> 2,8. Ja matka jatkui...Vaahtopullon olen jo harjoitellut ja todennut kelvottomaksi.
-
Itsellä myös tubelespaikkamatoja ja asennustyökalut. Myös vaahtopullo on ollut matkalla mukana.
Tuo ulkoapäin asetettava tubelespaikka on vain väliaikainen ratkaisu. Se ei sovellu mp-renkaille mutta voi pelastaa kylille asti..
Sen toimivuus riippuu tapauksesta. Tehoaa erittäin hyvin silloin kun ilma tulee renkaan ja vanteen välistä pois mutta itse kumi on muutoin ehyt.
Vaahdolla kertaalleen täytetty rengas ei ole sen jälkeen kovin helposti paikattavissa sisäpuoleisella "tossupaikalla" koska vaahdon ainesosat estävät liiman tarttumisen kumiin.
Sisärenkaallisten kumien paikkausta en suosittele vaan pitämään uutta sisäkummia matkassa. Ja jos ajattelee tekevänsä kyseisen homman itse niin rengasraudat myös.
Melkein joka kylässä on jonkinlainen paja jossa saa tällaisia pikkuhommia teetettyä tai luvan kanssa tehtyä itse mutta harvoin heillä on juurikaan oikeaa sisäkumia.
Useimmissa Guzzi-malleissa on keskiseisontatuki jolloin etupyörän irrottaminen on helppoa ja usein takapyöräkin sieltä lähtee paitsi joissakin California-malleissa. Kannattaa pyörä nostaa keskituelle ojan penkalla tai rotvallin reunalle että takapyörän alle jää riittävästi tilaa saada se pois.
Jos renkaan joutuu irrottamaan vanteelta niin kannattaa merkitä renkaan asento vanteeseen nähden. Pysyy tasapainotus kunnossa.
Karkeakierteinen ja matalakantainen peltiruuvi on hyvä väliaikainen renkaanpaikka sisärenkaattoman naulanreikään. Pumppu tai painepullo pelastaa myös hitaan tyhjenemisen tapauksessa.
mm
-
Itse käytän kolmea rengasrautaa. Vanteen ja raudan väliin öljykanisterista leikattuja muovin palasia.
Jos pyörässä on hyvät laakerit, olen tasapainottanut omalla akselilla, siten että toinen pää on pöydän reunalla ja toinen pää kädessä. Saa riittävän hyvin balanssiin.
Vaikein rengas irroittaa ja asentaa on tuo Larion etunen. Vanteessa on reunavaijerille omat lukkrat. Tämä yhdistettynä kapeaan vanteeseen tietää hikoilua rautojen kanssa..
-
Huoltomiehet.
Siitä en tykää ,kun rengashuoltomiehet tekevät rumia merkkejä vanteelle. Vanne muuttuu huononnäköiseksi (on vaikeampi puhdistaa ja arvo laskee) ja vaatii ehkä minun omia korjaustehtäviä.
Olen kyllä sanonut omat mielenpiteeni. - ja vaihtanut huoltopaikan. Usein ovat nuoria poikia tehneet rengastöitä, ja ei osanneet tehdä mp-rengastöitä.
Sen lisäksi on ollut vääriä koneita ja lisätarvikkeita mp-rengastöitä varten ja siksi on ollut vaikea saada hyvä lopputulos.
Joskus olen kaupassa saanut vanhoja mp- (kovia) ja autonrenkaita, myöskin vaikka olen tilannut tuoreita renkaita tilaushetkellä. ( Kovia kestää hyvin - saa ajaa paljon km.
Käytetyn renkaan kaupassa täytyy varoa; Myyjä lupaa usein puhelimessä paljon, olen huomannut traktori- ja muissa maatalouskoneiden rengaskaupoissa varsinkin jos on ollut kiireellisiä hetkiä. Ja vääränkokoisia sisärenkaita olen ehtinyt saada asennettuja- jotka ovat vaatineet korjauksia myöhemmin. Nykyään en osta käytettyä tavaraa näkemättä tavaran ( -jos on yli 100 -200 eur). Ehkä myyjät näkee huonosti ;D
"Tuntematon´` rengasmerkki - olen lopettanut ostamaan näitä halvempia - ei kannata .. Esim kun ostin SPEEDWAYS trakt. takarengas 14 tuuman Intiasta tehty Nylon rungolla. Kylmässä säässä oli huono. -Ajoneuvo alkoi hyppää ajaessa tiellä.
MOTO GUZZI LEMANS - 91 takarenkaalle jouduin kerran käyttämään kulmahiomakoneen - muuten rengas ei olisi mahtunut paikalle. Rengas oli CONTINENTAL TKV 12 130/80 - 18 Tubeless Germaniasta valmist. 1602.
Työn laatu on tärkeä : RENGASHUOLTOMIES pitäis myös jaksaa puhdistaa renkaan/vanteen asennustyön jälkeen. Ehkä ei oo sopivia TYÖKALUJA ;D
-
Pahimmillaan olen nähnyt otettavan rengaskoneella kiinni levyjarrusta. Siltä pojalta homma loppui siihen.
Ne jäljet vanteessa on helppo välttää käyttämällä oikeita työvälineitä. Rengaskoneella kun huolimaton voi sorvata lastun vanteen reunasta. Tai kiinnitysleuat vannetta vasten ovat terästä.
Niin jälkiä jää.
mm
-
CONTIN uusi rengasopas ; katso www.conti-fitmentguide.com
Kuva BIMOTA TESI ja Conti
-
Itse en ole koskaan saanut raudoilla naarmuja vanteisiin. Siinä pitää tehdä oikeasti jotain väärin, kun jälkiä saa vanteeseen.
-
>>...tubelespaikka on vain väliaikainen ratkaisu. Se ei sovellu mp-renkaille mutta voi pelastaa kylille asti.. <<
Tuotaa...miksiköhän? ??? ???
Kun en ole tällaista tiennyt, olen ajanut paikatulla kummilla ihan normaalisti ja sitten on kummi vaihdettu, kun siitä on tullut Silestone. Painetta olen tietenkin tarkkaillut useammin,kuin ns. ehjällä kummilla.
Vaahto muuttuu renkaan sisällä ruskeaksi nesteeksi, joka sotkee sitten ihan kaikki, kun rengasta irroitetaan vanteelta. Lisäksi se vaahto ei kykene tukkimaan hyttysen kikkeliä suurempaa reikää... Oli nimittäin komea se kaari kun vaahto lensi renkaan reiästä ulos...
-
Tuolla aiemmassa pätkässä kerroin paikka-aineiden ominaisuuksista. Oli jäänyt rivi pois. Paikkausvaahto on se joka tehoaa parhaiten kun vuoto on tubeless-renkaassa renkaan ja vanteen välissä. Silloinkin pitää tietää mitä tekee. Vaahto ei toimi jos se ei mene sinne minne sen pitää. Vaahtopaikkauksessakin pitää pyörä irrottaa jos vuoto on mainitsemassani paikassa.
Ne tubeless-renkaan matopaikat on tosiaan tarkoitettu muuhun käyttöön kuin moottoripyörän renkaaseen. Moottoripyörän rengas on, uran pohjasta mitattuna, paksuudeltaan noin 2 - 3 mm. Ei aina sitäkään. Siinä on ulkoa päin asennetun paikan huonoa pysyä. Auton renkaan paksuus on aivan toista luokkaa. Ensiapuna, helppoutensa vuoksi, on tubeless-paikka hyvä apu. Seuraavassa mahdollisessa paikassa sitten rengas irti ja tossupaikka sisäpuolelle.
Jos paikkapulloa käytettäessä on käynyt niin että vaahto lentää reiästä ulos on suoritus osittain virheellinen. Paikkapullon alkuperäinen idea on se että se paikkaa renkaan ja täyttää sen myös. Usein täytyy tinkiä tuosta täyttöpuolesta.
Itse olen toiminut seuraavasti kun on tubeless-rengas jossa naulan tekemä pistoreikä: reikä yläpuolelle kun vaahtoa pursotetaan renkaaseen = täyttöpaine karkaa mutta vaahto jää renkaan sisään. Annetaan vuotaa niin että renkaassa on vain vähän ylipainetta ja käännetään reikäpuoli alaspäin. Vaahto on tällä välin muuttunut hieman tahmaisemmaksi ja sitä pursuaa reiästä jonkin aikaa. Kohta pursuaminen lakkaa. Rengasta pyöritellään hiljokseen ja annetaan vaahdolle aikaa kovettua. Sitten pumpulla ilmaa sisään.
Peltiruuvikikka toimii vaahdon kanssa vielä paremmin mutta peltiruuvi kuiviltaankin hoitaa tubeless-renkaan tiiveyttä siihen asti kunnes pääsee paikkauspaikalle.
Huonokin pumppu on parempi matkassa kuin ei pumppua ollenkaan. Paineilmapulloilla on rajoituksensa myös.
Rasvaton maito toimii hyvin paikkavaahdon sijaisena myös. Erityisesti sisärenkaallisissa.
mm
-
Maidolla vulkanointi toimii kyllä, mutta vaurioiden purku sitten oikeasti korjattaessa vaatii vähintään patologin hajuhermot. Toimii siis kumisella sisärenkaalla, muttei oikeastaan edes välttävästi nykyaikaisilla muovikumisisärenkailla.
-
>>...on suoritus osittain virheellinen.<<
Jaaha!
Rengas oli puhki eli ilma pihisi ulos. Otin vaahtopullon ja ruuvasin sen venttiiliin ja tein ohjeen mukaan. Vaahto lensi kaaressa reiästä ulos. Lopputulos oli se, että rengas jäi tyhjäksi, riekä jäi reiäksi ja vaahtoa oli renkaan ulkopuolella ja kai sisälläkin.
Olikos se virhe siinä, että en kääntänyt takapyörää asfalttia vasten? Sellaisesta ei pullossakaan ollut mitään mainintaa.
Hommasin tubeless-paikkasarja ja voilá! Sitten vain pöristelemään. Eikä mitään ropleemia ollut!
Ilmeisesti kyseessä oli "liian suuri" reikä. Naula tekee kai siistin reiän, joka paineen laskiessa pyrkii vielä sulkeutumaan. Ja jos tähän sitten sitä vaahtoa tunkee, niin se ehkä tukkii vuodon. Mutta jos, kuten minulla, reikä oli reippaan kokoinen ( ruuvi? ), ei vaahto pysty kykenemään tähän.
Koskaan ei ole ollut vuoto renkaan ja vanteen välissä. Miten sinne vuoto tulisikaan...
Painepullo...mulla on "hiilihappopatruunoita" eli etusormen mittaisia kertakäyttöjuttuja.
-
Tuurista se on usein kiinni. Siitä myös mitä fasiliteettejä on kulloinkin tarjolla. Mokillä kun oli aikaa niin korjattiin kaverin kanssa paineeton partavaahtopullokin. Pääsi naisväki siistimään sääriään...
Korroosio on joskus iskenyt karheat kyntensä sinne kumin ja vanteen rakoon...
mm
-
Nyt kalkskahti pahasti korvaan " Homma onnistuu keneltä tahansa. Tässä asiassa on vaikea töpeksiä."
Aivoja ei voi vaihtaa..ajatuksia kylläkin...
Jos voi pyörän siirto toiseen tilaan tulee katsastrooffi nin vituralle kyllä voi mennä tasapainoituskin.
Vaikka olen nähnyt vehkeet ja jopa renkaan tasapainoitetun ... tasapainoittajan epäuskoisen ilmeen .... ja kuitenkin lopputulos oli hyvä... 40 grammasta huolimatta...
eli suoritustapa ja tarkkuus ????
MR
-
Jos staattisen tasapainotuslaitteet ovat kunnossa niin itse tasapainotuksen hoitaa maan vetovoima. Sen kumoamiseen tarvitaan sen verran energiaa että se ei ole mikään pieni töppäys.
Periaate on siis se että painavin kohta kehällä hakeutuu alimpaan paikkaan. Merkataan renkaan syrjään kevein kohta sieltä vastapuolelta. Toistetaan. Jos pyörä hakeutuu samaan asentoon joka kerta niin laitteet voidaan olettaa olevan kunnossa.
Sinne kevyeen paikkaan sitten laitetaan painoa kiinni arviomäärältä. Vaikka teipaten näin ensi kerralla. Pyöräytetään aivan hieman vauhtia renkaaseen ja annetaan taas pysähtyä ja katsotaan mihin kohtaan pysähtyi. Toistetaan vielä varmuudeksi. Jos se puoli mihin painoja arviolta laitettiin on nyt alhaalla, on painoa liikaa. Vähennetään painoa. Ja taas pyöräytetään. Niin kauan jatketaan hommaa kunnes ei ole enää mitään erityistä kohtaa mihin pyörä pysähtyy on tasapaino saavutettu.
Painoja ei voi tulla kahteen tai useampaan eri paikkaa. Pyörässä ei voi olla kuin yksi epätasapainopiste staattisessa tasapainotuksessa tai sitten on fysiikan lait menneet sekaisin. Dynaamisessa tasapainossa sen sijaan on kaksi painopistettä mutta sitä ei tällä menetelmällä pysty hallitsemaan eikä ole tarpeenkaan kun rengas on alle 200 mm leveä eikä sillä ajeta kilpaa.
Perin yksinkertaista. Muistuttaa prosessivalvontaa eikä sovi ADHD-henkilölle.
mm
-
Mulle on tullut liikkeestä vastaan renkaita, jotka on tasapainotettu kahdesta kohtaa. Itse painottamalla on saanut nakata yli puolet pois, kun on laittanut oikeaan kohtaan.
Ei liity pyöriin, mutta erään kerran näin Pajero maasturin jonka etukiekossa oli vähintään riittävästi lyijyä. Pelti-Mangelsin kehällä oli yhdessä kohtaa ainakin 250 grammaa. Liimaliuskoja oli ainakin kahdessa kerroksessa, että oli osuneet samalle kohtaa. Äkkiä kävis mielessä kokeilla renkaan pyöritystä vanteella..
-
Kosken huoltamossa olen keväisin käynyt vaihtamassa renkaat.Samalla on vaihdettu uusia laakereita Caliin.Mukava paikka.Kahvia on tarjottu ja samalla jutusteltu moottoripyöräilystä.Omistaja mukava Ducatityyppi.
-
Tarkat kaverit tasapainottavat pelkät vanteet ja renkaan asennuksen jälkeen katsovat vain että onko tarvetta tasapainopaloille enää. Nykyiset merkkirenkaat ovat melkoisen tasapainoisia rakenteeltaan.
mm
Ehkä ymmärsin väärin mutta ei sitä pelkkää vannetta kannata mielestäni tasapainottaa
ainakaan lisäpainoilla.
Koska renkaassa yleensä on pientä epätasapainoa, on vain hyvä jos vanteessa olisi samaa suuruusluokkaa oleva staattinen epätasapaino.
Jos ja kun renkaan kevein kohta on merkitty jo tehtaalla, lisäpainojen tarpeen voi
minimoida asentamalla renkaan vanteelle siten että, niiden epätasapainot eliminoivat toisensa.
Renkaan kevein kohta vanteen painavimmalle kohdalle.
Eikä vanteen epätasapainoa tarvitse etsiä kuin kerran. Keveimmän kohdan
voi sitten merkata vanten sisäpuolelle, tulevaa tarvetta varten.
Kuvan kevyehkössä vanteessa on joidenkin mielestä suuri epätasapaino 40g .
Tuolle vanteelle asentamissani renkaissa ei ole yleensä ole ollut noin suurta
epätasapainoa.
Pekka
-
Olet, Pekka, oikeassa. Tarkoitin lähinnä sitä tilannetta että jos vanne on merkittävän epätasapainoinen niin sen voi tasapainottaa oikeaan tasapainoon jo valmiiksi. Kyseinen ongelma ilmenee siten että jos joka kerta kun tehdään renkaanvaihto niin tarvitaan kourallinen tasapainopaloja. Kyseessä oli, havaintoa tehdessä, erään pikkuguzzin valuvanne ja siinä oli tasapaino pahoin pielessä.
Sen jälkeen kun vanteeseen laitettiin pysyvä tasapainotus niin painojen menekki pieneni merkittävästi tasapainottaessa renkaan kanssa. Jälkeenkinpäin olen noita -80 -luvun valuvanteita tarkastellut ja huomannut kyseisen ongelman toistuvan. Pinnavanteissa ei niinkään.
Jos pinnavanteessa on merkittävää tasapainoheittoa jatkuvasti niin siitä kannattaa tutkia onko rihtaus kunnossa. Vanne voi olla epäkeskeisesti napaan nähden tai vipottaa sivusuunnassa.
Ei ole iso vaiva renkaanvaihdon yhteydessä katsoa tasapainotuspukissa/koneessa onko vanteessa tasapainovirhettä tai heittoa johonkin suuntaan. Ja toki sillä on merkitystä painopalojen määrään että laittaa vanteen painavimman kohdan ja renkaan keveimmän paikan samalle kohtaa vannetta rengastaessa.
Katuendurolla ajellessani vielä vuosikymmen sitten tuli poikettua vähän metsäpoluille rypömään. Siellä oli varmaan jokin risu tai muu juttu irrottanut painot vanteen syrjästä. Kyllä se huomasi myöhemmin asfaltilla ajellessa. Suurin haittahan tasapainottomuudesta tulee siinä että rengas kuluu epätasaisesti ja tulee vaihtokuntoon ennen aikojaan. Epätasapainolla kun on taipumus suurentua renkaan kuluessa.
Koitan painaa mieleeni kuinka monta grammaa painoja tarvittiin tasapainotuksessa. Jos painot tippuvat matkalle niin ne voi laittaa uudelleen samaan kohtaan.
mm
-
Noita vanteen epätasapainoja on tullut vähennettyä siten, että pyörittää kumia siinä vanteella. Eli ei laitakaan kevyttä kohtaa venttiilin kohdalle, vaan etsii sille paremman paikan. Ihan samanlainen iterointi painavan kohdan selvittelyssä, kuin aiemmin selvitetty puntituksen tarpeen hakeminen.
-
Mikäs siinä, jos aikaa ja ahkeruutta piisaa muutamaan punnitus-tyhjennys-kierto-täyttö-punnitus-sekvenssiin. Onko muuten renkaassa oleva väritäplä painavimmassa vai keveimmässä kohdassa?
-
Yleensä kevyin kohta, jollain valmistajalla oli toisin päin.