Kolme täysi-ikäistä.

[Hajakenttä]

Mopomiitti ei ole mikään mopomiitti, jos se ei ole spontaani ja anarkistinen.
Jossain laulussa sanotaan: "Mää lähen ajeleen, lähtee mukaan kuka lähtee."
Mopomiittiin ei kutsuta, se tulee kuin sade, kutsumatta. Sillä ei ole järjestäjää, eikä vastuuhenkilöitä.
Juuri se on mopoilijoiden harrastuksen valuvika!

Mopoilijat ovat yleensä alaikäisiä nuoria. Hedän tarvitsee vain löytää keskuudestaan, tai vanhemmistaan, kolme täysi-ikäistä hallituksen jäsentä perustaakseen kerhon. Aivan kuten mekin, motoristit. Pienehköjä kerhoja paikkakunnittain tai merkkikerhoja, miten  vaan sattuu hyvin sopimaan. Kerhoilla on mahdollisuuujs saada taloudellista tukeakin. Kerhot voivat liittoutua kattojärjestöiksi. SMOTO saattaisi hyvinkin hyväksyä lippunsa alle nousevan polven motoristit, en tiedä, mutta arvaan niin. Kerhot voivat järjestää laillisia ja järjrstäytyneitä tapaamisia, kute mekin. Ne eivä olisi mopomiittejä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta laillisia ja turvallisia ja kaikilla on siellä hauskaa.

Mopoilijat kokoontuvat parhaillaan mielenosoitukseen, jonka juurisyy on mopoilievan nuorison ja yhteiskunnan välinen konflikti. Konfliktin juurisyy taas on anarkismi, joka johtuu järjestäytymättömyydestä.

Eikö todellakaan löydy niitä kolmea täysi-ikäistä, jotka rohkeasti perustavat "MC50cc Takahikiä" kerhon tukemaan nuorten harrastusta?

Mopoharrastus on hyvä harrastus. Kyllä sitä kannattaa tukea. On paljon huonojakin harrastuksia. Kannattaa tukea hyviä – ei huonoja harrastuksia. Kannattaa tukea niitä harrastuksia, jotka kasvattavat hyviä asenteita – nuorempien ja vanhempien. Julkisuudesta voi saada käsityksen, että yhteiskunnan asenne mopoharrastusta kohtaan on voittopuolisesti torjuva, jopa vihamielinen. Näinhän ei ole motoristien harrastuksen laita. Mehän käyttäydymme mallikelpoisesti. Meillähän kokoontumiset ovat turvallisia ja hauskoja, eikä poliisiakaan yleensä tarvita. Mutta – meillähän on järjestöt ja kerhot. Mopopojat siis tarvitsevat järjestöt ja kerhot.

Isät ja isoveljet, jotka auttavat poikia rakentelemaan mopojaan, laillisia ja laittomia, voisivat, poliisin syytelyn sijaan, perustaa nuorille kerjoja. Siitä se alkaisi...

Rekisteröidyn kerhon hallitukseen tarvitaan vain kolme täysi-ikäistä: puheenjohtaja, rahastonhoitaja ja jäsen. Siis hallitukseen nämä ja jäsenistössä voi olla nuoriakin.

[Velipoika]

Tässä tämänpäivän tapahtuman järjestäjä: https://mopoilevatnuoret.fi/mielenosoitus26/

[motomatti]

Velipoika tuossa kertoi että homma kyllä hoituu. Vaikka teinihormoonitkin voivat vaikuttaa.
Itse, aiemmin, olin myös anarkistinen mutta huomasin että kyseinen linja ei edistänyt harrastusta. Vai liekö ikääntymisestä eli teinihormoonien jälkeen hitaaseen kalkkeutumiseen. Toki, joka kerran, kun olen moottoripyörää jalkoväliin sovittanut niin hormoonit hyrräsivät. Nyt ei, enää, niin kovin. Tuskin tulen, enää, ajamaan moottoripyörällä. Ikääntyminen, muut harrastukset ja kesämökkeily (Perintörakennusten kunnostus.) ovat vieneet tilaa prätkiltä. Tänä suvena olen ajanut, kaikkien pyörieni yhteismitallisesti, ehkä, noin 50 kilometriä. Enpä olisi uskonut jos pari vuotta sitten olisi ennustettu. Tosin polkupyörällä on tullut paljon kuljettua. Pidän, selkävikaisena, pyöräilyä ajanvietteenäni ja matkantappajana. Kävely ei ole minun lajini. Vauhtia pitää olla.

[Junkers]

Mopoharrastus on aika pahasti karannut lapasesta. Mopojen virittäminen melkoisiksi "ohjuksiksi" on nykyään liian helppoa erilaisilla virityssarjoilla. Tuossa viime aikoina mediassa esillä olleessa tapauksessa taisi olla puhetta jopa noin 90 km/h nopeuksista. Näihin nopeuksiin eivät riitä mopojen hallintalaitteet eikä kuljettajien ajotaito ja harkintakyky. Joskus 1960-1970 -luvuilla mopon virittäminen kulkemaan 60 km/h edellytti jo jonkinlaista osaamista. Kukapa haluaisi vastuuhenkilöksi yhdistykseen, jossa suurella osalla harrastajista on tavoitteena mopon muuttaminen laittomaksi kulkuvälineeksi.

[Henko]

Mopoharrastus on aika pahasti karannut lapasesta. Mopojen virittäminen melkoisiksi "ohjuksiksi" on nykyään liian helppoa erilaisilla virityssarjoilla. Tuossa viime aikoina mediassa esillä olleessa tapauksessa taisi olla puhetta jopa noin 90 km/h nopeuksista. Näihin nopeuksiin eivät riitä mopojen hallintalaitteet eikä kuljettajien ajotaito ja harkintakyky. Joskus 1960-1970 -luvuilla mopon virittäminen kulkemaan 60 km/h edellytti jo jonkinlaista osaamista. Kukapa haluaisi vastuuhenkilöksi yhdistykseen, jossa suurella osalla harrastajista on tavoitteena mopon muuttaminen laittomaksi kulkuvälineeksi.

Tästä vähän eri mieltä. Suzuki PV:illä on ajettu satasta varmaan 80-luvulta asti, järkevien jarrujen ollessa suurin puute. Nykymopojen rungot on ihan toista luokkaa, ja niissä on levyjarrujakin. Lisäksi monissa maissa niissä on laillinen nopeus kovempi kuin täällä.
Ei sillä että kehottaisin ketään ajamaan liikenteen seassa viritetyllä mopolla.

[Hajakenttä]

Ihan hyviä ajatuksia nämäkin. Kiitos kannan otoista.

Tämän säikeen aloittamisen lähtöajatuksena oli nimenomaan paikallisten kerhojen puuttuminen. Niiden yhteisöjen, jotka ovat näitä nuoria lähellä ja heille tuttujen ihmisten kerhojen puuttuminen.

Kattojärjestö näkyisi olevna jo ja tekee hyvää työtä.

Mitä mopojen nopeuksiin ja virittelyyn tulee, niin kyllä sekin on tekniikkaa ja kehittävää harrastelua. On sitä tuettava. On vaan huolehdittava, että niitä laittomia laitteita ei tuoda liikenteeseen. On oltava seura, ja sille hyvä tuki, jotta "kiihdytysajoille" voi olla laillinen paikka. Myönnän, että siinä on haasteita, muta vaikeudet voitetaan yleensä. Pää toimintalinjana kuitenkin laillinen harrastaminen ja hauskanpito yhdessä, lähellä, paikallisesti.

Olen itse tehnyt ruohonjuuritason nuorisotyötä koko aikuisen ikäni ja kouluttanut tuhansia sotilaita. Jotain kai olen nuorista oppinut. Nyt olen liian vanha ryhtymään kerhoa vetämään.

Pointtini oli siinä, että järjestäytymällä saadaan pois anarkismi ja villi riehuminen. Että saadaan asiallinen ja luonnollinen kasvu, sekä nuorille, että vanhemmille ja molempien asennemaailmaan. Jostainhan ne motoristitkin kasvavat. Millä tavalla sekin kasvattaa kun soitetaan poliisi heti kun ikkunasta nähdään muutaman mopopojan kokoontuvan? Olisi se hienoa kun olisi kerhomerkki puserossa. Poliisikin voisi soittajalta kysyä, että: "mikä kerho on kyseessä?" "Ahaa – kyllä ne ovat ihan kunnon väkeä."

[Jukka Laine]

Hankaluus on se, että kilivettömillä harrastepeleilläkin pitää päästä miittiin esittelemään tuotostaan. Vahingon sattuessa ittelle tahi sen aiheuttaminen jollekki muulle menee tässää tappauksessa vanhempien piikkiin ja pahimmassa tappauksessa evoluutio hoitaa kovemman kautta. Mutta teinit ovat kautta aikain olleet immuuneja vahingoille elikkä ittesuojeluvaisto on vasta kehittymässä. Kaikille se ei kehity ikinä. Vanhemmilla on kohtalaisen iso vastuu perikunnan toiminnasta. Kersojen täysi-ikäistyttyä vastuu muuttuu useasti huolehtimiseksi tai hulestumiseksi. Voimia teinien vanahemmille.

[Junkers]

Kerhotoiminta on varmaan ihan hyvä juttu jos nuoret vain saataisiin niistä innostumaan. Me guzziharrastajat vaan ei taideta ikämme vuoksi ihan täysin ymmärtää nykynuorten ajatusmaailmaa. Nuoruuteen, josta meillä on jo melko paljon aikaa, kuuluu tietty rajojen kokeileminen vähän kaikilla elämänalueilla. Surullisin osoitus tästä ovat erilaiset huumekokeilut ja osan jääminen pysyvästi koukkuun aineisiin. Siksipä kerhot, joissa ei hyväksyttäisi viritettyjä mopoja voisivat jäädä jäsenmääriltään aika pieniksi. Ainakin oma moponi oli aikanaan siinä kunnossa, että sain siitä pienen sakonkin. Käsi pystyyn ken on onnistunut mopoikänsä ajelemaan täysin säännösten mukaisella mopolla.

[lounliraider]

No minä sinnittelin täysin vakiolla PV:llä, koska hinku saada KT-kortti ajallaan oli tarpeeksi suuri. Ei siinä mitään kerhotoimintaa tarvittu. En usko, että nykyisiin mopoperseilijöihin mikään kerhotoimintaa auttaisi,  ongelma lähtee siitä että mitään auktoriteettia ei ole kotona, koulussa eikä muualla. Taitaa noille monelle poliisi olla ensimmäinen taho joka sanoo ei.

Ai niin, omat mukulatkin ajoivat vakiomopoilla, koska muuten olisi mopoilu loppunut, eikä niitä minulta salaa olisi ollut mahdollista virittää.

[Urpo ja Turpo]

Urpon ensimmäisessä mopossa oli seuraavat ominaisuudet:
-kuljettajan ikä n. 12v ei ollut riittävä
-mopossa ei kilpeä
-mopo viritetty
-käytettiin kyyditsemiseen

[Junkers]

Tulee jonkun verran käytettyä Tori.fi-palvelua itselle tarpeettomien tavaroiden myyntiin ja joskus myös jonkin tarpeellisen tavaran hankkimiseen käytettynä. Tuolta sivustolta selviää äkkiä, mistä tässä nykyisessä "mopojen" virittelyssä on kysymys. Sivuilla on myynnissä moottoreita iskutilavuudeltaan 80-125 ccm, jotka menevät heittämällä monen mopon runkoon. Sen jälkeen ei kyseessä tietysti enää ole mopo vaan katsastamaton kevytmoottoripyörä, jonka ajamiseen ei mopokortti riitä. Eivät myöskään mopoon tarkoitetut jarrut. Ei tässä hommassa minusta ole paljon puolusteltavaa. Harmi vaan, että nykyään monet vanhemmat eivät jaksa olla riittävän kiinnostuneita jälkikasvunsa touhuista. Todellisuus iskee monen silmille liian myöhään vasta kun kaksi poliisia seisoo ovella tuomassa suruviestiä. 

[KariL]

Joo, esimerkki pienestä kirkonkylästä.
Kunta järjesti nuorisolle tilat harrastaa, Nuorisoverstas. Siellä oli kaikki se, mitä varsinkin pojat tarvitsi; mahdollisuus korjata ja laitella mopoa, jopa autoa, työkaluja vähän joka lähtöön, lopulta autonosturikin, vaikka renkaan vaihtoon. Musahommiakin pääsi harrastamaan – vehkeet oli siihenkin. Tai sitten sai vaan ”hengailla”. Nuoriso tykkäsi, arvosti ja viihtyi – osa poikkesi paikanpäällä vielä yli parikymppisenä. Kylän pojista varmaan lähes kaikki ainakin kävi joskus, suuri osa kävi säännöllisesti.
Ohjaajana oli ammattilainen, joka osasi asiansa – kasvatusala oli hallussa, mutta myös käden taidot, soittohommatkin sujui tekniikkaa myöten. Osasi olla sopivasti kaveri, mutta piti tiukasti kiinni säännöistä – ei hölmöilyä, oikeudenmukainen. Nuorten mielestä ”hyvä jätkä”, arvostivat ja kunnioittivat – uskoivat puhetta. Kyläläiset tykkäsi – vanhemmat oli tyytyväisiä, tiesivät, että jos oma poika on verstaalla, siellä on asiat hyvin. Toiminut yli 40 vuotta.

Sitten tuli kuntaliitos isompaan kaupunkiin, toiminta jatkui ensin, mutta nyt on sitten tilanne toinen – paikka kiinni, on kuulemma tarvetta ”henkilöresurssien uudelleen kohdentamiseen…”
Mihinkähän niitä nyt kohdennetaan – mun mielestä tässä edellä kerrottu on sellaista toimintaa, missä ne on kyllä kohdennettu oikein!