Kirjoittaja Aihe: Hiukan soratiellä  (Luettu 3923 kertaa)

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 163
Vs: Hiukan soratiellä
« Vastaus #15 : Kesäkuu 28, 2024, 09:29:43 ap »
Urpon ja Turpon soratiekokemukset katupyörällä eivät ole perustuneet vapaaehtoisuuteen. Sellainen soratie on ok, jossa ajourat ovat kovaa savea, paitsi jos rankkasade on muuttanut saven liejuksi. Kymmenkunta vuotta sitten ajettiin Ruotsin lapissa aivan järkyttävää tietyötä parikymmentä kilometriä. Siinä vuorotteli kynnöspelto ja paksu sepelikerros. Seuraavana kesänä sama uudestaan, vaikka kartan mukaan piti olla valmis. Samalla reissulla ajettiin Norjassa kymmenkunta kilomeriä pitkästä pikimustasta tunnelista, jossa valaistuksena oli himmeät lamput siellä täällä. Onneksi tien pinta oli kunnossa.

motomatti

  • Viestejä: 13 374
Vs: Hiukan soratiellä
« Vastaus #16 : Kesäkuu 28, 2024, 11:38:53 ap »
Nuorna miesnä ajelemassa GT850:llä Norjassa. Tunnelit olivat vähintäänkin mielenkiintoisia ajettavia. Toinen asia oli lampaat joita oli tiellä ja tien poskissa. Ikään kuin niitä olisi putoillut rinteiltä tielle. Lampailla oli tapana hellesäällä vilvoitella tunnelien suuaukoilla. Piti varoa eikä tarpeettomasti. Tuttavani ajoi lammaskolarin em. olosuhteessa ja maksajana oli päälleajaja. Eikä saanut edes lihoja mukaan.
Poroja oli myös mutta paremmin arvattavia liikkeiltään mikäli eivät satu panikoimaan. Eräällä reissulla porukalla yhdellä oli pyörässään nk. megafonivaimentimet. Porotokan näkiessään tien laidassa alkoi huudattamaan konettaan. Porot säikähtivät ja juoksivat laumana tien yli. Porukan vetäjä ja pari muuta selvisi äkkijarrutuksella. Rangastukseksi huudattaja sai vetäjän roolin. Hyvin oppi oli hallussa.
Norjassa poroja on paljon etelämpänä kuin muualla Pohjoismaista.

Helposti tulee lähdettyä oikaisemaan soratien kautta mikäli se oikaisee riittävästi. 1400 Calilla ei toki kovaa vauhtia pidetä sorapinnalla vaan ei ole ollut tarvekaan. Ajaminen on tärkeää mutta perillepääsy myös.
Omistamillani katuenduroilla kuten 650TT, NTX750 ja Quota 1000 tuli ajetuksi, hyvin suurelta osin, sorateitä. En tyytynyt välimallin kumeihin vaan laitoin rehelliset endurorenkaat alle. Meno oli reipasta. TT:llä ja NTX:llä ajoin myös talvet. Yhtenä talvena TT:ssä oli Velorex sivuvaunu. Se antoi uutta mittakaavaa talviajolle. Kesäpyörinä olivat GT850 ja Ducati 906 Paso. Toisinaan myös Quota. Jälkimmäiset antoivat sekä vauhtia että jännitystä.

Sami

  • Viestejä: 134
Vs: Hiukan soratiellä
« Vastaus #17 : Kesäkuu 28, 2024, 11:51:06 ap »
Sorateitä tulee Brevalla vältettyä, mutta paljon jää sitten tietysti hienoja paikkoja ja maisemia näkemättä. Onkin toiveissa hankkia Brevan rinnalle joku kevyempi ja maastokelpoisempi ajokki, esim. CFMOTO 450MT. Tai sitten Brevan vaihto V85TT. No ei tällä kaudella, mutta joskus..
Noista tunneleista; Suomessa ei ole ollut ikinä ongelmia mutta Alpeilla kun ajoin ensimmäisen kerran kirkkaasta auringonpaisteesta pimeään pikkutunneliin, itseltä hävisi täysin suuntavaisto :o En tiennyt ajanko tunnelin pohjalla vai seinällä, todella ilkeä tunne kun ei tiennyt onko omalla kaistalla ja kuinka kallellaan. Heikko hämäränäkökyky osaltaan tietysti tähän vaikutti. Tuosta onneksi selvittiin ilman vahinkoja ja onneksi noita pitch black -tunneleita ei kovin tiheässä ole..
Breva V850
Vespa GTS 250ie