Pitää tutkia tuo TPS asetus. En tiedä onko sama mutta Guzzidiag antaa TPS jännitteen 510mV ja 3.39astetta.
En löytänyt säätämisohjetta workshop manuaalista mutta pitää googlettaa lisää jos jostain löytyy.
TPS on lepoasennossa siinä asteluvussa, johon se säätyy imutasapainon säädön vaikutuksesta. Se on mielestäni tyypillisesti 3° – 3,10°. Sensijaan TPS nollakohta ei näy diagilla, vaikka onkin tärkeä arvo. Se on se origon kohta, josta kartan arvot alkvat. Huoltomanuaali, muistaakseni V11 manuaali, ohjeistaa, että imutasapainon yhdystangon oikeanpuoleinen pallonivel irrotetaan läpän vivusta. Tarkastetaan, että läpän stoppri lepää runkovastikkeensa säätöruuviin, eli on siis nollassansa. Sitten ohjelmistoa, tai tässä epäammattikäytössä GuzziDiagia, käytäen tehdään TPS nollaus nollaamalla itseopitut arvot. Sitten sammutetaan virrat ja pidetään 10 minuutin tauko, jotta ECU asettuu rauhasa uusiin arvoihinsa, muuten ne vanhat arvot jäävät voimaan (en tiedä mistä se johtuu).
Tässä vaiheessa (siis ennen yhdystangon pään kiinnitystä) voi katsoa diagilla sen TPS:n nollakohdan asteluvun, jos se kiinnostaa.
Sitten kiinnitetään yhdustangon pallonivel ja tehdään imutasapainon säätö.
Pitkään etsin tyhjäkäynnillä kuuluvaa naputusta. Lopulta selvisi sen alkulähteeksi tärisevä läppä. Mutta se oli vain tyhjäkäynnillä.
Nyt on lopetettava ja pantava sähköt pois kun ukkonen tulee päälle. Jatkan myöhemmin...
Jatkan taas, kylläpä olikin raju pommitus, lähimmät salamat alle 100 m:n päässä nurkasta.
Läpän tärinän syy oli yhdystangon pallonivelien välys. Se poistui kun uusin pallonivelet. Laitoin ensin sellaiset kevytmetalliset kulmanivelet. Lopulta niissäkin ilmeni klappia huonon laadun takia ja asensin Uniball merkkiset. Niissä on parempi laatu ja klappi on pysynyt poissa. Samalla uusin vaihteensiistovivuston nivelet myös Uniball niveliksi. Parani vaihteiden arpominen selvästi.
Imutasapainon säädössä olen käyttänyt U-putki anemometriä kirkkaasta letkusta, jossa on värjättyä vettä. Letkujen päissä 15 cm lämpöä kestävää silikoniletkua, moottorisahan pa-letkua. Kuristimina pienireikäiset mig-hitsauskoneen suuttimet, koska niiden kierre sopii kurkkujen reikiin. Kokeilin myös osoittavia alipainemittareita, mutta ainakin nämä, jotka satuin netistä ostamaan olivat liian karkeita resoluutioltaan.
Imutasapaino säädetään yhdystangon pituudella tai sen hienosäädöllä, joka on vivustoon tehty sitä varten. Säätö aloitetaan siten, että tyhjäkäynti-ilman bypas ruuvit ovat kokonaan kiinni. Jos tasapainoa ei saa koko kierroslukualueelle tehdään se parhaiten ajokierroksille 3000. Vasta sitten säädetään tyhjäkäynti tasapainoon. Avataan bypas ruuveja tasan yksi kierros ja sitten vähän kerrallaan vuorotellen kunnes imu on tasapainossa ja tyhjäkäyntikierrokset halutussa arvossa.
Kun nyt tarkasteataan imutasapaino 3000 kierroksella se ei luultavasti ole tasan. Se siis säädetään, jolloin tyhjäkäynti ei ole tasan. Sekin siis säädetään ja taas ajokierrokset jne. Muutaman säätökierroksen jälkeen säätö on oikein.
Apuna on hyvä käyttää apulaista pitämään kaasua oikeassa kierrosluvussa. Käsikaasua ei voi käyttää, koska se asettaa oikean läpän epäkeskollansa omaan arvoon ja säätö on tehtävä nimenomaan vasemman läpän mukaan. Käsikaasun epäkeson asento on säädettävä vasta tämän jälkeen.
Vasemman läppärungon akselin alapäässä (ainakin Nevadassa) on hienosäädön vipusen laakeri, jossa myös on klappia. Akselin alapäässä on myös mutteri, joka pitää koossa vipupakkaa ja tuota laakeria. Jouduin poistamaan klapin ylimääräisellä prikalla, joka em. mutterin kanssa lukitsee vivuston säädettyyn asentoon. Sitä on siis aina udessa säädössä hiukan löysättävä työn ajaksi.
Jos venttiilit säädetään täytyy imutasapaino säätää uudelleen.
Jos venttiilit ja imutasapaino on onnistuneesti säädetty, täytyy ostaa sillkiset ajohanskat, koska tärinä puuttuu.
PS. Kuten MM jäljempänä huomauttaa, keskustelun tapauksessa on vivuston konstruktio tyystin erilainen. Olkoon tämä juttu kuitenkinki tässä siltä varalta, että muutkin etsivät asiaa. Näitä pyöriä kun on niin monenlaisia.
