Yhdyn ajatukseen sopimattomista peruskaluista.
Nimimerkki s151669 kertoi japanianpelistä. Siinä omana seikkanaan on eri standardit eli osaan ruuvin/pultinkannoista/muttereista ei sovi eurooppalaisen pyörän työkalut.
Eurooppalaisissakin on keskenään pieniä eroja mutta ei yleensä aiheuta sormen suuhun laittamista. Tuumamittaiset alkavat olla vähemmistössä.
Työkalupussukassa olevat kalut lienevät alinta työkaluteknologiaa. Ruuvimeisseli on liian pehmeää terästä ja sen kahva mahdollisimman epäergonominen, tulppahylsy sopii mutta on tulpan kantaan liian väljä. Toisaalta, on se toiminut, mutta ergonomia on jäänyt pois. Kämmenpohjassa reikä jos joutuu kovaa vääntämään. Miksi, muuten, tulpat ovat useasti väännetty ylikireälle? Siitä saisi aiheen pidemmällekin tarinalle.
Kokoontumisajojen yhteydessä on joskus tehty korjaustöitä sinne saapuneen motoristin pyörälle. Yleensä japanilaisesta on ollut kysymys. Laakerivika on melko yleinen mutta vaijerivaiva myös. Sekä venyneet ketjut.
Aikanaan ryhdyttiin porukalla tutkimaan vikaantunutta pyörää ja laitettiin ryhmätyönä kuntoon. Sekä kaikki iloiselle mielelle kun pyörällä pääsi jatkamaan matkaa. Nykyään tilataan kuljetus huoltoon. Sopivilla työkaluilla, kun parinkymmenenkin pyörän mukana tulleet kalut saadaan yhteen paikkaan, niin voi tehdä melkoisenkin remontin.
Toki osaamistakin tarvitaan. Sekä ulkoistettua hankintaa. Useat komponentit, kuten laakerit, ovat standardoituja, eli niitä löytyy melkein mistä vain. Paitsi osaan japseja ei. Eurooppalaiskokoja sen sijaan on hyvin tarjolla. Ehkä ei saa uutta vastaavaa laakeria vaan vielä käyttökelpoisen käytetyn laakerin paikallisen pajan romulooraan pöyhimällä. Tai sitten ihan uuden jos saa kiinni paikkakunnan koneliikkeen väkeä. Painepesuri on laakerikauppiaan paras ansionlähdeväline.
Vaijerivaivaan, varsinkin ikääntyneen pyörän, helpoin juttu ja vähiten tilaavievin on pitää varavaijeria matkassa. Myös muutaman euron hintainen vaijerin korjaussarja joka mahtuu vaikka perstaskuun. Nykypyörissähän ei enää ole vaijerin vaijeria. Nestoimisen liikkeensiirron korjaaminen linja-autopysäkillä tuskin onnistuu sillä se tarvitsee korjaussarjan. Itsellänikään ei sellaista ole, ainakaan vielä.
Nykymotoristeilla, ei toki kaikilla, on myös henkinen este korjata tien varressa mitään koska ei ole välitöntä osaamista. Vaikka järki päässä on. Tottumuskin sen kaltaiseen toimintaan puuttuu.
Pari kertaa on käynyt itselle niin että on tullut vikaa ja joutunut pysähtymään pientareelle. Hämmästyttävää kuinka paljon paikalla saattaa poiketa ihmisiä, lähinnä säälittelemässä, että voi voi ja epäilyksen ääniäkin olen kuullut että nyt on sellainen vika että ei korjaamotta selviä. Lisäksi paikalle tulee myös poliisi, ryhtyy ohjeistamaan ja hankkimaan kuljetuskalustoa paikalle ajoneuvon poisviemiseksi mahdollisimman nopeasti. Aiheesta olen saanut hupia. Oletusarvoisesti on siis niin että moottoripyörää ei voi korjata tien laidassa.
Onko niin että arkipäiväinen puuhastelu vikaantuneen ajoneuvon suhteen on, ilman ammattimaisuutta, mennyttä aikaa?
