Joko on akut ladattu

[motomatti]

Kevättä alkaa, toivoakseni, kohta pukkaamaan.
Verstaalla latailin akkuja paitsi en litiumakkua. Sen näyttö kertoi että täynnä on. Perinteisemmät akut ottivat virtaa vastaan mutta eivät kovasti. Ennen akkujen liittämistä virtapiireihin latailen akut vielä kerran. Lyijyakku tykkää olla ladattuna.
Jatkuvaa ylläpitolatausta en ole vielä sisäistänyt. Mikä sen idea on? Kauppiaan näkemyksen ymmärrän. Jokaista akkua kohti voi myydä laturin. Kerhollanikin pitää katsella jalkoihin ettei kompastu niiden johtoihin.

[Jojje]

Nykyään säilytän täyteen ladatut mopojen akut ajokauden ulkopuolella kylmässa, joko pakastimessa (jonne ei tällä kertaa mahtunut), tai parvekkeella. Nyt olikin mukavan kylmä talvi. Viikko sitten tarkistin jännitteet, ja hyvältä näytti, tuskin tarvitsee ladata ennen kauden alkua. Alhainen lämpötila hidastaa kemiallisia reaktioita. Täyteen ladattu akku kestää kai jotain -40 Celsiusta.

[Breeze]

Ostin muutama vuosi sitten uuden vene/kone-paketin.
Vene on 3,9 metriä pitkä ja tilaa ei ole hirveästi.
Sen verran oli kuitenkin tilaa, että ohjauspulpetin alle oli laitettu akkulaatikossa perinteinen 60Ah akku.
Muuten ihan kiva, mutta jalat ei mahtuneet sinne ohjauspulpetin alle.

Otin sen ison akkukotelon ja akun pois.
Ostin paikallisesta Rustasta muovisen eväs/leipärasian, johon mahtuu 12Ah moottoripyörän GEL-akku. Kiinnitin eväsrasian ohjauspulpetin etuseinään ja nyt sinne mahtuu jalat oikein hyvin.
Jos 999 kuutioinen prätkä lähtee käyntiin 12Ah akulla, niin täytyy 362 cm³ kaks'pyttynen perämoottori lähteä myös.
Vene ei käytä ajovaloja, vilkkuja, jarruvaloja yms. joten reservissä ei tarvitse olla kovin suurta määrää sähköä nopeasti saatavilla. Plotteri vie n. 2A.

Pitkä alustus kysymykseen akun latauksesta.
Ei ole veneessä olevaa moottoripyörän akkua ladattu, koska akku ja vene on mökkisaaren navetassa. Ovea peittää katolta pudonnut lumi josta takia ovi on jumissa.
Mutta sinne mennään viimeistään vappuna, Saa nähdä starttaako Yamaha vai joudutaanko akkuun kytkemään laturi.
Vahva veikkaus on, että ei tarvitse kytkeä laturia.


Taas meni 6-0 ohi aiheen, mutta on siellä moottoripyörän akku... Anteeksi.

[motomatti]

Jojje on asialla. Kylmyys pitää akun kunnossa. Siitä vain on sellainen käsitys että kylmässä akussa ei ole tehoa. Mutta on siinä, kunhan lämpeää. Valmiiksi tehoton tai vajaaksi päästetty akku jäätyy ja halkeaa pakkasessa. Mutta senhän te tiesittekin.

Vuosikymmenien mittaan akkujen purkauskyky on parantunut. Pikkuakussakin on potkua. Myös latautuminen on nopeutunut. Tai laturit parantuneet.

Uudempia polttoainekäyttöisiä autojakin kun katselee pellin alle niin on niissäkin pienemmät akut mihin vanha on tottunut.

Tuo 1400:sen litium oli liki koko suven käytössä. Pysyi täynnä. Täynnä oli myös kun viimeksi katsoin. Litiumakussa ei liene niin selkeitä lämpötilarajoja kuin perinneakussa. Hinnatkin ovat tulleet lompsaystävällisemmiksi viime vuoteen nähden. Tosin ei ole tarvetta uuteen. Toivottavasti ei moneen vuoteen.

Olinpa unohtaa: litiumakku on myös kylmänarka kuten on tavallinen lyijyakkukin. Onneksi ei tarvitse, enää, ajella ajovietin ajamana ympäri vuoden.

[Kaljee]

Viime keväänä hankittu Biltemalainen akku on pitänyt virtansa koko talven, on pyörässä kiinni ja pyörä on tallessa kylmässä ulkovarastossa. Tosin tammikuun alussa laitoin sen lataukseen pikkulaturiin yön ajaksi. Vaatii johtokelan vetämistä pihan läpi, joten ei kannata harrastaa mikäli on vaara että jäätyy maahan kiinni. Tiedän sen nyt, kun se johto jäätyi kuitenkin

Viime viikolla moottori käynnistetty jälleen omin voimin, käyttelin hetken ja vaihdoin öljyt niin moottoriin kuin voimansiirtoon. On sitten sekin tehty jo ennen kauden alkua. Kerrankin Etuiskunvaimentimet olisivat vielä huoltoa vailla. Katsotaan sitä vielä hieman keväämmällä kun ilmat lämpenevät.

Puolison sähkömopon litium-ajoakut ovat sisällä makuuhuoneessa säilössä, ladattu syksyllä ( kenties hyvien tapojen vastaisesti? ) täyteen. Myöskin viime viikolla laitoin ne lataukseen, mutta laturin mukaan olivat jo kaffitauon jälkeen täynnä. Ainakin takuuajan näyttävät toimivan mallikkaasti!

Itäbokserin akku toiminut riittävästi joten kuten koko talven, käynnistys tapahtuu polkimesta joten jos akussa on edes ripaus virtaa jäljellä niin kärjetön sytytys jaksaa antaa kipinää tulpille. Ennen saattoi kyllä käydestäkin sammua virran vähyyteen mikäli laittoi ajovalon päälle tyhjäkäynnillä... Vaihdoin halogeenipolttimon halpislediin, tämän jälkeen tasavirtalaturi on jaksanut jauhaa sekä tulpille että ajovalolle sähköä samaan aikaan. Vastaantulijat eivät silti välttämättä kiitä...

[TimoEv]

Olen pitkään ns. sivukorvalla kuunnellut akkujuttuja siitä, minkälainen akku käynnistää tai ei käynnistä. On aina muistettava, että akku on vain yksi osa käynnistystapahtumaa. Jos auto / pyörä ei käynnisty, monesti syy löytyy akusta. Ei itse akussa mitään vikaa tarvitse olla, mutta löysä tai hapettunut napa, huonot tulpat, ongelmia kaasareissa / ruiskussa jne.
Starttimoottorikaan ei ole ihan huoltovapaa. Sen lisäksi on syytä myös tarkistaa latausjännite.
Mulla on Calissa 12Ah  ( vanha 18Ah ) akku, kun isompaa oikealla napajärjestyksellä ei ollut. Ja hyvin rykäisee tulille.

Skodan maahantuoja kertoi joskus, että talvisin oli paljon akkuongelmia - ei startannut. Lopulta syynä oli "liian lyhyt" ajomatka töihin. Ts. aamun ajossa sähköä kului enemmän, kuin matkan aikana latturi ehti tunkemaan akkuun; Valot, lämm.ratti, pukamalämmitys, takaikkuna, lämmityspuhallin, radio jne. He ratkaisivat asian niin, että lämmitysjohtoon kytkivät kiinteästi älylaturin.

Ja lopuksi: Ei mene enää pitkään, kun SE alkaa!

[motomatti]

Ei tarvinnut TimoEV:n keväänodotusaloitusta kauaa varrota!

[Hajakenttä]

Joo – ei siihen kauan mene. Lunta satelee hiukan lähes joka päivä, mutta hanki ohenee silti koko ajan. Uusi lumi on vanhan surma – sanoo vanha kansa.

Tuanoinnii – passaako saivarrella akkujen latauksesta? Kylmäsäilytys hidastaa omapurkausta oleellisesti, ainakin lyijyakuilla. Litiumakuista ei itselläni ole kokemusta vielä niin paljoa, mutta kemiallinen reaktio siinäkin on, ja se luultavasti hidastuu ja omapurkaus vähenee, mutta ei sitä paljoa näytä olevan lämpimässäkään.

Kylmän akun sisävastus sensijaan suurenee ja napajännite pienenee ja siksi se sartti on pakkasella huonompaa. Energiasisältö ei oleellisesti muutu kylmässä.

Kun akkua varataan kylmässä se ei tule täyteen sillä normaaliasetuksella. Siis tavoitejännitteen asetuksella. Automattilaturilla tavoitejännite ei ole muutettavissa, eikä "vanhalla" peltilaatikolla myöskään, ainakaan kaikissa tapauksissa. Vanhan mallisilla tosin on tavoitejännite niin korkea ja epätarkasti asetettu, että kyseessä on paremminkin vakiovirtalaturi. Siis latausjännite ei paljoa alene akun täyttyessä. Latausta useimiten pidetäänkin päällä arviolta riittävästi vaivaamatta päätä enemmältä fysiikalta. Latausvirta myöskin lämmittää akkua ja se latautuu sitten paremmin.

Automaattilaturilla on aika tarkka tavoitejännitteen asettelu. En ole huomannut markkinoilla ulkolämpötilaa tunnustelevia latureita. Oikeastaan ulkolämpötila ei ole oikea avauskohde, vaan pitäisi tietää akun elektrolyytin lämpötila. Huoneenlämmössä tavoitejännite on lyijyakulle 14,4 V ja 20° pakkasella 14,8 V. Onko saivartelua nuo kymmennykset? Ei ole. Lyijyakun varaus/purkaus käyrän kummassakin päässä on jyrkkä hyppäys, jossa jännite äkisti nousee porrasmaisesti ja juuri siitä automaattilaturi tunnistaa akun täyttymisen. Pakkasella jää vajausta n. 10%, jos lataus lopetetaan 14,4 V:n kohdalla. Eipä se haittaa, jos ei usein jätetä. Vajaana koko talven säilytetty lyijyakku menettää käytattvissä olevaa kapasitettia. Elinikä lyhenee.

Automaattilaturilla on kuitenkin hyvä apu tähän vaivaan – ylläpitovaraus. Kun tavoitejännite on saavutettu laturi siirtyy ylläpitoon. Siinä ei ole tavoitejännitettä vaan vakiovirta. Mallista riippuen vakiovirta on melko pieni – tyypillisesti n. 40 mA. Sen tarkoitus on kompensoida omapurkausta. Useimmiten se on riittävä täyttämään akku hyvin hitaasti, vaikka se olisi ollut vajaa. Automaatti toimii useimmiten jaksotettuna siten, että se ajoittain pysäyttää latauksen ja antaa energian absorboitua, eli kemiallisen reaktion tasaantua ja mittaa samalla napajännitettä. Jos akku on ajopelissä kiinni ja laitteessa on elossapidettäviä sähkölaitteita, jotka hiukan ottavat sähköä, ja akun napajännite alenee ylläpidosta huolimatta, automaatti kytkee täyslatauksen tilanteen korjaamiseksi. Tosin monenlaisia malleja monenlaisine toimintoineen on. Käyttöohje kertoo: onko automaattilaturi tarkoitettu valvomattomaan ympärivuotiseen käyttöön. Jos ei ole, ei sillä sitten paljoa virkaakaan ole, ei kannata ostaa.

Kun pidän talvivarastoidun pyörän akkua irrotettuna kylmässä varatsossa nostan sen pari kertaa talvessa sisälle yöksi läpenemään ja lataan täyteen seuraavana päivänä huoneenlämmössä ja nostan sitten taas ulkoliiteriin. Yleensä siihen mahtuu pari Ah, eli n. 10 %.

Autoon asensin automaattilaturin kiinteästi. Tietenkään se ei lataa mitään, ellei sähköjohto ole pistorasiassa kun autoa esilämmitetään. Se tuntuisi kuitenkin riittävän kovillakin pakkasilla.

Kaupassa tuossa kylällä on tarjouksessa automaattilaturi, joka sopii myös LiFePO4 akuille. Hintaakaan ei ole kuin 25 €. Täytyy sitä kokeilla uisteluakun lataukseen kun laboratoriovirtalähteellä latailu on hiukan hankalaa. Kohtahan ne järvet sulaa...

[motomatti]

Maalta merelle tai ainakin järveen, jopa suolle.
Olen roudaillut jyrkkää rantatöyrästä akkua veneeseen ja takaisin lataukseen. Hieman tympii. Painonsa vuoksi.
Siksi olen tuumaillut että käyttäisi litiumakkua. Sitä ei suositeltu ja itsekin olen niin ymmärtänyt että sillä ei pitkään uisteltaisi.
Useimmiten tunnin ajelu pienimällä nopeudella on ollut uisteluvauhti. Pitääko kokeilla kuinka pitkään litiumakku puskee jatkuvalla kulutuksella ja siirtyä sitten kaleeriorjaksi airoihin? Onko suuri vaara ajaa litiumakku kuivaksi?
Tämmöinen: https://www.puuilo.fi/tamforce-sahkoperamoottori-32lbs
Aika iso on mainoksessa akun tehovaatimus. Puolta pienemmällä olen pärjäillyt.
Pahus kun ei ole kuvaa siitä kun vein perämoottorin Tampereelta Guzzin perässä mökille Enonkoskelle tavaratelineeseen kiinnitettynä: Amfibio-Guzzia ei kuitenkaan siitä tullut. Leppävirtalaisen kahvion pihassa se oli hetken nähtävyys. Autoilijat tööttäilivät ajellessa.

[Hajakenttä]

Aika saman kalliberin perämoottori on meiiläkin. Järvi on kyllä pieni ja uisteluun ajomatka lyhyt. Itse uistimen veto käy pienimmällä nopeudella ja moottori kiskoo silloin pari amppeeria. Litiumakku on 12 Ah joten 6 tuntia se teoriassa riittäisi. En jaksa niin pitkään samoilla istuimilla järvellä olla. Tosin kalapaikoille siirtyminen isommalla teholla haukkaa aika reippaasti. Vastaavasti tulee oltua paikoillaan kaislikkojen reunoissa heittelmässä. Olen tehnyt mielenkiinnon vuoksi tutkimustyötä ja ladannut akun aina laboratoriovirtalähteellä ja kellottamalla vakiovirran ja tuntimäärän. Suurin kalaretken kulutus on ollut 10 Ah ja tyypillisesti 8 Ah.

Suositushan on paljon isommasta akusta. Kyllä minullekin sanottiin, että ei tule mitenkään riittämään. Tiesin kuitenkin tarpeeni ja akkujahan aina saa. Yksi kesä on pärjätty jo ja meinataan pärjätä seuraavatkin.

Ota ampperimittari ja laita sarjaan, vaikka sen lyijyakun ja moottorin kanssa. Aja sitten kaikkia tarvittavia nopeuksia ja merkkaa muistiin virrat. Fundeeraa sitten tarpeesi: kuinka suuria tehoja tarvitaan ja mitä käyttöaikoja? Sitten voit laskea akun kapasiteetin tarpeen. Suurimmalla teholla minun kone vetää 20 A. Ei sillä pitkälle pääsekään. Tosin käytämme inkkarikanoottia kahden hengen kuormalla ja kahta suurinta nopeutta ei tule käytettyä, ei tunnu turvalliselta.

Jos on akussa itsessään tai moottorissa jännitemittari tai edes jokin indikaattori niin voi varoa purkamasta akkua aivan tyhjäksi. Sitähän litiumakulle ei pidä tehdä. Jos muutaman prosentin varauksesta onnistuu purkkiin jättämään niin ei ole kiire lataamaan, toisin kuin lyijyakulla, joka alkaa pilaantua jo heti. Jos olisi vastaavankokoinen lyijyakku sen olsi oltava 24 Ah koska sitä ei voisi vahingoittumatta purkaa alle puoleen varaukseen. Ei sekään kamalan painava olisi, mutta – 50 Ah lyijyakku on parin vuoden käytön jälkeen tuollainen 24 Ah akku ja painaa se...

PS. Amis-yleismittari mallia UT58B  antaa mitata 20 A tasvirralla maksimissaan 10 sekuntia kerrallaan, eikä siinä ole sulaketta. Ihan järkevä moottorimiehen mittari silti.

[Breeze]

Meillä on mökkisoutuveneessä Yamaha M12 sähköperämoottori.
Siihen on aikoinaan ostettu 75Ah vapaa-ajan akku.
Ihan kiva, mutta kun painaa melekein 20kg, niin sen raahaaminen veneeseen ja veneestä pois ei ole mitään mukavaa hommaa.
Samankokoinen Li-ion akku painaa 9kg, mutta hintaakin on sitten n. 550€.

Joskus oon sillä akulla reilu neljä tuntia puksutellut menemään 4. nopeudella (1-5) ja hyvin akussa riitti polttoainetta.
En toki yhteen soittoon, vehkeet sai ruokatauon ja lähimaastoon tutustumisen ajan viilentyä.
Joten ihan noin montaa Amppeerituntia ei tarvitsi raahata mukana ja tästä syystä on ollut jo monta vuotta mielessä ostaa veneeseen uusi akku.

[motomatti]

Onkos kahden tai useamman litiumakun kytkemisestä rinnan mitään sääntöä? Entäs sarjaan jos tarvitaan jännitettä? jälkimmäinen lähinnä hypoteettinen kysymys kun ei ole tietoa mihin sitä tarvitsisi.
Tuota rinnankytkyä mietin juurikin kapasiteettiasiana pidemmän toimen suhteen. Lyijyakuilla olen noin toiminut kun tarvitaan virtaa kuten auton apustarttina.

Toistaiseksi käytän lyijyakkua ja vedän roikan rantapuun oksalle niin siitä on helppo laittaa laturilla lisäpotkua veneen paristoon. Ties vaikka toisenkin akun kantaisin veneeseen.

[Hajakenttä]

Onkos kahden tai useamman litiumakun kytkemisestä rinnan mitään sääntöä?

Olisin aika skeptinen, vaikka teoriassa noin voisikin tehdä tietyillä ehdoilla. Itse käyttäisin useampaa akkua vuorotellen pitemmän toiminta-ajan saavuttamiseksi. Suuremman virran saavuttamiseksi auton startissa kytkisin apuakun vain hetkeksi ja silloin, kun starttimoottori jo pyörii tai ainakin yrittää.

Hankaluus on siinä, että akut ovat aina yksilöitä. Kun kaksi erilaista akkua rinnankytketään, silloinkin kun niiden varaus on tarkalleen sama, toinen kuormittuu käytössä enemmän kuin toinen ja saattaa vahingoittua.

Jos rinnankytkettyjen akkujen varaukset ovat erilaiset syntyy oikosulkua vastaava tilanne kun ne alkavat tasoittaa varaustilojansa ilman mitään muuta virranrajoitusta kuin niiden sisävastukset. Tasausvirrat saattavat olla hyvinkin suuria ja vahingoittaa akkuja tai jopa räjäyttää ne.

Jos uhkarohkeasti kuitenkin rinnankytketään akkuja, mitä mallia tahansa, niiden on oltava mahdollisimman samanlaisia malliltaan ja kooltaan. Ensimmäinen rinnankytkentä on tehtävä kuormitusvastuksella, vaikka isonpuoleisella lampulla tai muulla vastuksella, Siis toiset navat, vaikka miinusnavat kaapelinpätkällä yhteen ja plusnapojen väliin tasausvastus. Kun tasausvirta on loppunut ovat akut tasanneet varaustilansa hallitusti ja tasausvastus voidaan poistaa ja kytkeä suoraa kaapelia tilalle. Purkauksen loppuvaiheessa on oltava tarkkana, että ei pureta aivan tyhjäksi.

Entäs sarjaan jos tarvitaan jännitettä?

Sarjaan kytkettäessä on hiukan helpompaa, mutta silloinkin, akkujen ollessa yksilöllisisä, kapasiteetiltaan pienempi kennosto purkautuu tyhjäksi ennen toista ja alkaa varautua takaperin ja tuhoutuu väistämättä. On siis otettava selvää kennostojen varaustilojen alenemisesta ja kapasiteetin riittävyydestä seuraamalla mittarilla. Kun se on selvitetty voidaan purkaus lopettaa riittävän ajoissa. Myös varauksessa toinen täyttyy enennen toista ja ylilatautuu ja tuhoutuu.

Kun akkukennostossa tehdastekoisenakin on useita kennoja sarjassa on nähty jonkinverran vaivaa juuri niiden varaustilojen tasoitukseen. Se on elektroniikkapiiri kennoston sisällä ja kennot muutenkin ovat yhteensopivaksi valittu. Jos käy mielssä purkaa kannosto ja vaihtaa siihen kiinalinen kenno vioittuneen tilalle, täytyy ensin tietää tuon tasuspiirin toimintatapa ja muiden kennojen tarkat ominaisuudet.

[Guzzr]

 Usein ei riitää vaikka on yrittänyt ladata akun täyteen.
Nimittäin pari viikkoa sitten auto ei lähtenyt käyntiin, vm 2011, yöllä pakkasasteissa -25 cels. tanssipaikalla.
Akku oli aamupäivällä ladattu.
Ei auttanut vaikka käytimme puimuriakun,traktoriakun, kaapelit ja Powerboosterin seuraava aamu. Ei tapahtunut mitään. Akku oli täys kaputt.
Ford lähti kotiin hinausautolla ja sit lähti heti käyntiin uudella akulla.

Mistä voi ostaa mittarin joka näyttää akkujen starttitehon y.m ja on suht. sopivanhintainen kysyy " monen akun omistaja".?

(Uuden vara-akun mukaan tai useita vierailuja verstaalle testaamaan käyt. akkuja yrittäisin päästä irti".

[Monti]

Mistään mitään tietämättä teen näin. Nevadan akku talvehtii veskin lattialla joka on viilein paikka himassa. Siinä on kiinni CTEK INDICATOR EYELET jossa kolme led valoa. "Punainen alle 12,4 V. Keltainen 12,4–12,65 V. Vihreä yli 12,65 V." Kun valo vaihtuu vihreästä keltaiseen niin laitan lataukseen ja merkkaan päivämäärän ylös. Näin pystyn seuraamaan montako päivää on latausten väli joka ymmärtääkseni kertoo akun kunnosta edes jotain. Euroglobe akku on kolme kesää palvellut ja alussa latausten välin oli n.30pv. sitten se tippui 23pv ja 20pv. Nyt odottelen seuraavaa tulosta ja sitten päätän ostanko uuden joka on todennäköisesti Motobatt 21AH.