Kirjoittaja Aihe: Akkukaupoille  (Luettu 118511 kertaa)

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #360 : Kesäkuu 04, 2023, 21:11:19 ip »
Itse en osaa oikein päätellä miksi Cali 1400 laturi lataa akkua, akkujännitteestä mitaten, näkyy mittaristossa hetikohta käynnistyksen jälkeen että 14V tulee tasaiseen. Jos on valoja, kahvanlämmittimiä, ym. kulutuskohteita päällä, mittaristo näyttää 13,8 minimissään. Aivan käynnistyksen jälkeen hetken hieman alhaisempiakin lukuja. Akun vastaava mittari näyttää kymmenyksen, kaksi, isompaa lukemaa samaan aikaan. Itselläni heräsi epäilys joko akussa on jonkinlainen rajoitin tai säädin tai sitten Calin autotyypin laturi tunnistaa akkutyypin. Lyijyhappoakulla latausjännite vaihtelee paljon laajemmin. Jopa volttitasolla. Nyt vain muutaman kymmenyksen eroilla.

Myöhemmin tänään latasin pyörän akusta sekä actionkameran ja navin akut yhtä aikaa niin että pyörä oli sammuksissa. Voi olla sattumaa mutta starttia piti painaa yhden käyntisyklin eli noin kaksi kampiakselikierrosta pidempään. Pyörä oli jäähtynyt ajon jälkeen pari tuntia ja em. kulutus päällä. Ulkolämpötila 12 - 14 astetta C. Voineeko yhdestä kerrasta vetää johtopäätöksiä...

Veneeseen ostin muutama vuosi sitten samalaisen akun kuin on autossamme. On ikäänkuin vara-akku aina matkassa sillä on kaksi venettä. Toinen Vuoksen vesistössä ja yksi Kokemäenjoen vesistössä. Akku siis kulkee puolen Suomen poikki muutaman kerran vuoteen. Jos jotain negatiivista pitää perinneakusta mainita niin se on raskas siirrellä jyrkkää rantatörmää veneelle ja takaisin lataukseen verkkovirran ääreen.

Olen jo päättänyt että ensi kesänä sähköperämoottorin akuksi vaihtuu litiumakku. Litiumakun laturi on jo hankittu. Siitä juttua blogissani. Voi tehdä veneen sisälaitaan sille telineen niin ei ole johdot tiellä ja kevyt akku ei reunasennuksessakaan soutuvenettä kauheasti kallista. Sitäpaitsi moottori on siellä toisessa laidassa eli ulkolaitamoottori jota voi ohjata vasemmalla kädellä rennossa asennossa. Semmoinen näppärä veneen sisäpuolelle partaan varaan ripustettava jonka voi siirtää veneestä toiseen. Eikun uistelemaan!

(Ainoa ongelma sähköperiksessä että sen "kaasukahva" toimii nuripäin kun prätkässä. Jos sen unohtaa, melkein aina, niin vene peruuttaa. Rantakivet go,go,go!)

Hajakenttä

  • Viestejä: 880
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #361 : Kesäkuu 05, 2023, 11:50:39 ap »
Lainaus
Itse en osaa oikein päätellä miksi Cali 1400 laturi lataa akkua, akkujännitteestä mitaten, näkyy mittaristossa hetikohta käynnistyksen jälkeen että 14V tulee tasaiseen. Jos on valoja, kahvanlämmittimiä, ym. kulutuskohteita päällä, mittaristo näyttää 13,8 minimissään. Aivan käynnistyksen jälkeen hetken hieman alhaisempiakin lukuja. Akun vastaava mittari näyttää kymmenyksen, kaksi, isompaa lukemaa samaan aikaan. Itselläni heräsi epäilys joko akussa on jonkinlainen rajoitin tai säädin tai sitten Calin autotyypin laturi tunnistaa akkutyypin. Lyijyhappoakulla latausjännite vaihtelee paljon laajemmin. Jopa volttitasolla. Nyt vain muutaman kymmenyksen eroilla.

Laturissa on regulaattori, joko generaattorin kuorien sisällä hiilisillan yhteydessä tai ulkopuolisessa purkissa. Regulaattori säätää generaattorin roottorin magnetointivirtaa, joka kiertää käämissä liukurenkaiden ja hiilien kautta. Se on tyypillisesti maksimissaan n. 3 A, ja siis paljon pienemi kuin niillä regulaattoreilla, jotka säätävät itse päävirtaa. Kun magnetointivirta kasvaa kasvaa myös antojännite akulle. Regulattorin transistorisäätäjä ohjataan säätämään magnetointia sen mukaan, mikä on antojännite. Kun antojännite pyrkii laskemaan transistori nostaa magnetointoivirtaa ja antojännitteen noustessa se laskee magnetointia. Näin magnetointivirta ja antojännite saavuttavat tasapainon. Jotta transistori voisi säätää oikein, sen piiriin on kytketty referenssidiodilla tai tavallisella zenerdiodilla vertailujännite, joka on aina vakio. Ennen muinoin relesäätäjillä ei ollut transistoria, eikä referenssidiodia vaan jännitevertailuna toimi releen jousipaine, jota saattoi jopa virittää pihdeillä taivuttamalla vastajousen kireyttä ja releen käämin veto taas riippui antojännitteestä aiheuttaen tasapainon näiden välille, avaten ja sulkien säätö-kärkiväliä. Samaan tapaan toimii referenssidiodi ja transistori, mutta sähköisesti, eikä on/off säädöllä vaan jatkuvasti muuttuvalla virralla.

Säätö siis perustuu kahteen jännitteeseen: referensiidiodin ja antonavan jännitteisiin. Antojännite taas otetaan säätäjätransistorille heti laturin piiristä, ei akusta tai mittaristosta. Latausgeneraattori ja säätäjäpiiri eivät reagoi mihinkään muuhun ulkoiseen seikkaan kuin antonavan jännitteeseen. Ne eivät indigoi mitenkään akun mallia tai tyyppiä. Jopa virtarajoitus ylikuormitustilanteessa perustuu generaattorin rautasydämien kyllästymiseen magneettivuolla. Erilainen jännite eri kohdissa sähköjärjestelmässä johtuu siitä, että 12-15 voltin jännite on aika alhainen ja tarvittavat tehot vaativat siksi verraten isoja virtoja. Teho on virran ja jännitteen tulo. Kun johtimia ei voi rakentaa ajopeliin kuinka paksuja tahansa, niissä syntyy aina jännitehäviöitä, sitä suurempia mitä suurempi on virta. Jännitehäviö on virran ja johtimen vastuksen tulo. Kun mittariston volttimittari indikoi mittaristossa olevaa piirien yhteistä jännitettä se on jo pitkien johtojen päässä akusta. Kun kahvanlämmittimiä ym laitteita kytketään päälle ja pois muuttuu syöttöjohtojen virrat aika paljon ja jännitehäviöt myös saaden mittarin, sinänsä oikean, mittaustuloksen muuttumaan. Jos olisi mahdollista muuttaa volttimittarin kytkentää niin, että sen "mittajohdot" siis molemmat + ja - olisi kytketty täsmälleen akun napakenkiin, olisi todennäköistä, että sekä mittarin, että akun digitaalimittarit näyttäisivät aina samaa arvoa.

Ikääntyneellä lyijyakulla saattaa olla paljon suurempi sisävastus kuin uudenkarhealla litiumioniakulla. Siksi on aika luonnollista, että niiden jännitteiden heilunnassa on suuria eroja. Siinä jäännitteessä, joka akusta ulos päin on mitattavissa on mukan aina myös sen sisävastuksen jännitehäviö negatiivisena summautuneena. Sekin jännitehäviö taas on sisävastuksen ja virran tulo. Muuten, useimmat akkutesterit mittaavat juuri sen sisävastuksen jännitehäviön ja päättelevät siitä akun kuntoluokan.

Lainaus
Myöhemmin tänään latasin pyörän akusta sekä actionkameran ja navin akut yhtä aikaa niin että pyörä oli sammuksissa. Voi olla sattumaa mutta starttia piti painaa yhden käyntisyklin eli noin kaksi kampiakselikierrosta pidempään. Pyörä oli jäähtynyt ajon jälkeen pari tuntia ja em. kulutus päällä. Ulkolämpötila 12 - 14 astetta C. Voineeko yhdestä kerrasta vetää johtopäätöksiä...

Voi vetää... Nuo kaksi laitetta ryystivät kumpikin pari amppeeria virtaa pari tuntia ja purkivat akkua ehkä 8 Ah 12 Ah kapasiteetista, josta on käytettävissä 90-95%. Voidaan päätellä, että lähtipä hyvin se nuija tulile sillä sähköjen rippusella. Fysiikka on siis edellen fyssaa ja matematiikka on sitä matikkaa.  ;D

Sentire la forza!
Terv: Timo

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #362 : Kesäkuu 05, 2023, 12:36:50 ip »
Kiitos valaisevasta vastauksesta.
Kerrottakoon että 1400-mallien laturi on autotyypin hihnavetoinen laturi. Pyörän spekseistä saisi tietää ehkä enemmänkin.
Laturista lähtee yksi ainoa johdin, enää, akun suuntaan. Uutena lähti kaksi mutta maahantuojan (RMH) ohjeilla katkaisin toisen johtimen poikki, taittelin talteen ja laitoin kutistesukkaa päälle. Eli johdin on liitettävissä takaisin. Lienee ollut jokin vertailuun liittyvä johdin???

En ole ehtinyt/viitsinyt etsiä syytä kytkentäkaaviosta koska homma on pelannut hyvin. Remmin vaihtoa olen suunnitellut 60.000 km huollon yhteyteen. https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1400/California1400_2014_FromM200036_WiringDiagram.pdf
Kohdasta 19 ruksaamalla näkee latauspiirin väritettynä. Näkyy olevan piirustuksessa kaksi johdinta...
Itse asiassa lähtee kolme johdinta mutta yksi kytkeytyy samantien viereiseen johtimeen. Mikälie kikastus sekin nimeltään "sensor ground". Ei näy, käytännössä, laturin ulkopuolelle. Jatkava johdin on se joka käskettiin katkaista heti uutuuden ja hyvin ovat sähköt pelanneet. Kiinnostaa se asia miksi johdin piti katkaista. Heinolta sitä tietoa turhaan kysyin.

Mikähän virhe tässä on suunnittelijalle käynyt? Laturin vai pyörän sunnittelijalle?


Hajakenttä

  • Viestejä: 880
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #363 : Kesäkuu 05, 2023, 18:21:52 ip »
Lainaus
Mikähän virhe tässä on suunnittelijalle käynyt? Laturin vai pyörän sunnittelijalle?

Suunnitteluvirhe näkyy selvästi kytkentäkaaviosta. Latureillahan on iät ajat ollut johdinmerkintä B (battery) akkua syöttävällä johdolla. Usein, kuten tässäkin tapauksessa, on johdotettu toinenkin virransyöttö laturin ylimääräisestä liittimestä ohjaamaan jännitteen valvontalogiikkaa, joka alkuaikoina oli pelkkä latauksen merkkivalo. (Oli myös muitakin kikkareita, kuten tasasuuntaamaton vaihtovirta dieselin kierroslukumittarille, joka sitten kopsahti nollaan kun laturin remmi katkesi.) Se on usein nähty tarpeelliseksi instrumenttien, mitä lienevätkin, virransyötöksi, silloin kun akku ei ole kytketty ja moottori käy.

Kuitenkin, kuten näkyy, tuo katkaistu karva kytkeytyy yhteen akkusähkön B kanssa silloin kun avainkytkin 17 on asennossa run. Se on siis siitäkin syystä turha. Miksi se on kytketty? Siksi, että laturin on nähty olevan niin hienohelma instrumentti, että sille on laitettu oma sulake karvaan B sulakerasiassa 30. Mitä tapahtuu, jos se proppu palaa ajon aikana? Tai vieläkin pahempi tilanne olisi, jos akku "katoaisi" ajon aikana. ABS yksikölle 25 on yritetty varmistaa sähköjä siinä tapauksessa. Kaikki muukin sähkö, epäonneksemme, tulisi silloin sen, nyt katkaistun, instrumenttien virranasyötön kautta avainkytkimen kautta (koska se on asennossa run.) Kestääkö se avainkytkin sen? Epäilen. Ja niin on epäillyt myöskin Luigi. Ehkä jokin vahinko jo ehti tulla ja kallita virtalukkoja uusittiin.

Mainittakoon yksi esimerkki. Se litiumakku tuli tänään postissa. Luin tarkkaan sen käyttöohjeet, koska käyttöohjeet on tarkoitettu meille tyhmille. Kummastusta herätti eräs yksityiskohta. Ajopelin sähköjärjestelmä, erityisesti latausjännite, kehotetaan tarkastamaan siten, että kytketään volttimittari akun maajohtoon ja akkukaapelin puolelle + napaan, siis ei akun napaan, ja sitten startataan moottori. Moottorin käydessä, hups! irrotetaan nyt akkukenkä + navasta ja mittari siis jää sinne kaapelin puolelle. (Jos se mainittu johdin ei olisi katkaistu, nyt nousisi savu virtalukosta.) Mittari näyttää nyt latausjännitettä, johon akku ei vaikuta, ja se saa olla korkeintaan 15 V.

Se "sensor ground" ei taida liittyä lataukseen suoranaisesti. En tiedä sen tarkoitusta tässä laitteessa, mutta monissa vaativissa järjestelmissä sellaista käytetään erotuksena power ground liitännästä siksi, että jännitteestä ja sen häiriöpiikeistä herkät osat, kuten monet sensorit täytyy suojata myös miinusjohdinta pitkin tulevilta piikeiltä ja jännitteen heilumiselta kuormitusten muuttuessa. Kuten olen aina jankuttanut, kuormitusten muuttuessa muuttuvat myös jännitehäviöt ja se tapahtuu myös siinä paluujohtimessa. Sensoreille on sis järkevää tehdä oma maa, jossa virrat ovat hituvirtaluokkaa.

Sentire la forza!
Terv: Timo

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #364 : Kesäkuu 06, 2023, 19:29:32 ip »
Jätin kuormaa päälle yön yli kahden led-sumuvalon verran. Nyt en muista niiden teholukemaa. Paloivat akun voimalla noin 16 tuntia putkeen. Akkujännite 12,8V kun katsoin sen pyörän omasta mittaristosta. Käynnistys tapahtui normaalisti ja latausjännite akun navoista mitaten muutaman ajetun kilometrin jälkeen 14V. Ei siis ihmeempää draamaa tässä.

Hajakenttä

  • Viestejä: 880
Vs: Litium rautafosfaattiakuista.
« Vastaus #365 : Kesäkuu 29, 2023, 17:35:38 ip »
Tulin ostaneeksi tuollaisen litiumakun. Lähinnä tarvitsen sitä sähköperämoottoriin. En jaksa kantaa rantaan painavaa akkua, joten tuo FULBAT FLTX20  (12V 12 Ah ) 1,2 kg painoisena käy hyvin. Uistelunopeudella on jo useita parin tunnin reissuja tehty lähijärvelle ja kalaakin saatu. Akku on riittänyt siihen nipin napin, mutta niin kova kalamies en ole, että isompaa tarvitsisin, ja ainahan on airot.

Sähkömiehen uteilaisuus pakotti tutkimaan tuon uuden tuttavuuden olemusta. Saattaahan olla, että joku joskus jotain siitä kysyy ja silloin olisi sähkömiehelle noloa olla tietämätön tällaisesta perustekniikasta. Näyttää siltä, että litiumakku on tulossa korvaamaan lyijyakkuja.

On aika työn takan etsiä verkosta tarkkoja tietoja, varsinkaan näistä sarttiakuista. Teollisuusakuista löytyy kyllä paremmin. Tein sitten purkaus/varaus kokeen sillä virralla, joka yleensä on tapana, eli 1/10 kapasiteetista, siis tässä tapauksessa 1,2 A ja vakiovirralla. Mittarina käytin jokamiestason yleismittaria, josa on näytössä 4 numeroa. Viimeinen numero siis 10 mV täsä tapauksessa. Kuten olen aikoinaan tottunut, käytin epästandardia merintätapaa siten, että varauskäyrä on käännettynä oikealta vasemmalle samaan grafiikkaan kuin purkauskäyrä. Grafiikka ei myöskään ole aivan lineaarinen vaan kummastakin päästä n. 1 Ah:n verran levitetty, jotta ne kriittiset alueet näkyisivät selvemmin. Tällöin päästään heti näkemään muutamia mielenkiintoisia asioita.

Oheisissa kuvissa taulukko tuloksista ja grafiikka niistä.

Heti huomataan, että lataus ja purkaus käyrät ovat lähes identtiset. Enin osa toimintaa tapahtuu parin voltin kymmenyksen sisällä. Kun käyttöohjeen mukaan akku täyttyy vain, jos latausjännite on vähintään 14 V niin purkauksen alussa napajännite myös on 14 V, mutta se lysähtää heti purkauksen alussa muutamassa minuutissa melkein 13 V:iin ja pysyy sitten lähes samassa koko purkausjakson ajan. Samoin varatessa, akun täyttyessä, napajännite pomsahtaa muutamassa minuutissa 13,5 V:sta 14 V:n tavoitejännitteeseen. Jos tavoitejännite olisi suurempi kävisi samoin, ja aivan turhaan. Joten voidaan sanoa, että laturin jännitteenä 14 V on aivan hyvä vaikka se normaali 14,4 ei sekään ole liikaa, mutta yhtään enempää ei saisi olla, 15 olisi ehdoton yläraja.

Kapasiteetti on hiukan mielipidekysymys sikäli, että tyhjän akun varaustilaa ei voida tutkia uhraamatta kallista akkua tieteen alttarille. Litiumakkua, kuten yleensä muitakaan, ei voi purkaa kokonaan tyhjäksi sen vaurioitumatta. Kun käytetään 0-pisteenä pienintä käyttökelpoista varaustilaa saadan valmistajan ilmoittama kapsiteettiarvo, tai 1 Ah enemmän. Kapasiteettihan riippuu käytetystä virrasta voimakkasti ollen isoilla virroilla pienempi.

Koska taulukon napajännitearvot ovat nimenomaan latauksen ja purkauksen kestäessä mitatut, eivä siis lepojännitteitä, niisä on mukana akun oma sisävastuksen jännitehäviö. Siitä johtuu, että käyrät ovat eri tasossa. Häviö on etumerkiltään vastakkainen eri tilanteissa. Akun sisävastus voidaan siis päätellä siitä. Koska kumpikin käyrä on mitattu samalla vakiovirralla voidaan olettaa, että sisävastuksen jännitehäviö on kummallakin sama, mutta etumerkki eri. Niiden jännite-eron puolikas on siis akun siävastuksen jännitehäviö. Vaikkapa mittauspisteen 9 kohdalta 13,35 - 13,16 = 190 mV ja siitä puolet 95 mV. Kuitenkin siinä on mukana muutamien liitosten jännitehäviö, koska 1,2 A virta menee niiden liitosten läpi, ja sekin häviö oli tarkkaan mitattavissa ollen 35 mV yhteensä, ja kummassakin tapauksessa siis sama. Akun osuudeksi jää 60 mV ja ohminlain mukaan R=U/I siis 0,06 V/1,2 A = 50 mohm (milliohmia), joka on hyvin tyypillinen sisävastus tällaiselle akulle. (Kuten kokeellisesti voi huomata, mittarin viimeisen digitin muuttuessa yhdellä muuttuu lopputulos jo aika paljon. Siksi siis Rin arvo vaihtelee aika paljon.) No – miksi se sitten on näin kiinnostava? Siksi, että akkuihin laitetaan aika paljon rahaa ja niillä on rajallinen elinkaari. On hyödyksi, jos tietää akun vanhentuneen liiaksi ja uusimisen ajan tulleen. Tai vastaavasti, akun osoittautuvan olevan edelleen täysin iskussa  ja sähkövaikeuksien syyn olevan jossain muualla. Sisävastus on juuri se tekijä, joka määrää, puhekielessä tavallisemman, akun virranantokyvyn tai starttivirran antokyvyn.

Akun päällä on volttimittari ja varaustilan mittari. Niiden hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Tällaisen akun napajänniten muuttuu varaustilasta riippuen niin vähän, voltin kymmenyksiä korkeintaan, että siitä ei voidan varaustilaa päätellä. Käyttöohje neuvoo mittaamaan varustilaa omalla indikaattorilla vain lepojännitteellä 1-2 tunnin levon jälkeen, mutta silloinkin tilanne on yhtä hutera. Jos indikaattoriin käytön aikana luottaisi tulisi kyllä ikävä yllätys. Se näyttää purkauksella 80% vaikka jäjellä on enää 1 Ah. Lepojännitteenä näyttäisi vielä hiukan enemmän. Volttimittari näyttäisi kyllä hiukan paremmin, jos siinä olisi enemmän numeroita, millivoltteja, mutta kun ei ole, joten sekään ei kerro muuta kuin täysi/vajaa tiedon ja ehkä latausjännitteen ajopelissä ollessaan.

Tämä akkumalli, kuten lähes kaikki tällaiset, sisältää BMS laitteen (Battery management system), joka valvoo toimintaolosuhteita ja katkaisee kennojen virran yli- ja alijännitteellä sekä yli-ja alilämpötilassa. Se myös kytkee ne takaisin itse, käyttäjän asiaan puuttumatta, kun vikatilanne poistuu. BMS myös tasaa kennojen jännitteet, koska ne pyrkivät latautumaan hiukan yksilöllisesti. Tässä tasaamisessa on perustavanlaatuisia vaikeuksia juuri siksi, että vain napajännitteestä mitaten on vaikeaa päätellä varaustilaa.

Ote Wikipediasta (en): https://en.wikipedia.org/wiki/Battery_management_system

"BMS technology varies in complexity and performance:

    Simple passive regulators achieve balancing across batteries or cells by bypassing charging current when the cell's voltage reaches a certain level. The cell voltage is a poor indicator of the cell's SoC (and for certain lithium chemistries, such as LiFePO
    4, it is no indicator at all), thus, making cell voltages equal using passive regulators does not balance SoC, which is the goal of a BMS. Therefore, such devices, while certainly beneficial, have severe limitations in their effectiveness.
    Active regulators intelligently turning on and off a load when appropriate, again to achieve balancing. If only the cell voltage is used as a parameter to enable the active regulators, the same constraints noted above for passive regulators apply.
    A complete BMS also reports the state of the battery to a display, and protects the battery."

Siis juuri näillä akuilla napajännitettä ei pitäisi lainkaan käyttää varaustilan (SoC) mittana, koska se ei sitä kuvaa lainkaan.

Meillähän on suuri määrä litium akkuja käyttäviä puhelimia ja tietokoneita ym. Niissähän on lähes aina akun varaustilan näyttö, ja jopa toimiva. Se toimii mittaamalla kulutettua/ladattua virtaa ja siihen käytettyä aikaa laskien siitä Ah määrää. Se onkin ainoa toimiva menetelmä tässä asiassa.

Käyttöohje sanoo: BMS suojaa akun ylijännitteeltä yli 15 V (en löytänyt tarkkaa suojausarvoa). Akku kuitenkin vaurioituu ylijännitteestä, joten sitä ei pidä tarjota. Lyijyakkujen automaattilatureissa on desulfatointjakso, joka käyttää kohtalaisen suurta jännitettä lyhyinä pulsseina. Sellaista latauslaitetta siis ei pidä käyttää. Lataus pitää tehdä ensin vakiovirralla tavoitejännitteelle asti ja sen jälkeen pienenvällä virralla vakiojännitteellä. Onneksemme moottoripyörän laturi tekee juuri näin. Ohje on mitata latausjännite ja vuotovirta hiukan erikoisella menetelyllä:
-Käynnistä moottori.
-Irrota akun +napakenkä moottorin käydessä.
-Kytke volttimittarin, alue 20 V, +johdin napakenkään, siis ajoneuvon puolelle, ei akun, ja -johdin akun miinusnapaan.
-Lisää kierroksia n 3000 ja lue mittari. Pitää olla 14 - 15 V.
-Sammuta moottori ja poista virta-avain.
-Irrota mittari ja aseta se amppeerimittaukselle isolle alueelle.
-Kytke amppeerimittarin +johdin akun +napaan ja -johdin yhä irrallaan olevan napakenkään, siis sarjaan.
-Pienennä mitta-aluetta vaiheittain aina mA alueelle asti ja lue mittari. Pitää olla vähemmän kuin 1 mA.


Sentire la forza!
Terv: Timo

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #366 : Kesäkuu 29, 2023, 22:22:40 ip »
Jälleen laajaa tietoa aiheesta. Kiitos.
Itselläni on nyt muuta tekemistä niin moottoripyöräni ovat kuukauden verran levossa.
Siitä sen verran että irrotin akkukaapelin syystä että pyöräni (Cali 1400) on ankara akuille sillä se syö hiljalleen sähköä omien toimintojensa ylläpitoon. Siksi näinkin pitkä ajotauko vaikuttaa asiaan täten. Omistajan käsikirja varoittaa mikäli pyörä on ajamatta yli kaksi viikkoa on akku kytkettävä irti pyörän järjestelmästä. Haittana on että omat asetukset pyörän toiminnoissa nollautuvat. Ei ole iso vaiva naputella asetukset totutuiksi uudelleen ajoon otettaessa. Muut pyöräni ovat Kerholla ja sama juttu akkukaapelien suhteen. Siellä se on myös turvallisuuseikka.

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #367 : Heinäkuu 01, 2023, 16:48:49 ip »
Mikä tekee litiumakusta arvokkaan?
Liekö vain uutuusasia vaiko se että osa rakenteista on väitetysti kalliimpia kuten jotkin maametallit ovat.
Epäilenpä että molempia. Kuluttajaa vedätetään kuitenkin uutuusasialla ja sillä että sähköautoista joissa on ko. materiaaleista tehtyjä rakenteita halutaan maksaa.
Paitsi ihan viimeiset uutiset kertovatkin että ei halutakaan. Sähkökuljinten myynti on hidastunut. Onko kyse kylläisyydestä eli siitä että kaikki halukkaat on jo tavoitettu vai siitä että vanhassa vara vielä parempi?
No, ne ovat automaailman uutisia mutta voivat vaikuttaa kaksipyörätekniikkaankin. Toivottavasti edullisesti.

Kysyy kateudella nimerkki: raahasinko lyijyakun turhaan moottoriveneeseeni?

Hajakenttä

  • Viestejä: 880
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #368 : Heinäkuu 03, 2023, 12:32:04 ip »
Raaka-aineiden hinta litiumakuille on laskenut jo pitkään. Myös harvinaisten aineiden tarve niissä on pienetynyt kehittymisen myötä. Aika iso tekijä lopputuotteen hintaan on tuotekehitys ja valmistustekniikan kehitys ja niiden tarvitsemat suuret investoinnit. Ne eivät ole helppoja eivätkä halpoja, mutta kun rutinoituvat niin hintakin alkaa laskea. Niin on myös tapahtunut ja hinta laskee tulevaisuudessakin. Tuotannon määrä laskee yksikköhintaa, kuten sarjatuotannolle on tyypillistä, ja litiumakkuja tunnetusti menee jo hyvin kaupaksi. Arvatenkin kohta saamme alkaa varoa kilpailevien hunolaatuisten halpatuotteiden tulvaa.

Onko litiumakku kallis? Jos akkua kohdellaan edes suunnilleen, kuten sähkölaitteita tulee kohdella, se kestää todella pitkään. Jos hankintahinta on lyijyakkuun verrattuna 3 - 4 kertainen, mutta käyttökelpoinen elinkaari kymmenkertainen, onkin edullisuus jo selvästi litiumakun puolella. Käyttöikä niillä on koko ajan pidentynyt. Sekä parhaat käynnistysakut, että ajoakut kestävät jo nyt pitempään kuin autot keskimäärin.

Sentire la forza!
Terv: Timo

Breeze

  • Viestejä: 1 551
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #369 : Heinäkuu 03, 2023, 13:52:25 ip »

Paitsi ihan viimeiset uutiset kertovatkin että ei halutakaan. Sähkökuljinten myynti on hidastunut. Onko kyse kylläisyydestä eli siitä että kaikki halukkaat on jo tavoitettu vai siitä että vanhassa vara vielä parempi?

Kesäkuussa rekisteröitiin autoja  9 163 kappaletta.
Sähköautoja 3 091
Lataushybridejä 1 723
Yhteensä 4 814 joka on 52,54% koko Kesäkuun rekisteröinneistä.
Tämäkin vielä! ! !

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #370 : Heinäkuu 28, 2023, 16:10:08 ip »
Yksi uusi kokemus lisää.
Koska tiedän että 1400 Californian sähköt eivät katkea sillä että ottaa avaimet taskuun niin vastatoimenpiteenä irrotin kuukaudeksi akkukaapelit koska oli tiedossa pitkänpitkä mökkiretki joka tapahtui pakettiautolla.

Käytännössä, tällä ajanjaksolla, akulle ei tapahtunut mitään josta voisi erityistä mainita.  Akku ei purkaudu mitattavissa määrin kuukauden käyttämättömyydessä. Blogissani aiheesta: http://www.motomatti.fi/2023/07/litiumakulla-kuukauden-loma.html

motomatti

  • Viestejä: 13 167
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #371 : Syyskuu 17, 2023, 15:17:58 ip »
Nyt kyseinen 12Ah litiumakku on irrotettu pyörän sähköjärjestelmästä siten että ulkopuolinen latausjohdin on kuitenkin käytettävissä jos on tarvetta lataustoimeen.
Eli talviajan hibernaatio. Toki seuraan tilannetta ja käytössä, kerhollani, on yleismittari, litiumakuille tarkoitettu laturi samaa merkkiä kuin akkukin ja muut fasiliteetit.
Kesä oli tavanomaista vähäkilometrisempi kuin edelliset kesät: vain noin 6000 km oli tämän pyödän saldo. Trikeäni en vielä ole talvisäilöön siirtänyt.
Olen luottavaisena että tulevana keväänä pyörä käynnistyy asiallisesti ilman hämminkejä. Seuraan akun lataustilaa talven aikana. Jos olen oikein ymmärtänyt niin litiumakulla ei ole itsepurkautumista kuten lyijyakulla.
Kerron sitten keväällä kuinka on talvi akulla sujunut.