Jarrunesteiden vaihtaminen

[Junkers]

Talven aikana pitäisi 1100 Brevaan vaihtaa jarru- ja kytkinnesteet. Tällaisia hommia tein viimeksi vuosikymmeniä sitten vanhoihin autoihini kun en niitä raaskinut missään muilla huollattaa. Tuolloin tekniikka oli se, että uudet nesteet laitettiin sisään jarrunestesäiliön kautta ja pumpattiin siitä jarrupolkimella jarrusatuloihin/jarrusylintereihin ja vanha neste ja mahdollinen ilma päästettiin pois jarrusatulan/jarrusylinterin ilmausruuvista. Tällä palstalla olevista eri keskusteluista olen havainnut, että homma pitäisikin ehkä  tehdä päinvastoin. Uusi jarruneste pitäisikin työntää jollakin pruutalla sisään ilmausruuvista ja vanhat nesteet poistaa jarrunestesäiliön kautta.

Onko tuo vanha tekniikka siis jotenkin kelvoton tapa vaihtaa nesteet ja millaisilla välineillä tuon uudemman opin mukainen vaihtotapa parhaiten onnistuu ?   

[Jouko S]

Kyllä tuo jarrunesteiden vaihto onnistuu edelleen aivan hyvin ns. vanhallakin tavalla. Ilmeisesti tuo jarrujen ilmaustarve on se, mikä on todettu vähäisemmäksi tällä uuden nesteen syöttämisellä ilmausruuvin kautta?
Jouko

[motomatti]

"Vanhan liiton asentajana" tekisin totutun mukaisena sillä poikkeuksella että on kyseessä erillisjarrut ja on virta päällä mikäli on ABS-jarrut. Tosin aiheesta olen kuullut muitakin mielipiteitä. Säiliöön, tarkkana tässä, lisätään nestettä vajumisen myötä kun sitä toisesta päästä valutetaan pois niin että on pientä vastusta siellä vajutuspäässä eli jarrusatulan ilmausruuvissa. Sama juttu kaikkiin kolmeen jarrusatulaan eli kaikkiin jarrupiireihin. Ilmausruuvit saattanevat vuotaa kierteittensä kautta. Jarruneste on syövyttävää. Maalipinnat vaarassa. Guzzeissa on sekä yhdistelmäjarruja että erillisjarruja. Em. asialla ei ole merkitystä onko kyseessä erillis- vai yhdistelmäjarrut. Yhdistelmäjarruissa toinen etulevy on erillispiirissä.

Toinen tapa syötttää neste alakautta eli jarrujen ilmausruuveihin laitetaan kierteeseen teflonteippiä ettei synny vuotoja ja jokaisesta ilmaruuvista, vuoron perään, syötetään uutta nestettä systeemiin. Samalla jarrunestesäiliöitä tyhjennetään vanhasta nesteesä. Isohko injektioruisku on kätevä. Niitä saa mm. apteekista.

Jarruneste syövyttää varsin tehokkaasti eli maalatut pinnat pitää suojata ennalta tai ainakin välttää osumia. Guzzeihin käy jarrunesteet Dot 3 ja 4. Säiliön kannessa on ohje.

[TimoEv]

Minulle on useampikin kertonut, ettei jarrunestettä tarvitse vaihtaa. Neste ei kuulemma "kulu", eikä järjestelmään voi päästä vettä mistään. Vesihän se on ongelma; jarrutusteho laskee ja jarrut voivat jopa "häipyä" määrätyissä olosuhteissa. Jos jossain on reikä, niin jarrutettaessa nestettä vuotaa, eli säiliössä pinta laskee.
Jos ei vuoda, ei vesikään pääse sisään.

Mielipiteitä?

[motomatti]

Kiitos TimoEV. Palautetta seuraa. Halusit tai et.

Vain yksi mielipide
Vettä kertyy. Tai sitten jarrunesteen vesimittari on jarrunestekauppiaan hieno keksintö. Olen testannut: uudesta purkista mitattuna mittarilla neste on ookoo. Vuoden vanhasta, jo käytössä olleesta, tulee keltaista väriä mittarin ledeihin ja vanhemmista ajan kanssa punaista. Varmaan mittaritehtaat ovat jarunestevalmistajien talutusnuorassa?

Jos jarruneste on sameaa, tummaa tai vaihtanut väriään alkuperäisestä on jo kiire vaihtaa neste. Jarruneste on hygroskooppinen (Dot 3, 4 ja varauksin 5.1) eli se suorastaan houkuttaa vettä sekaansa. (Hygroskooppinen tarkoittaa, käytännössä, vesliukoista eli on reaktiivinen veden suhteen ja halusta sitoo vettä itseensä.) Vesimäärä kertoo kuinka paljon jarruneste kestää lämpöä. Jokaisen pyörän jarruneste on määritelty käyttötarkoituksen mukaan. Mitään muuta kuin suositusnestettä ei saa laittaa järjestelmään. Tai sitten pitää tietää aika lailla enemmän...

Sen haitarikumin jarrunestesäiliössä pitää olla nestetettä vasten ja sen alla ei saa olla ilmaa.

Vaikka olisi vettä nesteessä. Kyllä silläkin jarruttaa ainakin kerran ennen kuin kolahtaa.
Otetaan skenaario paskoista nesteistä: sadassa asteessa kiehuva vesi muttuu kaasuksi. Siihen ei tarvita kummoista jarrutusta. Varmasti  Mikäli on tarkoitus pysähtyä esim. satasen vauhdista.
Fysiikan oppitunniilla koulussa opimme että nesteet eivät painu kasaan mutta niistä kehittyvät kaasut kyllä. Toki on olemassa paineilmajarruja mutta muutama kertaa painavammassa kalustossa. Voin niistäkin kertoa mutta tuskin tässä yhteydessä.

Jarrujen tehontuotto.
Miettikääpä tätä: pyörässä on painoon nähden tehoa perhanasti. Kiihtyy parhaimmillaan hetkessä atmosfäärisiin nopeuksiin. Miksi tavan moottoripyörä pysähtyy jopa lyhyemmälle matkalle sadasta nollaan kuin kiihtyy nollasta sataan kun jarrut ovat ookoo? Kumpi toimi kuluttaa enemmän energiaa?

Asentajan elanto. Jos haluatte että jarrujärjestemään laitetaan parempi jarruneste, esimerkiksi Dot5, niin jarrujen sisäosien tiivisteet pitää vaihtaa aineelle sopiviksi ja huuhdella koko systeemi. Enää en ota vastaan ko. tyhmyydestä kumpuavain duuneja vaan kerron kaverin mp-huollon nimen. Siellä vaihdetaan kumiosat, huuhdotaan putkisto ja laittavat uudet tiivisteet. Kipu kouluttaa. Hynää tarvitaan. Varsin yleistä nykyään.

Vanha jarruneste.
Em. värivirheellinen iän vuoksi tai vanha jarruneste kun on letkuissa toimii varsin hyvin aikansa. Ajan mitttaan nesteessä oleva vesi syövyttää alumiinisia jarruosia sisältä päin kunnes tulee vuoto tai toimintahäiriö. Vesi on painavampapaa kuin jarruneste. Ensin edellinen ja toisesta se jo huomataan. Kuumetessaan vsipitonen jarruneste menettää kykynsä jarruttaa.
Jos on kumiset jarruletkut niin niiden kestoksi on asetettu 3 - 5 vuotta. Jos on teflonputket niin ikärajaa ei ole mikäli
ei ole ulkoisia vaurioita. Jos kuorirakenne eli teräspunos "pärsii" niin on vaihdon paikka. Pelkkä teflon ei kestä jarrupainetta.

Jarrunesteen väheneminen.
Sellaista ei tapahdu. Pikemminkin toisin päin. Kunnossa olevissa jarruissa ei jarruneste vähene lainkaan ollenkaan vaan lisääntyy hieman. Näennäisesti nestepinta kahvasylinterissä laskee siksi että jarrupalat kuluvat. Nestetttä on siis enemmän jarrusatulassa (-loissa) kuin pääsylinterin säilössä. Yleensä perusmoottoripyörissä ei tarvitse lisätä jarrunestettä. Sportit ja ratakalusto erikseen. Jarrunesteen lisääntyminen johtuu siitä että nesteeseen, vääjäämättä, sitoutuu vettä.

Nimikkeistöä: pääsylinteri eli kahva- tai poljinsylinteri eli se komponentti josta jarrutoiminto alkaa jos hartioiden yllä olevaa umpiluuta ei lasketa. Samassa yhteydessä sijaitsee myös jarrunestesäiliö. Jossain on myös jarruvalokytkin. Se voi olla painekytkin mutta yleisemmin asentokytkin.

[TimoEv]

Kyllähän palautetta saa antaa ja tarvitaankin.
Tuo kirjoitukseni oli tiivistelmä eräästä keskustelusta, jossa minulle noin kerrottiin. Ja toki tiedän hygroskooppisuuden. Koskeus kyllä hiipii pikkuriikkisestäkin raosta, mutta ei tule pois.
Tuo DOT5-asia ei ole kovinkaan tunnettu, sekin on hyvä maininta.
Jarrut, kuten muutkin tekniset kapineet, on osista muodostuva kokonaisuus, jonka toiminta ja teho riippuu kaikista osista. Kuin ankkuriketju; Heikko sakkeli pilaa koko asian.

En väitä Sinua vastaan. Olen edelleenkin sähkömies  ( emer. ), joten minun kompetenssi asiassa on vähäinen.
Kirjoituksesi oli "vallan ernomaista" - tamperelaisittain.

[Urpo ja Turpo]

Tuo kirjoitukseni oli tiivistelmä eräästä keskustelusta, jossa minulle noin kerrottiin.

Tuntuu, että tietämättömien neuvojien määrä on lisääntymään päin. Jotkut neuvot voi olla
vaarallisiakin, kuten tuo jarrunesteneuvo.

Toinen vaarallinen on erityisesti jäänyt mieleen. Valomaalaaja kyseli neuvoja turvalliseen vaatetukseen.
Valomaalaushan on sellaista, että pyöritellään soihtuja tai tähtisädetikkuja ja sitä sitten kuvataan pitkällä
valotuksella tai videolla. Sai neuvon, että puuvillavaatteet on palovaarallisia, pitää valita tekokuituiset.
Taisi mennä väärinpäin.

Yksi on vääntömomentti, josta neuvojilla ei ole usein mitään hajua. Asia on korostunut nyt kun on tullut
sähköajoneuvoja, joiden pyörännapamoottoreiden ja polttomoottoreiden vääntömomentteja vertaillaan.

Edit:
Tuli mieleen kiuaskivineuvonta, jossa kivet neuvotaan vaihtamaan vuosittain uusiin. Vaihtotarvetta perustellaan
nimenomaan vastusten kestolla. Lapsikin tajuaa, että se on turhan usein,
mutta mikä sitten olisi sopiva vaihtoväli?
Urpon ja Turpon sähkökiukaalla tuli 12 vuotta täyteen samoilla kivillä kun vastus sitten yllättäen kärähti. Olisi pitänyt
olla vieressä toinen kiuas, johon kivet olisi vaihdettu vuosittain. Kuinkahan kauan siinä olisivat vastukset kestäneet?

[Ikkala]

Mulla on myös tuommonen jarrunesteen "vesimittari" mutta en sitä nyt tähän hätään mistään taas löytänyt kun olisin testaillut. Kesällä kun tallin isoa siivousta tein, löysin kuusi jarrunestepurkkia joista oli kaikista otettu vähän. Kukaan ei tiedä kuinka vanhoja vanhimmat on. Silloin testasin sillä mittarikynällä ja vain kahdella purkilla näytti että on vielä kelpoa tavaraa. Eli kyllä ne menee huonoksi vaikka olisi suljetussa pullossa käyttämättömänä.

Kyllähän se jarruneste kestää vaikka 20v jos hissukseen jarruttelee. Mutta sitten tosipaikan tullen jos viimeinen muistikuva tästä maailmasta on se että jarrut katoaa niin ei sekään mahda hääviä olla. Kun ei nuo nesteet edes maksa oikeastaan mitään ja on helppo vaihtaa. Ihan sillä perinteisellä tyylillä taikka kuinka nyt tahtookaan vaihta, kunhan vaihtaa.

Vanhojen harrikoitten kanssa temutessa on välillä tullut vastaan pientä ongelmaa jarrunesteiden kanssa, onko sisällä DOT5  kuten säiliön kansi sanoo vai jotain ihan muuta. Olen epäselvissä tilanteissa imaissut ruiskulla säiliöstä pruutallisen ja sekoittanut sen tavalliseen DOT 4 jarrunesteeseen. Parin päivän päästä näkee  onko sekoittunut vai ei. Säästää ainakin hermoja.

DOT 5 ja DOT 5.1 on vaarallinen yhdistelmä ja teettänyt monelle tietämättömälle paljon harmia. Ei tahdo varaosakauppiaatkaan aina tietää mitä myyvät.



 

[@]

Tuosta voi tutkia eri jarrunesteiden ominaisuuksia. Pääpointti on ettei sekoittele keskenään eri luokitusten nesteitä. Nesteet myös imevät ilman kosteutta varastoitunakin eli ei kannata käyttää vanhoja litkuja. Myös alkoholiin pätee samat säännöt; älä koskaan lantraa laatuviskiä edes jääkuutiolla. Avattua viskipulloa ei myöskään kannata säilyttää kaapissa muutamaa päivää pidempään.

https://www.wolflubes.com/FI_FI/Blog/2018/jarrunesteen-ominaisuudet.aspx

[Makestain]

Millä aineella jarrunestesäiliön sisäosat voisi puhdistaa mujusta ennen nesteiden vaihtoa? Olen ajatellut että brake cleaner on jarrulevyjen yms puhdistukseen ja ehkä ei siten säiliön sisuksen puhdistukseen.

[Breeze]

Mie oon imassu ne mönjät pois alipainekannulla ja laittanut uutta jarrunestettä.

Toki jos puhdasta haluaa, niin pyöräyttää sormella ja paperilla tyhjästä säiliöstä mömmöt pois.
En siis ole käyttänyt mitään lisäaineita.

Mutta, jos prätkä on ollut kokonaisvaltaisessa rempassa, niin silloin olen jarruosat putsannut tinneri/tärpättirätillä.

[Breeze]

Tästä tuli mieleen edellisen elämän autokorjaamojuttu.

Merkkikorjaamo ja auditointi.
Auditoijan papereissa luki, että avattu jarrunestepurkki pitää käyttää päivän kuluessa, joten aina myytiin asiakkaalle 0,5l jarrunestettä, vaikka olisi mennyt 1dl.
Joten asentajan pakista ei saanut löytyä avatua jarrunestepurkkia.

Siinä sitten käveltiin ja katseltiin paikkoja.
Kysyin, että meillä on tuo teidän jarrunesteen vaihtokone, jossa on teidän 20l jarrunestepönttö.
Pitääkö sekin vaihtaa joka päivä.
Ei kuulemma tarvii, kun auditointikupongit ei tunne sitä...

[motomatti]

Tämä nyt sivuaa huonosti asiaa mutta kerrottakoon.
Seurustelin seksuaaliaktiivisesti erään neidin kanssa jolla oli minua pidempi moottoripyörähistoria.
Hänellä oli kaksi moottoripyörää. Huolsimme molemmat omat pyörämme. Eräänä keväänä, näihin vuodeaikoihin, työntelimme pyörämme ulos talvisäilöstä. Osoittautui että missin toisesta pyörästä oli jarruneste vähissä. Vuotoa ei ilmennyt. Hän kävi hakemassa pullon jarrunestettä ja tuli paikalle ravistellen voimakkaasti pulloa. Hänelle oli uusi asia ettei niin saa tehdä koska useimmille nesteille, hänen mukaansa, pitää tehdä ravistus ennen käyttöä. Ehkä sellaisia nesteitä on mutta minä en tiedä. Paitsi baarimikko tietää.

[@]

Tuli mieleen 1100 Brevasta että onko kyseisessä pyörässä ABS-jarrut?  Mikäli on, niin myös ABS-moottorista pitää saada nesteet pois. Yleensä pyörissä on jokin kikka, jolla saa ABS-moottorin päälle. Vaihdoin juuri omasta pyörästäni nesteet ja tyhjensin myös ABS-moottorin vanhoista nesteistä.

[motomatti]

Joutessani sain työkeikan jossa tarkoitus oli vaihtaa yhdistelmäjarrullisen Hondan abs-jarruneste. Pyörän omistaja oli tehnyt esityön: oli aukonut ilmaruuvit ja sitten paineilmalla poistanut nesteet järjestelmästä. Siinä oli käynyt vielä niin että nestettä oli roiskunut vanteille ja katteisiin. Sain siihen, lähes päivän työllä, uudet nesteet sisään. Monta kommervenkkiä teetti se. Varmaan japaniassa on hienot jarrunesteenasennusvehkeet mutta itsellä ei. Pääsin kyllä näkemään pyörän omistajan naaman kun hän tuli pyöräänsä noutamaan ja kuuli pelkästään mikä jarrunesteen vaihdon hinta on. Jarruneste oli H-merkkistä myös.