California 1400 Ison kulutuksen vähentäminen kotikonstein

[motomatti]

Synteettisen öljyn suhteen ei yläraja tule kovinkaan helposti vastaan. Toki öljy vanhenee nopeammin jos menee yli 130 asteen tämän tästä.
Kuten keskikoulufysiikasta tiedämme että lämpötilan noustessa jäähtyminen tehostuu.

Itselläni on mittari joka näyttää kokolailla öljyn lämmön oikein. Helppo asentaa kunhan käy kylän paremman sorvarin luona. Liitoksen voi avata kunhan kone on jäähtynyt. Öljyä ei vuoda. Anturin kierre on 10 x 1 mm. Vaikka Koson ohje kertoo tuumista. Ei tarvita läpireikää mutta voi tehdä jos haluaa nopeaa informaatiota. Teflonteippi toimii silloin tiivisteenä. (Putkimiehenteippi)

Itsellä tämä: https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/mittarit-gps-ja-kamerat/koso-mittarit/mittarit/koso-digitaalinen-lampomittari-0-250-astetta/
Mutta tälläkin pärjää: https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/mittarit-gps-ja-kamerat/koso-mittarit/mittarit/super-slim-thermometer-0-120-celsius/
Tuskin niitä yli 120 asteen tietoja tarvitaan kovin aktiivisesti.

Moni pärjää tällä varsin hyvin vaan ajon aikana on hankala seurata: https://www.storm-motor.fi/merkkikohtaiset-osat/oljylampomittari-oljykorkkiin-105-otg-10-77/

Näyttöä varten voi marketista liimapinnalla varustettua Velcro-tarraa ostaa minimimäärän. Anturin liittimen voi suojata liimakutistesukalla niin ei hapetu. Muutama nippuside lienee myös tarpeen.

[Henko]

Onko kokemuksia siitä kuinka lähellä öljyn lämpötila on öljypohjan ulkopinnasta mitattua lämpötilaa ja kuinka korkeaa lämpötilaa nykyaikainen synteettinen öljy kestää?

Voisin koettaa muistaa heittää infrapunalämpömittarin sivulaukkuun, niin jos nähdään Motomatin kanssa tien päällä niin voidaan vaikka vertailla öljypohjan ulkopinnan ja öljyn lämpöä. Eilen esimerkiksi mentiin kahteen kertaan ristiin. Oli melkeinpä läpsystä vuoron vaihto jäätelötehtaalla.

[motomatti]

Onko kokemuksia siitä kuinka lähellä öljyn lämpötila on öljypohjan ulkopinnasta mitattua lämpötilaa ja kuinka korkeaa lämpötilaa nykyaikainen synteettinen öljy kestää?

Voisin koettaa muistaa heittää infrapunalämpömittarin sivulaukkuun, niin jos nähdään Motomatin kanssa tien päällä niin voidaan vaikka vertailla öljypohjan ulkopinnan ja öljyn lämpöä. Eilen esimerkiksi mentiin kahteen kertaan ristiin. Oli melkeinpä läpsystä vuoron vaihto jäätelötehtaalla.

Harrasta noita läpsyilyjä. Ensin ajattelin että Kymppi-Kymäläinen tulee paikalle kun oli maininnut että tulee. Ei siihen mennessä. Sitten likeltä tunnistin.
Paikalla ollut makkaranpaistaja kertoi että ensi tiistaina on Mustalahdessa sapuskaa tarjolla.
Kuulin sellaisenkin jutun että olisi jo ollut tällä viikolla mutta Tampereen Kaupunki ei ollut kytkenyt sähköjä...

Henko, näemmekö huomenna to. Kerholla?
Voisimme tehdä yhteisajelun joku päivä samaa vauhtia ja samaa reittiä. Voisi kahdesta pyörästä mitata öljypohjan lämmön samalla kertaa.

[Henko]

Henko, näemmekö huomenna to. Kerholla?
Voisimme tehdä yhteisajelun joku päivä samaa vauhtia ja samaa reittiä. Voisi kahdesta pyörästä mitata öljypohjan lämmön samalla kertaa.

Kiirettä pitää valitettavasti nyt ja ensi viikollakin lomareissussa. Sen jälkeen voisi mittailla. Mutta mutuilen että ajossa öljypohja jäähtyy enemmän kuin öljy.

[Ripa]

Nyt on kertynyt jonkin verran mittaustuloksia ja kokemuksia kaihtimen vaikutuksesta. Mittariksi valikoitui paistomittari IKEA:sta

https://www.ikea.com/fi/fi/p/fantast-lihamittari-ajastin-digitaalinen-musta-20103016/

Tämän mittarin max. mittauslämpötila on +250°C ja anturin johdolle luvataan sama lämmönkesto. Anturi on metallisessa teräväpäisessä suojaputkessa, jossa ei ainakaan silmämääräisesti näy saumoja kärjessä. Johdon päässä on kiinteä pistoke ja johdon pituus riittää Stelviossa mittarin kiinnittämiseen ohjaustankoon kuskin näkökenttään eikä johto kiristy ohjauksen ääriasennoissakaan. Sorvasin yksinkertaisen soviteholkin lämpömittarille öljytikun reikään. Oikaisin anturin varovasti käsin taivuttamalla ja oikaistuna anturin pituus riittää Stelviossa n. öljytikun merkkien puolivälin tasalle tekemälläni sovitteella. Kiehuvassa vedessä mittari näytti tasan 100 °C, eli tarkkuus vaikuttaa riittävältä. Alla kuvat mittarista ja sovitteesta sekä taulukko lämpötiloista.

Taulukon lukemien perusteella tekemäni kaihdin taitaa rajoittaa liikaa ilman virtausta, kun öljyn lämpötilat nousevat aika korkeiksi. Öljypohjan kyljestä IR-mittarilla mitatut lämpötilat ovat näiden ajojen jälkeen olleet n. +100°C kaikissa tapauksissa. Sylinterinkansista pakoputken juuresta jäähdytysrivoista n. +120°C. Tasaisessa maatieajossa öljyn lämpötila näyttää asettuvan n. +110°C tienoille, mikä olisi todennäköisesti aika sopiva lukema. Taajama-ajo ja moottoritienopeudet nostavat lukemat +120°C lukemiin ja ylikin. Täytyy vielä kokeilla ilman kaihdinta, jotta saan selville mikä on tehdasasetusten mukainen öljyn lämpötila Suomen kesäolosuhteissa.

Tein ennen kauden alkua perushuollon, venttiilinvälysten tarkistus ja säätö, kaikkien öljyjen ja suodattimen vaihto, läppärunkojen synkkaus, TPS reset ja opittujen arvojen nollaus. Pyörä toimii nyt hyvin ja vetää tasaisesti koko kierrosalueella. Stelvion mittaristo näyttää näiden kokeilujen jälkeen keskikulutusta 6.8 l/100 km eli kulutus ei ainakaan tämän mukaan ole laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Onkohan kone käynyt jo niin kuumana, että moottorinohjaus on yrittänyt jäähdyttää sitä bensan syöttöä lisäämällä?

[motomatti]

En ole Stelvion kanssa touhunnut mutta ei kauheasti poikkea muista lämpövoimakoneista joista täälla kerrotaan.
Breva 1100:sen (5AM) ruiskutus- ja lisärikastuskarttoja joskus katselin tulkintamielessä ja siellä, muistaakseni, oli lisärikastus jäähdytysmielessä. Saattaapi olla Stelviossakin. 1400:sen (7SM) karttoja olen vilkuillut kovin vähän ja niitä on siellä monenkertainen määrä verrattuna aikaisempaan ja moottorinohjaus osaa surffailla näiden eri karttojen välillä tarpeen ja kuljettajan laittaminen asetusten perusteella.

Öljyjäkin on erilaisia. Toiset kestävät, ainakin lyhytaikaisesti, korkeitakin lämpötiloja, 140 - 160 astetta C. Toki öljy pilkkoutuu silloin nopeammin. Sitä vartenhan öljyjä vaihdetaan. Ei niinkään likaantumisen vuoksi.

Yksi polttoaineen kulutuksen vähentämisen konsti on parantaa moottorin lämpöanturin kiinnityksen lämmönjohtavuutta. Putoaa ryyppy pois aikaisemmin. Tämä siis vaikuttaa viileässä ilmassa jota meillä kyllä riittää. Vaikuttaa myös, ilman lämpötilasta riippumatta, heti käynnistyksen jälkeen kun kone on vielä kylmä ja vasta lämpenee niin kylmäkäynnistysrikastus lähtee aikasemmin pois päältä. Ei aiheuta käyntihäiriötä.

Varsin soma on mittarivirityksesi ja taulukossa selkeästi esitettynä kulloisetkin lämpötilalukemat. Mikään niistä ei ole huolestuttava.

Varauduin siihen California 1400 GTS:n suhteen että kaihdin on kiinni neljällä nippusiteellä ja mukana sivuleikkurit sitä varten että jos öljy kuumenisi olosuhteiden vaikutuksesta liikaa voisin heivata kaihtimen takalaukkuun. Litteä osa, ei vie tilaa. Lisäkso on sähköinen puhallin joka ei kertaakaan ole käynnistynyt ajon aikana. Toimii kyllä.

Myös 1100 Breva kävi lähes aina kylmänä. Ei liene tarpeen selittää mitä kaikkea ikävää koneelle tapahtuu jos se käy alilämpöisenä ja siksi kuluttaa liikaa.
Tässä on kaksi pointtia: moottorin kestäminen ja polttoainetalous. Yhdellä toimenpiteellä saa jo vaikutuksia. Moottorin lämpötilan hallintaa nopeuttamalla moottorin todellisen, eikä viivellä saadun, lämpenemistiedon siirtoa moottorinohjauksen käsiteltäväksi vai manipuloida itse moottorinohjausta. Laitetaan vain alumiinipastaa lämpöanturin nokkaan ja pyöritetään paikoilleen ja annetaan pastan kovettua. Nyt lämpö siirtyy viiveettä ja moottorinohjaus lopettaa "ryypytyksen". Lisäriskatusta voi tapahtua ajossakin kun on viileähkö sää. Karkeasti asiaa tutkiessani niin lisärikastus poistuu kokonaan vasta kun ulkoilman lämpötila on yli 20 astetta jatkuvassa ajossa. Tämä siis 5AM-moottorinohjauksella.

Tässä linkki yhteen juttuun jossa lisälinkkejä aiheesta: http://www.motomatti.fi/2018/01/sylinterikannen-lampoanturin-modifiointi.html

[Ripa]

Pitääpä tutkia, kunka hankalaa Stelviossa on päästä käsiksi moottorin lämpöanturiin ja koettaa vielä tuota alumiinipastaa, jos anturi on kohtuullisesti luoksepäästävissä.

Stelviossa tilanne on siinä mielessä erilainen, että öljynjäähdyttimelle ei ole puhallinta (eikä ole tilaakaan ainakaan helpoissa paikoissa).

Moottorinohjauksen karttoja voisi myös tutkia ja mahdollisesti muokatakin. Moottorinohjauksen kartta on vaihdettu alkuperäisestä muokattuun, joka toimii selvästi paremmin kuin alkuperäinen. En ole itse muokannut karttaa vaan se on hankittu kansainvälisillä Guzzi foorumeilla esiintyvältä henkilöltä.

[motomatti]

Oikean sylinterin juuressa sinisellä pikaliittimellä johdossa ja kierteellä kiinni sylinterissä.

Tavoitettavuus lienee kohtuullinen kunhan on tankin nostanut päältä pois.
Siinäkin kiukuttelee lähinnä bensiiniletkun liitin mutta kannattaa ensin irrottaa bensapumpun sähköliitin ja sen jälkeen käynnistää moottori ja antaa käydä sammuksiin asti. Sitten liitin aukeaa särkemättä sitä. Eli paineet pois ensin.

Anturin rakenne on seuraava: sylinterissä on kierre minne on ensin kierretty messinkinen nasta, siihen on kierretty muovikeraaminen holkki joka on hauras. Ei siis siedä kovaa vääntöä. Siinä on avainpinta johon kiintoavain kiinni. Kiertää ei saa vaan pitää pelkästään paikoillaan ja toisella kiintoavaimella kierretään anturi irti. Anturin päähän tökätään hieman metallipastaa. Alumiinipasta käy hyvin ja on saatavissa mm Biltemasta. https://www.biltema.fi/autonhoito/autonhuolto/autokitit/kemiallinen-metalli-2000019604

Tässä sama homma 1100 Brevaan: http://www.motomatti.fi/2015/09/arkipyoran-kanssa-napertelya.html

Muutoin ei taida olla eroa kuin osan sijainti.
Kokeilin myös, pastan laiton jälkeen, suojata anturia ajoviimalta laittamalla eristetty holkki anturin ympärille. Sillä ei ollut vaikutusta. Lämmön välittyminen kun tapahtuu sen mustan hokkin sisällä ja metallipasta nopeuttaa tapahtumaa.

[Ripa]

Täytynee perehtyä Stelvion tankin irrotukseen. Hyviä vinkkejä, kiitos!

Löysin netistä Motul 7100 10W50 datalehden ja sen mukaan ko. öljyn leimahduspiste on 232°C mihin on mittamistani lämpötiloista vielä reilusti matkaa.

Stelvioon suositellun Motul 7100 10W60 leimahduspiste on sama. Huomasin ostaneeni väärän kannun vasta, kun olin jo kaatanut öljyt koneeseen. Eiköhän 10W50 toimi Suomessa yhden ajokauden.

[motomatti]

Kyse on sieltä kuumemman pään erosta öljyssä. Ei tule rajat olosuhteissamme vastaan normaalikäytössä.

Tuohon leimahduspisteeseen ei kannata tuijottaa. On todella vaikea ehyessä liikkeellä olevassa moottorissa päätyä tuohon kuumuuteen. Se merkitsee että öljystä irtaantuu kevyempiä ainesosia jota ovat suurissa lämpötiloissa helpommin leimahtavia mikäli on happea tarjolla. Kampikammiossa happea ei kauheasti ole vaikka siellä käykin melkoinen myrsky koneen käydessä. Guzzien kampikammion huohottimet pyrkivät pitämään siellä ulkoilmaa alemman ilmanpaineen joten ilman kaasujen keskinäinen suhde on sama kuin ulkona mutta paine alhaisempi.

Käytän itsekin esteripohjaista öljyä California 1400:ssa. Jossain vaiheessa siirryn kyllä hieman jäykempään kamaan (20W50 mineraalia.) sitten kun kone on "paljon ajettu".