*Mitään tiedä tuostakaan rakenteesta, mutta sen tiedän, että yleensä potentiometrin puhdistus on tilapäinen ensiapu ja vika uusiutuu aika pian. Se johtuu potikan liukurenkaan kulumisesta, siis sen kosketinrenkaan, ei niinkään hiilipilarin. Se kuluu siten, että sen kosketinmetallipinnoitus kuluu puhki. Näkyviin tulee runkometalli, joka ei ole niin hyvä johde, varsinkaan koskettimena ja sillä on epämääräinen ylimenovastus. Kuluman kohta oksidoituu aina uudelleen kun sitä putsataan ja rasvataan. Kuluma tulee tietenkin siihen kohtaan, jossa kosketus enimmän aikaa liikuskelee. Vain potentiometrin uusiminen poistaa vian. Valitettavasti sekään ei ole lopullinen korjaus, koska kuluminen jatkuu taas. Potentiometrejä on tietysti montaa laatuluokkaa.
Kerran tuli eteen tarve rakentaa kulumaton potentiometri paikkaan, jossa lika ja vesi olivat kiusana ja mikään normaali potentiometrilaatu ei kestänyt pitkään. Rakenne toteutettiin optisella periaatteella. Akseli käänsi opalivalkoista akryylilevyä, jonka toiselle poskelle oli liimattu alumiinilevy, jossa oli kiilan muotoinen leikkaus koko kääntymiskulmalle. Levyn toisella puolella oli LDR ja toisella pieni hekulamppu (silloin 70 luvulla ei ollut vielä hyviä LED ratkaisuja). Kun akseli kääntyy kiila suurenee ja pienenee ja valon määrä suurenee ja pienenee ja LDR resistanssi seuraa näin akselin kääntymiskulmaa tarkast ja kulumattomasti. Lika jouduttiin silti pitämään poissa tiiviillä rakenteella. Hehkulamppu olisi tietysti voinut himmetä vanhetessaan tai peräti palaa. Se oli varmistettu siten, että lampun virta oli huomattavan matala ja käyttöikä siten pitkä. Lampun syöttö oli tehty hyvin reguloidulla tasavirralla ja siihen oli mahdollista tehdä milloin vain kalibrointisäätöä, joka tietysti vaikutti myös LDR resistanssiin kalibrointina.
Suunniteltiin myös kahdella polaroidulla aurinkolasin linssillä vastaavaa himmennintä. Polaroidut levyt siis kääntyivät samansuuntaisista ristikkäisiksi ja valo pääsi läpi sen mukaisesti. Vaikeutena oli pieni 90° säätövara. Olisi tarvittu jotain mekaanista välitystä. Muuten se oli erinomainen ratkaisu.
EDIT: * Tämä metodi ei päde kuin ainoastaan hiilipilaripotentiometreihin. Matin tapauksessa taitaa olla magneettisesti toimiva potentiometri, jossa ei kulumista tapahdu tässä mielessä lainkaan. Joitain mekaanisia aosia siinäkin pakosti on.
