Kirjoittaja Aihe: Elektronik sachse ZDG 3.23 savuttaa.  (Luettu 2472 kertaa)

eeross

  • Viestejä: 43
Elektronik sachse ZDG 3.23 savuttaa.
« : Kesäkuu 23, 2020, 13:05:44 ip »
Tai ei se enää savuta, enää se haisee etuveto transitin kytkimelle. Voiko kunnolla hajonnut puola käräyttää digitaalikipinän, vai sössinkö kunnolla?
Eli otsikossa mainittu laite päästi itsestään savut ulos ja lopetti kipinän tuottamisen. Tätä edelsi toisen sylinterin kipinättömyys ja samaisen puolen puolan kuumeneminen. Saattaa olla että vikaa tutkiessani aikaansain virhekytkennän.
Mitä puolaa olette käyttäneet kyseisen digiboxin kanssa? Haluaisin pitkäikäisen. Motonetin Boschit ei tunnu täyttävän tätä kriteeriä. Mikä tuollaisen puolan rikkoo? Edellinen, erimerkkinen puola (en millään muista merkkiä) kesti yli 10 vuotta kärjellisessä sytytyksessä samaisessa pyörässä.
Pyörä on Cali 3, vuodelta 90.
Ku ite tekee, saa omatekemän.

Hajakenttä

  • Viestejä: 955
Vs: Elektronik sachse ZDG 3.23 savuttaa.
« Vastaus #1 : Kesäkuu 23, 2020, 21:51:38 ip »
Tai ei se enää savuta, enää se haisee etuveto transitin kytkimelle. Voiko kunnolla hajonnut puola käräyttää digitaalikipinän, vai sössinkö kunnolla?
Eli otsikossa mainittu laite päästi itsestään savut ulos ja lopetti kipinän tuottamisen. Tätä edelsi toisen sylinterin kipinättömyys ja samaisen puolen puolan kuumeneminen. Saattaa olla että vikaa tutkiessani aikaansain virhekytkennän.
Mitä puolaa olette käyttäneet kyseisen digiboxin kanssa? Haluaisin pitkäikäisen. Motonetin Boschit ei tunnu täyttävän tätä kriteeriä. Mikä tuollaisen puolan rikkoo? Edellinen, erimerkkinen puola (en millään muista merkkiä) kesti yli 10 vuotta kärjellisessä sytytyksessä samaisessa pyörässä.
Pyörä on Cali 3, vuodelta 90.


Puola voi, mutta tuskin polttaa sytyttimen, pikemminkin toisin päin, rikkoutunut transistorisytytin tekee saman kuin jatkuvasti kiinni olevat katkojan kärjet ja puolassa kulkee virta jatkuvasti ja se silloin kuumenee ja saattaa jopa polttaa eristeensä.

Googlettamalla tuota syttymerkkiä löytyy kovasti kuvaa ja huonoa kytkentäkaaviota, mutta saa siitä sellaisen käsityksen, että kyseessä on transistorikatkoja. (On myös tyristorisytyttimiä, mutta ne kytketään puolaan + puolelle ja puola toimii pulssimuuntajana. Tämä näkyy olevan puolan ja maan välissä kuten vanha katkojakin.) Se on kai jotenkin hienosti ohjattu, mutta tärkein ohjaus on entiset katkojan kärjet, (tai magneettinen, tai optinen ohjain, jolla katkoja on korvattu). Laite teke täsmälleen samaa kuin kärjetkin tekisivät. Koska kärjillä on tapana kipinöidä, on alettu tehdä katkonta transistorilla. Koska silloin kärjet vain ohjaavat transistoria hituvirralla, ne eivät kipinöi lainkaan, kuluvat kyllä ja niiden kärkiväli ja kiinniolokulma (se kampiakselin kiertymiskulma, jolloin kärjet ovat kiinni) täytyy olla oikein säädetty, lienee keväthuoltojuttu. Jos laite palaa oikosulkuun se tietysti vetää virtaa puolan läpi jatkuvasti, n. 3 A, joka on aika paljon ja puola siksi kuumenee. Virtahan tulee akulta virtalukon kautta puolan + napaan ja - navasta jatkaa katkojalle, transistori- tai tavalliseen, ja siitä pätkittäin maahan. Aina kun katkoja katkaisee sen tapahtuu puolassa itseinduktion takapotku, n. 300 V, jonka puolan muuntosuhde nostaa suurjännitteeksi, jonka volttimäärä määräytyy sytytystulpan kärkivälin mukaan. Jos kärkiväli on n. 0,7 mm kipinä syttyy 20 000 V:n tietämillä.

Puolan kunnon voi tarkastaa kotikonsteilla ottamalla se pois kytkennöistään ja mieluummin tallin lattialle. Suurjännitenapaan kytketään sytytystulppa. Tulpan kierre kytketään johdonpätkällä puolan - napaan. Akusta + navasta kytketään johdin puolan + napaan. Akun - navasta matkitaan johtimen pätkällä katojaa koskettelemalla sillä puolan - napaa. Aina kun johdin irrotetaan pitää kipinän napsahtaa. On syytä varoa suurjännitettä ja myös puolan - navan takapotkua, joka sekin antaa mainion tällin näpeille. Aivan koko totuus ei selviä koska puuttuu sylinterin paine. Silti, jos puola on rikki ei tule kipinääkään.

En tiedä Moto Guzzista, mutta arvaan, että kaikki ko. malliin tarkoitetut puolat kyllä ajavat virkansa. Kysyit myös Kondensaattorista. Luullakseni sitä ei erillisenä tarvita enää koska se sisältyy sytyttimen lootaan, eikä entisellä paikallaan edes tee sen virkaa anää, eikä osallistu sytytyspiiriin. Jos se on siellä ja on mennyt oikosulkuun se saattaa olla se syyllinen, eli pitää "katkojankärkiä" mukamas sulkeutuneena jatkuvasti.
Sentire la forza!
Terv: Timo

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Vs: Elektronik sachse ZDG 3.23 savuttaa.
« Vastaus #2 : Kesäkuu 23, 2020, 23:58:27 ip »
Kommentti tekniikan osalta: ei taida olla digitekniikkaa vaan analogiaa. Aina harmittaa nämä viittaukset että digitekniikka mättää. Kaikki sähkö ei ole digiä.

Hajakenttä

  • Viestejä: 955
Vs: Elektronik sachse ZDG 3.23 savuttaa.
« Vastaus #3 : Kesäkuu 24, 2020, 13:18:52 ip »
Kommentti tekniikan osalta: ei taida olla digitekniikkaa vaan analogiaa. Aina harmittaa nämä viittaukset että digitekniikka mättää. Kaikki sähkö ei ole digiä.

Näinhän se on... Mainosmielessä toistetaan tuota digi sitä ja digi tätä, vaikka se on jo aika vanhaa mainosjargonia. Sähkö sinänsä on luonnonvoima, jossa ei ole mitään digitaalista. Ei sittenkään, vaikka se järjestellään pulssijunaksi vaikka 5 V ttl-logiikan tasolle. On/off tilojen vaihtelu ei sekään ole digitaalista tekniikkaa, kuten salin ovenpielestä valot päälle ja pois ei ole digitekniikkaa. Usein sanotaan digitaalisen tarkoittavan numeronäyttöä... Entäs jos ei ole näyttöä lainkaan? Tai minun vanha mekaaninen pöytäkello, jossa on numeronäyttö, mutta ei lainkaan elektroniikkaa, ellei sellainen ole verkkosähkön taajuuteen synkronoituva sähkömoottori, ja näyttö muodostuu läppäpakasta, mutta numeronäyttö yhtä kaikki. Olen usein suomentanut digi-sanan sanaksi numeerinen. Jos vaikka elektroniikkaa hallitaan numeerisiksi luvuiksi muotoon tai toiseen ja järjestelmässä missä tahansa, ei aina edes binaarisessa lukujärjestelmässä, muutetuilla sähkösuureilla, jännite, virta, tai vaikka paineilmasuureilla, tai sähkösuureeksi muutetuilla suureilla kuten aika, se on sitten digitaalista, numeerista.

Syttykipinän aikaansaanti ei sinänsä tarvitse mitään digitalista. Olen rakentanut -80 luvulla useita autojen ja venemoottoreiden transistorisyttyjä ja myös tyristorisyttyjä. Niissä ei ollut mitään tarvetta millekään digitaaliselle. Muistaakseni kaikissa tapauksissa oli jonkinlainen ennakon säätö. Autoissa keskipakosäädin ja alipainekalvosäädin. Yksinkertaisimmillaan peräprutkuissa kaasun asennolla säätyvä. Miten lienee asia California III M-90:n kohdalla, kyllä siinä tietääkseni on keskipakosäädin ainakin?

Jos sytylle otetaan liipaisu suoraan jostain kampiakselilta tarvitaan jo hiukan lisäkonsteja. Pelkästään jako kahdella nelitahtimoottorin periaatteen vuoksi tarvitsee ½-jakopiirin vaikka parilla transistorilla. Se on jo numeerinen toimitus ja siten digitaalinen ohjaus. Sitten tarvitaan vielä syttyennakon säätö, muuten ei tule kelpo ajopeliä. Siihen tarvitaan kierrosluvun mittaus. Myös alipainesensori tarvitaan ja sillä ohjaus syttyennakkoon. Puola tarvitsee myös kärkikulman säädön kierrosten mukaan, sittenkin vaikka ei ole kärkiä. Ne kaikki on verrattoman paljon helpompi tehdä digitaalitekniikan avulla kuin analogiatekniikalla, jolla asia myös järjestyy kun hiukan suunnitellaan. Po. laitteen mainos vihjailee siinä olevan näitä ominaisuuksia ja mainitsee sanan mikroprosessori, joka kyllä vaikuttaa väljältä tulkinnalta. Laite on ainakin mainostettu Moto Guzziin sopivaksi suoraan katkojaohjauksella.

Muuten – en ole uskaltanut koskaan kokeilla, enkä yllytä kokeilemaan, mutta olen sitä mieltä ja kohtalaisen varma, että kestomagneettilaturi antaa suuren ylijännitteen ja särkee paljon kallista elektroniikkaa, jos moottorin käydessä irrotetaan jompi kumpi akun napakenkä tai jos sen kosketus/kiristys on huono ja irtoaa itsestään. Po. tapauksessa saattaa olla näin käynytkin kun syttylaite on päästänyt käyttösavunsa pois. Jos on ECU se saattaa olla varustettu ns. sorkkarautatyristorilla ylijännitteen varalta, en ole kurkannut sen sisään. Mutta ainakaan jänniteregulaattoria ei suojaa mikään muu kuin sen oma toiminta säätäjänä, joka ei taida siinä tapauksessa riittää. Muutama 100 V: pulssi pääsee karkuun melko varmasti ja sitten alkaakin "veljesmurha".

Sentire la forza!
Terv: Timo

eeross

  • Viestejä: 43
Vs: Elektronik sachse ZDG 3.23 savuttaa.
« Vastaus #4 : Kesäkuu 29, 2020, 20:45:16 ip »
Juu kulkineessa on Saprisan laturi, luin motomatin palstalta tämän olevan kestomagneettilaite. Tähän liittyvä ominaisuus siis yhteisvaikutuksessa omien poropeukaloitteni ominaisuuksien kanssa saattoi siis välillisesti aiheuttaa harmaan ilman muodostumisen transistorisytytyskoneeseen.
Ku ite tekee, saa omatekemän.