Nevadanko ostaisin?

[sy]

Muutaman Guzzittoman vuoden jälkeen olen katsellut Guzzitarjontaa. Ei ne vaan Guzzin jälkeen muut tunnu siltä...
Nevadan eri versioita olisi tarjolla kohtuuhintaan. Myös Calin, mutta kevyt pyörä tuntuisi kotoisammalta.
Siis Nevada: esim. vm 2003, vielä kaasarikoneella, 37 tkm ajettu. Kuvissa siistin näköinen. Onkohan tuossa odotettavissa minkälaisia murheita?  Sitten olis hyvinkin tuore (2012) Nevada, hyvin vähän ajettu, hyvinkin kohtuullinen lähtöhinta. Siinähän taitaa jo olla ainakin kertaalleen päivitetty ruiskukone. Mutta ei vielä ABSia.
Minusta näyttää ja tuntuu, että tuo vanhempi Nevada on kaksin ajoa ajatellen vähän väljempi...? Yksin ajoon varmaan molemmissa hyvinkin riittävät tilat meikäläiselle 176-senttiselle.

Onko tämän kuumeen hoitoon antaa vinkkejä?  Oma Guzzikokemukseni on v. 2010 V7:sta ja v. 2003 Cali EV:stä. Kummassakaan ei ollut mitään murheita. Ensin mainitun ostin uutena ja toisen hyvin vähän ajettuna.

T.sy

[TunturiTT]

Kaasari pikkulohko on varmaan maailman huolettomimpia vehkeitä.
Jos on normaalien huoltojen mukaan ylläpidetty, niin ei isoa pelkoa ole.
Yksin olen ajanut molempia malleja, niin kaksi päällä en osaa sanoa mitään. Olen myös reilusti kookkaampi, niin minulle Nevada tuntuu todella köykäiseltä ja ketterältä.

[sy]

Ok, kiitos kommentista.
Näyttää vm 2000 ja 2003 Nevadan spec. ja ulkonäkökin hieman erilaiselta. Ainakin jarruissa huomaan eroa: vanhemmassa kaksilevyinen etujarru ja nuoremmassa vain yksi. Olikohan tuo tuplalevyinen integroitu takajarrun kaa, niinkuin Calissa? Lieköhän noilla vuosimalleilla käytännössä mitään eroa...

[Hajakenttä]

Vertailla en osaa, on niin vähän kokemusta muista kuin Nevadasta, pelkkiä koeajoja.

Tuo 2003 taitaa olla vielä "kokometallinen". Uudemmat ovat paljolti muovia: lokasuojat, sivuposket, lamput...

Kaasautinkoneessa ei ole ECU ohjelmaa, joka ei ole aivan parhaasta päästä kun siinä on ne päästövaatimukset. Joutuu tekemään uuden kartan, jotta saa kauniin käynnin pintakaasulla, tai sietämään nypytystä. Kaasutinkone käy kauniisti kun se niin säädetään. 2012 taisi tulla jo kaksihaarainen ilmansyöttötorvi yhdellä läppärungolla. 2011 oli vielä kaksi läppärunkoa ja niiden vaatima imutasapainon alituinen säätäminen, joka lienee tarpeen myös kaasarikoneella.

Vaihdelaatikko on Nevadalla teknisesti aika yksinkertainen laite. Sen vaihteet ovat tunnetusti saatettavaa mallia; tosi tarkka kytkimen säädöistä ja lämpötilasta. Välivapaita ei taida pikkulohkon vaihdelaatikossa olla, mutta takertelua 1-2 välillä on tyypillisesti ainakin kylmällä öljyllä.

Ainakin 2011 on erillisjarrut, joista pidän enemmän kuin integroidusta. Etujarru on yksilevyinen, mutta mielestäni hyvin tehokas.

Takaiskarit saisivat olla säädettävät. Nyt se kiinteä paluuvaimennus on melko potkiva.

Kauniit kromatut pinnavanteet pyrkivät tekemään ruostepilkkuja uriinsa. Ei millään meinaa saada pidetyksi tarpeeksi puhtaana ja vahattuna.

Italialaisen mannekiinin kokoluokkaa olen minäkin ja Nevadan Anni (2011 anniversario) kantoi kyllä kevyesti läpi Euroopan ja Alppien yli. Tiukat neulansilmät vuoristossa menivät helposti ja veto oli sitkeää, ei merkkiäkään moottorin stumppaamisesta, joka olisi merkinnyt kaatumista, joka ensikertalaista hiukan jänskätti ihan turhaan. 3110 metriä oli korkeusennätys, eikä sitä huomannut tehonlaskussa mitenkään. Toskanassa oli lämmintä 35° päiväkausia, eikä sekään haitannut pyörän toimintaa. Matkustajaa en olisi niin pitkälle matkalle ottanut Nevadan kyytiin, olisin tarvitessa vaihtanut isompaan malliin. Yksinajossa Nevada on tosi kevyt ja ketterä pyöritellä isommassa lastissakin.

Näiden omapaino on n. 200 kg ja suurin sallittu "lentoonlähtöpaino" 400 kg, joten matkustajan kanssa tulee jo vastaan matkatavararajoituksia. Bensatankki on käyttötilavuudeltaan n, 12 l (14 l brutto, mutta kun täyteen ei voi tankata ja tyhjäksi ei saa) joten erämaissa täytyy olla varabensakin mukana. Nevada pyytää lisää ruokaa n. 200 km:n välein ruiskulla, kaasarista en tiedä.

PS. Mandellossa museossa sain haukkumiet kun lausuin suomalaisittan "Nevada" ja opetettiin monin ankarin sanoin, että se on "Nevaada"!

[motomatti]

Johan 750, 650 tai 500cc on matkapyörän mitoissa. Joskus vuosikymmeniä sitten pelastelin italialaispariskuntaa Eteläpohjanmaalta kun heillä särkyi kytkin niillä seuduin. Pelastuskuntaan liittyi muitakin Guzzisteja myöhemmin.  Soinista lähtien herra ajoin kytkimettömän pyörän Tampereelle T. Sarinin tontille rouvansa kyydissään.

Sillä välin kävin Vilppulan Moottoripyöräilijöiden Tallilla Umpimähkässä hakemassa tallin seinällä naulassa sattumalta riippuvan pikkulohkoisen eli 500 ja 350cc pikkumallin kytkinlevyn. Kerholla ei ollut mitään sen "lainaamista" vastaan. Oli riippunut siellä ainakin kymmenen vuotta.

Ensin saunottiin ja otettiin olutta sekä Tapsan kotiviiniä. Sitten purettiin pyörästä runko pois ja talutettiin etupyörän varassa tallin seinustalle. Lisää viiniä ja loppupurku. Sieltähän se kytkinlevyn jäännös putoili osina. Sysäyksenvaimennin oli ihan muruina. Pieni puhdistusrupeama ja uusi kytkinlevy paikoilleen ja vaihteisto kiinni moottoriin. Sitten runko päälle ja kokeilu ihan vain pihamaalla. Sauna lämmitettiin uudelleen ja kotiviiniä nautittiin lisää.

Seuraavana päivänä lähti vieraiden laiva kohti manteretta. Me muut jäimme Tapsan tontille "jäähdyttelemään" tiistaille asti.

Mitään kustannuksia ei peritty. Myöhemmin sain Italiasta merkittävän arvoisen shekin jonka lähetin takaisin ilman selityksiä.

[Vierailija]

<snip>
Bensatankki on käyttötilavuudeltaan n, 12 l (14 l brutto, mutta kun täyteen ei voi tankata ja tyhjäksi ei saa)
<snip>

Kyllä tankin melko tyhjäksi saa, olen kerran tankannut 13,94 litraa. Onneksi huoltoasema oli näköetäisyydellä, hiki tuli työntäessä.

Kiva pyörä se oli, sopii matkailuunkin, ainakin Itämeren ympäri pääsi mukavasti.

[Kosse]

Olen ajanut kohta viisi vuotta vm. 1999 Nevadalla. Tykkään kovasti, on todella ketterä. Nykyään se ei ole enää alkuperäisasussa, mutta aiemmin sen ollessa kuljetti hyvin 90 kiloisen miehen ja 70 kiloisen naisen. Perushuolloilla pärjää ja kaikki on helppo tehdä, pyörä on fiksusti suunniteltu sen suhteen. Paitsi ilmansuodattimen vaihtaminen alkuperäiskoteloon.
Tuosta tankkaamisesta sen verran, että noin kahdensadan kilometrin välein tankatessa menee hieman reilu kymppi, pisimmillään olen noin 250 kilometriä ajanut ja tankannut yli 12 litraa.

[Hajakenttä]

Perushuolloilla pärjää ja kaikki on helppo tehdä, pyörä on fiksusti suunniteltu sen suhteen. Paitsi ilmansuodattimen vaihtaminen alkuperäiskoteloon.

Helppo on huoltaa kun sen opettelee. Itse teen nykyisin kaiken muun paitsi renkaan vaihdot. Huoltoliikkeisiin olen jopa hiukan pettynyt. Kun itse tekee niin ei tarvitse muita syytellä.

Ilmansuodatin, se piironginlaatikko malli, on helppo vaihtaa, mutta hiukan työläs. Pitää purkaa tavaraa edestä: oikea tööttä, ilmakotelon kansi ja sen letkut, kaapelinippu pitää pönkätä sivuun. Filtteri liukuu paikoilleen kiskoilleen kun voitelee silikonoöljyllä sen sivut ja kiskot. Silikoniöljyä saa halvimmalla seksivälinekaupasta.

Kaikkia huoltokohteita ei ole ohjelmassa:

–Huohottimen kumiletku kovettuu ja hapertuu ja se on vaihdettava parin vuoden välein. Muuten tipahtaa öljy pois moottorista. Samalla pitää puhdistaa sen kuulaventtiili.

–Läppärunkojen yhdystangon nivelet pitää vaihtaa parin vuoden välein, jos ovat vielä muoviset. (Ne voi kääntää toisin päin, kuppi alassuin, ja sitten ne kestävät pitempään. Ne voi myös vaihtaa metallisiin, rasvattaviin.)

–Vaihteiston siirtäjän pallonivelet pitää puhdistaa ja voidella vuosittain. Niissä on pieni teräslankasokka, jonka poistamalla nivel aukeaa – ja sokka häviää.

–Perän kulmavaihteen kardaaniakselin booraukset pitää puhdistaa ja voidella ajoittain. Parhaiten se käy renkaan vaihdon yhteydessä.

–Ohjaus-pääakselin rasvaus ja puhdistus on myös tehtävä ajoittain. Se käy parhaiten teleskooppien öljynvaihdon yhteydessä ~20t välein.

Ruuvien kierteet ovat useassa tapuksessa alumiinissa, joten tehtaan antamia kiristysmomentteja kannattaa noudattaa!

[Breeze]

Noihin katoaviin sokkiin, siis kun se lähtee asennus- ja tai irroitusvaiheessa valon nopeudella johonkin suuntaan, auttaa kummasti magneetti.
Vasta laitoin Brevaan männät paikoilleen, niin oli se magneetti varmistamassa männäntapin sokan asennusta.
Ainakin sen magneetin läsnäolo vähentää kummasti sokkien lentelyä...

[motomatti]

Säestän Hajakenttää hänen huomioissaan.

Lisäksi se että monelle moottoripyörän määräaikaishuolto on kummituksen kaltainen olio ja siitä eroon pääsemiseksi pitää maksaa rahaa ja luottaa osaamiseen, voi miettiä että mitäpä jos opettelisi tekniikkaa hitusen. Se ei juurikaan maksa. Ei tarvitse olla insinööri eikä teknikko, kun ei siellä merkkihuollossakaan heitä ole, vaan ottaa kohde kerrallaan haltuun.

Korjaamokäsikirja on useimmiten faktaa mutta sen terminologia tai ulkomaan kieli yleensä voi olla hidaste. Guzzin tapauksessa olen itsekin joutunut tutkimaan ruotsin ja/tai englannin kielen kautta kuinka toimia. Italiaa en oppinut ravintolaslangia kummemmin vaikka siellä pitkiä aikoja oleskelin.

Normaali, hyvä englannin puhekielen taito ei edes riitä mutta auttaa. Terminologia on oma sarkansa. Kantapään kautta sen minäkin olen oppinut. Joitakin turhia pakkoliikkeitä on tullut tehtyä. Tuska kouluttaa. Jos olisi amerikkalainen pyörä, joita nykyisin pääosin koppuloin, on niiden osalta sanasto helpommin hallussa.

Renkaiden vaihdon teen nykyisin itse. jJo vuosikymmenien ajan. Tympäisi kun rengasliikkeessa tekivät naarmuja tai koloja vanteisiin. Oli sentää alkuperäiset Borranit.
Tarvitaan renkaanvaihtoalusta eli kehikko jonka päälle pyörä (rengas vanteineen ja napoineen) laitetaan kun rengas on pudotettu vanteelta vanteen keskiuraan. Kapeahkoissa renkaissa (yleensä alle 180 leveät) tavallinen viilapenkki ja laudanpala riittää pudottamaan renkaan vanteen keskiuraan. Loppuhomman suorittamiseksi tarvitaan kaksi tai kolme lyhyehköä rengasrautaa.
Jos tarvitsee käyttää voimaa niin jokin hommassa ei täsmää. Nykyrengas lähtee vanteelta varsin helposti. Enduro- ja krossirenkaissa on sitten omat niksinsä lukkoineen ja sisuksineen. Katuenduroissa voi olla sisäkumit mutta ei yleensä vannelukkoja.

[heimoli]

Haeskelin v2013 pyörää pitkän tauon jälkeen, ja olin jo pitkälle
Nevadaan kallistunut, mutta sitten näin sattumalta
Breva 750 kuvan jossain ja olin heti myyty mies.
Breva 750 -06 menen edelleenkin.
Heimo

[motomatti]

Breva 750 on onnistuneesti muotoiltu vaikkakin varsin persoonaton. Tosin isoveli-Brevat ovat samalla kaavalla. Siihen aikaan oli tuollainen tyyli muotia. Ilmeisesti riittävän modernin näköinen aikalaisekseen mutta ei liian poikkeava.
Myös huollettavuus on varsin helppoa. Ajettavuus ja kuormankantokyky erinomaisia tuon kokoiselle pyörälle.

[TunturiTT]

Ja pitää muistaa, että pikku-Breva oli ennen isolohkoa.

[Vierailija]

Ja pitää muistaa, että pikku-Breva oli ennen isolohkoa.

Eikös pikku-Breva, ruisku-Nevada ja V7:n ensimmäinen versio ole teknisesti samanlaisia?

[TunturiTT]

On. Käytöstä kuvaa parhaiten sana raikas.