Kuivausrumpu on varmaan suositeltavin. Ainakin tilanpuutetapauksessa. Asiasta tavallisesti perillä oleva lähde sanoo kyllä, että ei laittaisi kallita nahkakamppeitaan mihinkään rumpuun pilalle myllättäväksi. Ja entäs kengät sitten?
Missä voi sulaa; siellä nahka palaa. Se on kyllä taivahan tosi ja syytä ottaa vakavasti. Samoin se tulipaloriski, joka on harvinainen, mutta todellinen, ja ihmishenkiä vaatinut. Pilaantuneista kamppeista selviää vakuutuksilla, jos selviää...
Turistit, varsinkin ulkomaalaiset, laittavat kamppeet kuivumaan saunaan ilman muuta, jos sellainen on. Jopa sähköuuni kelpaa ja huoneiden sähköpatterit. Jos itse tuollaisen kämpän varustelisin, muuttaisin saunan kokonaan asialliseksi kuivaushuoneeksi. Kunnon lattialämmitys ja ilmanvaihto ja ripustusorret. Kaikki palovaaraa aiheuttava pois ja termostaatit niin, että ei varmasti nouse 50 asteeseen lämpö. Heh! Olisi siinä palotarkastajalla nikottelemista, jo senkin ilmeen takia se kannattaisi tehdä... Pihapiirissä kuitenkin olisi kunnon sunoja parikin jo siksi, että ne on siellä helpompi valvoa.
Nahkatöitä on tullut tässä viime aikoina opeteltua harrastuspohjalta. Pukinkonttiin tein juuri pari käsilaukkua meidän nuorille neideille. Kovin olivat ilahtuneita. Nahkaa on ainakin kahta perus parkitustavaraa; kasviparkittua ja kromiparkittua. Jälkimmäisen on teollisuus keksinyt lähinnä huonekaluja varten. Sen tuntee siitä, että se ei helposti ime vettä ja märkänäkin puristettaessa palutuu heti muotoonsa, eikä "kuvioidu" puristamalla. Sen tuntee myös siitä, että sen kromin takia siitä saa kromiyliherkkyyden pitkällä ihokosketuksella. Se on myös halvempaa kuin kasviparkittu. Olen käsitellyt enimmäkseen vain kasviparkittua nahkaa ja sitä ei saa lämmittää yli 50° lämpöön (kromoiparkitusta en tarkalleen tiedä) tai se muuttuu toiseksi aineeksi. Se kovettuu lopullisesti ja peruuttamattomasti. Yksi nahan kovetusmenetelmä on kastella se läpi ja muotoilla haluttuun muotoon ja kuivattaa hitaasti 50-55° lämmössä. siitä tulee tumma ja kova, muovimainen esine.
Toinen tapa kovettaa nahka on kastella se kuumaan veteen, jonka lämpötila on n. 80° ja jäähdyttää heti kun sen väri muuttuu tummaksi. Kovettuminen ei ala jäähtyessä vaan vasta sitten kun se kuivuu. Siksi on hyvää aikaa asetella nahka haluttuun muottiin. Kutistuminen n. 5 % on otettava huomioon. Näin valmistettiin muinoin esineitä, jotka nykyisin tehdään muoveista. Tässäkin nahka muuttuu toiseksi aineeksi, jonka nimi on cuir bouilli. Sitä ei voi enää palauttaa takaisin nahaksi ja se on hyvin kestävää. Ei niin kovin kauan sitten tehtiin mm. kypäriä tällä menetelmällä.
Kerron tämän siksi, että hahkakamppeet ovat kalliita, ja ei pidä kovettaa niitä tahattomasti pilalle, eikä tuudittautua siihen uskoon, että rasvaamalla se siitä pehmenee. Tietyn rajan jälkeen ei enää pehmene.
https://en.wikipedia.org/wiki/Boiled_leather