"Jotain ehkä tietäisin – olinhan siellä minäkin." Sanotaan muistaakseni Vänrikki Stoolin tarinoissa. Opettelin tuon balanssin asioita juurmultineen kun rakensin talvella uuden läppäyhdystangon, sellaisen massiivisemman, joka poistaa läppien läpätyksen ja läppäakselien kulumisen ja balanssin säädön epämääräisyyden. Sitten piti purkka ja koota koko läppävivusto ja se taas aiheutti uuden säätötarpeen. Koska se ei mennyt ihan putkeen, piti opetella ne perusteet koko asialle. Siinä olikin väkästämistä, mutta olihan rattoisaa talvella.
Minulla on Nevada Classic -07.
Minulla on kaasuläpän rajoitinruuvi vain TPS:n puoleisessa läppärungossa (keltaisella maalitäplällä lukittu). Toinen läppä on ilman rajoitinruuvia, koska balassinsäätöruuvi asettaa tämän läpän tyhjäkäyntiasennon. Minulla balanssi säätö pysyy tyhjäkäynnistä - 4000 r/min. samana.
Tuo kuulostaa oudolta – ehkä näitä mekanismeja on aikojen saatossa tehty erilaisia. Laitoin kuvia Guzzin omasta korjaamokäsikirjasta imubalanssin asian tiimoilta.
P.S. Juolahti mieleen, että olisiko käytetty tuossa em. tapauksessa omavaltaista ideologiaa ja vaihdettu vivustojen palautusjouset keskenään? Vasen jousi on hiukan vahvempi kuin oikea siinä tarkoituksessa, että vasen vivusto nojaisi aina rajoittimeen ja oikea olisi se, jolla balanssi asetetaan. Voihan sen tosiaan tehdä toisinkin päin, mutta TPS on sittenkin oikealla puolella. On myös koulukunta, joka asettaa ohivirtausruuvit pysyvästi kiinni ja säätää tyhjäkäynnin rajoitiruuveilla balanssiin sitten kun käyttökierrokset on balanssoitu ensin yhdystangon pituutta säätäen.
Lyhyt oppimäärä:
1. Mittaa läppärunkojen alapuolelta läppäakselien välimatka oikealta vasemmalle. Siinä on hyvä olla apulainen pitämässä mitan toista päätä akselin keskellä.
2. Mittaa yhdystangon kuppien keskeltä keskelle välimatka. Sen pitäisi olla tehtaan jäljiltä sama kuin läppäakselien välimatka. Näin siitä huolimatta, että läppärungot eivät ole samansuuntaiset keskenään, eivätkä edes samalla poikittaislinjalla, koska sylinteritkään eivät ole. Säädä yhdystanko tähän mittaan, jos joku on sitä roplannut väärään mittaan.
3. Käännä käsikaasuvipu täysin pois asentoon ja varmista oikean läpän vivustosta, että pieni trissa on ihan vähän irti käsikaasun epäkeskolevystä. Sillä on peni lukitusruuvi alapuolella. Mittaa läppävipujen nuppien välimatka. Säädä se tarvittaessa samaksi kuin akselien välimatka. Käytä säätöön vasemman läpän alla olevaa poikittaista säätöruuvia. Sitä joka on kahden, yhdessä liikkuvan, vivun välissä ja kierrejousella kuormitettu. Älä koskaan koske pieneen arretoituun läpän stopruuviin, joka on läppärungon valumetalliosassa ajosuunnassa pitkittäin, sittenkään vaikka se näyttää tyhjäkäyntisäädöltä, se on perusasentoruuvi ja "pyhä".
4. Tee tarvittaessa TPS-reset, tarvittaessa siksi, että voihan se olla vanhastaan jo asetettu oikein. Sammuta virta (TPS-resetin jälkeen) ja odota 30 sek. Laita yhdystanko paikoilleen vasta nyt.
5. Nyt pyörä toimii vaikka mitään ei säädettäisi balanssin suhteen. Balanssi vaan ei ole kohdallaan tarkasti kurkkujen, sylienterien, venttiilien, pakoputkistojen ym seikkojen yksilöllisyyksien johdosta, eikä käynti ole paras mahdollinen. Tätä voisi pitää vaikka perusasentona, jos ei ole käytettävissä vakumometriä. Ajaa kyllä voi, mutta tyhjäkäynti on kakisteleva ja hidas pintakaasulla ajo nykivää. Oikean vivuston stopruuvi on tehdasasetuksella hiukan eri asennossa kuin vasen (ja arretoitu keltaisella maalilla). Balanssin säätö korjaa asian.
6. Kytke vakumometri nipoilla imurunkoihin. Säädä ohivirtausruuvit kokonaan kiinni molemmista imukurkuista, sieltä alapuolelta. Kännä käsikaasu täysille. Käynnistä moottori kierroksille 4000. Säädä vakuumi tasalle käyttäen vasemman läpän alla olevaa poikittaista säätöruuvia.
7. Käännä käsikaasu kokonaan pois. Säädä tyhjäkäynti kierroksille 1100-1200 avaten vuorotellen kumpaakin ohivirtausruuvia vähän kerrallaan. Tarkkaile samalla vakumometriä ja säädä samalla tyhjäkäynnin vakuumitasapaino samoja ohivirtausruuveja käyttäen. Älä enää koske kohdan 6. säätöön.
8. Säädä lopuksi käsikaasun trissa oikealta puolelta niin, että käsikaasulla on koko skaalansa käytettävissä, mutta trissa on perusasennossa ihan vähän irti epäkekosta.
9. Jos säätö on oikein pitäisi oikean puolen vivuston olla hyvin vähän, jos lainkaan, irti stopparista. (Toistettuna muutamia kertoja olen saanut rakotulkilla sellaisia välyksiä kuin 0,2 – 0,4 mm. Toki laitteet ovat yksilöllisiä.) Vasemman läppävivuston pitäisi edelleen levätä "pyhään" stopruuviinsa, jota ei edelleenkään ole säädetty yhtään. Kun kaasua kiertää isommalle ja pienemmälle vakuumin pitäisi olla tasalla kailla kaasun asennoilla. Jos ei ole, uusi kohdat 6. ja 7.
