Aika paljon on kaikenlaisia letkuja moottoripyörässä. Niiden vaihtovälistä harvoin on sanottu mitään. Polttoaineletku jos puhkeaa, siitä seuraa matkan katkos, saattaa jossain tapauksessa tulla palokunnallekin asiaa. Nevadan polttoaineputket vaihtuvat 4 vuoden välein, huolto-ohjelman mukaan. Kaikilla malleilla ei kulemma ole huolto-ohjelmassa moisesta sanottu mitään.
Sattuneesta syystä Annin pa-putket tuli vaihdettua ajallaan. Oikeastaan ne tuli vaihdetuksi kahteen kertaan, mekaanikon virheestä, koska nykyinen tankin alla oleva putki ja sen haarat suuttimille on sellaista kovan puoleista tavaraa, joka menee pilalle kun sen päästää nurjahtamaan jyrkälle mutkalle. Ajoin pitkään tavallisella bensaa kestävällä kumiletkulla itse korjatulla versiolla huoltoaikaa odottaessani. Jotenkin luotin enemmän siihen omaan rakentamaan kumiletkuversioon, kuin nykyiseenkään viralliseen.
Myös tankin sisällä on pätkä letkua, jonka on kestettävä viinabensaa sekä sisä, että ulkopuolelta ja vielä painettakin. Sekin kuuluu 4 vuoden vaihto-ohjelmaan. Koska sattuneesta syystä myös tankki vaihdettiin, tuli vaihdetuksi sekin letku. Ainakin niin luvattiin. Tankki muuten, vaihdettiin myös kahteen kertaan, sekin mekaanikon virheen vuoksi.
Kun nyt on menossa Annin 7. ajokesä, alkoi kovin naisellisen intiimistä paikasta tipahdella joka ajon jälkeen pihalaatalle öljytippa. Tarkempi tutkimus taskulampun valossa paljasti, että huohotuksen paluuletku ilmanputsarin laatikon pohjasta öljypohjaan oli päältä öljyinen ja pyyhkimisestä huolimatta aina vaan öljyyntyi uudelleen.
Jos ei ole mitään nostinta tai muuta huoltohelpotinta, joutuu poistamaan starttimoottorin (Nevadasta), jotta näkyvyys paranee ja pääsee ropaamaan. Ei sekään silti mikään iso homma ole. Samalla tulee tarkistettua, että vauhtipyörän kopan sisällä ei ole öljykylpyä, eikä sen ja kampikammion välinen akselitiiviste siis ole sen tiputuksen syy. Ikämiehen huonotkin silmät viimein huomasivat, että letkuhan on pahus pykinyt. Kun sen roplasin koknaan irti se mureni käsiin. Se oli aivan kovettunut ja haurastunut. Matka olisi voinut katketa ja öljyvahinko tulla milloin vain. Varaosaliike ei osannut neuvoa muuta öljynkestävää letkua kuin polttoaineletku. Laitoin sitten sitä samaa, jota olen pitänyt aina mukana selviytymispakkauksessa. Sitä, joka kestää viinabensaa sisältä ja päältä.
Tässä huohotuksen paluuletkussa (en keksi parempaakaan nimeä) ei normaalisti virtaa öljyä, mutta jos jostain poikkeuksellisesta syystä ilmanpuhdistimen laatikkoon lorahtaa, ylitäytön takia, tai jos on kaatunut, niin liika valuu kampikammioon takaisin. Siinä on muovinen takaisinvirtauksen estäjäventtiilikin. Sen venttiilin yläpuolinen putken osa tuntui olevan ihan tervettä ja kuivaa. Mutta putken alaosassa lilluu kuuma öljy ihan luonnostaan öljypinnan korkeudelle asti. Se kai sitten kovettaa kumin. Siksi sekin letku kannattaa lisätä huolto-ohjelmaan. 4 vuotta lienee sopiva vaihtoväli koska kustannushan se ei ole. (Öljyä tulee sen propusta ulos 3 dl.)
Mikähän letkutyyppi olisi ollut sopivampi? Olisiko olemassa öljyä kestävää kirkasta tai läpikuultavaa letkua, joka olisi tarpeeksi luotettavaa? Siitä nimittäin, näkisi pienellä vilkaisulla öljypinnan korkeuden.
Onkos vielä muitakin happanevia letkuja, jotka olisi 4 vuoden välein uusittava suosiolla?
