Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.

[Hajakenttä]

Linux -leiri

Olen kuulunut tuohon leiriin niin kauan kuin Linux on ollut olemassa, jo kolme vuosikymmentä, eikä ole ollut valittamista. Linux ydin (kernel) on kehittynyt valtavasti tänä aikana, niin myös sovellukset sen ympärillä ja myös työpöytäympäristöt, joissa on varaa valita. Tuskin on mitään tehtävää, jota Linux ei pystyisi tekemään siinä, missä muutkin käyttöjärjestelmät. Jos on aivan pakko ajaa Windows ohjelmia niin sekin käy. Minulla sellainen on TunerPro. Sitä ajan Wine apuohjlemalla. Jos on suuri määrä jollain spesiaaliohjelmalla tehtyjä konepiirustuksia tai arkkitehtiluomuksia niin sitten saattaa olla pitkässä puussa löytää Linuxilta vastaava.

Vuoden varoitusaika tuntuu pitkältä, mutta suosittelen tarttumaan asiaan jo pikimmiten. Valinnanvaraa on, nimittäin, runsaasti ja eri jakeluiden (Linux varianttien) joukko on jo tuhatlukuinen. Itse asennuskin on oma talkoonsa, vaikka ei olekaan vaikea, etenkään kun sen opettelee. Ja opeteltuahan se tulee jos useampaakin jakelua kokeilee, kuten suosittelen lämpimästi tekemään. Itse jakeluakin joutuu jonkin verran opettelmaan. Jakelun oma keskusteluyhteisö on suureksi avuksi. Toisilla se on laaja ja vilkas, toislla pienempi.

Kun ihan hyviä tietokoneita vanhenee MS laitevaatimusten takia niitä varmaakin tulee valmiiksi Linuxilla asennettuina myyntiin käytettyjen laitteiden liikeisiin. Koneet ovat olleet pari vuotta sitten tehokkaita ja kestäviä ammattilaiskoneita yrityksissä, jotka ovat uusineet koko kaluston. Olen käyttänyt näitä kauppoja:
https://kannettavatietokone.fi/
https://taitonetti.fi/
Valinnanvaraa on ja olen saanut myös Linuxilla esiasennettuna tosi hyviä laitteita edullisesti. Toimitus on luotettavaa ja nopeaa ja takuukin toimii.

Entiseen työjuhtaan voi tietysti asentaa itse. Suosittelen valitsemaan kasasta jonkun hyvän ja joutilaan laitteen ja opettelmaan siihen asennuksen. Melkein kaikkia Linux jakeluita voi ajaa "livenä" asennusmedialta asentamatta, käytännössä muistitikulta, ja siten saa käsityksen jakelun pääominaisuuksista. Tosin se on hiukan hidas ennen oikeaa asennusta, eikä siinä voi toimia aivan kaikki ominaisuudet.

Kysymykseen voi tulla, muulle kuin hyvin perehtyneelle, lähinnä Ubuntu, Linux Mint, Debian tai Manjaro. On niitä paljon muitakin, jos on seikkailunhalua.

https://ubuntu-fi.org/lataa-ubuntu/
Ubuntulla on kaikista laajin ylläpitotiimi, joten päivityksiä tulee usein ja jakelu pysyy tuoreena. Sillä on myös iso sovellusvalikoima ilmaiseksi ja niiden lataaminen on todella helppoa. Kehua pitää myös suomenkielistä keskustelufoorumia, joka on tosi vilkas. Valittavana on  useita työpöytäympäristöjä. Oletuksena on Gnome, joka on äkkiseltään aika omaperäinen ja vaatii totuttelua. Variantti Xubuntu, jota olen itse käyttänyt jo yli 10 vuotta, on aikoinaan tehty muistuttamaan WindowsXP:tä jotta siirtyminen olisi vaivattomanpaa. Se on myös riisuttu turhuuksista ja siten kevyt ja nopea. Se saa nimensä työpöytäympäristönsä nimestä Xfce, joka on luonnollisesti valittavissa useimpiin muihinkin jakeluihin.

https://www.linuxmint.com/
Linux Mint on suosittu aloittelijoille juuri sen helppouden takia. Sekin on perustaltaan Ubuntun variantti. Kernel ylläpidetään yhtä tiukasti kuin muutkin Linuxit, mutta jakelun muut osat ovat aika pienen tiimin ahkeruuden varassa. Sovellusvalikoima on sama kuin Ubuntu-isosiskolla. Työpöytäympäristö on oletuksena Cinnamon, joka on tyylikäs, mutta Xfce on kevyenpi.

https://www.debian.org/
Kaikki Ubuntutkin kuuluvat Debian sukuhaaraan, mutta alkuperäinen Debian on monien suosikki sellaisenaan. Tietääkseni Linus itse käyttää sitä. Se on aika vaativa ainakin asennukseltaan, mutta ei mahdoton. Sovellusvalikoima lienee Linuxeista laajin. Myös ylläpito on mustasukkaisen pikkumainen, ja siksi se on hyvin vakaa. Debianilta löytyy myös 32 bittinen variantti todella vanhoihin laitteisiin. Minullakin on pienessä miniläppärissä Debian. Työpöytäympäristö valitaan asennusvaiheessa, otin kokeeksi Mate ympäristön. Ajelen sillä melkein pelkästään GuzziDiag ohjelmia.

https://manjaro.org/
Manjaro perustuu aivan toiseen sukuhaaraan, Arch Linux. Arch on tunnetusti ehkä kaikkein vaativin käyttäjälleen, muta myöskin sitten tehokas. Vaativuus tulee paljotit siitä, että se on tehty turhuuksista riisutuksi periaatteella KISS (keep it simple stupid). Manjaro on tehty nimenomaan helppokäyttöiseksi ja helpoksi asentaa. Sillekin on saatvissa useita työpöytäympäristöjä. Eräs sen, kenties parhaita, ominaisuuksia on sen jatkuva "rullaava" ylläpito niin, että sitä ei tarvitse määrävuosin uudistaa, kuten on asia muilla edellä mainituilla.

Asennukseen on jo kyselty apuja. Olen lähes systemaattisesti suositellut opettelemaan itse. Jaa miksikö... Siksi, että tehdessään asennuksen, ottaa myös ylläpitäjän vastuun. Neuvon kyllä netin kautta. Jos ensimmäinen kysymys on luokkaa: "Onko tässä myös FaceBook?" ollaan kyllä jo syvässä suossa osaamisen kanssa. MS on opettanut kansan siihen: avaapa suu, täältä tulee lusikka...

Olen antanut itselleni kertoa, että Windows11 kriittinen laitteistovaatimus on vain yksi mikropiiri, jonka vaatimuksen voi myös ohittaa, mutta älkää kysykö minulta miten...

[Hajakenttä]

Tuanoinnii – tapojeni vastaisesti tutkin hiukan tuota W-11 asennusta laitteistovaatimuksia kiertäen. Useitakin ohjeita löytyy. MS vastasi lokakuun alussa muuttamalla asetuksia siten, että teki tyhjäksi sen kiertämisen. Siihen taas hakkerit vastasivat uudella menetelmällä, joka ainakin toistaiseksi on toiminut.

Täällä on niitä ohjeita ja muutakin juttua aiheesta:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=58935.msg448425#new

Pätevin ohje minusta on tuo tuubivideo. Se, niin kuin muutkin ohjeet, muistuttaa kyllä, että W-11 on vaativa ja raskas käyttis, eikä tietokone sillä muutu uudeksi, vaan pikemminkin entistä raskaammin ja hitaammin toimivaksi. MS kyllä toimittaa siihen ainakin tietoturvapäivitykset, vaikka ei ehkä muita ohjelmistopäivityksiä. Sehän ei niinkään käyttämästä estä, jos tyytyy siihen mitä on.

Linuxilla sentään on varaa valita arkikäyttöön sopiva ja riittävän kevyt käyttis vanhemmallekin laitteistolle, jonka on pölystä suurella vaivalla putsannut. Itse olen kyllä joutunut uusimaan laitteitakin niiden kulumisen vuoksi. Akku on tyypillinen ja kallis kuluva osa. Näppäimistö on toinen. Jos ne molemmat on sietämättömässä kunnossa kannattaa laskelmoida: tuleeko korjaamista halvemmaksi ostaa lujatekoinen, vähän käytetty ammattiläppäri Linuxilla, Windowsilla tai ilman käyttöjärjestelmää luotettavalta kotimaiselta myyjäliikkeeltä.

Jos laitteen BIOS asetuksissa on akun valvontaan ja suojaukseen työkaluja, kannattaa asettaa akun latauksen ylärajaksi vaikka 90% ja alarajaksi 10% niin saa elinikää sille pidemmäksi. Näppäimistön saa kyllä kulumaan rikki ennenaikaisesti kun vaan opettelee näppäilytavan, jossa lyödään kovaa. Se tapahtuu aika huomaamatta, kuten muutkin pahat tavat.


PS. Meinasi unohtua mainita: Näkyy olevan jälleenmyyjiä, jotka tarjoavat vähän käytettyjä yrityslaitteita, joihin on tehty tuo TPM-sirun kierto, mainitsematta asiaa. Niitä myydään siis W-11 yhteensopivana laitteena ja W-11 on niihin myös asennettu. Minusta se on väärin.

[motomatti]

Itse tunnen olevani jonkinnäköinen väliinputoaja ja surkimus kun käytän vanhaa läppäriä ja Linuxia. Olen saanut kuulla. Niinkuin kaveripiirissä. Niillä joilla on tietokone, tietenkin, aina uusin Windows - käyttis. On sentään ikäluokkassani muutama tuttu joilla ei ole kuin älypuhelin käytössään. Ei lainkaan osaamista tietotekniikassa muutoin. Hyvin ollaan tultu toimeen. Nykyaikainen älypuhelin on se keskeisin väline monelle eikä perinteistä tietokonetta osaa eläkeläinen edes kaivata. Itselläni on puhelin jolla voi soittaa, ottaa vastaan puheluita ja tekstarit kulkee. Vanhalla perintöläppärillä tässä naputtelen josta käyttöjärjestemään ei ole tullut päivityksiä enää kuukausiin.

Kolme vanhoista läppäreistäni on pyhitetty pelkästään, pyöräkohtaisesti, pyörieni moottorinohjauksen ja ajonhallinnan ohjelmointiin. Kaksi muuta pyörää ovat ns. kaasutinpyöriä eli analogisia. Niihin tehoaa vain ruuvimeisseli jos säätää pitää.

[Hajakenttä]

Tunnistan tuon ilmiön. Linux käyttämistä pidetään jonkinlaisena köyhäilynä, ikään kuin kallis olisi aina lähtökohtaisesti hyvä ja ilmainen olisi siis huono. Totuus kuitenkin on, että Windows ja jossain määrin myös Unix ja omppukone  tulevat aina muutaman askeleen Linuxia perässä. Se johtuu suoraan kehittäjien määrästä ja testauksen tehosta. Winukkaa kehittää suljettu joukko palkattua väkeä yritykselle sen toiveiden mukaan. Linuxia kehittää tuhannet, ehkä kymmenet tuhannet, asiaansa sitoutuneet kehittäjät itselleen. Myös testaukseen osallistuu suuri joukko, ehkä miljoonat käyttäjät. Ei ole sattumaa, että maailman tehokkaimmat supertietokoneet käyttävät Linuxia.

Toinen tuon ilmiön perussyy on ns. underdog-ilmiö. Tehdään aina niin kuin kaveritkin tekee. Malli saadaan somesta tai torikahvilasta. Äänestetään aina sitä ehdokasta, mitä kaveritkin. Kannatetaan intohimoisesti sitä lätkäjoukkuetta, mitä muutkin. Käytetään Windowsia, koska muutkin käyttää. Niitä ihmisiä minä pidän surkimuksina.

Kun olin alakoululainen, joskus sata vuotta sitten Tuusulan Jokelassa, koululaisen sairaudet eivät vielä olleet yksityisyyden suojassa. Opetaja kysyi kaikilta vuorotellen poissaolon syytä ja jokainen reippaasti paikaltaan vastasi: "kuumetta ja kurkku kipeä". Jokainen samalla tavalla koska kaverikin sanoi niin. Minä, ikuinen vastarannan kiiski, sanoin vuorollani: "nahkahome ja luuvalo otsassa". Jouduin johtajaopettajan puhutteluun ja sain mukaani kotiin kirjelapun. Isä, viereisen oppikoulun rehtori, kehui kuinka hyvin se oli vastattu, mutta opettajalle täytyy kyllä puhua totta. Jouduin pyytämään opettajalta anteeksi ja korjaamaan diagnoosin: kuumetta oli paljon ja yskää, mutta ei kurkkukipua. Kyseessä oli aasialainen influenssa. Tapaus on jäänyt mieleen ja sen päähänpinttymän takia en oikeastaan koskaan tee kuin toiset. Tunnen siitä hienoista ylpeyttäkin. En ole mikään underdog.

Kyllä moottoripyörälläkin ajetaan toisinaan pitäen pyörä tarkalleen siinä kunnossa kuin se tehtaalta tuli, varoen tekemästä penintäkään muutosta, ja hyvä niin. Huollotkin teetetään säännölliseti ammattihuollossa, ja hyvä niin. Mutta meissä on kyllä niitäkin, jotka näkevät harrastuksen omien mieltymysten ja rakentelun kautta ja huollonkin samoin kuin laskuvarjojääkäri laskuvarjon pakkaamisen. Vähän samaan tapaan winukalla joutuu tyytmään siihen, mitä saa. Juuri kuin underdog, ja hyvä niin. Toiset meistä haluaa ajaa sellaista tietokonetta kuin itse haluaa, ja Linux antaa sen mahdollisuuden. Siksi siitä usein tulee harrastus. Se sopii toisille, mutta eivät kaikki tietenkään välitä, ja hyvä niin.

Ei winukassa mitään vikaa ole. Kyllä sitä voi ja saa käyttää. Eikä Linux ole sen paikkaa halunnut. Se tarjoaa vain vaihtoehdon.

Vanhan perintökoneen käyttö on oikestaan urhoollinen ympäritöteko, johonkin määrään asti. Nykyiset tietokoneet ovat myös aika heikkoja mekaaniselta kestävyydeltään, verrattuna joihinkin vanhoihin merkkeihin. Näppäimistö niistä kuluu ekana, sitten akku. Molemmat kyllä voi vaihtaa uusiin. Kutannusvertailu vaan kääntää pään usein uuteen laitteeseen. Ja se uusi sisältää melkein aina Windowsin. Koska en winukasta mitään ymmärrä niin jyrään sen bittien taivaaseen ensimmäisellä käyttökerralla, poltetun maan taktiikalla, taakse katsomatta ja asennan Linuxin. Koneen pohjassa annan sentään olla winukan lisesssitarran. Jos joku haluaa joskus sen koneen winukalla niin se on helppo sitten asentaa.

Koska yrityksille tehdään kallita laitteita, jotka ovat metallirunkoisia ja tukevia ja muutenkin kestäviä niin ostan usein niitä edullisesti käytettynä. Sanon –usein – siksi, että olen hankkinut niitä myös toislle. Lieneekö se sitten köyhäilyä... Tuossa edellä mainituissa liikkeissä on myytävänä hyviä Dell laitteita, joita olen pääasiassa ostanut. Niitä saa myös valmiiksi Linuxilla asennettuina samaan hintaan, joka myös takaa sen, että laite on Linux yhteensopiva.

Linuxeilla, niin paljon kuin niitä distroja onkin, on myös kaikilla useita työpöytäympäristöjä valinnaisena. Jotkin niistä ovat hiukan eksoottisia alkuun ja vaativat opettelua. Jotkin, kuten XFCE on tehty muistuttamaan winukkaa, jotta siirtyminen olisi joustava.

[motomatti]

Tähän liittyy myös se että, ilmeisesti keväällä taas, pyydetään säätämään Ducatin tai Guzzin konetta. Olen antanut osoitteen sivulle jossa ohjelmat piilevät ilmaiseksi ja kertonut että on suht helppo oppia. Käytättehän te jatkuvasti tietsikoitanne ja älykännyjänne ties mihin?
Ei ole sillä rintamalla mitään tapahtunut. Ostavat rahalla lisäpokseja joissa on valmiit asetukset, yleensä isommalle teholle, joten tyytyväisyys on taattu. Lambdat pitää kytkeä pois "häiritsemästä" lisäkytkennöillä ja pakoputket väljemmiksi. Siinähän on jo tonni - pari mennyt valuuttaa. Mutta kai se on sitten juuri se maksaminen joka motivoi. Ei haise köyhälle. Se vain jää arveluttamaan onko polttoainetalous parantunut ja moottorin kestävyys, karstoittuminen, jyrkät lämpötilavaihtelut, mahdollinen detonaatio ja pari muuta pikkujuttua moottorille pitemmällä aikavälillä otollista. Epäilen. Toisaalta, eihän se heitä eikä minua varsinaisesti rassaa. Parin - kolmen suven jälkeen pyörämalli tai -merkki vaihtuu. Eräällä vuosittain. Muuten mukavia kloppeja.

Toisaalta, on mukava olla paikalliskerhossa jäsenenä. Kohta on Kerhon pikkujoulu. Tulee pukki ja pukinmuori tonttuineen sekä muuta ohjelmaa. Joku puhui että Kätilö Mäkinen olisi bändeineen joutilas. https://www.youtube.com/watch?v=UU1uTSTcTpQ

[TimoEv]

Olen jo eläkkeellä. Työelämässä ollessa "jouduin" syvälle sekä tietotekniikan, että muidenkin elektronisten kapistusten sisään. Voin jopa sanoa, että huipputekniikassa olin mukana. Lisäksi harrastin mm. relaatiokantojen ohjelmointia ja muidenkin ohjelmien syvällistä opettelua / opettamista / ohjelmointia.

Nyt ei enää tarvitse. Eikä perinjuurin kiinnostakaan. Aikansa kutakin. En veneilekään, kun sitä tuli riittävästi eri kokoisista vedenpäällisistä koettuna skaalalla 4m - 328m.
Samalla on yleinen velttoilu ja laiskottelu saanut paikkaa arjessa ja sunnuntaisinkin. Senkin takia en ole perehtynyt GD:n käyttöön, enkä hommannut piuhoja. Mutku sain edullisesti sen Boosteplug´in niin semmosen sentäs pistin pyörään - hyvä tuli ja helposti.
En ole opetellut ruiskujen synkkaa tai venojen säätöä. Senkin tekee Nurmen Make Piikkiössä paljon paremmin ja helpommin.

En arvostele heitä, joilla riittää voltteja säädellä, ropata, modifioida ja rakennella - vaan ei ole mun hommaa. Enkä heitä, jotka eivät tee mitään itse, vaan ulkoistavat asiat. Eikä se ole huono juttu. Jos ei ole edellytyksiä, niin miksi pitäisi väkisin. Mullakaan ei ole tallia eli pitäis räplätä tuossa parkkipaikalla. Lyhyet huollot voin hoitaa kerhon nostimen avustamana, jota olen tehnytkin.
Kukin halujensa tai mahdollisuuksiensa mukaan.

[motomatti]

T.EV.
Ei ole tarkoitus vähätellä vaan se että onko asiat tehty oikeasti oikein. Kerholaisena olen joutunut "opettamaan" jälkeentulleita vaan vanhan ukon höpinät bittikartoista ovat menneet kuulijoilta sujuvasti ohi vaikka ovat peruskoulun ja lukionkin läpäisseet.
Mutta silti jaksan opettaa että ei ne lisäboksit ole selkeä pelastus. Eikä ole myöskään se että mulkataan pyörän omaa järjestelmää pelkällä perstuntumalta. Asiat ovat varsin "herkkiä" tietämättä ropattavaksi. Toisaalta, kun hieman perehtyy, saa asian kuntoon. Eikä maksa juuri mitään. Itse seuraan, aktiivisesti, mitä lambda näyttää ja sen esittämien toimintarajojen puitteissa on selkeää säätää. Mennä kesänä pyöräni stereolambda muuttui monoksi. Pitää hankkia uusi näyttö. Ts. ei näytä nyt kuin yhden pytyn palotapahtuman tulosta. 1400:nen on hieman kompleksisempi verrattuna 1100 ja 1200 -mallien tekniikkaan. Mutta pitää mielen virkeänä kunhan virkeys pitää mielen. Voitte pitää hifistinä mutta High Endiin en taida enää kyetä.

Rouva kun oli kyydissä ja kurvasin levikkeelle niin kysymys oli että ei kai taas vaan tietokonetta esiin...

Yksi tapaturmakin kävi: säätöläppäri oli mukana kun säädin 850 T3 Californian ruiskutusta, tosin ohjelmisto aivan eri kuin yllämainittu, laitoin linjuripysäkillä läppärin sivulaukkuun. Oletin sammuttaneeni, säätötoimen jälkeen, vehkeen. Onneksi tuli parinkymmenen kilometrin ajon jälkeen risteys. Ihmettelin että onpa runsas käry. Ympärillä ei syytä näkynyt mutta, pikaisen tarkastelun jälkeen, huomasin että sivulaukusta nousee savua. Siellä se tietokone, kalsarien ja muiden rytkyjen seassa paloi. Sammutustyö onnistui siten että läppäri lepää, nyt, tietoineen, jossain Kuhmoisten ja Kangasalan välillä pikkujärven rantavedessä. Onneksi oli ilmaisohjelmisto ja läppäri lahjoituksena saatu. Toistakymmentä läppäriä löytyy edelleen taloudesta. Osa on Kerholla, pari Verstaalla ja muut, Rouvan harmina, kasseissa pitkin olohuonetta. Kaikki halvalla tai ilmaiseksi saatuja sillä mainitut muokkausjärjestelmät eivät kummoista laskentakykyä tai muistia vaadi.

Ideahan tässä on se että useimpien Guzzimallien moottorinhallintajärjestelmää ja muitakin toimintoja voi ohjelmoida aivan vapaasti. Jos on kännykkä, läppäri, tai muu tietokone johon on hankittu asianmukainen ohjelmisto kytkentäkaapeleiden ohella. Helppo on aloittaa kenen vaan.
https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/