Kirjoittaja Aihe: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.  (Luettu 151109 kertaa)

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 178
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #75 : Lokakuu 09, 2018, 14:11:25 ip »
Bus 002 Device 015: ID 04a9:1827 Canon, Inc.

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #76 : Lokakuu 09, 2018, 15:04:20 ip »
Gurujen mukaan pitäisi skannata kyllä ihan suoraan scangearmp2 ohjelmalla, jos ei ole verkkolaitteesta kyse vaan USB-laitteesta. Koska ei ole pikanappia se täytyy kutsua käyntiin päätteellä:

Koodia: [Valitse]
scangearmp2
Sentire la forza!
Terv: Timo

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 178
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #77 : Lokakuu 09, 2018, 15:42:01 ip »
Tämä toimii, kiitos!

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #78 : Lokakuu 09, 2018, 15:44:09 ip »
Tämä toimii, kiitos!


Täytyy sanoa kuin omenavaras: en se minä ollu, oli siinä muitakiii.

Syntyikö työpöydälle tai telakkaan pikakäynnistin kuvake?
Sentire la forza!
Terv: Timo

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 178
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #79 : Lokakuu 09, 2018, 16:20:33 ip »
Ei kuvaketta, mutta lisäbonuksena tämä toimii langattomasti,
joten Turpon ei tarvitse raahata tavaroita huoneesta toiseen.

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #80 : Lokakuu 09, 2018, 17:08:39 ip »
Päästään askel lähemmäksi keskustelun tarkoitusta. Kun jokin ohjelma, vaikka GuzziDiag, on asennettu ja pitää käynnistää on tietysti makuasia haluaako käyttää siihen komentoriviä vai pikakäynnistinkuvaketta. Toisin kuin Windowsilla, Linuxille ei GuzziDiag koodi tee käynnistintä, eikä voikaan, koska jokaiselle jakelulle ja niistäkin jokaiselle työpöytäympäristölle olisi oltava sitten oma lataustiedosto, ja niitä tulisi sitten satoja.

Kuvakkeen voi luoda käsin itse. Sekin on hiukan monimutkaista Gnome-Shell ympäristössä. (Mate tai Xubuntu ympäristössä asia olisi tosi helppo.)

https://linuxconfig.org/how-to-create-desktop-shortcut-launcher-on-ubuntu-18-04-bionic-beaver-linux

Tässä linkissä löytyy kuvallinen ohje Ubuntun oletustyöpöytäympäristölle Gnome-Shell. Se on esimerkki Skypelle, mutta soveltamalla saa minkä vaan haluaa kun käynnistyskomento on tiedossa.

Lisäksi tarvitaan kuvaketiedosto .png muodossa, jos olemassa olevista ei löydy sopivan näköistä. Kuvakken voi vaikka itse valmistaa ja sijoittaa muiden joukkoon. Osoite näyttäisi olevan /home/share/icons. Kun sillä on nimi niin sitä sitten sovelletaan. Kuvakehakemisto (jos sitä editoidaan) pitää avata pääkäyttäjänä:

Koodia: [Valitse]
sudo thunar /home/share/icons
Tai voihan tiedostoselain olla muukin, vaikka Nautilus...
Sentire la forza!
Terv: Timo

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 178
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #81 : Lokakuu 10, 2018, 08:07:55 ap »
Kuvakkeen teko oli helppoa kuin heinänteko, mutta Urpo ei kyllä yhtään tajua,
mitä puuttuu tai on väärin niin etteivät muut skannausohjelmat tunnista skanneria.
Ei sillä että kaikkea tarvitsisi tajutakaan.
Tämä on ollut kyllä hyödyllinen tutustumiskierros Ubuntuun. Jonain päivänä vielä
selvitän, miten vaihdetaan Thunderbirdin profiileja.

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #82 : Lokakuu 10, 2018, 11:34:53 ap »
Lainaus
Kuvakkeen teko oli helppoa kuin heinänteko

Aika fakiiri...  ;D

Lainaus
mitä puuttuu tai on väärin niin etteivät muut skannausohjelmat tunnista skanneria

Ubuntun paketointirakenne on sanen osalta uusittu nykykäytäntöä vastaavaksi. En tiedä, mutta luullakseni kaikki muu onkin jo modernisoitu, sane oli vaan hiukan myöhässä ja laitevalmistajien suljettu koodi, kuten myös tämä nyt käytetty scangearmp2, on nyt sen vanhan paketoinnin mukaista. Siksi muut sanea käyttävät skannausohjelmat, simplescan ym. on opetettava käyttämään myös vanhaa koodia uuden lisäksi välipalikalla, joka on tehtävissä tällä ohjeella:

https://github.com/Ordissimo/scangearmp2

Siinä on Ubuntua varten käytettävä Debianin ohjetta (ei Red Hat) ja lisäksi lopussa oleva backendin aktivointi on tehtävä kaikilla distroilla. Debianilla käytetään pääkäyttäjän oikeuksia hiukan eri tavalla (sudo su) kuin serkkutytöllä Ubuntulla, jolla pääkäyttäjäksi menneään joka komennolla kirjoittamalla alkuun sudo. Esim. sudo apt-get update... sudo dpkg -i ../scangearmp2_3.50-1_amd64.deb... jne.

On huomattava, että tuossa mennään taas syvälle käyttöjärjestelmän koodiin ja virheitä ei sallita. Tee siis varmuuskopiot tärkeistä tallenteista.


PS: SANE tulee sanoista "Scanner Access Now Easy"
Sentire la forza!
Terv: Timo

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 178
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #83 : Lokakuu 10, 2018, 12:09:55 ip »
Jään odottamaan päivityksiä. Ei makeaa mahan täydeltä.

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #84 : Lokakuu 10, 2018, 12:13:53 ip »
Lainaus
Jonain päivänä vielä
selvitän, miten vaihdetaan Thunderbirdin profiileja.

Kun avaat tiedostoselaimen ja menet kotihakemistoon ja 'näytä' työkalulla pyydät piilokansiot näkyviin (ne joissa on .edessä nimessä) näet .thunderbird kansion. Se voi olla .mozilla kansion sisällä. Siellä on myös profiilit .tiedostoina, voi olla useitakin. Käsittääkseni niitä voi editoida tai vaihtaa, en ole kokeillut. On kätevää antaa vanhalle profiilitiedostolle uusi nimi (.vanha profiili) ja tehdä uusi profiilitiedosto. Voi sitten perua toimen, jos menee mönkään.

Firefoxille tein taannoin uuden profiilin kun vanha oli pöljä. Nimesin sen uudelleen ja poistin koko foxin ja asensin uudelleen. Tuli ihan hyvä ja olisi voinut vaihtaa vanhan profiilin takaisin, jos olisi ollut tarpeen, pelkästään vaihtamalla nimet, mutta poistin vanhan tarpeettomana.

Asiasta on jotain juttua täällä:

https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=53579.msg410032#msg410032
Sentire la forza!
Terv: Timo

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #85 : Joulukuu 01, 2018, 15:46:13 ip »
Taannoin oli muistaakseni juttua Firefox www-selaimen kirjoituslaatikoiden oikoluvun tarpeellisuudesta ja puuttumisesta. Mozilla ei jaksa ylläpitää meidän pienen kielialueemme oikolukua, ainakaan Linuxin Firefoxissa, Windowsin vastaavasta en tiedä. Linux yhteisön hyvät ihmiset ovat kuitenkin tehneet suomenkielen Voikko oikolukuohjelman ja sille lisäosan myös Firefoxiin. Sen asennusohje on hiukan piilossa äkkinäiselle Ubuntu-Suomen pääsivun osiossa 'yhteisö' ja sen välilehdellä 'blogikirjoitukset'.

Lyhykäisyydessään sen saa Firefoxiin käyttöön kun avaa 'lisäosat' ja 'hae lisäosia' antaa sille hakusanan 'voikko' ja hakutuloksista käskee voikon kohdalta 'asenna'. Ohjelma asentuu kun Firefox seuraavan kerran käynnistetään.

Voikko ei ole aivan täydellinen varsinkaan sanavarastonsa puolesta, mutta täydentyy hiljalleen ja lienee tyhjää parempi.
Sentire la forza!
Terv: Timo

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #86 : Joulukuu 28, 2018, 15:34:41 ip »
Tässä välipäivien ratoksi pientä säätöä Linuxiin.

TunerPro on tehty vain Windowsille, joten se toimii Linuxissa vain apukeinoilla. Sitten se kyllä toimiikin ihan hyvin. Temppu vaatii apuohjelman nimeltä Wine. Se on ns. demoniohjelma, joka ei näy missään, tekeepä vain työtänsä jossain takaraivossa. Sen voi asentaa ainakin Ubuntuun repositorysta 'Ohjelmistot' ja sieltä hakusanalla. Sille ei siis tule mitään käynnistyskuvakettakaan. Se käynnistyy kun pyydetään asentamaan jotain Windows sovellusta, kuten TunerPro, joka on ladattu omalle levylle virallisesta lähteestä ja sijoitettu kotihakemistoon. Kun sen asennustiedoston kuvaketta klikkaa hiiren kakkosella ja pudotusvalikosta pyytää 'avaa ohjelmalla wine' niin asennus alkaa ja se näyttää aivan Windows asennuksen asennusvelholta. Tai yleensä alkaa, jos ei niin sitten asennetaan repositorystä myös toinen apuohjelma nimeltä PlayOnLinux. Se löytyy samalla hakusanalla Wine. Se näkyy ihan sovellusvalikossa ja voidaan käynnistää sieltä. Se avustaa asentamaan Windows ohjelmia Linuxiin Winen avulla. Siitä löytyy valmiita pelejä (joista se saa nimensä) mutta siinä on myös nappi 'asenna muu sovellus' josta alkaa Windowsin näköinen asennus, joka se oikeastaan onkin. TunerPron tapauksessa ainakin se tekee myös käynnistyskuvakkeen, sellainen dil-mikropiirin näköinen musta satiainen.

Samalla periaatteella voi sitten asentaa Winellä toimivia muitakin Windows sovelluksia. Sellaiseen rajoitukseen olen törmännyt, että USB-yhteys ei sen avulla toimi, joten vaikkapa TomTomin päivittäminen ei käy päinsä.

Tahmaisesti toimivan Firefoxin uudelleen asennus on toisinaan tarpeellista ja auttaakin ainakin Linuxin tapauksessa. Asiassa on vaan otettava huomioon kaksi asiaa: Kirjanmerkit ja asetustiedosto. Kirjanmerkkitiedoston saa talletettua FF: omilla työkaluilla >näytä kirjanmerkit >näytä kaikki kirjanmerkit >välilehti tuo ja varmuuskopioi >vie kirjanmerkit HTML tiedostoon. Tiedosto syntyy omaan kotihakemistoon ja tiedostonnimenä on päivämäärä. Jotta Firefox voidaan uudelleenasentaa se täytyy ensin poistaa. Se käy hyvin 'Ohjelmistot' sovelluksella, siis repositoryllä hakemalla Ff näkyviin ja 'poista' napilla poistamalla. Jos se nyt asennettaisiin uudelleen siitä tulisi yhtä tahmainen kuin entinenkin. Siksi poistetaan ennen uutta asennusta myös vanha asetustiedosto. Koska kyseessä on Linux se käy päinsä helposti. Tiedostoselaimella katsotaan kotihakemistoa ja sallitaan piilotiedostot näkymään, yleensä napeilla ctrl+h, ja etsitään kansio .mozilla, avataan se ja etsitään kansio firefox. Se on Ff asetustiedostojen kansio. Annetaan sille uusi nimi (hiiren kakkosella ja valikosta 'nimeä uudelleen') vaikkapa 'vanha firefox'. Näin se voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen käyttöön muuttamalla nimi taas oikeaksi; yleensä ei tarvitse. Nyt voidaan asentaa 'Ohjelmistot* sovelluksella Firefox uudelleen. Se tekee itselleen uuden puhtaan asetustiedoston. Kirjanmerkit asennetaan vastaavalla tavalla 'tuo kirjanmerkit HTML tiedostosta' ja thdään uusiksi muutkin turva-asetukset ym. Oikoluvun voi asettaa käyttämään 'Voikko' oikolukuohjelmaa, paremman puutteessa. Voikon asennuksen kerroin tuossa edelleä.

Sitä en ole saanut selville: miksi Firefox tahmailee. Tuskin on Linux ytimen syytä, eikä ehkä Ubuntun käyttöjärjestelmänkään, voi olla typöytäympäristön syytä koska XFCE:llä sitä ei esiinny, luultavimmin kuitenkin Firefoxin itsensä.

Kiintolevyn puhdistus vanhasta asennusjätteestä ja muusta roskasta n toisinaan tarpeellista, varsinkin jos on vanhempi kone ja ahtautta kiintolevyllä. Ubuntu 18.04 LTS kyllä lupauksensa mukaan putsaa välillä itse systeemipäivityksen jälkeen levyä, mutta olen huomannut sen odotuttavan aika pitkään. Kun on tuo kiintolevy SSD niin siinä on hiukan tilanahautta ja putsaan levyn toisinaan itse. Se kävisi tietysti graafislla työkaluilla: Synaptic, Orphan ym. mutta se on niin monimutkaista ja täytyisi tietää mitä paketteja poistaa. Siksi teen sen komentopäätteellä, koska järjestelmä tietää parhaiten omat orpopakettinsa. Komento on tämä:

Koodia: [Valitse]
sudo apt-get autoremove --purge && sudo apt-get autoclean
Se myös näyttää putsattavan datan määrän. Se kysyy myös luvan jatkaa jos määrä on kovin suuri. Ja tunnussanan se tietysti kysyy. Kuten näkyy, loitsu on kovin pitkä muistettavaksi. Sen voi tietysti tallettaa johonkin muistilappusovellukseen ja kopsata sieltä päätteeseen tarvitessa, mutta on sille helpompikin konsti, voi tehdä aliaksen, sitten tarvitsee muistaa vain sen kutsumanimi, joka on vapaavalintainen:

Avaa tiedostoselain ja salli piilotiedostot. Etsi tiedosto nimeltä .bash_aliases, huomaa .piste edessä ja _alaviiva välissä. Jos ei sitä vielä ole niin tee sellainen tyhjä tiedosto sillä nimellä ja nimenomaan kotihakemistoon tiedostoselaimen työkaluilla. Avaa sitten se tiedosto sopivalla teksturilla (Mousepad, Gedit, ym.) Kopioi sen sisällöksi (entisen jatkeeksi jos jo jotain on) tämä värssy:

alias siivoalevy='sudo apt-get autoremove --purge && sudo apt-get autoclean'
#Päätekomento siivoalevy poistaa kiintolevyltä tarpeettomat paketit, myös
#vanhat kernelit, pitsi nykyisen ja sitä edellisen. Jos käyttää/vapauttaa
#runsaasti tilaa kysyy jatketaanko K/E. Näyttää poistettavat paketit. Näyttää
#myös lopuksi tilanteen. Jos jää päivittämättömiä ne kannatta päivittää
#synapticilla erikseen koska se näyttää niiden nimet.

Tallenna teksturi ennen sulkemista. Nyt koko pitkä siivousloitsu tapahtuu päätekomennolla siivoalevy. Se voisi tietysti olla muukin sana, joka näkyy tuon ensimmäisen rivin alias sanan jälkeen välittömästi ennen = merkkiä. Huomaa, että # merkillä aloitetut rivit ovat kommemttirivejä, joita voit vaikka muuttaakin mielin määrin, kunhan vaan jokaisen rivin alussa on #. Ilman # merkkiä olevat rivit ovat suoritettavaa koodia.

Muitakin hyödyllisiä komentoloitsuja voi tehdä aliaksina. Tässä muutamia, lisää ne vaan entisten jatkoksi:

alias nollaaswap='sudo swapoff -a && sudo swapon -a'
#Päätekomento nollaaswap tyhjentää sivutusosion, joka kyllä
#tyhjenee sammutuksessakin. Käytetään, jos laitetta
#ei sammuteta pitkiin aikoihin vaikkapa palvelinkäytössä.

alias päivitä='sudo apt-get update && sudo apt-get dist-upgrade'
#Päivittää paketit asetustiedostoineen.

alias uusiylelaturi='sudo pip install yle-dl'
#Asentaa yle-dl ohjelman, jota käytetään päätteellä Yle Areenan ohjelmien
#tiedostojen lataamiseen omalle kiintolevylle komennolla:
#yle-dl perään_liitetään_Areenasta_kopiotu_url
#Lataus tulee kotikansioon. Latausta voi seurata päätteestä, katso % määrää.
#Se voidaan toistaa off-linenä esim VLC:llä. Ohjelma ei päivity itsestään,
#on asennettava ajoittain uudelleen.

alias lotto='echo $(shuf -n 7 -i 1-40 | sort -n)'
#Arpoo seuraavan viikon oikeat lottonumerot. Muuta shuf lukumäärät,
#jos arvottavien 7 tai pallojen lukumäärä 40 muuttuvat.

alias vlotto='echo $(shuf -n 6 -i 1-48 | sort -n)'
#Arpoo seuraavan viikon oikeat vikinglottonumerot. Muuta shuf lukumäärät,
#jos arvottavien 6 tai pallojen lukumäärä 48 muuttuvat.

alias keno='echo $(shuf -n 10 -i 1-70 | sort -n)'
#Arpoo seuraavan keno arvonnan oikeat numerot. Muuta shuf lukumäärät,
#jos arvottavien 10 tai pallojen lukumäärä 70 muuttuvat.

alias sammu='sudo shutdown -h now'
#Sammuttaa laitteen heti. Käytetään, jos normaali sammutus on rikki.

alias sammukäy='sudo shutdown -r now'
#Tekee uudelleenkäynnistyksen heti. Käytetään, jos normaali
#restrat on rikki, tai restart on tehtävä lennossa vaikkapa asentaessa.

alias keskeytä='sudo pm-suspend --quirk-vbe-post --quirk-vbemode-restore'
#Asettaa laitteen keskeytystilaan. Toimii, jos laite tukee keskeytystilaa.
#Käytetään, jos keskeytystila ei graafisesti toimi, tai sitä ei ole.

alias sävel='speaker-test -t sine -f 440 -c 2'
#Soittaa puhdasta sini ääntä sävel a tai asetettu f luku. Käytetään
#äänikanavan ja kaiuttimien testaukseen, tai vaikkapa soittimen viritykseen.

#Lisää aliaksia voi tehdä, muoto on:
#alias mimilyhenne='komento-hipsujen-väliin' (kommentti # tietenkin pois)

Tuossa on mukana myös hyvien ihmisten tekemän yle-dl ohjelmakikkareen asennus. Minulta saa kysyä sen käyttöojeita ja filosofiaa...

Nyt on jo saatavilla Ubuntu 18.10 ja keväällä tulee taas 19.04 jakelu. Ne eivät ole LTS, eli pitkän ylläpidon jakeluita, vaan ne on uusittava taas 1,5 vuoden kuluttua. Suosittelen pitäytymään LTS jakeluissa, jotka ovat vakaampia ja niiden ylläpito on 5 vuotta. Järjestelmä saattaa tyrkyttää uusia jakeluita ja hiirellä hosumalla saattaa päivitys alkaa vahingossakin. Suosittelen asettamaan 'Ohjelmistot ja päivitykset' sovelluksesta päivitykset käynnistymään vain käskettäessä ja uudet jakelupäivitykset vain pitkän ylläpidon jakeluille.

Hyvää uutta vuotta. T: Timo
Sentire la forza!
Terv: Timo

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #87 : Joulukuu 30, 2018, 12:09:51 ip »
Joskus kummastuttaa tietokoneen hidas käynnistyminen. Linuxilla voi tarkistaa mikä viivyttää ja listata käynnistyvien modulien käynnistysajat. Päätekomento on tämä:

Koodia: [Valitse]
systemd-analyze blame
Tein siitä aliaksen .bash_aliases tiedostoon näin:

alias aika='systemd-analyze blame'
#Näyttää eri modulien käynnistysajat. Käytetään, jos
#laitteen käynnistyminen vaikuttaa normaalia pitemmältä ja
#halutaan selvittää mikä viivyttää.

Nyt ei tarvitse muistella komennon muotoa, riittää kun muistaa, että komento on aika. Pitäisi tulla jotain tällaista vastausta:

timo@romupaja:~$ aika
         18.187s apt-daily.service
          7.557s NetworkManager-wait-online.service
          1.693s dev-sda5.device
          1.011s snapd.service
           886ms fwupd.service
           822ms apt-daily-upgrade.service
           719ms NetworkManager.service
           626ms dev-loop0.device
           621ms dev-loop1.device
           620ms dev-loop3.device
           606ms dev-loop2.device
           558ms systemd-rfkill.service
           543ms postfix@-.service
           541ms plymouth-start.service
           507ms motd-news.service
           396ms upower.service
           317ms systemd-resolved.service
           314ms systemd-logind.service
           254ms networkd-dispatcher.service
           229ms ModemManager.service
           226ms udisks2.service
           213ms accounts-daemon.service
           200ms systemd-udevd.service


Onnellista uutta vuotta. t: Timo
Sentire la forza!
Terv: Timo

Hajakenttä

  • Viestejä: 942
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #88 : Heinäkuu 18, 2020, 19:20:14 ip »
Taas on vettä virrannut tuossa naapurin koskessa. Uusi GuzziDiag ja muita sen serkkuja on ilmestynyt lataussivulle viime vierailuni jälkeen:

https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/

Kun vielä uusi Linux kernel 5.4 valmistui ja sitä käyttää uusi Ubuntu 20.04. LTS (Focal Fossa), joka ilmestyi jo huhtikuun lopulla, asensin sen entisen 18.04 tilalle, vaikka tukiaikaa olisi vielä toinen mokoma ollutkin jäljellä. Tai oikeastaan asensin kevyemmän Ubuntu+XFCE, eli Xubuntu variantin, joka on sopivampi näille pienempitehoisille koneille, joita käytän kun en ole ihan tehokäyttäjä. Täältä se löytyy koko revohka.

https://www.ubuntu-fi.org/lataa-ubuntu/

Uusin sitten GuzziDiagin ja kokeilin. Ei toiminut. Piti uusia myös FTDI-ajuri. Toimiva Linux ajuri on 1.3.6 lataussivun D2XX lokerossa, siellä aika alhaalla. Sitten toimi hyvin:

https://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm

Kokeilin myös DG:n uutta 32 bit versiota, mutta sen tervapallo ei suostunut purkautumaan oikealla tavalla. Sille ei ole myöskään tarkistussummaa saatavilla. Kokeilin siis vain 64 bit versiota GuzziDiag_V0.48_x64. Linuxin kyseessä ollessa pitää muistaa, että GD on vierasta koodia, jota Linux kainostelee sen verran, että käynnistyskomento on annettava pääkäyttäjänä tai tiedosto on sijoitettava sudoers ryhmään. Ubuntun ja sen varianttien kyseessä ollen käynnistyskomento tulee olla muodossa:

Koodia: [Valitse]
sudo /home/käyttäjänimi/hakemistojossagdon/GuzziDiag_V0.48_x64
Siis tuo komento vaan päätteeseen ja enter perään ja sitten vielä oma käyttäjän salasana sokkona ja enter jälleen. Linux tiedosto ei voi sisältää pikakäynnistimen koodia koska sitä olisi oltava kaikille sadoille eri varianteille.

Kun on ladattu GD: ja FTDI-ajurin tervapallot ne kannattaa sijoittaa samaan hakemistoon ja purkaa sinne. Purkaminen käy kun klikkaa pakkausta hiiren kakkosella ja paikallisvalikosta 'pura tähän'.

Winukasta poiketen mitään porttia ei tarvitse säätää, se tehdään talon puolesta kun USB kaapeli liitetään.

Jos on tehty telakkaan pikakäynnistinkuvake, joka Xubuntulla on yksinkertainen toimitus, Ubuntun kuvakkeista en tiedä kun ei ole sitä Gnome-Shell työpöytää, mutta silloinkin voi päätteessä käynnistää. GD käynnistyy vasta salasanan syötön jälkeen. Siksi käynnistimeen on ruksattava ruutu 'suorita päätteessä'. Ilman sudoa GD kyllä käynnistyy, mutta ei toimi.

Onnea säätöön.  ;D
Sentire la forza!
Terv: Timo

motomatti

  • Viestejä: 13 464
Vs: Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.
« Vastaus #89 : Heinäkuu 18, 2020, 23:46:25 ip »
Näin peruskäyttäjänä on minulla ollut tässä monikäyttötietokoneessani (Anopin vanha 15 vuoden takaa.) jossa jälkiasennettu Ubuntu 18.04 ja ei kertakaikkiaan mitään harmeja. (Kiitos Hajakentälle opastuksesta.)
Erinomainen nettikäytössä. Ei jumeja, ei pöpöjä eikä mitään harmillista.

Tosin GD:tä ja muutamia muitakin moottorinohjaustoimintoja olen käyttänyt pääosin vain Windows-ympäristössä koska se on ollut helpointa sillä kyseiset tietokoneet, joilla säätöohjelmani toimivat, eivät ole kokeneet internetiä moniin vuosiin vaan toimineet ilman mitään päivityksiä. Esimerkiksi Centauro V10:n jälkimuokatun moottorinohjauksen komennot ovat jo kahdenkymmenenviiden vuoden takaa ja toimivat edelleenkin. Ainoa harmi on että yli kolmekymmentä vuotta vanhan koneen akku lopetti aktiviteettinsa ja uutta patteria ei enää edullisesti saa. Uutta tietokonetta kun en ole ole ostanut kuin kerran eläissäni ja sekin edelleen Alkoholipyörän moottorinohjauksen palveluksessa. Muiden "vanhoja raatoja" on toistakymmentä. Yleensä pelaavat kun niihin laittaa passelin käyttiksen. Joko vanhan Windowsin tai hieman nykyaikaisemman ja köykäisemmän Linux-variantin. Riippuu käyttötarkoituksesta. Mutta ei juurikaan nettikäyttöön. Monasti käytettävä ohjelmisto määrää käyttöjärjestelmän tyypin.

Linuxilla voi pyöritellä, näköjään ihan mitä vaan, mutta jos on vanha W-kone muussa kuin internetiltä suojatussa ympäristössä, voi homma kxxta reisille. Arvelin itsekseni että opettelisin Linuxia paremmin tulevana talvena. Saa nähdä alanko enemmän nörttiasioita vai olenko edelleenkin "sorvin veiviä" pyörittelemässä Verstaalla. Haastetta on molemmissa.