Älä Rautsi luovuta. Aikomasta.  

Tässä minäkin soffalla, töllö auki. Mutta olen aikonut meinata ...
Täytyy myöntää, että tuo sohka ja paska, siis ulkona,  syö intoja lähteä edes sähköpyörällä mihinkään. 
Tiet on sikaliukkaita nyt. Nastarenkaat fatbikeen järkyn hintaisia. Tulisi vähän pakkasta niin ei olisi ongelmaa.
Mutta vielä tuosta sähköfillarin filosofiasta. Sillä laitteella on melkoisen matala kynnys lähteä etsimään niitä metsäpolkuja. Helppo polkaista vaikka kymmenen kilsan päähän jonkun mielenkiintoisen reitin päähän ja siitä sitten. Siirtymät käy helposti. Ilman apuja ne veisivät itseltäni intoa lähteä.
Yksi oppitunti tässä lajissa on tullut jo otettua. Se tolkuton voima mitä tuollainen sähköfillari tuottaa. 
Valittavana on alueet: cruise, tour  ja sport. 
Olen ajellut asvaltti ja hiekkatiet cruisella. Tourilla pärjää jo poluttomassa metsässäkin. Sport aivan ääritilanteisiin. Olen yrittänyt ajaa vaihteilla kuten vaihdepyörällä pitääkin. Käytössä 11 vaihdetta. Siis yksi keskiö ja 11 lehtinen pakka takana. 
Ajattelin vaihtaa ketjut ajoissa ja jatkaa sitten jatkossa vuorotellen kaksilla. Kilsoja kerkesi tulla reilu tonni ja niinhän siinä oli ehtinyt jo käydä, että ekat oli venyneet siinä matkassa sen verran, että kyllä rallattaa näillä uusilla vitjoilla pienimmillä vaihteilla ajaessa. Mutta eiköhän ne syö paikkansa ajastaan, tai veny sopiviksi.
Eli ketjut on tuollaisessa vehkeessä tupla, ehkä jopa triplakovilla. Rankassa maastossa ne polkee vaikka poikki. Tuli sekin jo kokeiltua yhdellä suolla metsäkoneen urassa.