Kirjoittaja Aihe: Luopumista  (Luettu 4294 kertaa)

Kaijus

  • Viestejä: 806
Luopumista
« : Lokakuu 29, 2017, 18:15:00 ip »
Surukseni on kerrottava, että teimme tänään raskaan päätöksen ja saatoimme viimeiselle lenkilleen monien gruppolaisten
tunteman Vursti - mäyriksemme. Viisitoista vuotta hän perheemme ilona ja innokkaana matkakumppanina ehti olla.

Samalla ilmoitan, että vaihdan avattareni koska molemmat nykyisessä kuvassa olevat tärkeät asiat ovat enää muistoissamme.
Otan myös käyttöön nimimerkin Kaijus, koska sillä nimellä minut taidetaan yleisemmin tuntea.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Luopumista
« Vastaus #1 : Lokakuu 29, 2017, 18:46:59 ip »
Syvät osanotot.
Lemmikin omistamisen varjopuoli. Itsellä jo reilu kolme vuotta oman poismenosta ja valehtelematta ei ole päivää mennyt, ettei olisi mielessä.  :-\
Hyvä pyörä, parempi mieli.

Breeze

  • Viestejä: 1 552
Vs: Luopumista
« Vastaus #2 : Lokakuu 29, 2017, 19:40:30 ip »
Meillä oli kaksi R-sarjalaista,eli Kaivannon KK-mäyrää.
Toinen saateltiin 13 vuoden iässä. Se oli kovaa tekoa. Jäi auton alle 4 vuotiaana, mutta Hellsinkingin eläinyliopistolla parsivat sen kasaan. Oli kuulemma toinen lonkka kokonaan irtipoikki ja pari muuta luuta poikki ja niiden lisäksi 11 murtumaa.
Toinen taas pääsi nukkumaan pois miun sylissä 15 vuoden ikäisenä, kun kunto romahti reilussa päivässä.

Mäyrä on maailman paras koira.
Nykyiset puudelit on vain häivähdys koirasta mäyrän rinnalla.

Otan osaa suruun.
Tämäkin vielä! ! !

Kimmo Saarelainen

  • Administrator
  • ***
  • Viestejä: 1 554
Vs: Luopumista
« Vastaus #3 : Lokakuu 30, 2017, 07:19:26 ap »
Otan osaa Kaijus, voimia syksyn ankeuteen!
T. Kimmo
Rider for California Touring 1400 & V85TT Travel

Kaijus

  • Viestejä: 806
Vs: Luopumista
« Vastaus #4 : Lokakuu 30, 2017, 10:22:53 ap »
Kiitän tuestanne ja samalla testaan onnistuiko profiilin päivittäminen.

Onneksi tuossa vieressä yhä pötköttää Konsta jota saan rapsutella. Yhdessä allapäin oleminenkin on helpompaa.
Vähemmän ankeasti olisi syksy saanut edetä. Pystymettäkin jäi taas väliin sään vuoksi. Ja tietenkin ens viikonloppu olisi taas ihan
ajokelpoinen... >:(

motomatti

  • Viestejä: 13 491
Vs: Luopumista
« Vastaus #5 : Lokakuu 30, 2017, 11:08:44 ap »
Tunne on tuttu. Aikoinaan koiria oli taloudessa useampikin, yleensä kaksi. Niitä poistui ruokavahvuudesta sairauden, tapaturman ja yksi ihan vanhuudenkin kautta. Muuttaessani elämäntapaa enemmän liikkuvaisemmaksi etsin sille viimeiseksi jääneelle hyvän kodin eräästä maatalosta. Pelkästään jo se aiheutti tyhjyyden tunnetta.

Koirat ja kissat, mitä ihmisillä useimmiten on lemmikkeinään, niin niitä hankkiessa pitää jo tunnistaa että luopuminen tulee eteen jossain vaiheessa. Silti tietoisuus menettämisestä on aina yhtä ankara kun se tapahtuu.

mosa

  • Viestejä: 360
Vs: Luopumista
« Vastaus #6 : Lokakuu 30, 2017, 15:15:52 ip »
Mullakin oli "kääppäri" (= kääpiöpinseri). Pari vuotta sitten sille tuli tunnit täyteen lähes 17 vuotiaana. Koiran onneksi lähtö oli nopea: aamulla pomppi tapansa mukaan kuin vieteri, illalla sitten vein "piikille", kun oli aivan "muissa maailmoissa" (=aivoinfarkti tms.). Kyllä raapaisi ja vieläkin pitkäaikainen lenkkikaveri pyörii mielessä. Joten voimien toivotukset täältäkin päin.
mosa

Jukka Laine

  • Administrator
  • ***
  • Viestejä: 1 053
  • Kotirintamamotoristi
Vs: Luopumista
« Vastaus #7 : Lokakuu 30, 2017, 17:45:09 ip »
Osanottoni Kaijukselle. Onneksi runsaat muistot jäävät elämään.
Yllättävän lujille otti meilläki ekan koiran poismeno 8 vuotta sitten.
Jukka Tuusulasta, Sport 1200.
Verestä Hyviä Muistoja!
Veriryhmä Gruppo MOTO GUZZI.

TimoEv

  • Viestejä: 2 173
  • Porukassa mukana - pyynnöistä huolimatta!
Vs: Luopumista
« Vastaus #8 : Lokakuu 30, 2017, 17:53:43 ip »
Jokunen vuosi sitten Ruuna-Kissa Masa, entinen kolli, sittemmin konsultti, muutti loputtoman juusto- ja katkaraputarjottimen aurinkoiseen maailmaan.Oli ainoa tietämäni kissa, joka kuuli juuston äänen...
Valokuvat ovat tietenkin tallessa.

GuzGuz

  • Viestejä: 1 573
Vs: Luopumista
« Vastaus #9 : Lokakuu 30, 2017, 18:24:26 ip »
Osanottoni, nää on elämän surullisia hetkiä.

Pakollisia kuvioita kai meille kaksijalkaisille kun eletään yleensä niin pitkään..
Kissoja olen kuopannut kanssani eläneitä 12 ja yhden sitkeästi 15vuotiaaksi eläneen Chizun susien sukuisia.
Kiinalainen temppelikoira oli kaikkea muuta kuin syli/ kotikoira kuten ulkonäöllisesti voisi erehtyä, karvojen alla oli erittäin atleettinen tapaus..
Vaikka sukset jalassa ladulla tai umpihangessa, niin kunto loppui silloin nuorelta ja hyväkuntoiselta hiihtäjältä ennen kuin kaverilta.

Kyllä ne kaikki hyvin on jäänyt mieleen, niin omanlaisiaan luonteita jokainen.
Muistoja on hienoista hetkistä ja yhteisten polkujen jakamisesta.
 






klassikko

  • Viestejä: 199
Vs: Luopumista
« Vastaus #10 : Lokakuu 31, 2017, 09:37:40 ap »
Moi Kaijus,
Kyl se siitä.. Pää pystyyn..
Olisi kyllä ollut hieno nähdä Pystymettässä mutta se ei enää useinkaan ole syksyn viimeinen kokoontuminen vaan talven ensimmäinen..
Kun olin viime viikolla ajelemassa niin joku kyseli että oletkos viikonloppuna menossa sinne Talviralliin?  :D  heh.. eli ei tämä talvelta tunnu pelkästään motoristeista..

Pystiksissä käynti ei nykyisin ole juurikaan mahdollista kesärenkailla/pyörillä..
En panisi pahakseni jos se siirtyisi viikkoa aikaisemmaksi..

Naapurille tuli upea leijonamainen kissanpoikanen..
Reissavana ei omien lemmikkien pitäminen ole mahdollista mutta aika ajoin on mukava käydä hoitamassa vuokralaisten kissoja heidän lomien aikaan.
Taitavat olla motoristihenkisiä kissoja kun tulevat aina ikkunaan katsomaan kun olen pihalla lähdössä..  ;D
T: Juise

JK. Kyl nyt hymyilyttää ja ei meinaa saada virnettä pois naamalta kun taasen yksi nuoruuden haavepyöristä löysi tiensä talliini..

Machiavelli

  • Viestejä: 266
Vs: Luopumista
« Vastaus #11 : Marraskuu 05, 2017, 00:56:19 ap »
Tsemppiä Kaijus, surutyö on tehtävä eikä se aina ole helppoa... omassa elämässäni raskain tilanne oli noin 20 vuotta sitten kun jouduin viemään piikille vanhan luottokissani, silloisen vaimoni kissan joka ei alkuun hyväksynyt minua ollenkaan... Kuitenkin vuosien saatossa meistä tuli ylimmät ystävykset eikä viimeisinä vuosinaan suostunut kenenkään muun syliin kuin minun... eipä ole montaa kuukautta kun kyseinen kaveri tuli uneeni ja kehonkielellään kysyi että mikä hämminki täällä on ja ilmoitti että hänellä on ainakin asiat hyvin...  Lepää rauhassa, Massimo Alfonso Stripezano il Treno Bambino... tuttujen kesken Stripezanon Jussi...  Kuka lie nimen keksinyt... :)