Ciao Gruppo!

[Piippis]

Kerrotaan, kunhan saan nuo narut hankittua. Tämähän alkaa kiinnostaa. Takavuosina käytin Keyspanin serial to USB -mokkulaa mäkin GPS-kytkennöissä.

[Camn]

Keyspanin serial to USB -mokkulaa

Itse sain IT ammattilaiselta myös USB-Serial muuntimen työkäyttöön (sellaisen joka toimii, siinäkin tuo FTDI siru). Mutta tässä tapauksessahan tuo siru on siinä USB-KKL -kaapelissa. Siksi kannattaa ostaa sellainen, jossa tiedetään olevan FTDI:n siru (mitä asiaa ei sitten oikeasti kai tiedetä...siksi on näitä ostosuosituksia).

[Urpo ja Turpo]

Mikään ei kai estä napsaisemasta USB-KKL -kaapelia poikki ja liittämästä sitä
toimivaan USB-serial -muuntimeen. Esim. nuo EasySync -modulit tunnetaan
toimivina:
http://www.easysync-ltd.com/category/115/usb-to-rs232.html

[Hajakenttä]

Nuo Gruppon porukan suosittelemat USB-KKL narut ja mokkulat ovat siis nimenomaan USB porttiin liitettäviä. Ne avaavat mainiosti ainakin Linuxin virtuaaliportin ja arvaan, että myös Applen.

Vaikeus on siinä, että pitäisi voida ohjata USB:n kautta sarjaliikennettä moottorinohjausboksiin. Se on KKL-liikennettä, siis sarjaliikennettä, mutta ei RS (recommended serial) vaan ajoneuvopuolen kehittämää erikoismallista.

Noissa suositelluissa on USB-UART:in ja KKL-liikenteen välissä siru, jonka valmistaja on FTDI, Future Technology Devices International ltd.

http://www.ftdichip.com/Drivers/VCP.htm

Sen valmistama kama on kovin suljettua koodia. Noilla sivuilla on Applelle sopiva ajuri ainakin yksi 64-bit versio. Sieltä olen ladannut myös Linux ajureita. Ne ovat toisinaan jopa toimineet. Vaikeuksia on ja niistä olen keskustellut myös GD:n kehittäjien kanssa. Etsimme yhä toimivaa ajuria.

Valmistajia saattaa olla muitakin kuin FTDI. Jos sellaisia löytyy niin kannattaa kokeilla olisiko toimivampaa kamaa. FTDI-siru tietysti vaatii oman valmistajan ajurin.

Minulta kuoli Windows-10 viime viikolla. Tuli ihan tavallinen päivitys ja kone joutui loputtomaan restart-looppiin. Windows-aika siis päättyi tässä luukussa. Tuntuu vapauttavalta. 

[motomatti]

Rauha sinun Kympillesi.

Vaimo päivitti muutaman vuoden ikäisen läppärinsä ihan itse W8:n kympiksi. Sen jälkeen ei mitään ongelmia. On tyytyväinen. Sen sijaa hänen moitteettomasti toimiva W10-puhelin on päivitellyt hieman omiaan mutta pärjätty ollaan. MS tosin ilmoitti että suomenkielisten sovellusten ylläpito päättyy pikapuoleen. Ruotsinkielinen jää toistaiseksi ja tietenkin englanti. Niistä voi valita. Taitaa olla MS:n kännykkäasiat huonossa hapessa. Joutuukohan hän ennenaikaisesti hankkimaan jonkin muun puhelimen? Yleensä on menty samalla luurilla noin 10 vuotta. Itse vielä pidempään. Nyt on Nokia N9 menossa. Se kun on Linux-pohjainen niin siihenkään ei ole enää ylläpitoa. Prkl.

[TunturiTT]

Kröhöm.. kuuluisiko tämä keskustelu jo GD:n tms alle?

[Urpo ja Turpo]

Mikään ei kai estä napsaisemasta USB-KKL -kaapelia poikki ja liittämästä sitä
toimivaan USB-serial -muuntimeen.

Olin taas kerran väärässä, ei ole noin yksinkertaista. Johtuen siitä, että OBD-liittimessä
käyttöjännitteenä on ajoneuvon 12 tai 24V. Tuossa linkissä on tehty USB-KKL -sovitin:
https://www.blafusel.de/obd/obd2_kw_usb-interf.html
USB/serial -muuntimena on tavallinen FT232R, muut piirit ovat puskureita korkeampaan
jännitteeseen. Ei näköjään ole mitään kovo-KKL -protokollaa, vaan protokolla on
ohjelmallisia käskyjä, jotka lähetetään muuntimen kautta tutkittavaan ajoneuvoon.

[Camn]

protokolla on ohjelmallisia käskyjä, jotka lähetetään muuntimen kautta tutkittavaan ajoneuvoon

Muistelen että alkuperäiseen GD keskusteluun kirjailin koodaajan kommentteja aikanaan tuosta. Että tosiaan pitää ecu -kohtaisesti huudella niille ja maanitella tietoja ulos. Siksi on sellainen siru (FTDI) käytössä, mikä tuolloin tämän kaiken mahdollisti.

[Urpo ja Turpo]

Kuunnelkaa tarkasti, sillä sanon tämän vain kerran:
Tuolla FT-sirulla ei ole mitään tekemistä näiden käskyjen kanssa.
Se vain muuntaa USB-liitännän sarjaliitännäksi, koska nykyisin juuri
missään PC:ssä ei ole enää sarjaliitäntää.
Tuo FT-siru tarvitsee ohjaimen (driver), joka on käyttöjärjestelmäkohtainen.

[Camn]

Tuolla FT-sirulla ei ole mitään tekemistä näiden käskyjen kanssa

Myönnän auliisti että en ole ATK -alan osaaja, käytän vain "kotitarpeiksi".  On aina mukavaa, jos asioista perillä olevat valistavat. Tässä muistiinpanojani lähivuosilta, niistä käy mielestäni myös näin maallikolle hyvin ilmi, että GuzziDiag ja yhteyden saaminen Marellin ecuun on mutkikas asia.
”
Pääasiallinen kommunikaatio moottorinohjauslaitteen kanssa tapahtuu nopeudella 7812,5 baudia (P8, 16M, 15M ja 15RC), myös 10400 baudia tarvitaan. KL -liittymät aidolla RS232 liitännällä eivät käy, koska PC-RS232 -liityntä ei anna säätää itseään tälle baudinopeudelle. On siis käytettävä USB-KKL -liittymää, koska niissä löytyy kaapeleita, joiden siru kykenee tarvittavaan baudinopeuteen. USB liitännän ongelma on, että se on rakennettu siirtämään monenlaista dataa ”bulkkina”, se ei siirrä yksittäisiä bittejä. FTDI -ohjain osaa vähentää lisäbittien odotusaikaa arvoon 1ms, joka johtaa hyvään datasiirtoon. GuzziDiag ohjelma avaa liittymän ecukohtaisesti tarpeen mukaan. 5AM käyttää KWP2000 protokollaa (ISO-14230), 15M, P8 ja 16M käyttävät toista protokollaa, jolle ei ole virallista nimeä.  P8 ei tarvitse init-sekvenssiä, mitä 16M tarvitsee vaikka ne käyttävät samaa protokollaa. 5AM tarvitsee ainoastaan K -linjan, vanhemmat ecut myös L -linjan.
”

[Urpo ja Turpo]

No jopa on kieroa! Nuo on selvästi tehty käyttäjän kiusaksi
eikä minkään toiminnallisen syyn takia.

[@]

Ajattelin noudattaa etikettiä ja esittäytyä palstalaisille. Löysin pressun alta autotallin siivouksen yhteydessä aikoinani sinne unohtamani vuoden 1996 Calin kaasariversion. Pyörällä on viimeksi ajettu vuonna 2003 yhteensä reilut 160 tuhatta km. Ostin tuolloin mökkitontin eikä tekemisestä ole ollut puutetta sen koommin. Mökillä minulla on ollut sentään enduro, joten jonkun verran olen kerennyt ajalemaankin. Kuluvana kesänä kävin koeajamassa V-Rodin ja olin ryhtymäisilläni kaupanhierontaan mutta sitten muistin Guzzin ja päätin saada pyörän vielä tien päälle. Urakkaahan siinä on, sillä pyörän ulkonäköä pitäisi muuttaa aika paljon että se tyydyttäisi itseä. Itse pidän riisutusta bobber-tyylistä, vaikka kaikki rakenteluprojektit ovat mielenkiintoisia. Jonkin verran osiakin on jo tullut hankittua tulevaa projektia silmällä pitäen. Osa suunnittelemistani muutoksista näyttäisi käsittääkseni edellyttävän muutoskatsastusta (ainakin pyöräkoon - ja T-kappaleiden kulmamuutokset) ollakseen laillisia. Olen liian vanha perehtymään byrokratiaan, joten ajattelin tehdä ensin ja miettiä myöhemmin. Lopuksi mielenkiintoinen linkki englantilaiseen Calin Cafe-projektiin:

http://advrider.com/index.php?threads/guzzi-cali-3-cafe-project-build-thread.876854/page-7

[motomatti]

Aikomasi muutokset ohjauksen ja rengaskoon muutosten vuoksi tarvitsevat, periaatteessa, muutoskatsastuksen. Samoin mahdolliset runkomuutokset. Jos et muuta jousitusta toisen tyyppiseksi niin jarrutus- ja käsittelykoetta ei tarvita. Muista kuitenkin että etupyörä ei saa tuumakooltaan olla pienempi kuin takapyörä. Vaikka tuotantopyörissä (useissa 80-lukuisissa) näin onkin niin muutetussa pyörässä sitä ei sallita.

Jos isoja visioita alkaa pukkaamaan niin edullisemmaksi tulee hankkia tietoa ennen kuin ryhtynyt tekemään suuria muutoksia. Yleensä café-projektiin ei tarvitse juurikaan muuta kuin ohjauskulmien muutoksen. Jos emäputken irrottaa rungosta niin siitä on hyvä olla selostus ja katsastusaseman todistus. Kas kun siinä putkessa on se pyörän identiteetti. Jos sen käyttää irti ja laittaa takaisin niin todistamattomana viranomainen katsoo että on tehty veropetos.

Muutoin muutostyöt ovat varsin vapaita ja laajemmissakin toimissa on mahdollisuus testauttaa pyöränsä Virallisessa Testauslaitoksessa. Niin olen itsekin tehnyt.

MMAF on yksi paikka hakea syventävää tietoa. Nykyiset rakentelulait ovat pääosin heidän organisaatiossaan kirjoitettuja. He myös suorittavat lisensoidusti tarkastuksia.