Ja taas viikko sitten pääsin radalle!
Kyllä olikin mukavaa puuhaa. Pääsin aika pian jyvälle uudesta, nopeammasta kaasukahvasta. Myös voimaa tuntui olevan mukavasti lisää. Bensaa kone kyllä saa, mutta taidan silti laittaa isompaa suutinta.
Rakentelin mittarin viereen telineen kännykälle, jotta sain Race Chronon mukaan. Tällä ohjelmalla saa ajosta dataa irti, nopeuden, ajan, sektoriaikojen yms muodossa. Kännykkä telineeseen ja radalle. Jätin ruudun päälle (virhe sinällään) ja näinkin ratakierrosten kehityksen reaaliajassa. Kavereiden kesken oltiin päädytty siihen lopputulemaan, että alle kahden minuutin on Kemora kierrettävä. Jo ekat puhtaat kierrokset (ei ketään jarruna), alkoivat ajat olla 1:5x. No, koska se näyttö oli päällä, niin oli ryhdyttävä ajamaan kelloa vastaan. 1:54...1:53...1:54..1:50 ja 1:48!! Sitten loppuikin ajoaika sillä setillä. Pienen jäähdyttelykierroksen jälkeen pari pientä nykäisyä vedossa. Pyörä pukeille ja jäähtymään. Guzzilla radalle.
Seuraava Hondan setti ja parin 1:50 kierroksen jälkeen alkoi vedossa tuntua pientä nykyä. Se muuttuikin kohta jonkin sorttiseksi pätkimiseksi. Vähän kuin ei saisi ainetta tai ehkä jopa piikki tulpassa. No, setti loppuun ja parhaat ajat jäivät tuonne yhteen viiteenkymppiin. Lisäksi siirtäessä painoa puolelta toiselle, tuntui jokin outo muljahdus. Kuin takapyörän laakeri olisi lopussa. Nehän oli juuri vaihdettu ja totesin niiden myös varikolla koplatessa olevan tiukat. Taas Guzzia radalle. Oli kuin vanhan kaverin kanssa olisi jutellut..
Vielä yksi setti Hondalla ja se typistyy yhteen vajaaseen kierrokseen, kun pätkiminen yltyy. En saa konetta tehoalueelle edes kikkailemalla. Guzzilla siis taas radalle.
Palattuani ajolta, katson sivusilmällä Hondaa. "Onko tuossa saumassa halkeama?" No ei ole, Kun on POIKKI KOKO RUNKO!!

Olisipa päässyt jahtaamaan 1:45:n alitusta tosissaan.. Siitä kohtaa, jossa runkoputket yhtyvät yhdeksi vasemmalla kyjellä, on italiansauma poikki. Eikö nämä mitään kestä..

Ajan vielä yhden setin Carbonilla ja nakkaan Chronon taskuun. Ajo sujuu, ja on luonnollista, en viitsi ja jaksa ajaa viimeistä satsia ehjiä kierroksia kovin suurella riskillä, vaan ajan nipun rentoja kierroksia. Tämä on todella mukavaa ja keli hellii; 20 astetta ja poutaa.
Varikolla katson kelloon tarttuneet kierrokset: 1:36 customilla Kemorassa!! Ja sen kummemmin yrittämättä!! Kun ajaisi isommalla riskillä ja alkupäivästä, voisi 1:2X:n kolkuttelu olla tosi asia.
Tällä viikolla sitten kerkeän nostamaan tankin Hondasta. Siinä se nykimisvika taitaa minulle irvistellä; puolan signaalijohto on lähes irti. Liitin on niin löysä, ettei juuri vaivaudu tarttumaan. Asennan vielä isomman suuttimen ennen seuraavaa ulkoilutusta. Ja juu, hitsaan rungon takaisin ehyeksi..
Alla pari kuvaa; jo hieman lämmennyt Hondan takakiekko, Jackalin fantastinen RoadAttack 2, kun paineet ja olosuhteet osuvat kohdilleen ja mittariteline.