Etujätön pienentäminen

[motomatti]

Kyllä minulla on täällä Suomessa ollut rekisteröity ja muutoskatsastettu Sivari jossa oli 165*65*13" etupyörä ja 175*65*14 ,takapyörä,
alkuperäinen rengaskoko oli takana 16" ja edessä 17" , joten kyllä pyörien pienentäminenkin onnistuu.

Hyvä esimerkki siitä että mitä vain lainvastaista voi mennä läpi kun asian tekee hyvin eikä kehuskele tekemisillään. Vastaavanlaisia "kusetuksia" olen vienyt katsastuksesta läpi koska katsastuskonttorilla ei ole ammattitaitoa tämänkaltaisien asioiden huomioimiseen.

Haluaisin että molemmin puolin noudatettaisiin samoja lakeja eikä tehtäisi omapäisiä tulkintoja kuten maininta: "tämä rakenne pitää olla vanhan lain mukaisesti tehty". Loksahti leuka auki tämän kuullessani mutta katsurilla nuppi punoitti jo sen verran että ajattelin antaa periksi ja sanoin joo koska lokasuojan lisääminen moottoripyörään ei ole kova homma. Leima tuli armosta kun lupasin laittaa ja kävin perästäpäin näyttämässä että lokari on. Maassamme ei ole taannehtivia lakeja. Mutta halu saada laite liikenteeseen laillisesti saattaa aikaan näitä tarpeettomia nöyrtymisiä koska katsuri haluaa vain päteä ja näyttää valtaansa.

Kieltämättä en ole persoonana kovin helppo em. kaltaiselle henkilölle ja saatan siten aiheuttaa hänelle nöyryytetyksi tulemisen tunteen koska tiedän vain asian paremmin ja olen perehtynyt asiaani. Minun kanssani ei tarvitse kinata tai väitellä: vain kuunnella tai lukea miten asia on.

[TunturiTT]

Eikös rengaskokoa ole saanut ennenkin muuttaa? Ainakin Finlexin mukaan 2009 vuoden pykälien mukaan näin:

11 §

Pyörien ja renkaiden muutokset

1. Ajoneuvon renkaat vanteineen saa vaihtaa halkaisijaltaan tai leveydeltään alkuperäisistä poikkeaviin vähintään valmistajan ilmoittamalta suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiselle ajoneuvolle tarkoitettuihin. Renkaat saa vaihtaa kuormitus- ja nopeusluokaltaan vastaaviin L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 mukaisesti hyväksyttyihin renkaisiin. Renkaiden tulee mahtua pyörimään esteettä.

Ja sittemmin voimaantullut "Kopterilaki" ei ainakaan heikentänyt sääntöjä. Vai mikä tässä oli juju?

[rimpjar]

Matti tuop sinun Trike ratkaisu ainaski levystä rakennettuna ei taida kohtuu työllä tuossa onnistua. Nuo teleskoopin alapäät ei ole
symmetrisiä ja ainoat koneistetut pnnat on jarrusatuloitten kiinnitys pinnat ja tuossa on rengas akselin kiinnitys kierteet toisessa teleskoopin
alapäässä.

[Harri Eronen]

Tuskinpa virkamiehiä "kusetettiin" , peukalohangallinen papereita TUV hyväksymisineen helpottaa huomattavasti.

[motomatti]

Matti tuop sinun Trike ratkaisu ainaski levystä rakennettuna ei taida kohtuu työllä tuossa onnistua. Nuo teleskoopin alapäät ei ole symmetrisiä ja ainoat koneistetut pnnat on jarrusatuloitten kiinnityspinnat ja tuossa on rengas akselin kiinnitys kierteet toisessa teleskoopin alapäässä.

Juuri samalaiseen keulaan tuon muutoksen tein. Se toinen muutostyyppi vaati myös koneistusta mutta silloin ratkaisu tapahtui tekemällä uudet T-kappaleet. Molemmilla tavoilla syntyy merkittävä jäton pieneneminen.

Homma alkaa siten että ensin päätetään mikä on haluttu jätön määrä ja sen jälkeen tehdään osien mitoitus. Kulmamitta, työntömitta, rullamitta ja viivain riittää mittavälineiksi. Muiksi työvälineiksi tarvitaan sorvi ja jyrsinkone lisävarusteineen. Aivan normaalia koneistustyötä. Mitoitetut piirustukset koneistajalle sekä ainekset niin osaa alkaa syntymään.

Mutta edelleenkin on keinuhaarukka paras keula sivuvaunupyörään. Niitä varmaankin on myynnissä useammallakin tuottajalla.

[@]

Eikös rengaskokoa ole saanut ennenkin muuttaa? Ainakin Finlexin mukaan 2009 vuoden pykälien mukaan näin:

11 §

Pyörien ja renkaiden muutokset

1. Ajoneuvon renkaat vanteineen saa vaihtaa halkaisijaltaan tai leveydeltään alkuperäisistä poikkeaviin vähintään valmistajan ilmoittamalta suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiselle ajoneuvolle tarkoitettuihin. Renkaat saa vaihtaa kuormitus- ja nopeusluokaltaan vastaaviin L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 mukaisesti hyväksyttyihin renkaisiin. Renkaiden tulee mahtua pyörimään esteettä.

Ja sittemmin voimaantullut "Kopterilaki" ei ainakaan heikentänyt sääntöjä. Vai mikä tässä oli juju?

Mikä tämän keskustelun lopputulema on? Eli saako pyöräkokoa muuttaa vai ei? Konsensusta ei näy muodostuneen. Itselläni on Caliin varattuna offsettiin pinnattu 4,25" x 15" takavanne. Rengas ei vain mahdu vielä pyörimään kun swingi on tiellä. Kun swingistä rälläköi palan pois, lain kirjainta on ilmeisesti noudatettu.

[TunturiTT]

Ei kai tuolle mitään estettä ole.

[@]

Täällä on kovasti keskusteltu etujätöstä. Keulakulmalaskuri näyttäisi olevan suunniteltu ainoastaan jäykkäperäisille. Se ei huomioi mitenkään perän korkeusaseman muutosta. Perän korkeusasemahan vaikuttaa jättöön kun T-kappaleissa on rakea. En osaa sanoa, kuinka suuri merkitys tällä on käytännössä mutta minulla on varattuna Caliin leveä keula 6 asteen rakella. Keula on pari senttiä lyhyempi kuin orgis-T-kappaleiden kanssa, koska yläputkien päät kiinnittyvät T-kappaleisin korkeammalla. Lisäksi loivempi keula laskee etupään korkeutta lisää vähintään sentin ellei pari. Tämähän täytyy luonnollisesti kompensoida takapäätä laskemalla. Keulaputkilaskurilla ei voi tällaisia "koelaskelmia" tehdä. Korjatkaa jos olen väärässä.

http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html

[motomatti]

Eturenkaan halkaisija ei saa olla pienempi kuin takarenkaan halkaisija. Yleensä kuitenkin puhutaan vanteen tuumakoosta. Leveydestä ei mitään. Rengaskoon muutos menee katsastuskonttorin kautta muutoskatsastuksena. Trafin tietoihin merkitään uusi rengaskoko renkaan mitoilla: leveys, profiili ja vanteen tuumakoko. Kannattaa myös yrittää saada "vaihtoehtoinen rengaskoko". Toisinaan se merkitään mutta katsuri voi päättää toisin.

Muistaakseni yhden tuuman muutoksen saa helposti läpi. Isompi ero voi olla vaikeampaa jos siihen ei ole selkeää ja perusteltua syytä.

Kun katsotte Rekisteröintitodistuksen tekniikkaosaa niin siellä alareunassa mainitaan sallitut rengaskoot. Monet vaihtavat kokoa mutta vähät välittävät siitä Trafille asti tiedottaa. Toiset eivät halua että joutuu tienvarsitarkastuksessa kärähtämään. Kärähtäminen vaatii myös huomiokykyä viranomaiselta. Ilman rengaskoon katsomista ei välttämättä erota matalaprofiilista 18-tuumaista korkeaprofiilisesta 17-tuumaisesta ulkomitan puolesta. Voi jopa 17-tuumainen olla halkaisijaltaan isompi.

[@]

Laskin halkaisijat 110/90-18 ja 150/90-15 renkaille: 65,5 ja 65,1 cm. Eturengas on niukasti isompi, ainakin jos ei ole kovin kulunut.

[motomatti]

Jousiperäisessä on kyse aina siitä että keulan asetukset muuttuvat hieman kun perä joustaa. Kun itse olen laskeskellut niin otan takapään korkeuden sen mukaan minkä arvelen olevan jousituksen normaalipainuma kuormattuna. Siksi tuo jäykkäperäversio antaa kohtuullisen tarkan tuloksen.

Voi tietysti haarukoida äärivälit jousituksessa mutta harvoinpa ajetaan ilman painumaa. Myös keulan jousto muuttaa hiukan kulmia ja jättöä. Riippuu siitä paljonko on eroa ohjausakselin ja teleskooppien kulmalla. Siis silloin kun ylä- ja alakolmiolla on eri mitoitus. Guzzissa tyypillisesti on vakiona yksi yhteen.

Parasta tuossa laskurissa on että se siinä näkee kunkin muutoksen vaikutuksen selkeänä muutoksena ja vielä sen mitä arvoja voi tai kannattaa muuttaa ennen kuin muuttaa niitä.

Juurikin annatin kaverille "päin korvia" kun oli pyörästään rälläköinyt emäputken irti ja sitten hitsannut sen puikkohitsillä ja satunnaisilla latanpaloilla todella loivaan kulmaan. Mutta kovapäinen hän on. Jatkaa pitkäkeulaprojektiaan tutkimatta asiaa ensin. Ei ollut tehnyt mitään mittauksia etukäteen.

Normaalisti valitsen jätön suuruuden ja sitten katson laskurilla mitä kohtia pitää muuttaa. Tuossa aiemmin esillä olleessa triken ohjauskulman muutoksessa piti toimia toisin. Jos olisi ollut kyse sivuvaunupyörästä niin ratkaisu olisi ollut aivan eri vaikka jättö olisi sama.

[@]

Itse taas tein laskelmia, koska muistaakseni laissa on maininta etujätön suuruusluokasta (en ole tätä tarkistanut). Funtsin myös tietenkin pyörän mahdollista ajettavuutta. Kun takajousitusta laskee suurinpiirtein saman verran kuin etupäätä, antaa laskuri oikean tuloksen. Oman Calini teoreettinen jättö on näin laskettuna 68 mm. T-kappaleiden alapään offset on sama kuin orgis-kappaleilla eli 65 mm. Yläpäässä offset on 40 mm.

[TunturiTT]

68mm on vähän lyhyen puolella jätöksi. Saattaa tulla ketterä kääntyilijä. Kapealla tangolla saattaa tulla nopeita tilanteita.

[TunturiTT]

Mistähän tuo eturenkaan kokorajoitus on jäänne? Varmaan 90% katupyöristä, joissa eturengas ja takanen ovat 17" vanteella ovat juuri niin päin, että eturengas on pienempi. Vai tarkoitetaanko tuolla säännöllä vannekokoa? EI siinäkään järkeä ole. Metsät eivät ole täynnä 80-luvun sportteja, jotka ovat riistäneet kuskinsa käsistä pusikkoon.

[motomatti]

Mistähän tuo eturenkaan kokorajoitus on jäänne?

Osuit juurikin oikeaan. Kyse on jäänteestä aiemmasta asetuksesta jossa määriteltiin eturenkaan koko em. tavalla "ettei mitään kottikärryn renkaita ryhdytä käyttämään".

Kyse on tietenkin keulakulmien ohella siitä että riittävän isoläpimittainen etupyörä on vakaa vauhdissa vaikka esimerkiksi jättö olisi lyhyt. Tehdasvalmisteiset ovat eri kategoriaa lain silmissä kuin muunnellut tai omavalmisteet.
Jätön suuruuskin on jossain pykälässä mainittu. Maksimiarvoa ei saa ylittää. Kuitenkin eräissä tehdaskustomeissa kyseinen mitta ylitetään reilusti. Mutta sallitaan kun on tehdastekoinen.

Etujättö on pykälien mukaan 50 - 100 mm. Se ei ole kuitenkaan ainoa ajettavuuteen vaikuttava seikka. Tämä on alkanut selvitä jo lainlaatijallekin ja siksi ajokokeessa hyväksyttävän tuloksen voi saada muillakin mitoilla. Yleensä isommilla arvoilla.