Vanheneminen ja huomiokyvyn heikentyminen

[GuzGuz]

Vaikuttaa.
Se on nähty niin monin tavoin liikenteessä, varsinkin yllättäviä väistöjä joutuneena tekemään pappojen ja mummojen autoiluiden kanssa, on pitkä lista noita liki tilanteita muiden taholta käynyt.
Pitänyt itseäni kuitenkin suht skarppina ja liikenteessä varsinkin pyörän selässä tietysti.
Mutta..
Viime kesänä oli tilanne jossa aika ruuhkainen päätie etelään Mikkelistä ja pikku tauolta katsoin että sopiva väli lähteä jatkamaan.
Onneksi olin hieman oikealla vielä kun auto pyyhkäisi 5-10cm laukuista ja ohjaustangosta.
Ei mitään havaintoa mistä "ilmestyi".
Tuon jälkeen olen katsonut, ei kahdesti, vaan kolmesti ettei vastaavaa tulisi..
Tunnustettava, vaikkei 60v:kään vielä ettei vaan ole ihan yhtä skarppi kun aikoinaan.
Guzzisteillakin kun keski-ikä on koko ajan noussut, niin " be carefull out there".
Pyörällä en ole onnistunut telomaan kuin nilkkani ainakaan toistaiseksi ja opettihan se hiljaa kävelemään tehokkaasti, mutta oppikäyrä tuossa oli jyrkkä varmistamaan asioita ja eikä niin luottamaan reaktioihinsa.

[Pekka]

Lisään tähän vain, älkää ajako väsyneenä.

[egon]

Ei välttämättä liity topicciin, mutta oma järkky havainto on seuraavanlainen: Tallipuuhissa en selviydy kunnialla enää ilman silmälaseja, on siis lukunäköön tullut ikänäköä sen verran. Sen seurauksena on remontin sekamelskassa aina jotain kateissa. Huonontunut näkö, johon liittyy lasien (joskus ei-puhtaidenkin) aiheuttama näön "putkimaisuus" tekee sen, että tarvittava avain tms. nippeli osuu otolliseen näkökenttään entistä harvemmin. On suoranainen ihanuus kokea ajoittain aurinkoinen päivä, jolloin päivänvalossa pystyy puuhaamaan aika paljon ilman lasejakin eikä aika kulu zuugailuun. On jokseenkin varmaa, että tuo vaikuttaa myös havainnointikykyyn liikenteessä, mistä esimerkiksi kelpaa tuo "katso vielä kerran" -tarve kun on pyrkimässä risteysalueelle. Saattaapa aivotkin iän myötä vaihtaa pienemmälle vaihteelle joten varvas saisi opetella tekemään saman.

[gringo]

Moottori-lehteä selailen ja siellä noita onnettomuustilanteita käydään läpi. Usein kuolonkolarien syynä näyttää olevan korkea ikä ja sairaskohtaukset. Viime kesänä samassa liikenneympyrässä tuli kuukauden sisällä kahdesti läheltä piti- tilanne, kun ikäihmiset tulivat ilmeisesti mitään näkemättä rondelliin. Ensimmäisellä kerrralla paniikkijarrutus ja pyörä sivuluisuun. Papparainen ei edes huomannut. Menin hänen perässä huoltoasemalle ja annoin muutaman valitun sanan. Eihän tuossa mitään järkeä vaahtoamaankaan ruveta. Toinen heebo pelästyi pahemman kerran. Silloin tulikin kontakti. Kolmaskin vaarallinen tilanne kohdalleni tapahtui vanhuksen toimesta. Nuo vaaratilanteet tietysti vaikuttavat omaan liikennekäyttäytymiseen juurikin niin että tulee vilkuiltua useamman kerran ennen kuin risteykseen ajan. Enpä silti ole välttynyt aiheuttamasta vaaratilanteita itsekään, vaikka en itseäni vielä vanhukseksi miellä. Tästäpä juontuikin kysymys: mitä yhteistä on 15-vuotiaalla ja 35-vuotiaalla? vastaus: molemmat luulevat olevansa nuoria aikuisia.
Meidän perheessä on se outo tilanne että muut, koira mukaan lukien, hävittävät työkaluni, sukkani,  kalsarini jne., ja juuri silloin kun on kovin kiire. Ihme porukkaa..
Itsemurhat liikenteessä aiheuttavat paljon tuhoa. Miksi viedä mukanaan muita tai aiheuttaa pysyviä traumoja toisille. Kyllähän tässä maassa löytyy vaikkapa kallioleikkauksia, jos ihan välttämättä moottoripelillä haluaa itsestään eroon päästä. Kyllä täytyy olla epätoivoa ja vihaa koko ihmiskuntaa kohtaan. Leikataan koulutuksesta, sivistystyöstä, ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä yms. ja tämänkin laman karvasta laskua maksavat nyt varttuvat sukupolvet. Vaikuttaa ehkä poliittiselta statementilta, mutta näinhän ne lamojen vaikutukset näkyvät oli hallitusten kokoonpanot mitkä hyvänsä. 
Täytyypä tänään kun lapset tulevat koulusta vaikkapa halata heitä sen sijaan että heti alkaa naputtaa kurasista kengistä. Omaan pieneen maailmaan voi yrittää vaikuttaa, vaikka tuo iso kuvio tuntuukin elävän täysin omaa elämäänsä.

[motomatti]

Tallipuuhissa en selviydy kunnialla enää ilman silmälaseja, on siis lukunäköön tullut ikänäköä sen verran.

Tämä on tullut todettua ja muutaman vuoden ajan. Aikanaan työelämässä huomasin kun työntömitan noonius ei varman päälle erottunut. Varsinaisia optikon sovittamia silmälaseja en ole vielä laittanut vaan pärjäilen hienosti 1,5 - 2,0 diopterin muovilinsseillä. Viime viikon näkötestissä luettelin alimman rivin E-merkit kohtuullisella varmuudella oikein. Voisi ne tietysti opetella ulkoakin..... Tarkoittaa että kauas näen kunnolla.

Mutta muutoksia on: vältän ajamasta hämärässä ja pimeässä. Sitä en tiedä onko kyse näöstä vai paremmasta turvallisuuden tunteesta valoisassa. Liekö alitajunta ottanut komennon että pimeässä on mörköjä....

Eilen ehtoolla oli kerholla näpräämässä sähkövärkkejä ja hieman turhan myöhäiseen: kello kävi jo iltayhdeksää. Milloin oli pihdit hukassa ja osat tippuivat hyppysistä. Siinä vaiheessa harrastetunnit menivät jo toisella kymmenennellä. Sama ongelma oli kyllä jo työelämässä ollessa: ylitöissä rupesi hommat sujumaan huonommin. Itse olen aamuvirkku ja paras teho on käytetty ennen klo 14:sta.
Yleensä aloitin päivän klo 05. Nyttemmin olen itseä armahtanut ja aloitan klo 08. Ja jos sattuu makuuttamaan niin vasta kymmeneltä. Ei ole niin justiinsa....

Läheltäpititilanteita on toistaiseksi sattunut hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tai sitten en itse niitä havaitse.... Näin kaupunkialueella asuessa kannattaa valttää aamu- ja iltaruuhkia. Jotkut autoilijat ajavat sarvet päässä kun jonot etenevät alle rajoituksen. Tampereellahan ei varsinaisia liikenneruuhkia ole ilmennyt lainkaan joitain moottoriteiden kolaritapauksia lukuun ottamatta. Täkäläinen "ruuhka" on kun on enempi kuin viisi autoa liikennevaloissa jonossa.

Eläinten kanssa saa olla tarkkana. On sattumasta kiinni ylittääkö kauris tai hirvi tien sadan metrin päässä vai kohdalta. Näillä seuduilla molempia on moninkertaisesti yli tarpeen.
Yksi koira-tapaus oli taannoin: pikkutyttö taluttamassa fleksin perässä itseään isompaa hauvaa joka havaitessaan minun saapuvan pyörällä hyökkäsi kohti. Tyttö tuli perässä kuin rukkanen. Kiihdytin pois tilanteesta. Tämä siis lähiön talojen välisellä pienväylällä alle kolmenkympin vauhdissa.

Kiertoliittymä on mielenkiintoinen kohde. Milloin sitä kierretään myötäpäivään, milloin ei katsota onko joku jo kiertämässä vaan tuupataan eteen. Varsinkin raskas kalusto harjoittaa sitä ja joutuu itse pysäyttämään ympyrään. Villkua ei käytä kuin jotkut ja monikaistaisissa kiertoliittymissä oiotaan että kaistavalinnan perusteella ei viivoituksen mukaan voi ajaa ulos liittymästä siltä kohtaa. Mutta hyvin näköjään voi.
Silti pidän kiertoliittymää turvallisempana kuin perinteistä risteystä. Kunhan eivät laittaisi näkemäestettä keskelle liittymää.

Vuosien mittaan on oma ajotapa ja ajonopeudet muuttaneet luonnettaan. Ehkä sekin vaikuttaa että pohjimmiltaan on nykyään vastuussa terveydestään ja hengestään muillekin kuin itselleen.
Vielä parikymmentä vuotta sitten päästelin yli kaksinkertaisia nopeusrajoituslukemia maaseututaipaleilla ja otin "harkittuja" riskejä kaarteeseen mennessä. Mistäpä metsävälillä tietää mitä siellä mutkan takana on? Tosin yksi kerta syyskuussa ajokauden päättäjäisistä tullessa napsahti: oli sunnuntaina koulun kohdalla 60 alueella tutka ja mulla vauhtia mitattuna 186 ja juuri tarjoamassa isoa vaihdetta. Ajattelin olla pysähtymättä ja vain lisätä kyytiä, kuten ennenkin kyseisessä tilanteessa, mutta siellä olikin mp-poliisi valmiudessa. Päätin sitten olla lähtemättä kisaan. Ilman mp-poliisia olisi tilanne ollut toinen.

Nössöksi on mennyt: ennemmän muut ohittelevat minua kuin minä heitä ja jonkin kaalivankkurinkin perässä saatan ajella mutkatiellä pitkät pätkät ottamatta ohituksen riskiä.

Oletteko huomanneet: teiden kunnostuksen yhteydessä kaistamaaluksien keltaiset ohituskieltoviivat vain pitenevät. Aikanaan kuulin että ohituskiellon pituus määräytyi tiemestarin virka-Ladan ohituskiihtyvyyden perusteella. Mikähän lienee nykyinen määritelmä?

[TunturiTT]

Kiertoliittymästä; Tervetuloa Vaajakosken pylpyrään kokeilemaan ruuhka-aikaan. Siellä on aika villi meininki, vaikka on nykyinen liikennejärjestely ollut voimassa useamman vuoden. Aiemmin haki paikkaansa, jolloin ajojärjestystä ja kaistojen määrää säädettiin useita kertojakin vuodessa. Ympyrä on siis kaksi kaistainen, sisääntuloja 1-2/suunta ja uloslähtöjä on kaksi moottoriliikennetielle, muihin suuntiin yksi. Moottoriliikennetielle poistuva sisäkurvilainen joutuu ylittämään ulkokaistan, jota pitkin mentäisiin Kuopion suuntaan, jos ajaa Laukaan suunnasta vasenta kaistaa, pitää ulkokehä leikata kahdesti.. Kaikilta looginen ajattelu ko. ympyrässä ei luonnistu, vaikka aika selkeä nykyään onkin. Mutta tosiaan kun tuohon lisätään lomaltapaluuläpikulkuliikenne tai iän tahi muun syyn takia rajoittunut kuljettaja, on kaikki suunnat tukossa satojenkin metrien matkalta.

[TimoEv]

Vanhuus ( =>60v ) kun tuli, niin se vei näön toisesta silmästä ja muutakin käytännön harmia. Sen verran mieltä painavaa, että käskivät olla pois ratin ja penkin välistä sekä pleksin takaa...
En nyt sentäs katuvalotolppia päin kävele, mutta eipä juuri muutakaan yhdessä vaiheessa. Juuri tuli kertomus silmäklinikalta mitä viimeksi tekivät. En kyllä ymmärtänyt termejä, mutta en enää ymmärrä paljon muutakaan älyllistä. Ja mieshän on vanha silloin, kun tietää oikein paljon kaikesta, mutta kukaan ei enää tule kysymään mitään...

[motomatti]

TTT:n kanssa paljolti samaa mieltä Vaajakosken moottoritieliittymästä. Viime suvena meinasi yksi asuntovaunun vetäjä ajaa California Adamantin lyttyyn kun oikoi kaistalta toiselle. Ei ilmeisesti havainnut meikäläistä matalaa kulkijaa lainkaan siltä kyttyrämäisen korkesta maasturistaan. Itse en pidä sitä läheltäpititilanteena koska arvasin asuntovaunuilija että ei näe ja rikkoo liikenne (kaista)sääntöjä suvereenisti. Hänen perässään tulleella sen sijaan oli läheltäpititilanne kun seurasi asuntovaunua.

Koliseeko risteyksessä usein?

Kyseinen ringi osuu juurikin mökkimatkalla lyhimmmällä reitillä. Kanavuoren kupeessa oleva kiertoliittymä on selkeämpi. Sen jälkeen liikenne yleensä hiljeneekin Kuopion suuntaan mennessä. Pyörällä yleensä vältän kyseisen reitin sillä ajan hieman eteläisempää reittiä Korpilahdelta Pieksamäelle. Tai vielä eteläisempää Joutsan kautta Mikkeliin tai vieläkin eteläisempää Pulkkilaharjun kautta. Sillä reitillä tulee nähtyä monenlaista tietä ennen Enonkoskea. Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon poikkiajo.

Ja mieshän on vanha silloin, kun tietää oikein paljon kaikesta, mutta kukaan ei enää tule kysymään mitään...

Multa sentään vielä kysytään mutta ei uskota.....
Harrastan siis pätevää jälkiviisautta.

[MarkkuEVP]

 Kymmenen vuotta sitten Vaajakoskelle oleva moottoritien pätkä oli tukossa. Ja minä pönttöpää ajelin kaistan välissä läpi koko ruuhkan. Hirveetä nyrkinheiluttelua ja estämisyritys auton ovella oli saalis. On tämä liikennesuvaitsevaisuus huipussaan täällä Suomessa. Varmaan menettivät 2.5 m  etenemisestään. Tuntuu välillä että Suomessa ajaminen on vaarallisinta koko Euroopassa .
Tässä seitsemännellä kymmenelle päin menossa ja pyöräily jatkuu.  Painavin 350 kg ja siirtyy vielä kummasti 70 kg voimalla. Mutta raskaan pyörän hallinta varmaan ensimmäisenä tulee hankalaksi. Varovaisemmaksi olen tullut ja ennakoivaksi etäisyyksissä. Samoin ei tapit enää raavi asvalttia, kun ei tarvitse näyttää kellekään yhtään mitään. Koitan olla kriittinen itselle...ja tarkkailla muutoksia. Refleksit hieman huonontuneet, mutta näillä mennään ja sitten poistetaan yksi elementti moottoripyörällä ajamisesta... eli tasapaino = trike
Mokia liikenteessä tekee kaikki . Minua hitaasti ajavat vanhukset ei haittaa...saattaa olla ainut kulkupeli maaseudulla kauppaan. Sairaskohtaukset on ikävä asia... tosin ei yksinomaa vanhusten ongelma.
Mr

[TunturiTT]

Koliseeko risteyksessä usein?

Ei niin paljon kuin voisi kuvitella. Tuo nykyinen layout on aika sujuva. Pieniä peltikolareita on kyllä aika ajoin, mutta kunnon rullauksia vähemmän. Nuoremman lapseni kummitäti joutui kaistan ylittävän pommittajan teilaamaksi pari vuotta sitten. Skodan eturipustus hajosi suht täydellisesti. Peräänajoja tuntuu olevan jonkin verran, kun ympyrään ajavat ryhtyvät empimään..

[GuzGuz]

Äkkiä käy tosiaan näönkin kanssa.
n5v sitten huomasin ensin että lähinäkö heikkenee.
Nyt on 1.5 lasit tietokoneella, 2,5 lukiessa ja 3.5 tarkkuustöissä.
Eli laseja pitää olla ympäri taloa ja verstasta, silti usein hukassa just ne sopivat.
Yli metrin matkalle sentään näkee hyvin ilman.

[Hajakenttä]

Väsyneenä ajamisesta johtui omakin onnettomuus viime kesänä. Otin liian pitkän loikan sateisesta Pariisista aurinkoiseen Rhonen laaksoon, 600 km, siellä sitten ajatukset harhailivat jonnekin viinitarhaan, jonne sitten kahautin Annilla. Sattui vaan yksi kova liikennemerkki siihen väliin ja meni vähän luita. Ilman väsymystä sekin olisi jäänyt tapahtumatta.

Nyt on uusia varusteita hankittu tuhoutuneiden ja tuhottujen tilalle. Keltainen kypärä on samaa umpimallia kuin edellinenkin. Myös takissa on runsaasti keltaista. Näkyvyys on välttämätön turvallisuusvaatimus, siksi sitä keltaista. Kun edelliseen kokomustaan pukuun ompelin olkapaikkoihin merioranssia kangasta, eteen kääntyily ja sivuteiltä eteen ajo loppuivat totaalisesti.

Kun lähinäkö oli huonontunut tarpeeksi oli kypärään rakennettava lähilasit siten, että näkökentän alaosassa on pluslasien lähinäön tarkka alue mittareita ja etenkin navigaattoria varten. Sama rillipari sopii nyt uuteenkin pottaan. Se on 5 €:n apteekin metallikehyksinen muovilinssinen silmälasi, josta oli helppo poistaa sangat ja nenätuki. Metalli sallii myös taivutuksen sopivaan muotoon. Akryylimuovista muotoilin pidikkeet kypärää varten. Nyt se on testattu myös rajussa kolarissa turvalliseksi, koskapa koko potta tuhoutui siinä tällissä ja naamaan ei tullut naarmuakaan.

Jos huonon lähinäön vuoksi joutuu hiukan siristellen tiirailemaan navia ajaessa, saattaa liikenteestä jäädä jotain huomaamatta.

[Junkers]

Minä tunnustin tosiasiat pari vuotta sitten ja hommasin tuollaiset moniteholasit. Sitä ennen oli pelkät lukulasit ja duunissa näyttöpäätelasit. TV-elokuvia katsellessa en enää saanut lopputeksteistä selvää näyttelijöiden nimistä ja etenkin pimeässä ajaminen autolla oli hieman rasittavaa, jotain oli siis tehtävä. Oma totuttelemisensa näihin oli ja liikenteessä sangat joskus harmillisesti sotkevat näkökenttää sivulle katsoessa. Aiempaa tarkempana saa siis olla.

[Tuulenpoika]

Pääsin henkilökohtaisesti todistamaan huomiokyvyn heikentymisen. Viime viikolla ikääntynyt nainen ajoi ylitseni suojatiellä. Ylitin t-risteyksen päässä polkupyörälläni tietä.
Keskellä ajokaistaa ajoi yli..lensin konepellin kautta maahan. Ei tullut vammoja..paitsi mammalle..puhuin rumia. Ei kertakaikkiaan nähnyt minua vaikka olin täysin edessä ja ajoin varovaisesti. Pyöräkin säilyi ehjänä, autosta irtosi rekisterikilpi. Heitin kilven metsään....Opin taas....autoilijat ovat vihollisia...
T:Autoton mies

[motomatti]

Perästä tullaan mutta toistaiseksi hitaasti. 1,5 kertoimella pärjään hyvin ja mittaristo pyörässä on isokokoinen ja riittävän kaukana josta saan vielä selvän. Suunnistuslaitteita en juuri käytä. Ei ilmankaan ole tarvinnut kauaa osoitteita etsiä. Vähemmän eksyy ilman GPS:sää. Laite johdattaa uusavuttomuuteen.

Itsellä on harmaa/musta ajopuku, mustat bootsit, musta kypärä ja musta pyörä. Mielestäni olen tullut huomatuksi. Kun olen liikkeellä kirjavan värisellä trikellä joka on kolme metriä pitkä ja 1,6 metriä leveä joutuu kiilatuksi tai huomaamattomaksi. Edestä käännytään vasemmalle, kiertoliittymässä kiilataan ja muuta vastaavaa. Johtunee siitä että matalaa kulkinetta ei tavan autoilija osaa hahmottaa ajoneuvoksi värillisyydestä huolimatta.

Poikkeuksena eräs rouva joka ajoi autolla takaa päälle kun olin pysähtynyt kaksipyöräisellä punaisiin valoihin jossa oikealle kääntyville oli vihreä nuoli. Tosin hän ei myöskään nähnyt edessäni pysähtyneenä ollutta pakettiautoa. Hänellä taisi olla jokin ongelma. Maksoi käteisellä kaikki pyörän korjaukset mitä ilkesin pyytää eikä halunnut viranomaisia paikalle. Itselle ei käynyt kuinkaan.