Integraali

[motomatti]

Tuosta jarrun paineistamisesta sanoisin paineellisen sanan: olen lukenut monelta palstalta että kun pehmeän jarrukahvan pumppaa niin että kahva on kaukana ja laittaa sitten jämäkän kumilenkin, nippusiteen, tms. puristamaan yön yli lujasti niin jarru on jämäkkä aamulla. Niin onkin.

Tilanne on kuitenkin se että paineistamalla jarrun pitkäksi aikaa linjassa oleva kaasu, kuten ilma, absorpoituu nesteeseen ja jarru todellakin tuntuu jämäkälle staattisessa tilanteessa ja kevyesti jarrutettaessa mutta kun kunnolla jarrua runtataan vapautuu kaasu nesteestä ja taas ollaan jarrun kanssa kuin kumipalloa puristelisi. Voi olla paha paikka.

[TunturiTT]

Se kumilenkkikikka ei myöskään toimi jos jossain esim. satulassa on ihan oikea kupla. Toimii niillä minikuplilla, joita tyhjähköön letkun syntyy liitosten jne kohdilla. Läpinäkyvällä säiliöllä ja letkulla näkee, kun yön jälkeen vapauttaa kahvan kumilenkistä, miten pikkukuplat juoksevat säiliöön.

[Jouko S]

No joo, tuo yön yli painottaminen on varmaan huono asia, enkä itsekkään ole sitä tarkemmin ajateltuna harrastanut.
Mutta kun integraaliin tuppaa jäämään sitä ilmaa viime vaiheessa helposti vielä siihen tankin kohdalla olevaan jarruputken mutkaan, niin tuo jarrusatulan nosto ylös ja jarrupolkimen painotus vuoron perään ilmausruuvin auki- ja kiinnipyörittelyn kanssa nimenomaan yksin ilmausta tehdessä on aina saanut lähtemään viimeisetkin ilmat pois järjestelmästä. Tuo jarrusatulan nosto on se pääpointti, painotus vain helpottaa, kun työskentelee yksin.

Jouko

[motomatti]

Huonon apulaisen ilmauksessa korvaa helposti kumilenkillä kun ei yhtäaikaa yllä kahvalle/polkimelle ja ilmauskohteeseen. Tarvittaisiin usein ns. välikäsi.

Ilmauskohteita ovat myös matkalla olevat letku- ja putkiliitokset. Aina ei pelkistä ilmausruuveista ole apua.

Nesteen vaihdossa on tärkeää että uudella nesteellä syrjäytetään vanha. Sen vuoksi ei kannata linjoja valuttaa tyhjiksi. Tekee vain työläämmän hommasta. Itse olen tottunut täyttämään uudella nesteellä jarrujärjestelmän alhaalta ylöspäin eli ensin säiliö tyhjäksi vanhasta nesteestä ja täyttö jarrusatulan ilmausruuvista. Toistetaan niin monta kertaa että neste säiliössä on kirkasta. Apuvälineenä pätkä letkua ja injektioruisku. Oikein toimien ei järjestelmään pääse lainkaan ilmaa, ei siis tarvitse ilmata.

Jos on jarrusatulan vaihto tai letkun/putken vaihto niin, tapauksesta riippuen, pitää kohde ensin täyttää jarrunesteellä irtaallaan ja varmistua että ilmaa ei kapineeseen ole jäänyt. Helpottaa mahdollista asennuksen jälkeistä ilmausta.

Räsyjä ja puhdistusainetta on oltava saatavilla: jarruneste on kohtuuhyvä maalinpoistaja. Perinteisesti jarrusatuloiden maali kestää jarrunestettä mutta kahvasäiliöiden ei aina. Ei ainakaan Guzzeihin kiinnitetyissä Bremboissa.

[TunturiTT]

Pitäisi hommata kompuraan kytkettävä alipainepeli tuota nesteenvaihtoa varten. Voisi vaihtaa kaikki nesteet kerralla ilman kikkailua. Kaverin V-Maxiin vaihdettiin joskus injektioruiskulla. Ei muuten onnistunut. Loppujen lopuksi vaihdettiin yläkautta lisäämällä niin kauan, että alhaalta tuli kirkasta pihalle. Ruiskulla ei saanut nestettä satulasta ylöspäin.

[GuzGuz]

Tuli painittua seikan kanssa Calin integroidun systeemin tiimoilta kun onnistuin katkaisemaan takajarrun letkun.
Takasatulasta sai truutattua isolla ruiskulla ylöspäin, mutta etuosan ilmavaivat tuotti tuskaa, eikä onnistunut samalla tavoin.
Lopulta muistaakseni niin että letkun pätkä jossa polkupyörän venttiili estämään takaisin virtauksen ilmausruuviin ja toisella kädellä jarrua ja toisella täyttöa säiliöön tarpeeksi kauan.