Sorvi ei mahdu talliin.

[TunturiTT]

Noihin saa kattavasti niitä välitysosia metallisina. Pitää vaan kaivaa sen oikea valmistaja ja malli. Tuo Holzman on vain välittäjä euroopassa, merkki on jotain itäistä alkuperää.

Joo, tiedän kyllä että Kiinasta on lähtöisin. Samanmoisia koneita eri nimillä ja pienillä yksityiskohtaeroilla on lukemattomia.

Jep. Kun löytää valmisteen oman merkin ja valmistajan, löytyy yllättävän helposti varaosia.

[antero mäkelä]

Tuo Holzmann sorvi hajosi tammikuussa, kipinöitten ja savun seurauksena ei enää pyörinyt. 10.1. vein Veistokoneeseen takuukorjaukseen.
24.1. sain hakea "korjattuna" takaisin. Ei tominut.
Vein heti takaisin Veistokoneeseen.
26.2. tiedustelin sorvin tilannetta. Odoteltiin kuulemma osia, moottoria ja piirikorttia.
27.4. tiedustelin sorvin tilannetta. Odotellaan edelleen osia.
Nyt alkoi jo kärsivällisyys olla koetuksella, vaikka sorvauspuuhat on täysin ajanvietettä ja harrastelua.
Tein samana päivänä Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkopalvelun avustuksella reklamaation liikkeeseen.
Ei vastausta.
30.4. tiedustelin reagointi reklamaatioon. Vastaus oli: odotellaan osia.
Esitin vaihtoehtona uutta sorvia kun vanhaa ei saada korjattua.
Myyjän mielestä sorvi ei ole pesukoneisiin ym. kodinkoneisiin verrattava laite eikä kuluttaja-asiamiestä ei pahemmin kiinosta ammattikäyttöön myydyt metallintyöstökoneet. Pääsääntöisesti koneet korjataan, mutta jos osia ei ollenkaan saa, vaihdetaan uuteen.
Kuinkahan pitkä on kohtuullinen aika odottaa osia, eli milloinkahan voidaan todeta että osia ei saa?
Kyseistä sorvia kuitenkin myydään harrastajille sopivana ja liike kertoo myyvänsä myös yksityisasiakkaille.
Alla lainaus Veistokoneen esittelystä:


Veistokone-fi yrityksenä

Toimintamme keskittyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka haluavat luotettavat työstökoneet tuotannon prosesseihin. Pyrimme asiakkaidemme kanssa optimaaliseen kustannustekijät huomioon ottavaan pitkäjänteiseen ja kehittävään yhteistyöhön.

Asiakaslähtöisyys ja siihen orientoituminen ovat avainasioita. Veistokone.fi (Rencon Oy) on Suomalainen perheyhtiö. Olemme jo 10 vuotta palvelleet menestyksekkäästi Suomalaisia asiakkaita. Meiltä löytyy koneet ja laitteet ammattilaisille ja harrastajille. Valikoimassa on jo yli 8000 tuotetta.

Panostamme yhteistyöhön isojen ja tunnetuiden sekä vahvasti kasvavien eurooppalaisten yhtiöiden kanssa. Meiltä ostettuihin koneisiin saa varaosia ja palvelua vuosienkin jälkeen.

Myymme työstökoneita ja tarvikkeita myös yksityisasiakkaille edulliseen hintaan. Tyytyväisten yksityisasiakkaiden määrä on vahvassa kasvussa.

 
Arvot toiminnan perustana

Arvot ohjaavat yrityksen sekä koko henkilökuntamme toimintaa.
Asiakkaan tyytyväisyys

Huomioimme asiakkaan toiveet ja ymmärrämme asiakkaan tarpeet
Pyrimme pitämään yllä korkeatasoista asiakastyytyväisyyttä, johon kuuluu asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja niiden toteuttaminen laadukkaasti parhaalla mahdollisella tavalla.
Teemme sen mitä lupaamme ja toimimme täsmällisesti

Kaiken toimintamme perusta on omatoimisesti ja vastuullisesti toimiva henkilöstö, joka tekee työt ensimmäisellä kerralla kuntoon. Ammattiosaamisella, hyvällä ja ennakoivalla suunnittelulla, ja kokonaisuuden huomioimisella luomme perustan laadukkaalle ja täsmälliselle toiminnalle.
Huomioimme kaikessa toiminnassamme korkean laadun

Kaiken toimintamme taustalla on asiakkaan tyytyväisyys tuotteisiin ja palveluun. Panostamme voimakkaasti laatuun, sillä palveluketjussa ei saa olla yhtään heikkoa lenkkiä. Panostus laatuun kaikilla osa-alueilla tarkoittaa silloin:

    ammattitaitoinen ja asiakkaan huomioiva henkilökunta
    laadukkaat tuotteet jotta asiakas voi keskittyä oleelliseen
    turvallinen palvelu jotta asiakkaan ei tarvitse hermoilla

Kehitys
Muuttuvat asiakastarpeet otamme vastaan haasteena ja kehitämme toimintaamme sen mukaisesti

Yhteiskunnan arvot ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Seuraamme aktiivisesti kuinka asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja kehitämme omaa toimintaamme vastaamaan asiakkaiden uusia tarpeita.
Kehitämme toimintaamme jatkuvasti välttääksemme epäkohdat. Havaitut ongelmat korjaamme välittömästi

Myyntituotteet valitaan kestävän kehityksen mukaisesti siten, että ne ovat laadukkaita ja kestäviä käyttötarkoituksessaan ja että niitä voidaan tarvittaessa myös korjata. Käytettävien palvelujen valinnassa huomioidaan että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä.

Veistokone.fi on turvallinen valinta konetoimittajaksi.

[Jouko S]

Minulla on ollut luotettavalta saksalaistoimittajalta eräs tilaus vetämässä helmikuun loppupuolelta asti ja kun tilaus on italialaista valmistetta, ovat jatkaneet toimitusaikaa kahdesti ja viimeisimmällä kerralla laittoivat tietoa:  "toimitusaikataulusta ei tietoa". Italiassa on tehtaat olleet kiinni koronaviruksen takia aika pitkään, joten voisiko tuossa Holzmanissakin olla joku italialainen komponentti, mitä ei nyt vaan yksinkertaisesti ole varastossa?
Nyt kai ne siellä käynnistelee jo tehtaitaan.
Jouko

[motomatti]

Tässä kuulumisia omalta pajalta.

Minulla on saksalaista suunnittelua oleva Kiinassa valmistettu sorvi ja jyrsin. Yksi komponentti on jopa suomalaista valmistusta. Kyse on Optimum-merkkisien laitteiden kiinalaisista halpiskopioista.
Kuvio on sellainen että saksalaisesta versioista on kaikki hienoudet kuten "tarpeettomat" koneistukset, karkaisut ja mekaaniset sekä sähköiset komponentit on riisuttu pois. Jäljelle on jäänyt vain perustekniikka.
Kyllä, vikoja on ollut. Laakereita piti vaihtaa heti uudesta, vaihteistokotelosta piti poistaa valuhiekat ja muuta sen tapaista. Toisaalta, vikakohtia on huomattavasti vähemmän. Kulutuskohteita on silti mutta vähemmän kuin hienostuneemmassa laitteessa.

Jyrsimen mekaanisen vian korjasin muuttamalla hammaspyörävedon hihnavedoksi ja samalla sain aikaan merkittävän massavaimennuksen pyörimisnopeuteen jyrsimessä kun lisäsin puolentoista kilon vauhtipyörän vetosysteemiin.
Jyrsimen elektroniikka rupesi reistaamaan kun kuormitustunnistus herkistyi niin että ei kestänyt edes kunnolla käynnistystä ilman kuormaa. Korjautin sen Norsa Oy:ssä. Lasku vaihdetuista elektroniikkakomponenteista oli 1 Euro. Työstä erikseen. Olisi saanut seuraavana päivänä noutaa mutta en silloin joutanut. Jyrsimen tarkkuutta olen kehittänyt omatoimiseksi.

Sorvissa ei ole ollut vaikeuksia muuta kuin sähkökomponenttien suhteen. Toki säätää sitä on tarvinnut jonkun kerran mekaniikan osalta mutta ei niin että olisi tarvinnut uusia osia. Sähkölaitteista olen joutunut vaihtamaan pakan suojan rajakytkimen. Kerran vaihdoin kierresyötön hammashihnan. Olen oppinut: hammashihnaa tarvitaan vain joissakin hienokierresyötöissä eli laitan sen silloin käyttöön kun sellaista kierrettä tarvitaan.

Se mikä näissä kiinankopioissa on tärkeää on se että osaa oikeasti koneistaa eli ammattikoulu on käyty tai ainakin kokemusta metallin työstämisestä ja on siis käsitys siitä miten tehdään kohtuullista ja mittatarkkaa jälkeä paskemmillakin laitteilla. Jos pystymettästä lähtee näillä koneistamaan menee hermot. Sama hitsauskoneitten suhteen. Omalla parin sadan magilla vedän saumaa joka kelpaa viranomaisille eli parhaimmillaan luokkasaumaa mutta Kerholla on paljon hienompi kone mutta sillä sällit vetää "etanaa syrjälleen". Ja kyllä, olen yrittänyt opettaa mutta kovapäisiä ovat.

Pitäsi siis määritellä ennakolta ne jotka saisivat koskea ko. koneisiin. Näytteiden perusteella. Harmittaa muiden jäljiltä vaihtaa ja/tai siivota suuttimia. Se on vielä yllättävämpää että painepesuria ei osata käyttää. Ei edes letkukelaa: se jää vedettyyn asentoon silloin kun kuuluu rak, rak, rak. Sama paineilmakelan kanssa. Riuhtominen ei siihen auta. Sama huoltoasemilla paineilman suhteen.

Nyt käytössäni on ammattimainen tig. Nöyränä olen sen suhteen. Molempien käsien ja oikean jalan yhteismotoriikkaa ratkaisee. Se vain pitää oppia. Oikoteitä ei ole. Itse olen harjoitusvaiheessa. Omaan ammatillisen ystävän ja houkuttelen hänet kouluttamaan meitä kiinnostuneita. Myös omaani isompi analoginen Optimun tarkkuusporakone on hankittuna. Se sentään on hallinnassa.

Ensimmäinen vaihe lienee opettaa käyttämään analogista työntömittaa. Nykyään, kokemukseni mukaan, aika harva nuorisosta osaa edes metrisen nooniuksen. Useimmat uskovat että digitaalimittari on korvaava. No ei ole jos ei sen käyttöä osaa. On siitä apua mutta ei se tuo mitään uutta mittaustekniikkaan. Sitten on mittakellot, mikrometrit lukuisissa eri muodoissaan ja sama tuumamitoissa. Muutama matemaattinen kaavakin pitää hallita.

Tietenkin ammattilaiseen voi aina turvata. Nykyään ei vain ole kovin paljoa koneistamoja joka helposti soveltuisivat yksittäiskappaleiden työstöön. Ei edes pieniin sarjoihin. Sellainen työ ei löydä itselleen tekijää. Suurensuuressa sarjassa komponentti voi maksaa vain muutaman euron mutta kun niitä valmistetaan kymmeniä- tai satojatuhansia yksikköhinta on varsin olematon. Yksi koneenkäyttäjä hoitaa useita sarjtyökoneita. Eikä saa edes kummoista palkkaa.

Oma mielenkiintoni asiaan: teen mielelläni varsin vaativaakin työstöä mutta jos sarjatuotantomäärä on yli kaksi kappaletta ei enää kiinnosta. Yksikköhinta pitää siis olla kohdallaan.

[antero mäkelä]

Eiköhän moottori ja piirikortti ole kiinalaisia niin kuin koko sorvi.
Jos uutta konetta odottelisin ja toimitus viivästyisi epidemiasta johtuvan tuotantokatkon takia, ymmärtäisin asian.
24.1. vein siis sorvin takaisin uutta korjausyritystä varten. 26.2. kyselin korjauksen edistymistä ja sainvastauksen, että odotellaan osia saapuvaksi 22.4.
Tuolloinkaan ei asiasta informoitu ilman kyselyä.
Sitä en tiedä hajosiko kone osaamattomuuttani, en ole opiskellut koneistusta. Ainakaan tällaisesta mahdollisuudesta ei kysytty konetta korjaamoon viedessäni.

Taitaa tässä kaupassa myyjän mielestä asiakassuhde loppua kun saa rahat itselleen ja asiakas sulkee oven perässään.

[motomatti]

Omni ostin IKH:sta.
Takuuseen on kaikki tullut.
Nyt on mennyt jo yli 10 vuotta takuun loppumisesta mutta ilmeisesti olen oppinut elämään laitteiden kanssa sillä merkittäviä harmeja ei ole ollut eikä itse valmistamani rakenteet ole vielä pettäneet.

[Henko]

Ensimmäinen vaihe lienee opettaa käyttämään analogista työntömittaa. Nykyään, kokemukseni mukaan, aika harva nuorisosta osaa edes metrisen nooniuksen. Useimmat uskovat että digitaalimittari on korvaava. No ei ole jos ei sen käyttöä osaa. On siitä apua mutta ei se tuo mitään uutta mittaustekniikkaan.

Meillähän kävi taannoin myyjä myymässä uusia digitaalisia työntömittoja. Näytti sitä näyttöä ja sanoi että se on tuhannesosamillin tarkka. Kun näytössä näkyy niin paljon desimaaleja. Ei koettu tarpeelliseksi sanoa että se oikeasti olisi niin tarkka, vaikka niitä numeroita siinä näkyykin.

[motomatti]

Eikös ne olleet muinaisia babylonialaisia jotka mittaustekniikkaa kehittivät ja numerot keksivät? Siitä saakka niitä on sitten riittänyt meille saakka. Hyvä niillä on pelata. Paitsi nollaa eivät keksineet. Sen takana olevat luvut vasta ovatkin mielenkiintoisia kun koneita tehdään.

Nykyään numeroiden keskinäisistä suhteista ollaan sentään yksimielisiä mutta niitä kuvaajinaan käyttävästä mittaustekniikasta ei. Jos minulta kysytään niin natsien ja sittemmin rauhanomaisten saksalaisten mittaustekniikka sopii minulle. Toki vähän amerikkaakin ymmärrän ja Verstaalta löytyy iso työkalupakki jonka kannessa on rivo kuva. Brittien suhteen olen heittänyt kirveen kaivoon. Työkaluni eivät heitä ymmärrä.

[TunturiTT]

Ensimmäinen vaihe lienee opettaa käyttämään analogista työntömittaa. Nykyään, kokemukseni mukaan, aika harva nuorisosta osaa edes metrisen nooniuksen. Useimmat uskovat että digitaalimittari on korvaava. No ei ole jos ei sen käyttöä osaa. On siitä apua mutta ei se tuo mitään uutta mittaustekniikkaan.

Meillähän kävi taannoin myyjä myymässä uusia digitaalisia työntömittoja. Näytti sitä näyttöä ja sanoi että se on tuhannesosamillin tarkka. Kun näytössä näkyy niin paljon desimaaleja. Ei koettu tarpeelliseksi sanoa että se oikeasti olisi niin tarkka, vaikka niitä numeroita siinä näkyykin.

Tämän takia, jos on esim moottorissa palasäätö venttiileillä, kannattaa mitata tarvittavat välykset ja mennä osia myyvään liikkeeseen samojen mittavälineiden kanssa valkkaamaan sopivat palat. Ei tule mittalaiteheittoa..

[Pekka]

Eiköhän moottori ja piirikortti ole kiinalaisia niin kuin koko sorvi.

Sitä en tiedä hajosiko kone osaamattomuuttani, en ole opiskellut koneistusta. Ainakaan tällaisesta mahdollisuudesta ei kysytty konetta korjaamoon viedessäni.

Taitaa tässä kaupassa myyjän mielestä asiakassuhde loppua kun saa rahat itselleen ja asiakas sulkee oven perässään.

Minulla ei ole kokemuksia Veistokone-nimisestä työstökone nettikaupasta, mutta muista vastaavista on kyllä on samansuuntaista tullut. Asiakas jätetään omilleen eikä
edes yhteydenottoihin vastata.
Ei siinä muu auta kuin sitkeästi päivittäin lähettää sinne viestiä ja kuluttaja-asiakkaalle ovat koneen myyneet joten viranomaisen toimialueeseen tuo kuuluu.

Mitä itse koneeseen tulee, eiköhän ole puhtaasti Kiinassa tehty. Siellä muutama tehdas pukkaa koneita eri merkeille. Jokaiselle tilaajalle laitetaan omat tarrat, teipit ja
varustellaan kone toivomusten mukaan. Weiss Machinery Co taitaa olla aika monessa mukana.
https://www.weissmachinery.com/
Sorvaajan kokemuksella voi olla toki vaikutuksensa koneen kestävyyteen, mutta vähän on puutteellinen ainakin se manuaali minkä netisä löysin.
Manuaalissa ei mainittu lainkaan, mikä on käyntiaika suhde. Tai kun ei mainita tarkoittaako että, saa lastua irrottaa 24/7 "täysillä"?
Katselin yhden oman vanhan sorvin manuaalia ja siinä luvataan käyntiaikasuhteeksi 80%. Jos kone käy 8min pitää huilata 2min.
Noissa kiinalaisissa invertteri-säätöisissä tuntuu sähköjen kärähtäminen aika yleiseltä ongelmalta. Tuskin on mitoitettu mitenkään reilusti ja kauppias joka tilaa
vielä tinkii siitäkin.
Veikkaisin näille käyntiaikasuhteeksi 20% jos toivoo sähköjen pysyvän kunnossa. Jos tuollaisen lukeman laittaa johonkin näkyville se jo haittaa kaupankäyntiä.

[motomatti]

Katseli yhden oman vanhan sorvin manuaalia ja siinä luvataan käyntiaikasuhteeksi 80%. Jos kone käy 8min pitää huilata 2min.

Tuohan on jo liki pro-tasoa.
"Italialaiseen" hitsauskoneeseen on käyttöaika täydellä virralla vain 20 prossaa. Vaan hyvin pelaa niissä hommissa mihin sitä tarvitsen. Töissä, aikanaan, olen vetänyt kahvavetoisella- ja jäähdytteisellä mag-saumurilla liki 100A teholla saumaa kahvi- ja lounastaukoja lukuun ottamatta urakalla hydraulisylinterien päätyjä pyörityspöydällä, silloin kun ei ollut vielä pätevyyttä kunnon ammattihommiin, niin konee jäähdytin selän takana tarjosi talvellakin lämpimät olosuhteet vaikka kyllä se hitsisaumakin hyvin hehkui. Se oli silloin kun Sakari Pinomäki vielä piti minusta. Pätevä ukko lajissaan mutta ei tykännyt varpaille astumisesta. Vaihdoin hommia. Sakari teki sittemmin konkan kun ei ryhtynyt yhteistyöhön "isojen poikien" kanssa.

[Pekka]

Sehän on pro, Emco Unimat 3.

[Urpo ja Turpo]

Moottoreiden tuulettimissa (jos yleensä on tuuletinta) on se ongelma, että ne pyörivät
moottorin nopeudella ja ovat hiljaisessa nopeudessa hyvin tehottomia. Moottorin jäähdytystä
voi tehostaa lisätuulettimella. Saman voi tehdä moottoriohjaimelle, jos jäähdytys on
vapaalla ilmankierrolla.
Tässä esimerkkituulettimia:
https://www.starelec.fi/index.php?cPath=75

Ei tarvitse valita ekstra silenttiä, koska ympäristö on valmiiksi meluisa.

[millegt]

Ensimmäinen vaihe lienee opettaa käyttämään analogista työntömittaa. Nykyään, kokemukseni mukaan, aika harva nuorisosta osaa edes metrisen nooniuksen. Useimmat uskovat että digitaalimittari on korvaava. No ei ole jos ei sen käyttöä osaa. On siitä apua mutta ei se tuo mitään uutta mittaustekniikkaan.

Meillähän kävi taannoin myyjä myymässä uusia digitaalisia työntömittoja. Näytti sitä näyttöä ja sanoi että se on tuhannesosamillin tarkka. Kun näytössä näkyy niin paljon desimaaleja. Ei koettu tarpeelliseksi sanoa että se oikeasti olisi niin tarkka, vaikka niitä numeroita siinä näkyykin.

jep jep juurikin eräs tuttu osti aikanaan halva digi henkilövaakan ja oli innoissaa että nyt näkee painon sitte kahden sadan gramman tarkkuudella . . . . .

[antero mäkelä]

Minulla ei ole kokemuksia Veistokone-nimisestä työstökone nettikaupasta, mutta muista vastaavista on kyllä on samansuuntaista tullut. Asiakas jätetään omilleen eikä
edes yhteydenottoihin vastata.
Ei siinä muu auta kuin sitkeästi päivittäin lähettää sinne viestiä ja kuluttaja-asiakkaalle ovat koneen myyneet joten viranomaisen toimialueeseen tuo kuuluu.

Mitä itse koneeseen tulee, eiköhän ole puhtaasti Kiinassa tehty. Siellä muutama tehdas pukkaa koneita eri merkeille. Jokaiselle tilaajalle laitetaan omat tarrat, teipit ja
varustellaan kone toivomusten mukaan. Weiss Machinery Co taitaa olla aika monessa mukana.
https://www.weissmachinery.com/
Sorvaajan kokemuksella voi olla toki vaikutuksensa koneen kestävyyteen, mutta vähän on puutteellinen ainakin se manuaali minkä netisä löysin.
Manuaalissa ei mainittu lainkaan, mikä on käyntiaika suhde. Tai kun ei mainita tarkoittaako että, saa lastua irrottaa 24/7 "täysillä"?
Katselin yhden oman vanhan sorvin manuaalia ja siinä luvataan käyntiaikasuhteeksi 80%. Jos kone käy 8min pitää huilata 2min.
Noissa kiinalaisissa invertteri-säätöisissä tuntuu sähköjen kärähtäminen aika yleiseltä ongelmalta. Tuskin on mitoitettu mitenkään reilusti ja kauppias joka tilaa
vielä tinkii siitäkin.
Veikkaisin näille käyntiaikasuhteeksi 20% jos toivoo sähköjen pysyvän kunnossa. Jos tuollaisen lukeman laittaa johonkin näkyville se jo haittaa kaupankäyntiä.

Veistokoneella on  ihan oikea myymälä missä kävin asioimassa, kun on tässä lähistöllä.
Saksalaisesta verkkokaupasta saman koneen olisi saanut kotiin toimitettuna kaksi sataa €:a halvemmalla. Ajattelin että mahdollisissa ongelmatapauksissa on helpompi asiaoida kotimaisen myyjän kanssa.
Käyttöohjeessa, joka on google käännös, ei puhuta mitään käyntiaikasuuhteesta.

Nyt odottelen mikä on kuluttaja-asiamiehen kanta ja ohjeet jatkoon.