Hitsauslaitteet - uusi teknologia vs vanha

[motomatti]

Samat sanat ruostumattoman teräksen hitsauksesta. Tulee lähtemätön tauti helposti joka vaikuttaa keskushermostossa. Ratkaisu ongelmaan on: Maskiin pitää saada ilmaa koneellisesti aktiivihiilisuodattimen läpi. Tilan tuuletus työn jälkeen. Paljain käsin ei kannata rosteria kauheasti työstää.

[TunturiTT]

Veljeni aiemmalla työpaikalla tehtiin tutkimusta hitsauksen kaasuista. Oli lievä yllätys, kun puhtaita teräksiä robotilla hitsaten, ilmassa leijui vaarallisia määriä muun muassa suolahappoa! Tämä tuli mitä ilmeisimmin jostain suoja-aineesta, jota materiaalin toimittaja suihkutti teräkseen ruostumista estämään. Tämä sitten hitsauslisäaineiden kanssa reagoi sulassa. Raitisilmamaskit oli jo muutenkin kaikilla naamalla, mutta sen jälkeen ei työpisteen äärelle saanut mennä ohikulkijatkaan.

[motomatti]

Hitsausta on tehty jo pitkään muuallakin kuin ahjossa. Erilaisilla koneilla ja eri menetelmillä. Pääasiassa sähköisillä hitsaustavoilla. Sähköhitsauksen vaaroihin havahduttiin vasta 80-luvulla mutta kehitys tuli ainakin vuosikymmenen perässä. Itsekin ehdin polttaa puikkoa ja lankaa aina 90-luvun lopulle asti kunnes tuli määräys käyttää paineellista ja puhdistettua hengitysilmaa kaikessa hitsauksessa. Sitä ennen oli toki poistoimureita ja huuvija hitsauskohteiden yhteydessä mutta 70-luvulla ei vielä niitäkään.

Rautametallien pinnassa on yleensä ruostesuoja-aine. Se pitää poistaa ennen hitsausta. Kuten muutkin aineet sekä ruoste. Jalompien terästen hitsauksen yhteydessä käytetään puhdistukseen varsin koviakin aineita. Tosin nämä asiat tulevat vahvemmin esiin vasta kun tehdään isommassa mittakaavassa metallikäsitöitä. Tosin "vanhan liiton miehet" vetävät edelleenkin saumaa ja "norttia" samaan aikaa mutta nykyisin heitä on varsin vähän jäljellä.

Toimin ennen eläkkeelle jäämistä työni ohessa työsuojeluvaltuutettuna ja sain toimeen koulutusta useamman kuukauden jos kaikki viikon ja kahden mittaiset kurssit kansanopistossa lasketaan yhteen. Enemmän koulutusta kuin hitsaamiseen koskaan.

[TunturiTT]

Tuo veljen työpaikka ei ollut ihan mitään nappikauppaa..
Isäni on koko 50-vuotisen metalliuransa aikana hitsannut ilman ylipainemaskia. Kiinteillä työpisteillä on ollut huuvat yleensä käytössä. Ulkokeikoilla ei tarvi. Hengityspuolen ongelmia ei ole ollut, eikä koskaan ole aloittanut tupakointia.

[motomatti]

Se on kyllä jännä että eräissä hommissa voi olla sairastumatta lainkaan pitkänkään ajan kuluessa. Tosinaan ensimmäinen kokeilukin voi olla liikaa terveyden suhteen. Suurin osa ihmisistä on siinä välissä.

Harvemmin nämä asiat tulevat puheeksi harrastusten yhteydessä. Toki silloin hommia tehdään vain vähän ja lyhyitä jaksoja mutta koskaan ei voi tietää onko itse herkkä vaiko teräsmies johon ei tehoa mikään. Että siksi myös suojavälineet on hyvä olla olemassa ja tiedostaa pienetkin riskit.

Puikkokoneella voi hitsata varsin menestyksekkäästi ulkona vaikka vesisateessa ja tuulessa kun taas suojakaasullisella hitsausmenetelmällä työstä ei siellä tule mitään. Molemmista syntyy varsin runsaasti erilaisia kaasuja ja pah-yhdisteitä joten kohdeimuri ja hengityksen suojaus pitää olla kunnossa kun harrastetaan sisätiloissa.

[Pekka]

Työturvallisuuskeskuksen julkaisemista KAMAT- tietokorteista saa tietoa, mitä terveydellisiä vaaroja liittyy metallitöihin ja ajoneuvojen rassaamiseen.
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/kamat-tietokortit
KAMAT- tietokortti hitsaukseen liittyen:
https://ttk.fi/files/6448/Hitsaus_1.4_09102018.pdf

[Olavi]

Tuli sitten vietettyä viime keskiviikkona 1,5 tuntia harjoitellen mig-hitsausta koulun laitteella. Opettajan 5 minuutin pikaopastuksella homma käyntiin. Erilaisia teräskappaleita tuli yhdistettyä toisiinsa. Säädöt piti todentaa materiaalivahvuuden mukaan kohdilleen, tehoa liikaa, liian vähän tai sitten sopivasti.

Markkinoilla näyttää löytyvän mig-koneita, joihin syötetään hitsattava materiaali ja sen vahvuus ja sillä selvä. Taitaa olla minun valinta aikanaan. Yllättävän siistiä jälkeä aikoi tulemaan, kun sai säädöt kohdalleen. Aikaisempaa kokemusta ei ole hitsauksesta muuta, kun   puikkokoneesta. Kloppivuosina oli pakko korjata niitä kesäautoja. Mig hitsaus tuntuu aika siistiltä työltä. Jonkinlainen kohdepoistokin on joka työpisteessä. Tänään tuli haettu rautaa IKH:lta. Ensimmäinen projekti on venepukit pienelle moottoriveneelle.

[motomatti]

Menestystä!
Siitä se lähtee. Homma on eräänlaista tasapainoilua erilaisten muuttujien suhteen. Itse pidän mag-hitsaamisesta niin ohuella langalla kuin vain sopivasti koneeseen sopii. Yleisimmin 0,6-millisellä ja yleensä mustaa rautaa. Toki alumiinia ja jalompaa terästä mutta niitä oma halpiskoneeni ei niin mielellään liitä kovin nätisti mutta kaverilla on monipuolisempi laite mig-hitsaukseen ja parempi virtalähde. Onneksi hän lainaa konettaan kun tarve on.
Nyt on Verstaallani myös ammattitason tig mutta ei ole vielä tullut sen tarvetta ja on aika kauan siitä kun viimeksi olen tigillä saumaa tehnyt. Yli 20 vuotta sitten Finnairin korjaamolla Vantaalla. Vehkeetkin ovat muuttuneet tällä välin.

Mig/mag-koneen säätämisestä: olen pärjännyt kolmella nupilla. Yhdestä saa isoa ja pientä virtaa eli kaksi asentoa ja toisesta kaksi asentoa "hienosäätöä" edellisen oheen ja pyöreästä nupista lankanopeuden. Napaisuus vaihtuu vaihtamalla johtimien paikkaa koneen sisällä. Voisi sanoa että minimivarustus. Loppu on sitten kiinni kohteen puhtaudesta ja hitsaajan taidosta.

[Olavi]

Syksyn ja talven aikana tuli täydennettyä autotallin varustelua. Tämän hitsausasia oli päällimmäisenä, mutta sen myötä myös metallinkatkaisu- ja poraustarpeet kotikäyttöön tarvitsivat soveltuvat ratkaisut unohtamatta penkkihiomakonetta.Telwinin Mig/Mag laite tuli hankittu ja nyt alkuun olen harjoitellut ydintäytelangalla teräksen hitsaamista. Heti alkuun piti ratkaista myös työpistekysymys ja ensimmäinen työnäyte oli lopen hitsauspöytä lukittavilla pyörillä. No sitten samalla piti myös ratkaista hitsauskaasujen poisto, johon löytyikin aika helppo ratkaisu, kun autotallissa oli jo valmiiksi tehokas poistopuhallin, johon yksi lisäpoistohaara oli helppo rakentaa. Koko tämä tapahtumaketju lähti liikkeelle siitä turhautumisesta, kun vuosi sitten totesin, etten pysty muuten ratkaisemaan ideoimaani -96 Calin etukateratkaisua, joka perustuu EV:n katteeseen. Valmiita kiinitysrautoja tarpeeseeni ei vaan ole valmiina. Sen kiinnityskilkkeet olivatkin seuraavaksi ratkaisuvuorossa, nyt valmiina.