Kaistanvaihdossa täällä Tampereella ei vilkuteta tai jos vilkutetaan niin vasta sitten kun rattia on jo käännetty.
Itse olen vilkuttamassa hyvissä ajoin. Jos tarvitsee kaistaa vaihtaa vaikka moottoritiellä ja vasemmalla on jonoa niin laitan vilkun päälle raksuttamaan. Kyllä siellä joku tilaa tekee jonkun ajan päästä niin ei tarvitse pitkään kuormurin perässä jarrutella. Tämä siis pakettiautolla jossa ajoneuvokohtainen on 100 km/h.
Pyörällä pyrin vilkuttelemaan hyvissä ajoin ja mieluimmin liikaa kuin liian vähän varmistaakseni että tulen havaituksi ja aikeeni oivalletaan. Kiertoliittymässä niin hitaasti että kerkiää kunnolla vilkuttamaan eikä vain kertavilkautuksella kuten muut tekevät.
Vakionopeussäädintä käytän kun tie on vapaa, rajoitus 100 tai enemmän ja valitsen vauhdin huomioiden mittarivirheen. 1400 Californiassa on niin kevyt kaasukahva että sitä kyllä jaksaa pitää käännettynä kun on muuta liikennettä ja nopeus pitää sopeuttaa niiden mukaan. Harvoin ajoni suuntautuvat yksi- ja kaksinumeroisille teille lähistön moottoriteitä lukuun ottamatta. Niissä liikenne on niin tempoilevaa ja taajaa että vakionopeussäätimestä ei ole apua kuin muutaman kilometrin verran korkeintaan. Mutta tyhjillä teillä se on mukava. Yleensä laukaisen asetuksen pois päältä kytkinvipua hipaisemalla. Kone siirtyy suoraan moottorijarrutukseen.
Toisaalta, esimerkiksi kolmostiellä Ylöjärveltä länteen on pääosin satasen rajoitus mutta joka risteyksen kohdalla pari sataa metriä 80 rajoitusta. Joissain kohdin jopa 60 km/h. Iltapäivisin kolmesta kuuteen on ihan turha tarjoilla vakionopeussäädinnopeutta kun jono tekee haitariliikettä kaiken aikaa. Eipä sinne päin tule kyllä juuri ajettuakaan sitä tietä. Korvaavia mutkateitä on olemassa.
Oletan että auton ja moottoripyörän vakionopeussäätimien käytöissä on eroja. Varmaan auton huono kiihtyvyys, moottoripyörään verraten, aiheuttaa eroja sekä mahtuminen liikennevirtaan. Autolla ja moottoripyörällä on aivan eri ajorytmit samalla tieosuudella.
