Pleksi on hyvin kompleksinen aihe. Mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella. Jossain kahdeksankympin vauhdissa juttu ei ole kovin kriitillinen, mutta eipä niissä nopeuksissa pleksiä kovin kipeästi kaipaa muutenkaan. Kun vauhti kasvaa, niin pleksin yli tuleva ilmavirta pyörteilee ja tapauksesta riippuen se humisuttaa ja tärisyttää kypärää enemmän tai vähemmän. On, meinaan tullut kokeiltua monenlaisia ja nykyään ajellaan ihan minimaalinen lippa mittaripaneelin päällä ,jolloin pyörreilma osuu kypärän alle eikä aiheuta melua eikä tärinää. Täyskorkean pleksin taakse pääsee tuulta pakoon, mutta itseäni ärsytti katsella sen läpi, varsinkin sadereissuilla.
Jos on oikein huono säkä, niin saattaa joskus läsähtää klyyvarin puoli tannerta vasten, jolloin leukaa suojaavaa kypärän kaarta osaa arvostaa. Onneksi semmoiset on hyvin harvinaisia kommelluksia. Umpikypärissä tapaa olla tihkuasento, jolla visiiriä voi pitää muutaman millin raollaan sadekelillä. Muulloin sitä ei viitsi käyttää tuuletukseen koskapa viima käy liikaa naamalle ja silmät kuivuu kuoppiinsa. Joillakin kypärillä on aerodynamiikka sellainen, että ne alkaa täristä kovemmassa vauhdissa. Mitä ittellä on ollut erilaisia, niin joku Schubert oli jokseenkin immuuni ilmavirtaustärinälle. Pikku värinää on tullut muihin.
Maaseudulla lentää ilmassa monenlaisia pörriäisiä, joista osa on kuin liisterillä täytettyjä viinirypäleitä. Semmoista en halua kasvoilleni (enkä ajotakillekaan, enkä muuallekaan) , mutta joskus sekin vaan osuu.
