Kuka tekis Guzzilla

[BMW]

https://www.youtube.com/watch?v=Fqgwo_WdyRo&feature=youtu.be

[TunturiTT]

Tässä olis aika lähellä 

https://www.youtube.com/watch?v=vMnv_z_bcsQ

[Pekka]

Eipä ole noita kumpaakaan lajeja tullut kokeiltua mutta NTX:llä olen joskus hypännyt "pituutta".
Pitkittäin pyörivä kampiakseli aiheutti mielenkiitoisia ilmiöitä pidemmän ilmalennon aikana.

Mahtaisi Guzzi "vääntelehtiä" kummasti flipin aikana

[classic]

Kerroppa lisää! Meinaan kun käytiin muutama vuosi sitten Touring Finlandian  kokoontumisessa muutamalla klassikko urheilu guzzilla ja saatiin (!?  ) kuulla että mäkisellä tiellä jos irtoaa renkaat tienpinnasta niin kääntyy pyörä ympäri!!  ja ihan totisella naamalla miltei eläkeikäinen tätä kertoi. Jollain ihmeen möhkäle customilla ajeleva mies..
Eihän siihen ollut juuri vastaan sanomista  sellaisia ne guzzit ovat..

[Pekka]

Vaakakierrettähän se yrittää tehdä jos moottorin kierrokset muuttuvat ilmalennon aikana.
Samalla tavalla kuin paikallaan kaasutellessakin.
Pyörien hyrrävoima pistää tässä kohtaa hanttiin ja Guzzi alkaa kääntyä poikittain, samaa aiheuttaa
jos keula tai perä nousevat/laskevat ilmassa.
Tuota silloin yritin pähkäillä ja tulin siihen tulokseen että, vaistonvaraiset ohjaamisyritykset eivät
välttämättä johda toivottuun lopputulokseen. Loikan pidentyessä laskeutuminen tapahtui aina vain
enemmän poikittain. Ei ollut enää kivaa.

Jos yrittäisi jotain volttia tehdä, veikkaan hyrrävoimien puuttuvan asiaan. Näkymät kuljettajan silmin
olisivat jotain oheisen videon kaltaista. Ainakin siinä flipin suvantovaiheessa.

https://www.youtube.com/watch?v=4llBi5Rb_jA

[motomatti]

Kaverilla oli G/S ja mulla Quota. Ajettiin yhdessä paljon pikkuteitä joissa oli kivoja tönnäitä joista lähti kivaan ilmalentoon. Mitään kummallista en havainnut enkä ole edes sellaisesta kiertymisestä tietoinen. Sen verran pitkiä loikkia oli että olisi pitänyt sellainen kiertyminen havaita. Väitän että joutilaitten juttuja sekä täysin perättömiä.

[TunturiTT]

Ei ole perätöntä. Jos siinä hypyn aikana päästää kaasun, niin varmaan tuntee huojahduksen. Noilla massoilla ei vaan lennetä kyljelleen tms. Mutta tuntua pitäisi.
Tuossa Harrikkavideossakin kaveri pitää kierrokset katossa, että kierre menee ympäri asti. Sanovat nuo temppuilee, että moottorin pyörimisellä on paljon tekoa hypyn aikana. Pyörimättömällä moottorilla pyörä on lankku..

[Pekka]

Osaatte ajaa paremmin. Minulle tuntuu useimmiten käyvän niin että, pidemmän loikan jälkeen
laskeutuminen tapahtuu jossain määrin kylki edellä. Tämä kohtaa sen kanssa etten saa pidettyä moottorin kierroksia vakiona.
Eikös ilmiö ole ihan fysiikan mukaankin noin. Ei se heilahdus minkä havaitsee paikallaan kaasutellessa
vauhdin myötä mihinkään katoa. Pyörien hyrrävoima, hitaammat kierrosluvun vaihtelut ja tottumus
vain häivyttävät sen normaaliajossa, silloin kun renkaat ovat tiukasti maassa kiinni.

[TunturiTT]

Olet oikeassa. Helpommin se kiertyy ilmassa, kun ei ole tukipistettä renkaiden ja tontin välillä. Veikkaan että tunne on ollut oikea, mutta veikkaan ettei pyörä oikeasti ole kallellaan ollut. Mutta rehdisti tuntunut siltä.

[classic]

  Tarjoan kaljat sille joka tekee ensimmäisenä vaakakierteen guzzilla!  

Mutta asiaan.. (ehkä?) Ei  kai tässä ole kyse jollain tapaa myös siitä muutamien (useimpien teidänkin tuntemien pitkän linjan kavereiden)  puhumasta V7 Sportin tai vanhan Lempparin käytöksestä kun "pyörä terävässä moukussa saattaa heittää kuskin pois kyydistä ja saa pyörän jatsaamaan vuorotellen puoli ja toinen edellä"   ??

Oli sillä tavalla mielenkiintoista kuulla tästä jutusta koska olin juuri kertonut toiselle heistä että käyn hurvittelemassa usein samalla mutkapätkällä reilua vauhtia, osaan reitin jo aika hyvin.. mutta silti! ajan usein vieläkin yhteen samaan moukkuun ja pyörä tämäyttää pahasti ja hieman ravistelee muttei lähde käsistä..ja totesin että varmasti jollain muulla kuin uudemmalla tasokkaalla pyörällä olisin ollut varmaankin jorpakossa!  

Sain kuulla että kaveri oli ajanut juuri samaan röykkyyn ja lippasi pahasti vanhan urheilu guzzinsa em. mainitulla tavalla!!
Runkogeometriaa kera lyhytjoustoisten takaiskarien arvelimme aiheuttajaksi mutta olisiko sittenkin myös tuolla vaakakierteellä asian kanssa jotain tekemistä?
 

[TunturiTT]

Tuskin. Lähinnä alustageometrian aiheuttamaa tank slapperia. Kapealla tangolla vielä korostuu.
Noilla mopoilla vauhdit pysyvät niin mietoina, ettei vatkaus pääse yltymään jorpakkovetoiseksi asti.

[Pekka]

Olet oikeassa. Helpommin se kiertyy ilmassa, kun ei ole tukipistettä renkaiden ja tontin välillä. Veikkaan että tunne on ollut oikea, mutta veikkaan ettei pyörä oikeasti ole kallellaan ollut. Mutta rehdisti tuntunut siltä.

Ei se kyljelleen menkään, pyörien hyrrävoimat vastustavat sitä liikesuuntaa ja saavat aikaan sen että,
koko mopo kääntyy hieman poikittain. Etupyörän hyrrävoimalla kääntymistä yrittää vaistonvaraisesti korjata
mutta se ei siihen tuntunut riittävän tai stongaa tulee käännettyä ilmassa jopa väärään suuntaan

"Hyrrä kallistuu 90 asteen kulmassa olevassa tasossa poikkeuttavaa voimaa vastaan" . Vaimitensenytoli?

[motomatti]

Ilmailuopeista muistan että pyörivän massan poikkeuttaminen siirtyy 90 astetta pyörimissuuntaan.

Wikipediasta: Esimerkiksi polku- ja moottoripyörät pysyvät pystyssä osittain pyöriensä hyrräliikkeen avulla. Pyörivä pyörä pyrkii kääntymään kallistuksen vastaiseen suuntaan ja pitämään täten kulkuneuvoa pystyssä. Hyrrävoiman osuus pystyssä pysymiseen ei ole kuitenkaan merkittävä. Tutkimuksissa hyrrävoima on voitu kumota tai kääntää päinvastaiseksi ja polkupyörä pysyy silti hyvin pystyssä.

Pyörivä massa puhtaimmillaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Gyroskooppi

[TunturiTT]

http://youtu.be/YdtE3aIUhbU

Kas näin.

[Pekka]

Mutta onneksi moottoripyörän ohjautumiseen ja pystyssä pysymiseen vaikuttavat voimat yms. taitavat
kuitenkin kaikki yhdessä toimia siihen suuntaan että, ajaminen on mahdollista.

Wikissä sanottiin hyrrän osalta myös näin:
>> Ellei tasapainottelevalla leluhyrrällä olisi tukipistettä, ei se pystyisi estämään itseään kaatumasta.<<

Ilmassa olevalla Guzillakaan ei ole tukipistettä, hyrrävoimat, massa ja tuuli määrää suunnan.
Maan vetovoima huolehtii alastulosta.