Pelkällä olemassa olevien kytkimien ja liittimien, sulakepesiäkään unohtamatta, puhdistuksella pääsee jo pitkälle. Jännitehäviö pienenee, liitosten ja kytkinten ja sulakkeiden lämpeneminen vähenee, osien käyttöikä pitenee. Kahvojen kytkimien ja varsinkin virtalukon kytkimien osien lähellepääsy voi olla haasteellista. Jonkin sprayn pruuttaaminen vain vie lisää likaa arkoihin paikkoihin. Talvihommaa, sanoisin...
Jos releillä järjestää valoille paksumpaa virtaa, ja kytkinressukoille pienempää, on kaksi mahdollisuutta: asentaa releet satulan alle, tai asentaa releet lampun taakse. Satulan alla on Nevadassa tilaa nähdäkseni vain sulakerasian alla pieni tila akun takana. Siihen voi tehdä, mieluiten eristysaineesta, levyn kilkkeiden kiinnitystä varten. Levyn voi kiinnittää samoilla ruuveilla, joilla on sulakerasia nytkin kiinni. Lampun takana on kyllä tilaa kiinnittää vesitiiviit releet ja silloin välttyy ohjausjohtimien, entiset valojohtimet, kuljettamiselta keulasta satulan alle.
Koska suurin jännitehäviö näköjään (empiiristen havaintojeni mukaan) tulee *sulakkeiden liitoksissa, edellä mainittu levy sulakerasian alle kannattaa tehdä pelkästään uuden sulakkeen takia. *Monikossa, koska ainakin Annissa on kaksi sulaketta valoille peräkkäin: 30 A pääsulake ja 15 A ryhmäsulake. Sulakerunko kannatta valita todella huolellisesti. Tämä automalli ei ole hyvä, juuri häviöiden takia. Jos haluaa varmistaa, että on aina joku valo sulakkeen palaessa, pitää laittaa kaksi sulaketta: lähivalolle ja kaukovalolle omat. Silloin joutuu myös päävirtajohtimet tekemään molemmille omat, joten sulakkeiden sijoittaminen vesitiiviinä lampun taakse releiden yhteyteen voi myös olla hyvä valinta.
Jos todella halutaan jännitehäviötä pienentää, täytyy minimoida liitosten määrä, valita hyvät sulakepesät, valita hyvät releet (ei minireleitä) ja asentaa paksut päävirtajohtimet.
Ainakaan Annissa ei ole tehty "maadoitusta" keulaan. Mitään virtaa ei pidä kuljettaa ohjauslaakerin läpi. Pyörän akun miinus on johdotettu paksulla johtimella moottorin runkoon ison runkopultin kannan alle oikeanpuoleisen läppärungon alapuolelle (eri malleissa lienee erilaisia). Siitä on jatko tankin alta laturiin ja siitä isossa johtonipussa ohjauslaakerin ohi sinisinä johtimina joka laitteelle oma miinus. Siis kääntyvässä keulaosassa ei ole mitään runkomaata varsinaisesti maadoitustarkoituksessa. En tullut mitanneeksi: onko siellä raudoissa akun miinus? Tarpeellinen se ei ole, vaikka olisikin, eikä siitä saa virtaa kuljettaa!
Johtimeksi kannatta valita mahdollisimman hyvin taipuvaa, mielellään silikonimuovieristeistä, monisäikeistä johdinta. Paksuutta saisi minun mielestäni olla 2,5 neliömilliä. Mainitusta maadoitus runkopultista johdotetaan ilman mitään muita liitoksia miinusjohdin ohjauslaakerin ohi siihen isoon johtonippuun sitoen suoraan lampun kantaan. Plusjohdin akun pluskengästä sulakkeelle ja siitä edelleen ilman ylimääräisiä liitoksia releelle. Yleensä vältetään johtonipun rakentamista akun kenkään, mutta tässä siitä joudutaan tinkimään. Sillä nipulla onkin sitten helppo räjäyttää koko akku, jos ei tee kunnon eristyksiä kutistemuovia säästelemättä. Koska ennen sulaketta syntyvä eristevaurio on tuhoisa, suosisin sulakkeen asentamista mahdollisimman lähelle akkua.
Häviöitä jää silti, eikä lampun täyttä valovirtaa saada millään, vaikka olisi sormenpaksuiset hopeajohtimet. Suurimpana hyötynä pitäisin järkevää "sähkökytkinpolitiikkaa" ja systeemin luotettavuutta.
PS. Mitä tulee siihen tummennettuun pleksiin, tapaturmassa särkyi pleksi ja olen sen jälkeen ajanut ilman, ja kumma kyllä tottunut niin, että olen alkanut pitää koko pleksiä tarpeettomana. Ilmavirta jotenkin kuuluu moottoripyöräilyyn. Makuasioita...
