No niin, odotettu päivä alkaa painua mailleen ja niin mielialakin... kun Murphy päättää lukea lakia niin eihän siitä hyvä heilu
Heti aamusta tulee takaisku... duuniautosta (kuorma-auto) on varastettu naftat viimeistä tippaa myöten joten siitä sitten soittelemaan apuvoimia kanistereineen paikalle. Homma saadaan hoidettua siten että myöhästyin töistä reilun tunnin.
Töistä lähden hieman aikaisemmin jotta pääsen sopivasti tutkimaan mainitsemaani isoa Brevaa. Alkavasta sateesta huolimatta liitän laukkusarjan pyörääni ja otanpa vielä asianmukaiset paperit ja vara-avaimetkin mukaan jos vaikka kaupoille päästäisiin. Yltyvästä sateesta huolimatta viheltelen "Born to be wild" -biisiä ja suuntaan nimeltämainitsettomaan valtakunnalliseen mp -liikkeeseen jossa ihastukseni kohde on.
Puolikankea myyjä tervehtii ja ohjaa minut Brevan kylkeen. Aikani ihasteltuani totean että koeajokin saattaisi tässä kohtaa olla ajankohtainen. Mainitsin että sateesta huolimatta voisin pikku pyörähdyksen suorittaa johon vastaus oli: "Siellä sataa". Totesin että: "No niinpä tekee". Hetken kävi mielessä että olenko Stockmannin kosmetiikkaosastolla vai mp -kaupassa... unohdimme koeajon.
No, kaikesta huolimatta aloin kyselemään mahdollista välirahan määrää, puolijäykkä myyjä kertoo niin utopistisen summan etten voinut kuin ihailla miten hänen pokkansa piti sitä kertoessaan.
Viimeinen naula arkkuun tuli kun kyseinen kaveri tokaisi: " Me ei yleensä edes oteta Guzzeja vaihdossa, toi Breva otettiin vähän säälistä". Tässä kohtaa päätin poistua liikkeestä ettei tulisi sanottua jotakin mitä joutuisin katumaan... vai olenko vaan ns. silkkiperse joka ei kestä kritiikkiä kun kerran asiasta sanotaan...?
Ei muutakuin pikkulohko tulille ja leuka rinnassa kotio... sateessa... "Kyllä minä niin mieleni pahoitin"...
