Noissa nopeuksissa nopeusmittari ei näytä oikein. Onhan Suomessakin lennetty Bf 109:llä syöksyssä 'tuhatta ja sataa' (Ilmari Juutilainen 10.3.1944), mutta todellinen nopeus oli alhaisempi.
Hyllyssäni on brittikoelentäjä Eric Brownin kirja "Wings of the Luftwaffe", jossa hän kertoo, mm. millaista oli lentää Me 262:lla ja mitä koelennoilla selvisi. Kovin lähelle äänen nopeutta ei päästy, saksalainen koelentäjä Gerd Lindner oli päässyt nopeuteen Mach 0,86 eli 1.000 km/h 6.000 m korkeudessa syöksymällä 8.000 m korkeudesta. Brown vahvisti Lindnerin havainnot. Brownin käsitys Me 262:sta on erittäin positiivinen.
Kiintoisa typpi tuo kommodori Eric Brown (laivaston lentäjä!), hänellä on hallussaan Guinnessin ennätyskirjan ennätys eniten lennetyistä konetyypeistä, joita on 487 kpl. Ja esim. Spitfirejä hän on lentänyt useita versioita, mutta edellä olevassa luvussa Spitfire on vain 1 tyyppi. Brownin tehtävänä sodan loputtua oli haalia saksalaista teknologiaa brittien (ja amerikkalaistenkin) testattavaksi ja niitä kertyikin hämmästyttävä kokoelma. Brown myös lensi keräämänsä koneet ja lienee ainoa elossa oleva (täyttää 96 tammikuun 21. päivä), joka on lentänyt Me 163:lla rakettivoimalla, sitä ei uskallettu tehdä, vaan myöhemmät koelennot tehtiin liitokoneena. Kaveri muuten esiintyi juuri tv:ssä ihmeaseita käsittelevän dokumentin vesikoneita käsittelevässä jaksossa.