Olen aika skeptinen koko GPS konseptin suhteen. Galileon taloudellinen perusta romahti juuri siksi, että Glonass ja Compass, kunhan valmistuvat, tulevat olemaan kaupallisia, kuten Galileokin, mutta halvempia. Myös Navstar on suurissa talousvaikeuksissa ja siitäkin tullee kaupallinen, siis käyttömaksuihin perustuva. Tuskin meiltä kenttäkäyttäjiltä suoraan maksua pyydetään, mutta ne maksavat erilaiset yhteisöt ja operaattorit, joita me taas rahoitamme. Ei ole ilmaisia lounaita.
Mitä taas tarkkuuteen tulee, niitä viimeisiä numeroita ei ole nollattu enää pitkiin aikoihin, paitsi muutamien sotien aikana tilapäisesti, viimeksi Ossetian tapauksessa.
Tarkkuus on periaatteessa muutaman metrin luokkaa, mutta se riippuu myös vastaanottimesta. Navstar esim. korvaa ns. liitopommissa tutkahakupään, jolloin tarkkuus riittää ja koko pommin hinnaksi tulee luokkaa yksi Moto Guzzi California. Se on jotain muuta kuin risteilyohjuksen hinta.
Vastaanottimia on monen laatuisia. Kun koko, paino, tehonkulutus halutaan pieneksi on antenni myös tehtävä pieneksi. Kun aallonpituus (ylhäältä alas) on puolen metrin luokkaa, on antennin oltava sen neljänneksen luokkaa, ollakseen edes välttävä. Pienemmät ovat heikkotasoisia ja siksi satelliitteja ei koskaan saada kuuluviin niin monta kuin hyvällä antennilla, jota taas moottoripyörään tai kännykkään ei saa mahtumaan.
Vastaanotintekniikassa myös usein fuskataan. Hyperbelipaikannuksen ideana on etäisyyksien mittaus aikamerkin perusteella. Koska vastaanottimen kvartsikellon tarkkuus ei ole riittävä, käytetään laskennassa pseudoetäisyysalgoritmia, jolloin asetetaan tuntemattomaksi vastaanottimen kellonaika. Tällöin kuitenkin tarvitaan vähintään neljä satelliittia. Niistä eivät kaikki kuulu, varsinkaan minikokoisella antennilla, joten niitä tarvitaan käytännössä 5-10 kpl.
Jos paikannin paikantaa kolmellakin satelliitilla, se ei käytä pseudoetäisyysalgoritmia. Tällön se käyttää apuna vastaanottimen kvartsikelloa ja tarkkuus on automaattisesti pakallaan pysyvällä laitteella n. +/-20 m, ja liikkuvalla laitteella vielä huonompi. Tällainen GPS on ainakin omassa kännykässäni.
Tarkkuus ilman erikoisjärjestelyjä, hyvälläkään laitteella, ei voi olla +/-10 m parempi. Se johtuu ilmakehästä ja sen refraktiosta, diffraktiosta ja troposfäärisironnasta. Jos satelliitteja on kuuluvilla juuri minimimäärä aiheuttaa joka sadan metrin heittoja reflektio, heijastuminen isoista pinnoista kuten rakennusten seinistä. Jokaisen satelliitin on oltava samanaikaisesti kuuluvilla useita kymmeniä sekunteja, muuten satelliitin signaali hylätään laskennasta. Tämä vähentää ajoneuvon paikannuslaitteen saamaa satelliittimäärää.
Käsitys senttimetriluokan, tai peräti millimetriluokan, tarkkuuksista perustuu erikoisjärjestelyihin, joita ei ole mahdollista käyttää kuin paikallisesti ja kalliilla kalustolla. Tällainen on referenssiin perustuva paikannus, jolla voidaan tehdä tarkkoja maanmittauksia, ja tehdäänkin. Myös sillä seurataan mm. maapallon laattatektoniikkaa ja postglasiaalista maannousua.
Eräs referenssiin perustuva oli takavuosina differentiaaliGPS, jolla saatiin desimetriluokan tarkkuus. Esim. laivan kallistelu aallokossa voitiin nähdä. Tietääkseni DGPS ei ole enää olemassa.
