Guzzi haaveena ja Nevada suunnitelmissa

[Agostini]

Tervehdys.

Päätin tulla uutena kasvona hieman utelemaan Guzzista, kun on herännyt kiinnostus kyseistä pyörää kohtaan. Ennen olen ajellut monenmoisilla kaksipyöräisillä, nuorempana enemmän kippurassa ja nykyään pyrkinyt palaamaan takaisin enemmän pystyasentoon, sitten pappa-mopoiän. ”Muutama” viimevuosi on kulunut enemmän japsi-customeita ajellen, kuten Hondaa, Suzukia ym. Nyt on kulunut pari vuotta ilman kaksipyöräistä ja tekisi mieleni palautella ajohaluja Nevadalla. Ajoasentonsa puolesta kuvittelisin sen olevan ikämiehelle jo heti vaivattomampi ajettava. Kiire kun ei ole mihinkään, ei tarvitse enää vatsallaan kulkea.

Siksipä päätin tulla vähän kyselemään, millainen pyörä Nevada on vakuutuksiltaan (Olen toki huomioinut, että vakuutukset on paikkakuntakohtaisia, mutta muutamia vertailulukuja olisi hyvä saada), millainen pyörä on polttoainetilavuudelta, polttoaineen kulutukselta, teholta, painolta jne.

Ja onko kamalasti muutoksia, kehitystä ym. tapahtunut vuosien saatossa, jos vertaa esim. samoilla kilometreillä olevaa 90-luvun ja 2000-luvun pyörää keskenään. Monet kun sanovat erimerkkisten pyörien kohdalla, että vanhassa on vara parempi ja toiset taas ovat toista mieltä. Itsellä kun ei Guzzista ole vielä kokemusta, olisi kiva kuulla mielipiteitä. Tietenkin se koeajokin pitää päästä pian tekemään, että on sitten ajettavuuden suhteen heti piirun verran kokeneempi.

Lisäksi tietenkin ne hyvät ja huonot puolet, eli suurimmat ”akilleen kantapäät”, jos niitä yleensä on. Ja entä ne huollon hyvät ja huonot puolet. Kuinka on sijoitettu akku, suodattimet, virtalaitteet ym. ovatko helpot huoltaa, kosteudelle herkkiä tai vähemmän herkkiä jne. Ja aina tulee mieleen tietenkin myös ne lähes joka paikassa keskustelunaiheena olevat kardaaniin, perään, vaihteistoon, jakopäähän ja kytkimeen liittyvät kesto- sekä huoltokysymykset.

Minkälaisia kilometrilukuja pyörienne mittarissa ylipäätään on ja paljonko saa Guzzilla päästellä ennen kun ne isommat remontit on edessä. (Suhteellista ja ajajakohtaista toki tämäkin).

Kaiken informaation otan ilolla vastaan, jos vain kaikki foorumin jäsenet eivät satu olemaan juuri nyt pyörän päällä ja reissussa, kun kesäkin alkaa olla kohta parhaimmillaan.

[TimoEv]

Terve!
Mulla on 4. Guzzi alla. Nykyinen California 2008 on vasta 87´000 km ajettu. Aloitin Nevadalla vm 1999. Se oli erittäin hyvä pyörä. Ainoat älyttömät oli ilmansuodattimen ja öljynpaineanturin sijoitukset.
Nykyään nekin on jo ihan muualla - näin olen ymmärtänyt.
Lastentauteja ei ole. Huoltohommat on helppoja tehdä ihan itsekin, jos vain ruuvari pysyy kädessä ja on vähän parempi paikka, kuin "iso talli", eli parkkiruutu. Vaikkapa tulppien vaihdot vs jaappanilaisiin rivikoneisiin...
Kardaani on huoleton verrattuna vetokettinkiin, mutta vaatii vähän asioita: Öljynvaihto per 10´000km. Operaatio kestää n. 10min. Olisi myös hyvä keväisin voidella kardaanin boorit tai joka toinen vuosi... Tämä vaatii perämurikan irroituksen, mutta ei ole ns. paha rasti. Vetohampaiden voitelu menee samalla kun takarengas on vaihdossa, joten se ei rasita. Sähkökikottimet ovat nekin aikas yksikertaisia pl. uusimmat mallit, joissa on diagnostiikka- ja monitoiminäytöt.
Muuten huollot ovat tasoa jarrupalat, tulpat jne. Tietenkin mikä tahansa voi mennä rikki, minullakin taka-akselin SKF-merkkinen laakeri hajosi n 50´000 km kohdilla.
Gruppon ja koko veljeskunnan välillä tieto, opastukset ja neuvot kulkevat sujuvasti ja Piikkiön help-desk´istä saa neuvoja auliisti ja antaumuksella.

Täällä foorumilla olevat tekniikkamurheet antavat hieman väärän kuvan Guzzista, koska suurimmat keskustelut käydään joko a) yli 250´000 km ajettujen tai b) omarakentelijoiden kesken. Vaikkapa sellaisia juttuja kuin Motomatin ahdetun alkoholipyörän tiimoilta on, ei juurikaan vakiovehkeissä tarvitse välittää.

Maahantuojan - "Piikkiön poikien" - toiminta on myös vertaansa vailla. Väitän, että ihan kaikki muut maahantuojat saisivat "käydä opissa", mitä tulee palveluun ja varaosavalikoimaan.

En näe mitään syytä, etteikö uutta tai käytettyä Moto Guzzia voisi ostaa. Kaltoin kohdeltu on kuitenkin kaltoin kohdeltu merkkiin, ikään ja malliin katsomatta.



 

[Kimmo Saarelainen]

Moi,
Itse Nevadan malleissa on toki tapahtunut aika paljonkin muutoksia vuosien varrella.
1990 luvun pyörissä on ajogeometria erilainen kuin 2000 luvun malleissa.
Varsinkin keulassa ja jousituksessa on tehty muutoksia.
Samoin on tietysti on kaasarit vaihtuneet ruiskuihin.
Nevadan perämurikan öljyvuodot ovat silloin tällöin aiheuttaneet ongelmia.
Nekin saadaan aisoihin oikeilla huoltotoimenpiteillä, mutta niissä on ehkä eniten ollut yksittäisiä ongelmia.

Nevadan ilmanputsarin vaihtaminen on legendaarisen hankalaa.
Ainakin vuoden 2001 mallissa se oli vielä tuskainen operaatio, kun sitä ensikertaa ihmetteli.
Jossain vaiheessa sen rakenne muutettiin paljonkin kätevämmäksi.
Osaako joku kertoa mistä vuodesta alkaen se on ns. helppoa?

Itse pyöränä erinomaisen kevyt ja mukava ajettava. Hieman tehoton kahdelle hengelle (retkikuormalla).
Myöskin hieman ahdas pitkille kuskeille / kahdelle. Itse n. 175cm ja pystyin ajelemaan ongelmitta.
Nevadasta jäi hyvät muistot, mutta nyt ajelen Calilla.
t. Kimmo
   

[TunturiTT]

2003-4 muuttuu järkevämmäksi, eli silloin kun tulee ruisku. Vai olenko ihan hakoteillä?
Pyörä painaa alle 200 kiloa tankattuna ja painopiste on matalalla. Tankoa vaihtamalla mahtuu isompikin kuski. Tekniikaltaan perushelppo ja vaivaton pikkulohko, oli sitten ruisku tai kaasarimalli.
Itsellä omassa vastaava kone ja runko, 16 tuuman renkailla. Varsin monikäyttöinen pyörä.
Kannattaa koeajaa Nevada ja Breva, todeta sitten sopiiko omalle fysiikalle.

[motomatti]

Kuten edellisistä viesteistä näkyy on trendi melko selvä: ensin ajetaan pikkulohko-mallilla (350 - 750cc) ja muutaman vuoden päästä tulee hankinnaksi vanhempaa konesarjaa edustava ns isolohko. Eli pienempi moottori on uudempaa kehitelmää ja sitä on uudistettu säännöllisesti ja jatkanee vielä pitkään pienempien Guzzi-mallien voimanlähteenä. Isompaa ja vanhempaa konetyyppiä eri versioineen (700 - 1400cc) on myös vuosien varrella kehitetty sekä kasvatettu ja siihen koneeseen yleensä päädytään kun moottoripyöräily otetaan "tosissaan". Itse tosinaloittelin ikälopulla entisellä poliisin 850 GT:llä mutta ostin kohta uuden 750 NTX:n ja parin vuoden päästä oli jo hankittuna Quota 1000. Varoituksen sana: tähän merkkiin voi jäädä koukkuun.

[Hajakenttä]

Olethan jo lukenut Wikipediasta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moto_Guzzi_Nevada

Siitä kannattaa lukea myös niitä lähteitä. Niissä on valtavan paljon yksityiskohtaista asiaa. Artikkeli on tehty tammikuussa 2013 ja kertoo vain malleihin 2011 asti olevia tietoja. Jo 2012 mallissa on imuilman putket yhdistetty kuten y-kirjain, ja ilmaläppä on niille yhteinen, siis ei enää kahta läppää ja niiden yhdystankoa ja tasapainon säätöä. Myöskin samalla tuli satulan alle tilaa niin, että ilmanpuhdistimen rasia mahtuu sinne, eikä suodattimen vaihdossa ole enää mitään temppuilua. Sitä vanhemmissa suodatin vaihtuu irrottamalla oikean (styyrpuurin) puoleinen tööttä ja sitten purkamalla tankin alla olevan muovirasian (kulkusuunnassa)etupää ja suodatin tulee sieltä ulos kuin uunipelti uunista.

Nevadalla ajosta olen saanut kolmen kesän (kuluva mukaan lukien) kokemuksen. Minä olen italialaisen mannekiinin kokoluokkaa ja siksi sovin mainiosti Nevadan satulaan. Isomman olisi vaikeaa löytää hyvä asento, mutta muitakin mielipiteitä tästä asiasta on. Nevada on ketterä pyörä ja mainio ajettava. (Tosin en voi sitä muihin verrata kun en ole 40 vuoteen muita ajanut.) Olen omaksunut ajotavan, että ajan kaikki kaarteet ja mutkat isot ja pienet vastaohjauksella, aina, en siis tällä elopainolla edes yritä mitään painopistesiirtoa kallistuksen aikaansaamiseksi. Jarrupoljin ja vaihteidenarvontavipu ovat aika pienet ja niitä saa usein jaloilla etsiskellä. Luulisi olevan tottumiskysymys, vaan kuinka kauan sitä totuttelua kestää? Joskus tuntuu, että Nevadan jalkio on tarkoitettu ensisynnyttämättömälle naiskuljettajalle, jolla on jalkaterän aurauskulma hiukan sisäänpäin. Teho riittää mainiosti, jopa matkustajan kanssa, jota ajoa olen myös hiukan jo opetellut. Tosin oman Anniversarioni satula ei ole mikään touringsatula. Oli pakko laittaa itselle hillolettu, eli geelityyny, kun nämä mannekiinin alapallonivelet alkoivat pitkänpäälle painaa. Matkustajan naukuminen loppui vasta AirHawk-ilmatyynyllä, mutta sitten tulikin hymy naamalle. Perän stereojousitus ja iskarit eivät ole mitään parasta, luulisin, siksi terhakkaasti Nevada antaa potkuja, varsinkin takapenkillä. Nevada pyytää lisää bensiiniä n. 200 km välein, joka on useimmiten istumalihaksille tervetullut toivomus. 14 litraa mahtuu tankkiin ja se riittänee n. 270 km. Kun Gruppon lajitoverit neuvoivat, aloin ajaa 80:n mutkatiet 3-4-vaihteella ja moottori laulaen 4000-5000 kierroksen tietämillä ja vasta tylsät, suorat ja nopeat tiet 5-vaihteella, alkoi ajaminen tuntua makoisalta. Moottori vastaa kaasuun mainiosti. Kunpa vaan tuo vaihteensiirtäjä ei olisi noin tunnoton ja mitätön tappi. Mannekiinihabituksesta johtuen oli myös välttämätöntä asentaa pieni klyyvari, ilmanohjain, jotta suuri ilmanpaine rintakehän kohdalta poistui. Kypärän kohdalla ilmavirta on nyt täysin laminaari 120 km/t nopeudella ja Nevada kulkee sileästi kuin lentokone. 90-100 km/t nopeudella tulee tällä klyyvarimallilla (kuva Gruppon galleriassa ja siinä wikin kuvassa) ilkeä turbulentti ilmavirta kypärään. 80 km/t nopeudella ilmavirta ei tunnu mitenkään.

Voi hyvinkin olla, että en vaihda Nevadaa isompaan. Teho ja koko riittävät minulle mainiosti. Kuljetuskyky voi osoittautua joskus pieneksi.

[TunturiTT]

Eihän näitä ole pakko vaihtaa, voi ostaa aina lisää.. Itsekin aina välillä palaan pikkulohkon seuraan nautiskelemaan. Se on niin kevyt ja ketterä, isoon verrattuna.

[Jukka Laine]

Justiinsa niinku TT mainitti. Oma pikkuBreva (sama kone ku Nevadassa) on kyytiny jo kuudetta kesää, eikä tehot ole kertaakaan loppunu kesken. Brevan istuma-asento on pystympi ku Nevadassa ja minulle (alle 170) aavistuksen eteen nojaava. Vaihdelaatikko toimii juohevasti ja tarkasti. Keponen on pyörä ajella ja laukkujen kanssa matkaan saa tavaraa riittävästi. Toki kyytiläinen ja matkatavarat tekevät pyörästä raskaammin kääntyvän, mutta sillonki sen vielä jaksaa työnnellä ja siirrellä. Perän vuotaminen on Brevaakin vaivannu, vaan laakerstefan vaihdolla se asettuu kun sen tekee huolella. Sen voi tehdä itekkin kun malttaa katella purkuohjeita ja äpöstää ajan kanssa. Samoin on öljyjen ja tulppien kanssa. Muuta ei ole vielä tarvinnu 60 tkm ajettuani tehdä. Brevassa on 17 litran tankki ja sillä ajaa 350 km matka-ajoa ja 300 nurkka-ajoa.
Olen koeajanu Le Manssin, 1200 Sportin (2-v ja 4-v) ja Norgen ja ainoa joka näistä sykäytti oli 1200 Sport (2-v), jotta se vois sitten olla seuraava kun aika Brevasta jättää. Griso vois kanssa olla näppärä.
Brevan penkki on omalle persaukselle aikas passeli ja matkustajallakin on kohtuullinen alunen, jotta jaksaa istua pitemmänki session.
Navadaa ja Brevaa on kaupan useita kappaleita, jotenka koeajomahollisuuksia varmaan järjestyy ja hinnatkin ovatten kohtuullisia. Eiku testaamaan!

[Guzzr]

Mielenkiintoista kuulla Jukka ett olet kokeillut ja todennut Sportin 2-v olevan se sopivin mp.. Miksi ja millä tavalla se sinulle sopi parhaiten? Eikö 4-v ole "uudempi" malli = "parempi?

[Agostini]

Suuret kiitokset kaikille arvokkaista vastauksista. Täytynee tosiaan lähteä tutustumaan aiheeseen ensin takalistotuntumalla ja vertailla eri vaihtoehtoja. Vielä kun löydän sen vähän ajetun helmen sieltä kymmenien pyörien joukosta, jolla ei tosiaan ole ajettu vielä sitä 250 tuhatta kilometriä. Taitaa nämä ns. vanhemmat ”vähän ajetut” olla niitä, joissa on mittari ainakin kertaalleen pyörähtänyt ympäri.

Tokihan isommat Guzzit, kuten California ja uudemmat ja vastaavasti uudemmat Brevat kiinnostaa, mutta pitää ensin välivuosien jälkeen tunnustella, kuinka se ajo maittaa ja kipinä taas kasvaa. Eli lähteä vähän edullisemmalla pelillä aluksi liikkeelle. Luulisin, että Guzzi on helppo vaihtaa ja myydä jatkossakin, kun vaan on historia tiedossa. Sitä kovasti kaipaan itsekin, kun pyörää lähden hankkimaan.

Tosin ei niiden edellistenkään pyörien kaikki historia tiedossa ole ollut, jokainen oli kaunis kakku päältä ja sen verran hyvä tuuri on ilmeisesti kaksipyöräisten kanssa käynyt (ainakin tähän saakka), että kyseiset ”kakut” on ollut hyviä myös sisältä. Eli ihan perushuolloilla aina selvinnyt, eikä ainakaan vielä ole isompiin remontteihin joutunut. Pitää koputella puuta, että tuuri jatkuu. Uutta kun ei kestä peppu juuri nyt hankkia.

Toisaalta nuo 2000-luvun paremmalla puolella olevat 750-850 kuutioiset pyörät varmasti itselle jo riittää tehojensa puolesta, kun ne kiireiset vuodet on takana, eikä ehkä tule aivan yhtä paljon pyörän selässä istuttua, kuin nuorempana. Kunhan sillä ajoittain kaksi päällä ajonopeudet rajoitusten sisällä pysyy ja moottoritienopeuksiakin on kiva ajaa, se riittänee. Pienet on vaatimukset nykyään:) Suurista kuutioista on tänä päivänä iloa kaiketi vain vakuutusyhtiöille. Ja onhan Nevadassa jo lähes saman verran kilowatteja, mitä oli aikoinaan 1100 kuutioisessa Hondassani. Silläkin kerkesi ihan riittävästi.

[Rockmaple]

Tässä on yksi näkemys aiheesta Nevada:

http://hallicino.hubpages.com/hub/Top-100-Ugliest-Motorcycles---10-Older-Cruisers
Tuollaiseen kun vielä ripustelee mustia muovilaatikoita ja pappamopon tuulisuojan niin vot.

No uudemmat onneksi ovat joiltain osin vähemmän epäonnistuneita muotoilultaan.

Itelläni on omaa silmää miellyttävä  V7 Classic, joka on teknisesti sama kuin Nevada. Mut jos customi pitää saada, niin ei V7 varmaan ole vaihtoehto. Eikä niitä sisäänajettuina usein ole tarjolla.

[Agostini]

Kyllä itselläni on jäänyt rakkaus Customeja kohtaan, vaikka voihan se olla, että tässä vielä jonnin verran vanhetessaan, jos suinkin ajokunto säilyy, tulee hankittua entistä "pappamaisempaa" alle. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Siinä vaiheessa ehkä sitten joku museopyörä löytyy, jolla saa ajaa selkä täysin suorana kylänraitin läpi muutaman kerran kesässä. Toistaiseksi on customin satulan tuntuma kuitenkin tallessa, vaikka vähän ajotaukoa onkin. Eli siltä pohjalta katsellaan.

[Jukka Laine]

Mielipide perustuu yhteen ajoon / pyörä. 4-v:n kaasu tuntui liian terävältä, elikkä kotirintamamotoristin tuntuma oli parempi tuon tasaisemmin käyttäytyvän kaasukahvan kera. 2-v jotenki istui heti paremmin, elikkä tuli suht kotoinen olo ja suupielet karkasivatten korvien taakse.
Voisin kuvitella, että Grisolla tilanne tulee olemaan samanmoinen.
4-v:n karttaa jos sais entrattua tasasemmin käyttäytyväksi, niin tuntuma vois parantua.

[melissia]

Moi,

Mulla on nyt pari kuukautta 2006 mallisella Nevadalla takana.
Tykkään!! Kevyt, ketterä ja iloinen ajettava.

T: Sami S

[Camn]

Kevyt, ketterä ja iloinen ajettava

Ja tuo V11 jälkeen... Meneekö pieleen jos arvaan että V11 on Nevadaan verrattuna raskas, ajettava ja toisella tavalla palkitseva (kädet puutuvat ja kipeytyvät ajoasennosta mutta kun tulee kotiin tuntuu että "taas tuli pideltyä kotvanen härkää sarvista" . Kyytiläiselle se kai olekaan tehty, se yläritsikin niiden kahden naurettavan M10 runkopultin varassa... lienee J.Raittisen sanoin mallia "on jäätelö hyvää, kun yksin syö".