Palutetaanpa vanhat lujuusopin faktat mieleen (huippu lujuusanalyytikot ovat olleet usein ilmailuteollisuuden palveluksessa, esim. prof. Ylinen).
Jännityksen alaiseen elastiseen aineeseen tehty reikä aiheuttaa jännityshuipun, jonka maksimiarvo on reijän reunalla pokittain pääjännitykseen nähden ja se on suuruudeltaan suuruusluokkaa 3 x nimellisjännitys, joka nimellisjännitys lasketaan nettopoikkileikkauksesta, siis reijän pinta-alaosuus vähennettynä.
Se, että lentokoneiden kantavissa rakenteissa on paljon kevennysreikiä palkkimaisten osien uumalevyissä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö jännityshuippua olisi reijän reunalla olemassa, vaan sitä, että huippu ei ole rakenteen kannalta kriitillinen ja myös sitä, että pyöreä tai ellipsi reikä on muodoltaan varsin edullinen jännityshuippujen voimakkuuden kannalta. Kantavassa rakenteessa on aina suunnittelukriteereinä sekä jäykkyys että lujuus, jolloin on ilmeistä että monien yksityiskohtien muotoilua dominoi jäykkyysvaatimus eikä lujuus. Ilmailussakin on tapahtunut vakavia onnettomuuksia koneille, joissa väsymismurtuma on voinut kasvaa näkymättömissä niin suureksi, että ehyt kannas on pettänyt normaali lentotilanteessa. Säännöllinen tarkastus on ihan paikallaan myös moottoripyörän kantavien rakenteiden kohdalla, veikkaan, että tässä ketjussa esitetyn kahden tapauksen murtumat olisi voinut havaita ajoissa ennakkoon jos pyörän käyttäjä olisi tiennyt tarkkailla noiden komponenttien vointia tarkasti ja säännöllisesti.
Kyllä ilma-alusten ja moottoripyörien suunnittelufilosfiassa on yhteisiä piirteitä paljonkin, mutta ilmailuteollisuudessa suhtaudutaan hitsaamiseen varovaisemmin kuin maakulkuneuvoissa. Nykyään niin tavalliset hitsatut alumiinipalkkirungot ovat kevyitä ja jäykkiä, mutta minua epäilyttää niiden väsymiskestävyys siinä määrin, etten itse toistaiseksi investoi sellaisiin.