Moottoripyörien voimanlähteet

[motomatti]

Näyttää tummien neitien kamppeet aika lailla samalta kuin nämä HHO-generaattorit joilla lupausten mukaan saa ilmaista energiaa vedestä ja leivinjauheesta.

Tässä havainnollinen video perusvirityksestä: http://www.youtube.com/watch?v=rK0SEzzbKdE

[Vierailija]

Näyttää tummien neitien kamppeet aika lailla samalta kuin nämä HHO-generaattorit joilla lupausten mukaan saa ilmaista energiaa vedestä ja leivinjauheesta.

Tässä havainnollinen video perusvirityksestä: http://www.youtube.com/watch?v=rK0SEzzbKdE

Kyllähän sitä vedestä vetyä saa erotettua, ainoa ongelma on se, että erottaminen vaatii enemmän energiaa kuin mitä siitä vedystä saa.  
Tämä pikku ongelma rajoittaa laajamittaisen vetytalouden käyttöönottoa.  

[Guzzr]

Metanoli poltoaineena olisi yks vaihtoehto,  hyvä ?

On käytetty moottoriajoneuvo-kilpailuissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli

[Guzzr]

Metanolikäyttö esim
http://fi.wikipedia.org/wiki/Speedway_(urheilulaji)           (Jahaa tää oli huono käännetty teksti tai ei mitään...)

Speedway = metanol          http://sv.wikipedia.org/wiki/Speedway

Myynti esim. ruotisssa http://www.jekstrom.se/EIS/EISMetanol.htm
               
                  suom.  http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/206536

[Vierailija]

Metanoli poltoaineena olisi yks vaihtoehto,  hyvä ?

On käytetty moottoriajoneuvo-kilpailuissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli

Onhan sitä tosiaan käytetty kilpailuissa. Esimerkiksi vuoden 1951 Alfa Romeo tipo 159 Alfetta kehitti 1.5 litran koneesta 425 hevosvoimaa. Polttoaineena oli  Shellin cocktail (nimestä ei ole tietoa) 98.5 % metanolia, 1 % risiiniöljyä ja 0.5 % vettä. Ikävä puoli oli kulutus 188 l/100 km, tosin huippunopeuttakin oli 309 km/h. 
Niin että siitä vaan metanolilla ajelemaan. 

[Hajakenttä]

Saanen olla hetken tulevaisuuteen tuijottava haihattelija.

Ei se vedyn kehittäminen sähköllä niin huono hyötysuhteeltaan ole. Siinähän vaan muutetaan energiamuoto toiseksi. Sähköä muutetaan vedyksi ja hapeksi, koska sähkön säilöminen sähkönä on hankalaa, vetynä helpompaa. Jos laitetaan vielä hiilidioksidia sekaan saadaan nestettä (muistaakseni metanolia, korjatkaa, jos muistatte paremmin), joka on vielä helpompaa säilöä. Vedyn tekeminen sähköstä hukkaa vain vähän sähköä, mutta vedyn tai metanolin polttaminen ottomoottorissa on taas vain 10 - 20 % hyötysuhteella paluuta vanhaan. Sähkömoottorin ylivoimainen hyötysuhde on sen valtti. Ajoneuvon sähköjarru on myös ylivoimainen teholtaan, tehon talteenotoltaan (koska ei kuumene) ja helpolta säädettävyydeltään, vaikka ABS:ksi.

Ja mistä se sähkö? Nyt se tehdään 600 (kuusisataa) vuotta vanhalla tekniikalla höyryturbiinilla. Esiasteita on kai vieläkin vanhempia. Sama periaate pyörittää generaattoria jopa ydinvoimasta vettä keittämällä. Tuhansia vuosia on koskien vesivoima tehnyt ihmiselle töitä. Olisi jo aika vapauttaa kaikki kosket luonnontilaansa. Voi, mikä turistirysä olisikaan Kemijoki.

Pitäisi säätää laki, että sähköä saa käyttää juuri sen verran kun on itse sitä tehnyt. Kyllä konstit löytyisivät aika nopeaan tahtiin. Moottoripyörälle riittää itsensä kokoisen katoksen katto Aurinko-paneeleilla jo nykytekniikalla (muutama vaihtoakku ehkä pitäisi olla). Siitä riittää jo naapureillekin lainattavaksi. Pian nousisi teollisuus, joka tuottaisi sähkön ja vedyn Aurinko-kehittimiä pieniin ja isoihin taloihin. Kaikki myrskyissä katkeilevat siirtolinjat olisivat tarpeettomia.

Auringon lisäksi kaikki muut konstit ovat pelleilyä. Auringostahan meidän kaikki energia on peräisin. On aika jättää ne välivaiheet pois. Aurinko tekee tuulen ja nostaa sadepilvet, jotka satavat ja saavat kosket virtaamaan. Aurinko kasvatti kasvit, joista tuli hiili, ja joita eläimet söivät, kunnes niistä tuli öljy. Auringon synnyn jäänteitä on uraanifissio meidän reaktoreissamme ja myös kaliumfissio Maan ytimessä. Maan pintalämmön pumppaaminen tiivistää Auringon suoraa lämpöä. Ei ole muuta energiaa kuin Aurinko, tai ehkä alkuräjähdys, mutta siitä ei olla yhtä mieltä.

Tämä vanhentuneen tekniikan tekohengitys vaan pitkittää sen kuolintuskia ja viivyttää paremman tekniikan kehitystä. Polttomoottoreilla ei saada missään olosuhteissa 30 % parempaa hyötysuhdetta. Se ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista. Yleensä joudutaan tyytymään paljon vähempään. Sekin voimayhtiö, joka ajoi dieselvaravoimalla sähköä verkkoon, varmaankin ajoi samalla lauhdelämmön kaukolämpöverkkoon. Silloinhan hyötysuhde lähenee jo 90 % ja sellainen tekniikka on jo pitkään ollut kannattavaa, talvella.

Meillä kun on tämä kaamos, joudumme laittamaan pyörät talliin talveksi, sähkön puutteen vuoksi. Onneksi ihan kohta tulee taas kesä. (Hups... sekotin nykyisyyden ja tulevaisuuden.)

Talojen lämmitykseen tarvitaan nollaenergiatalot ja vety, joka on pitkän kesämme aikana valmistettu. Kaasuhella on vedyllä toiminut jo 200 vuotta, ainakin.

Autot varmaan tarvitsevat loivaa tuotekehittelyä, varsinkin talviolosuhteita varten. Olisiko joku vetypolttokenno jotain? Mutta mitäs me autoista...

[motomatti]

Hyvää aloitteenottoa tuossa aiemmin Hajakentältä.

Näissä energia-asioissa olisi ihmisillä tosiaankin opiskelun paikka. Vääriä tietoja eri energiamuodoista levitetään tarpeen mukaan ja ja selvistä asoista tehdään hämäriä.

Katselin tv:stä erään ydinvoimavastustajan haastattelua ja hänellä oli mahtava fakta heittää miksi ei ydinvoimaa tule tuottaa: Hanhikivelle ei pidä tehdä ydinvoimalaa koska kaikki pelkää sitä tsunamia!

[Vierailija]

<snip>
Kaasuhella on vedyllä toiminut jo 200 vuotta, ainakin.
<snip>

Missäs semmoinen kaasuhella on? 

[Pekka]

>>>Sekin voimayhtiö, joka ajoi dieselvaravoimalla sähköä verkkoon, varmaankin ajoi samalla lauhdelämmön kaukolämpöverkkoon. Silloinhan hyötysuhde lähenee jo 90 % ja sellainen tekniikka on jo pitkään ollut kannattavaa, talvella.<<<

Tuskimpa vaan oli siellä pellonreunassa olevan muuntajan juurella kaukolämpöverkkoa.
Juuri siintähän tässä on kysymys. Tekniika ei kehity koska toiminnan pitää olla tuottavaa sijoittajille.
Sillä onko se taloudellista ja järkevää ei ole paljonkaan merkitystä, pääasia on että rahaa tulee
ovista ja ikkunoista.
Sitäpaitsi se uusi teknologia voisi olla tavalliselle kadutallaajalle ja kuminkuluttajalle
saavuttamattoman kallista.
Aurinkokennojen käyttö joissain sovelluksissa, siellä missä aurinko paistaa, tulee varmaankin
lisääntymään. Nyt kun kiinalaiset ovat ottaneet asian omakseen, kennojen tehon ennustetaan
tuplaantuvan kahdessa vuodessa ja samalla hinta laskee. Tuttu kehitys tietotekniika-alalta.
Valitettavasti asumme paikassa missä aurinko ei paista 4-5 kuukauteen. Ja sillon saataa olla vielä
oikeasti kylmä.(=> Nykyään ihan hyvää kesämökkisähköä).
 Pelkällä suoraan auringosta tulevalla energialla ei näillä leveysasteilla nyky-yhteiskunta
pärjää. Tai sitten on kehitettävä joku ylivoimaisen tehokas ja taloudellin varastointimenetelmä.
Ja sitten kun vielä ne tyypit jotka näitä juttuja julkisuudessa jauhavat, ymmärtäisivät mikä ero on
kilowatilla ja megawatilla. Varsinkin kun Suomenkin tehontarve on gigawatteja.
Minulla on puuliiterissä n.25 mottia klapeja mutta taitaa olla niin, että lähitulevaisuudessa
en ehkä enää saa poltaa niitä tuvan uunissa?
Mitä sitten? Vaihdan saunankiukaankin sähköiseen ja alan kuormitta sähköverkkoa ja kantamaan rahaa
sähköyhtiöille. Ei ole odotettavissa, että minulla olisi varaa johonkin nollaenergiataloon. Ja milläs sen
saunankiuas sitten lämpiää?
Valitsemamme kansanedustajat saattavat tietysti lopulta säätää sellaisen lain, mikä
velvoittaa/pakottaa meidät kaikki muuttamaan kaupungin keskustan nollaenergiakerrostaloon.
Tuskin silloin enää kenelläkään on lupa ajella huvikseen moottoripyörällä.

Nautiskellaan nyt tästä kohtuullisesta vapaudesta mikä meillä vielä on jäljellä

Pekka

[Pekka]

>>>Ajoneuvon sähköjarru on myös ylivoimainen teholtaan, tehon talteenotoltaan (koska ei kuumene) ja helpolta säädettävyydeltään, vaikka ABS:ksi.
<<<
Jos tuosta syntyvä energia saadaan ajettua vaikka akkuihin, ihan hyvä juttu.
Mutta olen myös nähnyt kuinka Telman kiekko hehkuu kirkkaan punaisena kuorma-auton vaihteiston perässä. Samalla se tyhjentää
ajoneuvon akut pidempään jarrutellessa. Kyseessä siis pyörrevirtajarru. Siinä muutetaan lämmöksi n.200kw teholla auton liike-energiaa. Olisihan se hyvä saada talteen tuokin.
Mutta ei ole nykyään kannattavaa, eikä ole vielä paikaa mihin sen säilöisi, sellaisia hybridejä taitaa olla vain kaupunkibusseina tai
joissain erikoissovellutuksissa.
Intarder on hydraulinen jarru mikä siirtää jarrutustehon moottorin jäähdytysjärjestelmään. Ei pääse moottorin lämmöt laskemaan alamäessä.
Tuo on jo saasteidenkin takia hyvä juttu.
Nykyään taitaa moottorijarru, Telma ja Intarder pudota aina pois päältä kun ABS-järjestelmä joutuu töihin, juuri säädettävyyden takia.
Meni vähän raskaalle puolelle, mutta moottoripyöriin nuo tuollaiset tullevat vasta sähkömoottorin mukana.

>>Silloinhan hyötysuhde lähenee jo 90 % ja sellainen tekniikka on jo pitkään ollut kannattavaa, talvella.<<<

Ja muulloinkin, joskus luin jostain lehdestä jutun, missä esiteltiin kuinka Saksassa oli rakennettu kerrostaloja joiden
kellarissa oli dieselgeneraattori tekemässä sähköä ja lämpöä taloon.

Dieselin hyötysuhteet menee nykyään suunnilleen niin, että normaalissa ajoneuvosovelluksessa päästään himpun
yli 40% parhaimmillaan. Voimalaitoskäytösä päästään tuohon 90% kun hukkalämpö saadaan talteen.
Ilman hukkalämmön talteenottoa turbocompundina päästään johonkin 60% paikkeille.
Ottomoottorinkin hyötysuhde ajoneuvokäytössä hätyyttelee parhaimmillaan jo 40% rajaa. Otto- ja dieselmoottori
lähenevät, pikkuhiljaa kehityksen kulkiessa, toiminnaltaan toisiaan.

Eikä se höyryturbiini niin vanha keksintö ole. Tuossa wikipedian artikkelissa syitä sen suosioon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yryturbiini

Henry Fordin museossa on 5MW tehoinen mäntähöyrykone. Se on muuten tavallisen omakotitalon kokoinen.
Mikähän sen hyötysuhde on ollut?


Pekka

[TimoEv]

Olen telminyt dieselgeneraattorien kanssa kymmenkunta vuotta.
Vähän yksinkertaistettuna, sen tuottama energia voidaan jakaa kolmeen osaan: Sähkö, jäähdytyslämpö ja pakokaasun lämpö. Lähes kaikki tuo voidaan ottaa talteen ja käyttöön. Olen toimittanut mm. pakokaasukattiloita isojen, 2 MW, koneiden yhteyteen. Tekniikka on valmiina ja tavaroita saa kaupasta.
Ominaisuus, josta tässäkin tulee ongelma, on hinta. Ts. paljonko energia saa maksaa.
Jos esim. sähköenergian hinta kymmenkertaistuu, niin sitten on "ihan sama", millä se tehdään. Vaan kenelläkään yksityisellä, "tavallisella ihmisellä", ei ole varaa sitten enää tehdä lämmintä vettä tai käyttää hellaa...
Keskustelin erään takkutukan kanssa joskus tästä asiasta ko. pojan jakaessa energianvastustamisyhdistyksen, Vihreärauha, esitteitä. Hänen mielestään hinnallla ei ole väliä, koska hän asuu kommuunissa,
sähkölasku on 80€ /v ja senkin maksaa sosiaalitoimisto. Niinpä niin...  

Viime talvena, talvihan ei ollut mitenkään erityisen kylmä, oli pahimmillaan 1600MW:n vaje sähköenergiassa kotimaan tuotannon ja kulutuksen välissä. Siis kahden Olkiluodon atomipannun verran. Mistäpäs tuo erotus sitten tehdään? Ja on lisäksi huomattava, että Suomesta poistuu 2030 mennessä n. 3000MW tuotantotehoa, kun Loviisa ja Olkiluoto suljetaan.

Tämä ei liity mitenkään moottoripyöriin - sen tiedän. Mutta liittyy vähän siihen, että miten jaetaan saatavilla oleva energia eri kulutustarpeiden kesken. Annetaanko raakaöljypohjaisia vain liikennekäyttöön vai jaetaanko se pelkästään energiantuotantoon. Ja kaikki liikkuva, pörisevä ja pyörivä vaatii energiaa.
Joskus sotatyönjohtajakoulussa laskettiin paljonko tarvitaan polttoainetta niihin autoihin, jotka kuljettavat polttoaineet prikaatin kokoiselle sotatoimiyhtymälle. En enää muita sitä määrää, mutta huomattavan suuri se oli.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat hyviä, mutta ei niillä ratkaista valtakunnan energia-asioita. Paikallisessa käytössä ne ovat jopa ylivoimaisia. Mutta ei välttämättä moottoripyörässä...  
Helsingin majakka ( H:gin kasuuni ) oli vielä 1980-luvun alussa dieselkäyttöinen. Tolpassa oli neljä dieselgenua, jotka vaativat pa-huoltoa ja muutakin ylläpitoa. Sitten tekniikka kehittyi ja nyt energia saadaan tuulesta ja auringosta. Genut on purettu. Majakan valon kantomatkaa vähennettiin ja otettiin käyttöön halogeenivalot, jonka välähdys ( palo ) aika puolitettiin. Kukaan ei ole valittanut asiasta.

[egon]

Raha ratkaisee.

Sitten kun fossiiliset poltoaineet ovat riittävän kalliita niin ajoneuvojen kulutuksella on jotain todellista merkitystä. Nyt käytetään pieniä kulutuslukemia myyntipuheina, mutta sitten kun dieselpolttoaine maksaa vaikkapa 10 €/litra ja bensiini esim. 20€/ litra ei ajoneuvoteollisuudella ole mitään vaikeuksia rakentaa henkilöajoneuvoja, joiden kulutus on suuruusluokkaa 1l/100 km. Maailmaennätys taitaa olla jossain puolen desin ja desin välillä nykyään???

Ajoneuvo painaa silloin vähemmän kuin kuljettaja, sen huippunopeus on ehkä 30...40 km/h eikä siinä ole mitään nykyajan mukavuusturhuuksia.
Isoja tavaraeriä ei ajeta enää muutaman kymmenen tonnin painoisina nyssäköinä syöpöillä rekka-autoilla. Silloin ei ole tavaralla niin kiire perille, ettei sitä voitaisi kuljettaa proomuilla satojen tai tuhansien tonnien erissä sulan veden aikana ja kiskoilla kuivan kelin aikana.

Nykymuotoinen törsääminen on mahdollista siksi, että fossiilinen energia on sikamaisen halpaa. Rakennamme ja lämmitämme asuntoja, joissa on tilaa 50 neliötä/asukas, mukava lämpötila on 22 Celsiusta ympäri vuoden, käymme lämpimässä suihkussa kerran, pari päivässä ja kun lähdemme töihin, me istumme peltilaatikoihin joiden massa on kymmenkertainen tai kaksikymmenkertainen omaan painoomme nähden ja ajamme perille suurella nopeudella että emme myöhästy. Poltamme 10 kilometrin matkalla litran polttoainetta, jonka energiasisältö on kolminkertainen elimistömme päivässä käyttämään energiamäärään verrattuna. Jos jyvitetään kulutus massojen suhteessa (mikä ei ole kyllä ihan reilua) niin tuon 10 kilometrin matkalla kuluu litrasta vähintään 9 desilitraa ajoneuvon kuljettamiseen ja korkeintaan 1 desi matkustajan siirtämiseen. Autossa polttoaineen energiasisällöstä menee karkeasti pakokaasujen lämmön mukana kolmannes, muihin lämpöhäviöihin toinen kolmannes ja liikkumiseen jää viimeinen kolmannes. Matkustajan liikuttamiseen tarvittiin oikeasti vain muutaman senttilitran verran bensiiniä, ylivoimaisesti suurin osa litrasta kului ulkoilman lämmittämiseen. Polkupyörällä tuon saman matkan kulkemiseen tarvitsemme energiaa niin vähän, että pystymme tankkaamaan sen yhdellä suupalalla.  

Energia on nykyään todella halpaa ihan sen muodosta riippumatta. Minusta tuntuu, että tulevaisuudessa liikutaan taajamissa paljon sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla. Kun maaöljy alkaa oikeasti loppua niin nestemäiset polttoaineet ovat varmaankin alkoholeja.

[Hajakenttä]

Eikä se höyryturbiini niin vanha keksintö ole. Tuossa wikipedian artikkelissa syitä sen suosioon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yryturbiini

Ravistin hihasta tuon 600 vuotta    mutta se onkin yli 2000 vuotta. Tuota Wikipediaa ei kannata lukea luottavaisesti, jos artikkelin alussa on banneri "lähteetön" ja muutenkin sellainen Wikipediatieto, joka on ilman lähteitä voi aina olla puutteellista, tai jopa väärää. Se oli myös ns. ensiarvioimaton versio. Korjasin asian. 

[Ekku]

Energia on nykyään todellaikin halpaa.

Kannattaa kuitenkin miettiä niitä "vanhoja hyviä aikoja".

Silloin niitä yhteiskuntia rakennettiin käyttämällä orja -ja pakkotyövoimaa. Ei ole mitenkään kaukaa haettu ajatus, että tämä järjestys palaa sitten/jos kun energia käy vähiin. Ihminen kun on pohjimmiltaan aikamoinen paskiainen silloin kun meno käy kovaksi.

Nykyiset "vihreän aatteen" kannattajat asuvat pääsääntöisesti kaupungeissa, kun se on kuullemma ekologista. Kasvissyöjäkin on helppo olla, kun maailman eri kolkista tuodaan melkeinpä mitä kasviksia vaan ympäri vuoden ja kerrostalokin lämpenee edullisesti. autoilua vastustetaan henkeen ja vereen, mutta samaan aikaan vaaditaan taksin takapenkillä istuen halvempaa julkista liikennettä... , jonka joku muu maksaa.

Nykyautot muuten kulkisivat paljon vähemmällä polttoaineella, jos ne olisivat kevyempiä. Osa painosta tulee mukavuusvarusteista, mutta myös turvallisuusvaatimukset lisäävät painoa.

Yksi Mersun "kevytmetalli"-vanne painaa renkaan kanssa saman verran kuin Suzuki Alton 3 vannetta...

Kannattaisi varmaan opetella hevosten hoitoa pitkän aikavälin liikkumisen turvaamiseen.

[egon]

Nykyaikainen energian ja raaka-aineiden armoton kulutus on nimeltään "talouselämää". Sehän ei keksintönä ole vielä kovinkaan vanha ja on jonkin verran mahdollista ettei siitä tule kovin pitkäikäistä.  

Tarina kertoo, että Henry Ford esitti aikoinaan jollekin tuttavalleen, että kun autoja aletaan valmistamaan suuria määriä, on jokaisella varaa sellaiseen ja ihmiset voivat liikkua sen jälkeen pitkiä matkoja vaivattomasti ja vapaasti. Tähän oli keskustelukumppani sanonut, että ajatus on täysin absurdi. Jos autoja tosiaan olisi sellainen määrä, niin kuvittele minkälainen hyväkuntoisten teiden verkosto tulisi välttämättömäksi kaikkine kunnossapitokuluineen, bensiiniasemaverkostoineen, rengaskorjaamoineen, autokouluineen  ja liikennevalvontoineen! Kerta kaikkiaan mahdoton ajatus!

Pienikulutuksinen liikkuminen ei ole kenellekään hyvä bisness. Siksi sitä ei kukaan kehitä vakavissaan. Moottoripyörään on teknisesti täysin mahdollista kehittää muutaman hevosvoiman tehoinen diesel, joka kuluttaa polttoainetta alle litran tunnissa ja kulkee vajaat 100 km samassa ajassa. Polttoaineeksi sille voisi kelvata vaikka ruokakaupasta ostettu kasviöljy jos haluaisi pysytellä erossa fossiilisista. Englannista kuulin sellaisen jutun, että polttoaineen hinnan nousun seurauksena on yleistynyt näky Lidlin pihassa kun auton tankkiin kaadetaan viiden litran kanisterista ruokaöljyä.