Muistan hämärästi "aikojen alussa" että jokin lisäboksi oli tullut markkinoille. Mutta tarkkaa ajankohtaa en enkä mikä oli laitteen nimi. Saattoi ollakin juurikin PC. Itsellä alkoi pyörän oman moottorinohjauksen rassailu vuonna -96. Silloin kevättalvella ostin Centauron. Se oli myös ensimmäinen omistamani digitaalisella moottorinohjauksella varustettu pyöräni. Sitä ennen oli rukattu kaverin Ducati 907:aa. Siinä hieman vanhempaa mallia oleva moottorinohjaus, muistaakseni P8, kuin Centaurossa jossa jo oli 16M. Myöhemmin myös Ducatissa ja Cagivassa.
Moottorinohjauksen muokkaus tapahtui silloin "lastuttamalla" eli vaihtamalla erikseen ohjelmoitua mikropiiriä moottorinohjaukseen. Lisäksi säätömahdollisuutena oli Co-arvon muokkaus ruuvimeisselillä. Mikropiirit maksoivat jonkin verran (nykyrahassa muutaman kympin) ja niitä oli tarjolla eri kokoonpanoihin. Tarkoittaa että ilmansuodatusta ja pakoputkistoa on ainakin muutettu ja sille oma "chippi". Myös toistenlaisten nokka-akselien seurana tuli oma mikropiirinsä. Toukokuussa -96 olin kokeillut jo "stage 1 ja 2" ja vaihtanut nokka-akselit "stage kolmosta" varten. Jälkimmäinen ei ollut siviiliajossa hyvä ja hylkäsin sen ja olihan se kallis setti akseleineen ja äänenvaimentimineen + muuta rihnettä. Nokat oli tarkoitettu Daytonaan joten sopimattomuus saattoi olla siitäkin kiinni että Centauron ympäristö ei ollut ehkä sovelias. Merivuori myi ko. kilkkeet eteenpäin. Lienevätköhän jonkun Daytonassa nykyään?
Tätä ennen olin ruuvaillut vain kaasuttimia. Joten voin aika suurella varmuudella todeta että aloitin alkuperäisten moottorinohjausten rukkaamisen keväällä -96. Myös sitä 907 Ducatia kokeiltiin eri lastuilla. Silloin oli harvassa dynamometrejä eli perstuntumalla mentiin. Kyllä sen huomasi heti jos viriosat eivät pelanneet keskenään.
Muutamaa vuotta myöhemmin innostuin ahtamisesta. Mekaaninen ahdin Centauroon tuli asennutettua. Muut hommat, kuten hiilikuituiset ilmakanavat ym. osat rakentelin itse. Moottorinohjaus oli edelleen "stage 2". Se vaihdettiin ykkösversioon ja koska moottorinohjausta ei oikein saanut muutoin ohjelmoitua oli laitettava lisäboksi. Sen valmisti insinööriopiskelija Laiho. Se taas on kotioloissakin ohjelmoitava, flash-muistillinen, ruiskutuksen ohjaus joka oli tällä Laiholla myös hänen autossaan hoitamassa bensiinin jakelua. Kyseisenlainen rasia kytkettiin Centauron moottorinohjauksen rinnalle hoitamaan vain se osuus mikä on ahtopainetta eli kokolailla alkaena - 0,3 baarista aina + 2 baariin asti. Tosin hetkellinen ahtopaine voi olla vain 1,7 baaria ja jatkuva 0,25 baaria. Ahtopaineen säätö on täysin analoginen ja normiajossa ahdin ei ahda vaan päästää lävitseen ilmaa sen mitä moottori tarvitsee, ahdin ei siis ahda mutta ei laita hanttiinkaan, mutta kaasukahvan alfakulman jyrkkä muutos isompaan päin nostaa ahtopaineen välittömästi 0,25 - 1,7 baarin välille ja silloin tulee kiire riippuen kuinka nopeasti ja kuinka pitkälle kaasukahvaa kierretään. Sekin vaikuttaa kuinka pitkään kaasua pidetään avoinna mutta ennemmin tai myöhemmin, joka tapauksessa muutaman sekunnin kuluessa paine putoaa tasolle 0,25 baaria. Tämä toistuu kaikilla vaihteilla jos haluaa kiihdyttää reippaasti. Tuo ylipainelukema 0,25 baaria tarkoittaa ahtopainetta on silloinkin todellisuudessa 0,55 baaria jos lähdetään siitä että moottorin imupaine ilman ahdinta on vallitsevaan ilmanpainearvoon verrattua juurikin, ja pahimmillaan, miinus 0,3 baaria.
Tulipas kirjoitettua teoriaa mutta tässä historia mistä lähdin liikkeelle digitaalitekniikan maailmassa säätämään "ruiskuja".
2000 -luvun puolella onkin sitten ollut monenmoista kikastusta asennettavana. Enimmäkseen MegaSquirt -asennusta erilaisiin ja erimerkkisiin moottoripyöriin japsienduroista H-D:iin. Sieltä siis suurin osa ohjelmointioppiani on kotoisin. Itseoppimista pitkälti. Yritys - erehdys, jne. -linjalla aluksi. Nykyään valistuneesti arvaamalla. Tämä GD-homma on siinä mielessä melko uutta mutta vapauttavaa koska voi säätää suurinta osaa muuttuvia parametrejä. MS:ssä säätö näkyy heti jo ajon aikana, GD:ssä on pysähdyttävä ja päivitettävä koko moottorinohjaus uudelleen että näkee tulokset. Se on merkittävin ero näiden kahden ilmaisjärjestelmän välillä.
Vielä en ole korvannut Magneti Marellia MegaSquirtilla mutta ehkä sekin vielä nähdään. MegaSquirt on teknisesti joillain osa-alueilla MM:ää huomattavasti edellä vaikka onkin käyttäjiensä ylläpitämä. Näiden kahden järjestemän "karttoja" voi vaihtaa keskenään taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntämällä leikkaa - liimaa toiminnolla.