Guzzidiag - suomen kielellä

[motomatti]

Tarkoitatko "alkukartalla" jotain lupaavaa karttapohjaa? Periaatteessa sen voi kopioida omasta pyörästä ja sitten saatujen kokemusten ja tietojen perusteella muokata halutuksi.

Ikkalalla lienee samanlainen tai vastaava laajakaista kuin minullakin: http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet-ja-yleisosat/yleisosat/sahkoosat/mittarit/mtx-l-digitaalinen-laajakaistalamdamittarisarja-ims-im3845/
Halvempiakin on olemassa ja netistä voi tilailla ja saada ihan mitä vain.
Kapeakaistanäytön, viisarilla, voi löytää jopa Biltemasta. Ei kestä vettä. Autotuote siis. http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autotarvikkeet/Autosahko/Auton-mittauslaitteet/Happitunnistinmittari-32257/
Itsellä ei vielä kokemusta.....

Kapeakaistaiselle lambdalle, joka jo pyörässäsi on alunperin ollut, voi kytkeä näytön mutta sen seuraaminen ajossa vaatii hieman huomiota. Ei vilkasliikenteisille teille sen kanssa. Pieni led-näyttö riittää. Yksinkertaisimmillaan. Siinä tillittää yleensä keskellä vihreä led ja jos menee rikkaalle niin keltainen ja laihalle niin punainen. Tosin niitäkin on erilaisia. Niitä kun ei ole ollut viimeaikoina edullisesti saatavissa niin olen ajatellut teettää alan yrityksellä. Kunhan muilta kiireiltä ehdin. Kaksi- ja nelirivisiä. Kahdelle ja neljälle pytylle.

Pyörään kytketyn laajakaistalambdan (Esim. Innovate MTXL) voi myös laittaa ohjaamaan pyörän omaa moottorinohjausta. Siitä ei sinällään suoranaista hyötyä ole mutta laajakaista-anturin voi ruuvata alkuperäisen lambdan reikään joten ei tarvitse tehdä lisäreikiä.

Pitää huomioida että MagnetiMarellin 5AM-moottorinohjaus "kelpuuttaa" lambdatiedon vain hyvin kapealla toiminta-alueella. Muutoin mennään karttojen varassa. Mutta anturi antaa kyllä tietoa koko ajan.

Varoitus kapeakaistaisen tulkinnan suhteen: jos käy niin että seos menee ylirikkaalle niin kapeakaistainen näyttääkin laihaa. Johtuu siitä että anturi kyllästyy eikä anna oikeaa signaalia. Toinen kapeakaistaisen ominaisuus on että nopeasti reagoivan mittarin näytössä lambda-arvo 1 kohdalla signaali vaeltaa nopeasti sen kahta puolen. Silloin jännite kapeakaistaisessa on keskimäärin 0,5V.

Sivuan artikkelissani näitä aiheita: http://www.motomatti.fi/2011/12/ilma-polttoaineseoksen-vaikutus.html

[TunturiTT]

Semmoset halvat, valmiit lediköpöstykset on sitten niin hitaita, että se laiha tai rikas alue on jo historiaa, kun ledit vilkkuu. Riittävästi toistettuna, saa moottorin käytöksen selville, mutta kannattaa kierrosluvun kanssa olla hivenen skeptinen.

Edit. Siis hidas pyöräkäyttöön, jos kiihdyttäessä aikoo seoksia tarkkailla.

[motomatti]

Siis hidas pyöräkäyttöön, jos kiihdyttäessä aikoo seoksia tarkkailla.

Aivan.

Tämäkin auttaa: http://www.motomatti.fi/2012/08/lambda-anturille-hidastin.html

Tosin palikka pitää tehdä teräksestä koska alumiini lämpölaajenee ja kylmäkutistuu joten se löystyy yllättävän äkkiä. Mutta periaate selvisi. Sain vinkin Amerikasta asti. Sattumalta.

[Makestain]

Täältä ääni laajakaistalle, maksaa jonkin verran, mutta toimii hyvänä vakuutusturvanakin kun alkaa ronkkia moottoriohjausta.

[Jouko S]

Tuo laajakaista on varmaan hyvä juttu. Pitää laittaa se harkintaan, kunhan pääsee jotenkin aluksi jyvälle näistä asioista. Nämä moottorinohjausasiat on aika mysteeri meikäläiselle ja tässä vaiheessa pitää saada luotua itselle jonkinlainen kokonaiskuva koko hommasta. Onneksi meillä on paikalliskerhossakin asiantuntemusta ja sieltä saa livenä apua ja tietoa. 

Tuolla "alkukartalla" tarkoitin jo muokattua Vintagen karttaa ja Mikalta sainkin yv:nä jo tietoa, mistä voisi sellaista kysellä. Täytyy laittaa asiat vireille tässä tulevan kevään aikana.

Eiköhän tämä tästä..

Jouko

[Ikkala]

Ikkalalla lienee samanlainen tai vastaava laajakaista kuin minullakin: http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet-ja-yleisosat/yleisosat/sahkoosat/mittarit/mtx-l-digitaalinen-laajakaistalamdamittarisarja-ims-im3845/

Juuri tämä mullakin on. Ei moitittavaa ja vettäkin kestää. Tuota uskaltaa kyllä suositella.

[motomatti]

Lambdan kanssa pitää muistaa pari asiaa: lambda-anturit eivät siedä vettä nestemäisessä muodossa joten anturin kiinnitys niin että se on pakoputken yläpinnassa. Palotapahtumassa (erityisesti ryypytyksen aikana) muodostuu runsaasti vesihöyryä joka pyrkii kondensoitumaan vielä kylmään pakoputken sisäpintaan vedeksi.

Jos lambda-anturi asennetaan vain toiseen pakoputkeen on huolehdittava siitä että se ei pienennä pakoputken virtauspinta-alaa. Siten voidaan olettaa että molemmilla puolilla on tilanne samanlainen kunhan kaasuttimien/läppärunkojen balanssisäätö on kunnossa. Symmetria olisi kai oikea termi.

Kylmä vs lämmitettävä lambda-anturi.
Moottoripyörissä on käytössä keskipönttoon asennetut yksijohtoiset anturit yleisimpänä vaihtoehtona. Silloin moottorinohjaus noteeraa lambdatietoa vain silloin kun lambda on oikean lämpöinen ja silloinkin vain lähinnä tasakaasuasetuksilla. Toki anturi antaa koko ajan jännitetietoa joka voidaan haaroittaa mittariin luettavaksi. Kapeakaistaisen lambda-anturin jännitetieto on kuitenkin lämpötilasidonnaista. Sama pakokaasuseos eri lämpötilassa antaa eri lukeman.

Edellämainittuun on olemassa parannuksena lämmitettävä kapeakaistalambda. Sellaisen tunnistaa siitä että siinä on useampi johdin. Hieman kalliimpi myös. Anturin lämmitysvastukselle pitää syöttää 12V lämmitysjännitettä. Se ei ole riippuvainen moottorin käymisestä syntyvästä pakokaasujen lämpötilasta. Siksi sen näyttötarkkuus on parempi. Asennus vaatii oman sulakkeensa, kytkimen, ja releenkin. Riippuu halutusta kytkennästä.

Itse olen laittanut lämmitettävän anturin näin: Kun laitetaan pyörässä virta päälle menee virtalukolta signaali katkaisijalle, sieltä signaali menee releen vetonapaan jonka toinen puoli on maadoitettu. Kun katkaisijaa käännetään vetää rele ja sulakkeen kautta akulta tuleva jännite menee lambda-anturille.
Näin voidaan lambda lämmittää jo ennen moottorin käynnistämistä. Antaa mahdollisuuden säätää esimerkiksi kylmäkäynnistysrikastusta. Lambda ottaa lämmitessään aika paljon energiaa mutta tyypillisen vastuksen ominaisuuden vuoksi moottorin tuottamaa lisälämpöä saatuaan ei enää paljonkaan kuluta. Jännitesyöttöa ei pidä kuitenkaan katkaista koska tulos olisi silloin sama kuin "kylmällä" lambdalla. Esimerkiksi pitkässä moottorijarrutuksessa ja sen jälkeen lukemat eivät olisi uskottavia.

Nopeimmin ja usein halvimmalla saa väliaikaisen lambdanäytön aikaiseksi tavallisesta yleismittarista. Kun mittarin skaala laitetaan yleiselle 2V mittausalueelle saadaan kapeakaistaisen näyttöalueeksi lambdan antaman jännitteen n. 0 - 1V riittävän tarkasti esille. Stökiometrinen arvo on 0,5V. Vanhemman mallinen viisarinäyttöinen voi olla etevämpi lukutarkkuudeltaan. Varsinkin jos sen näyttöalue voidaan skaalata 1V tasoon. Diginäytössä voi lukema vaeltaa niin nopeasti että lukeminen on vaikeaa. Riippuu siitä millainen on mittarin sisäinen vaimennus ja anturin sijoitus.

Kapeakaistainen anturi tuottaa oman signaalijännitteensä oli se lämmitettävää tai kylmää mallia.

Laajakaistainen lambda-anturi tarvitsee keskusyksikön saadakseen sen kautta vertailujännitteen. Laajakaistaiset ovat lämmitettävää tyyppiä ei eivät ole riippuvaisia pakokaasun lämpötilasta. Laajakaistainen on kalibroitava ennen käyttöönottoa.

[motomatti]

Välillä laitan hieman lyhyemmän viestin: Olisi varmaan aika kerätä tämän keskustelun asiakohdat keskustelun seasta yhdeksi paketiksi ja laittaa näkyviin siten että siihen ei voi kommentoida.

Nyt viestejä on liki 450 kpl. Osassa kysytään, osassa vastataan ja osassa kommentoidaan. Sisältää kuitenkin tiedonjyviä. Uteliailta lukijoilta on peräti yli 45.000 käyntiä.

[Kimmo Saarelainen]

Terve!
Erittäin lämpimästi kannatettava ehdotus!
Olennaisten tietojen yhteen niputtaminen ja niiden koostaminen omaa ketjuun tuo selkeyttä.
Toki edelleen asiaan liittyviä kysymyksiä ja kommentteja pitää voida esittää toisessa ketjussa.
Autamme tietojen esille laitossa, mutta alan tuntijoiden pitää koostaa materiaalit.
T. Kimmo, Gruppon pj.

[TunturiTT]

Olisko myös niin, että esim. camnin laittamat päivitystiedot ja sen kaltaiset tulisivat tähän ketjuun ja niistä sitten tärkeimmät siirtyisivät lukittuun ketjuun, yhteen vastaukseen päivittämällä? Oliko riittävän sekavasti selitetty? Eli ei olisi joka päivitys uusi vastaus, vaan korjattu edelliseen. Ei venyisi se ketju liikaa.
Ekaan viestiin päivittyisi aina uusin latauslinkki.

[motomatti]

.

[Camn]

Keskusteluketju GD:stä eläisi omaa elämäänsä ja perustiedot sekä päivitykset tulisivat siihen lukittuun pohjaan jota nyt Camnin kanssa rakennamme

Motomatti se on juoni kun kertoo aina hiukan enemmän kun on saatu aikaan: tässä joutuu itse ehkä myös pakosta osallistumaan talkoisiin...

Itse olen enemmänkin statisti näissä hommissa

No niin, jotain rajaa. Kyllä se on helppo itse kunkin tässä kurkkia mitä muualla tehdään, ongelma on löytää ”the one who moves the metal” – eli taho joka osaa, uskaltaa ja haluaa, käyttää näitä työkaluja. Hienosti se reki vaan kulkee kun on monta vetäjää ja aina väillä joku tulee sivulta vähäksi aikaa mukaan vetämään oikeen tosissaan, poistuakseen ehkä sitten taas sivummalle kun ei ole ehkä juuri sillä hetkellä niin itseä kiinnostavaa.

GD:tä ei siis pidä sekoittaa moottorinohjauksen uudelleenohjelmointiin

Siksi olen käyttänyt yleisnimikettä GuzziDiag –työkalut.  Käsittää useampia erillisiä ohjelmia joista tärkein itse GuzziDiag.

ei olisi joka päivitys uusi vastaus, vaan korjattu edelliseen

Noita alkupään tärkeimpiä tekstejä olen päivitellytkin, kun on löytynyt virheitä tai muutettavaa.

[ALi]

Laitoin viestiä ranskaan Christian Giupponille (Scantwin), sekä Alain Fontainille (TuneECU).
ScanM16 USB:lle on nyt päivitys M15RC eculle ja TuneECU:un kaavaillaan tukea Guzzeille.

EDIT: Laitan tänne löydettäväksi tps PF3C alle 50,- eur + pk -> http://mrnelectro.co.uk/  (kuva on väärä, mutta nro 28440021A = PF3C)
Myös suora 200cm 3pin Fiat -> USB kaapeli (linkki) Guzzidiagiin alle 40,- euroa.

[Camn]

GuzziDiag V0.46  
"
Koska talvi alkaa kääntyä loppupuolelleen, ei GuzziDiag -ohjelman etusivussa saa enää esiintyä tonttulakkia.

Moottorinohjauslaitteista muutoksia sai vain 16M:
-  ruiskusuuttimien testauksessa olivat puolet (vas./oik.) ristissä
-  tuntematon vika 03 on oikeasti "oikea ruiskusuutin"
-  eprom muutoksella TunerPro Patch:in avulla voi nyt saada CO-Trimmerin asennon näyttöön (ei näy originaali firmwarella) *)
-  muuten on kaikki sisäelämä karstattu täysin uuteen uskoon

Ajankäytön pitäisi nyt olla jonkin verran parempaa ja "vieläkin" stabiilimpaa. Mac versio tulee, kuten aina, 2 päivää myöhemmin.
"
http://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/

TunerPron:n tämänhetkinen versio näyttää olevan "5.00.8606", päivämäärällä 3/17/15
http://www.tunerpro.net/downloadApp.htm

*) uusimmalla XDF -tiedostolla 16M ecua varten voi tehdä "päivtyksen" (patch) 16M  *.bin -tiedostoon. Jos tekee tuon päivityksen, Guzzidiag näyttää sen jälkeen myös CO -trimmerin asennon. Tarvitaan siis toki myös ao. kapine epromin lukemiseen ja kirjoittamiseen.

[ALi]

Herrat joilla on pääsy GuzziDiag ohjelman lukittuun esittelyketjuun voisivat ehkä muokata kohtaa:

Ohjelmallinen CO –säätö on monilla malleilla (esim. 1999-2002), joissa ei ole katalysaattoria ja käytössä on 15M ECU. Jos on katalysaattori, (alkaen 15RC) CO -arvo hoituu lambdatunnistimen ja ECUn yhteistyönä automaattisesti.

Perään maininnan, että tuo automaattinen säätö kytkeytyy/kytketään yleensä pois käytettäessä ei tehtaan karttoja, jolloin säätö pitää tehdä manuaalisesti.

Juutubessa Paulin Daytonan co säätöesittelyssä ( https://www.youtube.com/watch?v=6_5kUSljwEw ) hänellä toimii lukema -38. Pakoputken co arvo on luultavimmin n.4%. Räätälöidyt custom kartat voi pohjautua esim. toiseen Guzzi malliin (mm 1-lambda Stelviossa ja Grisossa käytetään samaa karttaa ja Nevada Classic i.e. ja V11 tehdaskartta on keskenään sama) ja jos lambda-off:n "oikea" manuaalinen asetus voi toisella pyörällä olla -8 ja toisella +8, kun pakoputkesta tulee molemmista haluttu (co n.4%). Australian "Funny-Wild-Bunnies"* äijien kartat on puolestaan tehty etanolittomalle bensalle, jolloin GuzziDiag co säädössä mennään täällä meillä paljon plussalle, että putkesta saadaan tuo 4% tai AFR 13.0 kohdille.

Päästörajat (mitataan tyhjäkäynnillä): Ennen 1.1.1991 käyttöönotetuilla moottoripyörillä ei ole päästövaatimuksia. 1.1.1991 - 16.6.1999 raja-arvot ovat CO 4,5 % ja HC 1000 ppm. 17.6.1999 tai sen jälkeen ilman katalysaattoria, rajat CO 3,5 % ja HC 600 ppm. Katalysaattorillisen raja-arvoja en löytänyt. (Saksassa 1989 alkaen 4,5% ei kat ja 0,3% kat)

*)paikallishuumoria, joka ehkä yllättäen (?) ei tarkoita "päästä tärähtäneitä aavikon villirusakkoja", vaan itseironisesti viittaa iloisiin ja villeihin "pupuihin" erään miestenlehden keskiaukeamalla