Moottoripyöräkauppa sukeltaa

[motomatti]

Kokolailla noin. Guzzin 750 II on isoimmasta päästä jonka saa kuristettua mutta se ei taida nuorisoa kiinnostaa.
Siksipä nuo markkinointihenkiset ovat kehittäneet uuden kuristamattoman väliluokan. Toimivat paremmin kuin kuristetut jotka yleensä ovat enemmän tai vähemmän kompromisseja.

Tuo 24v ikäraja on siksi että jos ei ole kokemusta mistään kaksipyöräisestä niin kortin kyllä saa tuossa iässä eikä tarvitse lähteä edes kuristetusta mallista liikkeelle. Sekin oli kyllä jossain vaiheessa suunnitteilla että missään iässä ei saisi alkuun täystehoista vaan pitää olla ensin pari vuotta kokemusta alemmasta luokasta.

Ajokorttihomma on ajateltu turvallisuuslähtökohta edellä. Vai onko joku sitä mieltä että paras eka pyörä on 200 hv supersport?

[Breeze]

AM-luokka mopokortti

A1-luokka - kevari

    Sylinteritilavuudeltaan enintään 125 cm3 moottoripyörät, joiden enimmäisteho on 11 kilowattia ja teho/painosuhde enintään 0,1 kW/kg
    Enimmäisteholtaan 15 kilowatin kolmipyörät, joissa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää
    Ikäraja 16 vuotta

A2-luokka - teholtaan rajoitettu moottoripyörä

    Moottoripyörät, joiden enimmäisteho on 35 kilowattia ja joiden teho/painosuhde on enintään 0,2 kW/kg ja joita ei ole muunnettu ajoneuvosta, jonka teho on yli kaksi kertaa niin suuri
    Ikäraja 18 vuotta

A-luokka - moottoripyörä

    Kaikki moottoripyörät ja niihin mahdollisesti kytketyt hinattavat ajoneuvot
    Teholtaan 15 kilowattia ylittävät kolmipyörät. Pyörien tulee olla symmetrisesti sijoitetut
    Ikäraja 24 vuotta, jos ajokortti suoritetaan kuljettajatutkinnolla ensimmäisenä moottoripyöräluokkana.


Todella typeräksi tästä laista tekee sen, että kaveri, joka kiipeää ketjua ylöspäin, saa A-kortin 20 vuotiaana.
(Mopo-kevari-kevyträtkä-rätkä)
Maksaa monta ajokorttia, oppituntia, ajotuntia ja erilaisia viranomaismaksuja.
Minusta tämä tie on aivan liian raskas (kallis), verrattuna siihen, mitä tapahtuu 24-vuotiaana.
Käy muutama oppitunti ja ajotunti ja ole valmis turbobusan sarviin...

[Isa-Masa]

  Banzai!
Meillä kans tää kallein versio käynnissä pikkumiehellä..
Mopo,kevari,A 2 ens kesänä ja sit joskus A..
(500.€),(950.€),(500.€),(500.€).. Ja tohon vielä B-kortti lisäks (2000.€)
Suomi, lottovoittajien maa...
A 2:seen meillä just hommattu ducati 750 S (50.Kwh-35.Kwh tiputettu) ja yllätys,yllätys 200 km/h kulkeva Lario vm.86 (papereissa 32 Kwh..)
Mutta mun mielipiteenä aika hanurista nuoren harrastuksen kustannukset.. ja jos varsinkin listaa jatkaa laitteiden hankintahinnoilla.. (500.€),(2.400.€),(2.300.€),(2.400.€),(x.xxx.€)..
Eli ei tarvii hirveästi ihmetellä, jos nuoriso ei riemusta kiljuen enää harrastakaan moottoripyöräilyä...
Eläkeläisten hommaa nyt ja tulevaisuudessa..
   T.Isä-Masa

[TunturiTT]

Siinähän oli joku yläraja, minkä tehoisesta saa vielä kuristaa 35kw:in. Olisko ollut hevosina 60-70 luokkaa? Eli sataheppaisesta ei saa kuristaa kolmevitosta.

[millegt]

puolet pois on sääntö, 25 kw aikaan ei ollut rajoituksia, eli kaikki nyky kuus satkut kyykät on pois, käy esim cebari ennen -91, siinä oli alle 70 kw alun perin

maksaako b kortti tosiaan jo 2000 E huh huh, meiän kuopus -93 syntynyt sai viellä A kortin ilman uusia inssejä ja tunteja, C kortin joutu ajaa uusien sääntöjen mukaan työn takia ja se oli tosi kallis jos sittenh

[motomatti]

Osa korttivaatimuksista tulee EU:lta mutta Suomen viranomaiset ovat, koska direktiivi niin sallii, tehneet ajokorttiluokista hieman hankalammat ja monimuotoisemmat kuin osassa vertailumaista.

Se että Suomessa on hankala ajokorttiluokitus ei varmaankaan vaikuta juuri mitään moottoripyöräkauppaan kokonaisuudessaan. Maamme on aina ollut pieni markkina-alue.

Meillä on siis eri ajokorttiluokkia ja niihin soveltuvia moottoripyöräluokkia, askelmia, joita myöden edetään iän ja kokemuksen myötä. Fiskaalisia eli viranomaiskuluja tulee tällöin ajokokeiden järjestämisestä ja vastaanotosta sekä kortin myöntämisestä. Ne lienevät kohtuullisia edelleen.

Ajokorttikoulutus on taasen yritystoimintaa ja sen hintaa säätelee normaali yritysten välinen kilpailu ja tietenkin heidän tarvitsemansa luvat sekä verotus. Koulutus lienee suurin kulu ajokorttia hankittaessa.

Ajokortin saa hankituksi laillisesti myös toisella tapaa: perheenjäsen voi hankkia tutkintotodistuksen kouluttaakseen toisen perheenjäsenen ajokorttitutkintoa varten. Onnistuu sekä moottoripyörällä että autolla. Tietyt varusteet pitää olla opetuksen aikana käytössä ja sitä varten koulutuskalusto pitää käyttää katsastuksessa.

Se etttä nuorison tarvitsema koulutus on on monimutkainen ja maksaa rahaa on kuitenkin ollut edistämässä osaltaan liikenneturvallisuutta. Mikä oli ajokorttiluokkien luomisen perusajatuksena. Asia on siis ainakin osittain toteutunut. Paljon koulutusta, vähemmän moottoripyöriä = turvallisempaa moottoripyöräilyä.

Turvallisuutta on siis haettu kahta kautta: koulutusta lisäämällä ja ajoneuvojen tehoa vähentämällä.

[TunturiTT]

Mies tuo menee moottoripyörällä? Siis tuo perheen sisällä opetusluvalla? Tosin sen ei tarvi enää olla perheen sisältä. Eikös se sääntö ole jo vanha, eli olisi vapautunut?

[Breeze]

Jatketaan ajokorttiasialla.
Miten ihmeessä seuraava juttu haisee kepulle...

Miten on mahdollista, että 45 km/h kulkevan mopon ajamiseen vaaditaan teoria- ja ajo-opetusta, mutta 60 km/h kulkevalla traktoriyhdistelmällä voi tieliikenteessä ajaa kaupallisia kuljetuksia ilman mitään opetusta?

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1450674726528.html

[GuzGuz]

Täältä pykälät:
http://www.trafi.fi/filebank/a/1430293147/3c6498fe6c24a15d2967c9be7d85839e/17437-Opetusluvan_hakijan_oheislukemisto_A1-_ja_A-luokat_12_2_2015.pdf

Silmiinpistävää on että mpyörälle opetuslupaan vaatimukset on huomattavasti kovemmat kuin autolle.

[GuzGuz]

Ruisku Nevada on muuten täydellinen opetus- ja tutkintoajoneuvo, menee kivasti just riman alle vaatimuksista max teholle ja teho/painolle A2 korttiasioissa

[TunturiTT]

Eikä tarvi kuristaa, niin toimiikin hyvin.

[MattiK]

Näin kypsässä 35v iässä kortin ajaneena koin, että kortin hinta oli vain pieni osa mp-harrastukseen liittyvistä kustannuksista. Ja mielestäni nyt voi oikeutetusti puhua harrastuksesta. Päivittäiseen liikkumiseen on muita kulkuvälineitä. Ikäraja lienee myös perusteltu, huomioiden moottoripyöräilyyn liittyvä vammautumisen tai kuolemariski on huomattavasti autoilua suurempi. Itse huomaan löytäneeni oman kuolevaisuuteni vasta kolmenkympin jälkeen, nuorempana vaara tuntui jopa viehättävältä. Ja uskon, että moottoripyöräilyllä on ominaisuus viedä mukanaan, irrottaa tunteet tästä maailmasta ja omasta kuolevaisuudestaan ja vielä sitten viedä tuona herpaantuneen hetkenä rajan taa.

[motomatti]

Nuorempana oli tosiaankin niitä likipititilanteita tämän tästä. Joita sitten kirkonkylän kioskilla rehvakkaasti läpikäytiin. Aina syy oli muualla kuin itsessä. Sittemmin on tilanteita tapahtunut aina harvemmin tai en ole huomannut tai tunnistanut vaaratilannetta. Viimeaikaiset pikkuonnettomuudet kuten peräänajo ja kiilautuminen jalkakäytävälle ovat olleet puhtaasti tilanteessa olleiden autoilijoiden syytä. Kaupunkiliikenteessä hiljaa etenevässä ruuhkassa molemmat.

Mutkatiellä on toisinaan joutunut jarruttamaan huomattavasti voimakkaammin kuin oli ollut ennakoitavissa kyseisellä tieosuudella eli yllättäen ilmennyt este tiellä tai tiessä oleva vaurio. Sellaiset ovat lähinnä kohottaneet pulssia.

Kaupunkialueella ajaessa vaikuttaisi tulevan vaaratilanteita huomattavasti enemmän kuin matka-ajossa. Jälkimmäisessä seuraamukset olisivat todennäköisesti vakavammat.

Työmatkaliikenne, liikenteen runsaudesta huolimatta, on mielestäni vaikuttanut melko turvalliselta mennen tullen: samat henkilöt samoilla kulkuneuvoilla samoilla totutuilla reiteillä hyvin ennakoitavissa.

Mutta ruuhkaliikenne kaupunkilaueella, esimerkiksi juuri ennen juhlapyhiä, onkin jo ongelmallisempaa. Kaikenlaista poukkoilijaa ja ennakoimatonta liikehdintää. Itse meinasin jouluostosreissulla jäädä henkilöauton yliajamaksi suojatiella kun autoilija peruutti äkäisesti pois ruudusta. Ruutu oli kiinni suojatiessä ja katu yksisuuntainen. Katselin vasemmalle, astuin suojatielle niin oikealta peruuttaa auto varpaille. Kaikkea pitäisi osata ennakoida. Kun kehityn niin että kaiken ennakointi onnistuu niin kaiketi se kuuluisa putoava flyygeli tulee kohtalokseni.

Vaimoni hankki aikuisiällään moottoripyörän ajotaidon. AB-ajokortti hänellä autolla ajettuna ennestään oli mutta ei minkäänlaista kokemusta kaksipyöräisestä. Kävi läpi autokoulun mp-opetuksen vaikka ei olisi tarvinnut. Pidin itsekin sitä hyvänä ideana. Säästin siinä ainakin saman rahan edestä hermoja. Hyöty oli siis kaksinkertainen.

[motomatti]

Moottoripyöräkaupasta puheen ollen: nyt kun on tämä pitkäaikainen taantuma ovat todennäköisesti hyödykkeiden, kuten moottoripyörien, hinnat alhaalla/tinkivaraa ja vähätuloisemmallakin on mahdollisuus sellainen ostaa. Kotimaisia pyöriä kun ei ole kaupan niin pitää ostaa eurooppalainen valmiste. Kauppa hyödyttää tällöin Eurooppaa eikä esimerkiksi kaukoitää tai Amerikkaa.

Jos vaihtopyörästä ei liike hyvitä nyt juurikaan mitään niin voi olla hyvinkin taloudellista ottaa sen sijaan lainaa ja myydä pyörä keväällä hieman paremmasta hinnasta vaikka vuosimallina se onkin jo yhden vuoden vanhempi.

Omaa pyöränhankintahistoriaa taaksepäin katsellessa on uuden pyörän hankinta osunut useimmiten juurikin lama-aikaan mutta myös nousukaudelle. Tässä vuosilistaus uusien pyörien hankinnasta: 1989, 1993, 1996 ja 2005. Aiemmin vähän taajempaan, sitten harventuen. Harventumista selittää se että on ollut useita muitakin käytettyinä hankittuja pyöriä käytössä.

Noista vuosista ainakin yhdeksänkymmentäluvun alku oli syvää lamaa. Sittemmin hieman parempaa kunnes nyt ollaan taas taantuman kynsissä.

Harventuvan kaavan mukaan pitäisi vieläkin pyörä hankkia näihin aikoihin ja senkin jälkeen vielä joskus yli kahdenkymmennen vuoden päästä se viimeinen jos ikää tai ajo-oikeutta riittää niin pitkälle.

Taantuman aikana korot ovat yleensä alempana kuin muulloin niin rahoitettu kauppakin on edullisempaa jos ei satu tilillä olemaan pahanpäivänvaraa. Taantumakin päättyy joskus ja silloin, vaikka korotkin ovat nouseet on lainan lyhentäminen helpompaa. Toki nyt ostaessa käteismaksulla saanee tingattua hinnasta pois helposti melkoisen osan. Kauppiaankin on elettävä ja odotellessa parempia aikoja saatava edes jonkinlaista kauppaa aikaiseksi että juoksevat kulut saa kasaan vaikka ei niinkään voittoa.

Toinen kauppatapa on aloittaa hommat vasta nousukauden huipulla, tehdä tili ja laittaa pillit pussiin kun kauppa lakkaa käymästä. Joka kerta markkinoille tulee näitä lyhyaikaisia liikkeitä kun kauppa alkaa käydä. Todennäköisesti sekin taas tullaan näkemään.

Mieluimmin kannan rahani sellaiselle kauppiaalle jonka tavoite on palvella ja osata hommansa vuosikymmenestä toiseen.

Kaverin moottoripyöräliikkeessä kävin haistelemassa tuulia jokin aika sitten: isot pyörät ja kalliit erikoismallit tekevät hiljalleen ja tasaiseen kauppaansa mutta vaihtopyörät ja pikkumallit vain kuluttavat myymälän lattiaa. Sitä kauppias ei suostunut kertomaan että onko pyöräkauppa nyt kannattavaa vai tehdäänkö tulos varaosilla ja huolloilla.

[TunturiTT]

Näin kypsässä 35v iässä kortin ajaneena koin, että kortin hinta oli vain pieni osa mp-harrastukseen liittyvistä kustannuksista. Ja mielestäni nyt voi oikeutetusti puhua harrastuksesta. Päivittäiseen liikkumiseen on muita kulkuvälineitä. Ikäraja lienee myös perusteltu, huomioiden moottoripyöräilyyn liittyvä vammautumisen tai kuolemariski on huomattavasti autoilua suurempi. Itse huomaan löytäneeni oman kuolevaisuuteni vasta kolmenkympin jälkeen, nuorempana vaara tuntui jopa viehättävältä. Ja uskon, että moottoripyöräilyllä on ominaisuus viedä mukanaan, irrottaa tunteet tästä maailmasta ja omasta kuolevaisuudestaan ja vielä sitten viedä tuona herpaantuneen hetkenä rajan taa.

Mulla tuo varovaisuus on lisääntynyt lasten myötä. Siis kadulla, radalla päästelen huomattavasti vapautuneemmin. Se on jokin alitajunnassa, joka alkaa jarruttaa. Olisko luonnon oma vaisto, ei lähde ihan kaikkiin hullutuksiin mukaan, kun on vastuuta ja huollettavia.
Autolla ajan yksin välillä typerästi, mutta jos joku on kyydissä, niin rajoitusten mukaan. Tämä toki harmittaa vaimoakin, kun ajan kuten mummot.